Kansanedustaja Outi Ojala jätti eduskunnalle helmikuussa 1993 lakiesityksen kahden naisen tai kahden miehen rekisteröidystä parisuhteesta. Se soveltaisi siihen niitä avioliittolain säännöksiä, jotka koskevat puolisoiden omaisuutta, elatusta, velkoja jne. sekä perintö-, sosiaali- ja verolainsäädännön avioliittoa ja aviopuolisoita koskevia kohtia. Rekisteröidyn parisuhteen osapuolia kohdeltaisiin siis avioparien tavoin näissä kohdin. Ojalan esitys sallisi myös mahdollisuuden adoptioon, muttei kirkolliseen vihkimiseen. Lakiesitys ei kuitenkaan ole johtanut minkäänlaisiin käytännön toimenpiteisiin.
Ojalan lakiesityksen adoptiomahdollisuus tuskin tulee toteutumaan Suomessa pitkään aikaan, sillä viranomaiset eivät halua lainkaan huomioida samaa sukupuolta olevia pareja yhteisvastuullisina vanhempina. Erityisen nuivasti suomalaiset lainsäätäjät ovat suhtautuneet lesbojen keinohedelmöitykseen. Lääkärin valvonnassa suoritettua keinohedelmöitystä ei ole ainoastaan haluttu rajoittaa aviossa olevien heteroparien oikeudeksi, vaan itse suoritettua hedelmöitystä vaadittiin eri mietinnöissä jossain vaiheessa jopa kiellettäväksi.
Mitä Suomessa tapahtuu 1990-luvun mittaan? Muiden pohjoismaiden ja Euroopan Unionin piirissä parisuhteen järjestämiseksi otetut edistysaskeleet vaativat Suomessa varmasti vielä monia asennemuutoksen vuosia, ennen kuin meillä päästään samalle tasolle millä Ruotsissa jo ollaan. Syrjintäsuojan tullessa voimaan vaaditaan ehkä ennakkotapauksia, jotta nähtäisiin, miltä laki oikeastaan kykenee homoja ja lesboja suojaamaan. Ennen kaikkea tarvitsemme nykyistä avoimempaa ja myönteisempää ilmapiiriä, missä kehotuskiellon kaltaiset rajoitukset ovat vaipuneet historiaan.
http://www.sappho.net/eva/HLE/1/Suomi.html
Ojalan lakiesityksen adoptiomahdollisuus tuskin tulee toteutumaan Suomessa pitkään aikaan, sillä viranomaiset eivät halua lainkaan huomioida samaa sukupuolta olevia pareja yhteisvastuullisina vanhempina. Erityisen nuivasti suomalaiset lainsäätäjät ovat suhtautuneet lesbojen keinohedelmöitykseen. Lääkärin valvonnassa suoritettua keinohedelmöitystä ei ole ainoastaan haluttu rajoittaa aviossa olevien heteroparien oikeudeksi, vaan itse suoritettua hedelmöitystä vaadittiin eri mietinnöissä jossain vaiheessa jopa kiellettäväksi.
Mitä Suomessa tapahtuu 1990-luvun mittaan? Muiden pohjoismaiden ja Euroopan Unionin piirissä parisuhteen järjestämiseksi otetut edistysaskeleet vaativat Suomessa varmasti vielä monia asennemuutoksen vuosia, ennen kuin meillä päästään samalle tasolle millä Ruotsissa jo ollaan. Syrjintäsuojan tullessa voimaan vaaditaan ehkä ennakkotapauksia, jotta nähtäisiin, miltä laki oikeastaan kykenee homoja ja lesboja suojaamaan. Ennen kaikkea tarvitsemme nykyistä avoimempaa ja myönteisempää ilmapiiriä, missä kehotuskiellon kaltaiset rajoitukset ovat vaipuneet historiaan.
http://www.sappho.net/eva/HLE/1/Suomi.html
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.