Vihreät ovat paljolti lässyttäneet vuosien varrella mainitun tapauksen ympäristövaikutuksista. Yksi näkökohta on kuitenkin jäänyt täysin huomiotta: Yhdysvalloissa ei ole myönnetty uusille ydinvoimaloilla lupia tapauksen jälkeen ja tarvittu sähköntuotanto on hoidettu uudella hiilivoimalla.
Paljonkohan tästä on aiheutunut ylimääräisiä hiilidioksidi-, hiukkas- rikkidioksi- ja typenoksidien-päästöjä kuluneiden 25 vuoden aikana? Moniko ihminen on kuollut näiden päästöjen takia. Eivätkö viherhipit tunne edes pientä pistoa sydämessään tämän asian johdosta? Tuskinpa, sillä niiden inhojen pikkustalinistien tarkoituksena onkin luonnonsuojelun sijaan lähinnä länsimaisen yhteiskuntamallin kampittaminen...
Osoitteesta (tosin hörhösivustolta):
http://www.ratical.org/radiation/CNR/PP/app7.html
löytyy lista ennen Three Mile Islandia käytössä ja suunnitteilla olleista laitoksista. Merkittävä osa noista suunnitteilla olleista jäi rakentamatta. (Ilmastomme kiittää.)
Paljonkohan tästä on aiheutunut ylimääräisiä hiilidioksidi-, hiukkas- rikkidioksi- ja typenoksidien-päästöjä kuluneiden 25 vuoden aikana? Moniko ihminen on kuollut näiden päästöjen takia. Eivätkö viherhipit tunne edes pientä pistoa sydämessään tämän asian johdosta? Tuskinpa, sillä niiden inhojen pikkustalinistien tarkoituksena onkin luonnonsuojelun sijaan lähinnä länsimaisen yhteiskuntamallin kampittaminen...
Osoitteesta (tosin hörhösivustolta):
http://www.ratical.org/radiation/CNR/PP/app7.html
löytyy lista ennen Three Mile Islandia käytössä ja suunnitteilla olleista laitoksista. Merkittävä osa noista suunnitteilla olleista jäi rakentamatta. (Ilmastomme kiittää.)
Vastaukset 115
Vanhimmat
Ei taida olla viherhipeillä paljon sananvaltaa jenkkilässä. Miksi siis pitäisi tuntea pistoksia missään, kun maailman herrakansa pöljäilee?
Ydinvoimauskovaiset lässyttävät mustaa valkoiseksi vähättelemällä järjestelmällisesti tapahtuneita ydinvoimaonnettomuuksia ja hokemalla tunneperäistä mantraansa ydinvoiman turvallisuudesta.
Liikenne on merkittävä pienhiukkasten tuottaja ja todellinen terveysriski ihmisille Suomessa. Milloin te pellet aloitatte yksityisautoilun rajoittamiseen tähtäävät todelliset toimenpiteet terveysvaikutuksiin vedoten?
"Ei taida olla viherhipeillä paljon sananvaltaa jenkkilässä."
Heh. Valtaa on enemmän, kuin luuletkaan ja sitä käytetään median kautta...
"kun maailman herrakansa pöljäilee"
Sinäkin siis myönnät sen, että planeettamme kannalta olisi ollut parempi, jos yhdysvallat olisi jatkanut ydinvoiman rakentamista?
"hokemalla tunneperäistä mantraansa ydinvoiman turvallisuudesta. "
Kukakohan mantroja tälläkin palstalla hokee? Taitaa olla se Greepeacen politrukki, joka kutsuu itseään "vastaajaksi"...
Ydinvoiman turvallisuutta on oikeasti tutkittukin. Vihreät eivät ole käyttäneet näitä tutkimuksia hyväkseen, koska ne osoittavat valheiksi suurimman osan heidän väitteistään. Siksi he jatkavat vakaasti vihjailevalla paskanjauhantalinjallaan, kun oikeita todisteita löydy. Sen sijaan he viittaavat kerta toisensa jälkeen toisten kaltaistensa hörhöjen raapustuksiin.
"Milloin te pellet aloitatte yksityisautoilun rajoittamiseen tähtäävät todelliset toimenpiteet terveysvaikutuksiin vedoten? "
Niitähän toimenpiteitä tehdään jatkuvasti. Verotus nostaa uusien henkilöautojen hinnan kaksinkertaiseksi verottomaan nähden. Bensiinin hinnasta veroa on 70% tälläkin hetkellä. Päälle tulevat vielä vuosittaiset autoista maksettavat verot. Julkisia liikennevälineitä vastaavasti subventoidaan verotuloilla. Me "pellet" emme kuitenkaan päätä näistä asioista, vaan se on poliitikkojen tehtävä.
Valta USAssa on öljy-yrityksillä ja muilla yrjö pussin rahoittajilla, joiden sätkynukke tuo älyn jättiläinen on.
Planeettamme kannalta taatusti olisi ollut parempi, mikäli USA ei olisi jatkanut hiilen polttoa.
Mitä todisteita haluat? Sitäkö, että Suomi siirtyy entistä enemmän riippuvaiseksi tuontienergiasta lisäämällä ydinvoimaa? Vai sitäkö, että ydinjätteen loppusijoitusta ei ole ratkaistu vielä missään päin maailmaa? Ydinvoima on yhtä turvallista kuin mikä tahansa ihmisen luoma teknologia. On aivan naurettavaa ja samalla tyypillistä tunneperäistä inttämistä väittää, että ydinvoimaonnettomuuksia ei voi Suomessa tapahtua. Ydinvoiman ongelma on se, että mahdollinen onnettomuus voi olla todella tuhoisa. Mikäli laitokset saisivat jostain vakuutuksia onnettomuuksien varalta, ydinvoimalla tuotettu energia ei yhtäkkiä olisikaan niin edullista.
Autojen lukumäärä maassamme kasvaa kokoajan. Onko tämä ydinvoimauskovaisten käsitys tehokkaasta toimenpiteestä?
"Sitäkö, että Suomi siirtyy entistä enemmän riippuvaiseksi tuontienergiasta lisäämällä ydinvoimaa?"
Ei millään järkevällä mittarilla mitattuna. Koska ydinsähkön hinnasta vain muutama prosentti tulee uraanin hinnasta, ulkomaisen tuonnin osuus jää hyvin pieneksi ja suomalaisen ydinvoiman tuotannontekijöistä suurin osa on kotimaisia. Lisäksi koska ydinpolttoainetta on hyvin helppoa ja taloudellisesti mahdollista varastoida mielivaltaisen pitkäksi ajaksi, parantaa ydinvoima myös huoltovarmuutta. Tämän vuoksi esimerkiksi omilta energiavaroiltaan köyhät Ranska ja Japani käyttävät niin paljon ydinvoimaa.
"Vai sitäkö, että ydinjätteen loppusijoitusta ei ole ratkaistu vielä missään päin maailmaa?"
Ydinjäteen loppusijoittamisesta on jo reilusti kokemusta ja ratkaisut tiedetään käytännössä toimiviksi, tehokkaiksi ja taloudellisiksi. Esimerkiksi Suomessa on jo pitkään kallioloppusijoitettu matala- ja keskiaktiivista ydinjätettä. Samaa menetelmää pidemmälle vietynä aiotaan käyttää myös käytetyn polttoaineen loppusijoittamiseen mm. Suomessa, Ruotsissa, Sveitsissä, USA:ssa ym. Geologisella loppusijoitukseen ydinjätteet eristetään elollisesta luonnosta pysyväksi tarkoitetulla tavalla, vaikka jo alle tuhat vuotta riittää pienentämään radioaktiivisimmankin jätteen säteilyn niin vähäiseksi, että sitä voi turvallisesti käsitellä vaikka paljain käsin.
"Mikäli laitokset saisivat jostain vakuutuksia onnettomuuksien varalta, ydinvoimalla tuotettu energia ei yhtäkkiä olisikaan niin edullista."
Ydinvoimaloilla on jo kaikista teollisuudenaloista laajimat lakisääteiset vakuutukset kannettavanaan huolimatta siitä että kyseessä perusenergiavan tuotantoon pieniriskisin vaihtoehto. Ydinsähkön hinnasta perittävillä vakuutusmaksuilla saatava vakuutus ylittää viranomaisten tekemät Suomessa sattuvan vakavan ydinonnettomuuden kustannusarviot.
"Ydinvoima on yhtä turvallista kuin mikä tahansa ihmisen luoma teknologia. On aivan naurettavaa ja samalla tyypillistä tunneperäistä inttämistä väittää, että ydinvoimaonnettomuuksia ei voi Suomessa tapahtua."
Onnettomuus vesihidasteisessa voimalassa ei ole mahdoton, se on vain äärimmäisen epätodennäköinen. Rauhanomaisen ydinvoiman historia tuntee vain yhden sydänsulaonnettomuuden vesihidasteisessa reaktorissa: Three Miles Island. Onneksi huolimatta onnettomuuden äärimmäisestä epätodennäköisyydestä, niihin on silti varauduttu suunnittelemalla voimalat siten että vakavankin onnettomuuden seuraukset jäävät kokonaan voimalan sisälle: juuri näin TMI:n tapauksessakin kävi, turvallisuusjärjestelyt toimivat kuten suunniteltu. Kunpa vain Neuvostoliitossakin olisi ymmärretty kuinka tärkeää on käyttää luonnostaan vakaata reaktoritekniikka, kuten vesihidasteisia reaktoreita, ja silti varautua vakavaan onnettomuuteen mm. suojarakennuksella. Onneksi länsimaissa näin on tehty.
Kaikkiin sähköntuotantotapoihin liittyy riskejä, mikään ei ole täysin vaaraton. Ydinvoiman tapauksessa kokonaisriski vain on sen vaihtoehtoja pienempi. Ydinonnettomuudella pelottelu on helppoa, mutta sillä tekee tosiasiapohjaiselle keskustelulle karhunpalveluksen, koska tosiasia on että yleisölle vaarallisen ydinonnettomuuden mahdollisuus on häviävän pieni, ja vaikka sellainen sattuisikin olisivat seuraukset helposti torjuttavissa väestönsuojelulla. Samaan aikaan fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa sairauksia, ympäristötuhoja ja kuolemantapauksia jatkuvasti.
"Autojen lukumäärä maassamme kasvaa kokoajan. Onko tämä ydinvoimauskovaisten käsitys tehokkaasta toimenpiteestä?"
En tunne kyseistä uskonlahkoa, mutta alan asiantuntijoiden laaja yhteisymmärrys on, että autoissakin poltetuista fossiilisista polttoaineista nimenomaan pitää pyrkiä eroon. Tämä tarkoittaa niiden korvaamista muilla energianläheteillä, joista ydinvoimalla yksin on teknistaloudelliset edellytykset korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotettu energia vaikka kokonaan.
Niitäpä juuri oli luettavissa arvoisan kirjoittajan vastauksessa.
Suomi ei tuota uraania, joka on ydinvoimaloiden toiminnan kannalta keskeinen aine. Musta ei muutu valkoiseksi vaikka kuinka intetään. Toisaalta uraanin louhinnasta ja rikastamisesta aiheutuvat ongelmat ovat kätevästi poissa silmistä. Tuotannontekijöistä sen verran että esimerkiksi Suomeen tilatun EPR-ydinvoimalan prototyypin rakentamisvaiheen urakoista saattaa asiantuntija-arvioiden mukaan tulla jopa 40 % suomalaisten tehtäväksi.
Loppusijoittamisesta on riittävästi teorioita ja tutkimusta. Missä päätökset viipyvät?
Ydinvoimalanomistajille tulee maksimissaan 1,3 miljardin lasku ydinvoimalaonnettomuudesta. Mahdollisessa onnettomuustapauksessa lopun maksavat veronmaksajat.
Ydinvoimalla kulkeva auto on kyllä melkoista haihattelua.
Valinta on tehtävä kivihiilen ja ydinvoiman välillä. Polttoaine on kummassakin tuontitavaraa, mutta ydinvoimalan rakentaminen työllistää suomalaisia enemmän. Samoin käyttö.
Päästöjä laitoksen ulkopuolelle aiheuttava onnettomuus on suomalaisissa ydivoimaloissa käytännössä pois suljettu, joten veronmaksajat saavat olla huoletta.
"ydinvoimalan rakentaminen työllistää suomalaisia enemmän. Samoin käyttö."
Mitä ne siellä yinvoimalassa niin paljolla ihmismäärällä tekevät, eihä siihen vaihdeta eikä lisätä polttoainetta jatkuvasti,kuten polttovoimaloissa ?? Valvonta ei varmaan vaadi sen enempää työvoimaa toiminnan kannalta,jos ei sitten puolustuksen takia pidetä jonkinlaista armeijaa..?? Rakentaminen on periaatteessa samanlainen projekti .polttoaineen louhintakin on lähes samanlaista puuhaa,Noin surituksen kannalta
,säteilytekijät ovat taas toinen juttu. Jalostuksessa taitaa olla pieniä eroja yv:hyväksi.
kuljetus ,jaa..enpä tiedä .
Käyttö vaatii vankan asiantuntijaorganisaation. Voi sanoa, että suomalaiset voimalat työllistävät jatkuvasti kumpikin yli 1000 henkilöä kotimaassa. Varsinaista käyttöhenkilökuntaa on kummallakin n. 500.
Lisäksi on jatkuvasti pyörimässä erilaisia tutkimus- ja uudistushankkeita, joiden välillinen työllistävä vaikutus on merkittävä.
Polttoainepuoli ei ole järin suuri työllistäjä, eikä ulkoisen tuirvallisuuden hoitamiseenkaan armeijaa tarvita.
Kivihiilivoimala pöyrii muutaman kymmen henkilön voimin.
Vuosihuollot ovat luku sinänsä.
Sinun ydinvoimatietosi näyttää olevan luokkaa: mitään en asiasta tiedä, mutta vastaan olen!
"Niitäpä juuri oli luettavissa arvoisan kirjoittajan vastauksessa."
Kertoisitko ystävällisesti mikä tieto oli väärä? Jos tiedoissani tosiaan on virheitä, hyvin mielelläni haluaisin tietää korjaukset.
"Suomi ei tuota uraania, joka on ydinvoimaloiden toiminnan kannalta keskeinen aine."
Lievästi sanoen. En kuitenkan ole väittänyt että uraania tuotettaisiin Suomessa. Olen vain todennut sen tosiasian että ydinvoimaan liittyvistä tuotannontekijöistä uraani vastaa muutamaa prosenttia. Suurin osa tuotannontekijäistä on edelleenkin kotimaista. Koska uraanin loppuminen ja hinnannousu eivät uhkaa ydinvoiman jatkuvuutta, eikä sen osto ulkomailta laske kotimaisuusastetta kuin joillain prosenttiyksiköillä, mikä on silloin ongelma? En ymmärrä, kertoisitko?
"Toisaalta uraanin louhinnasta ja rikastamisesta aiheutuvat ongelmat ovat kätevästi poissa silmistä."
Uraanin louhinnan ja rikastamisen vaikutukset ovat verrattavissa muuhun kaivostoimintaan. Uraanille vaihtoehtoisten fossiilisten polttoaineiden tuotanto aiheuttaa huomattavasti suurempia haittoja ja synnyttävät suurempia riskejä, jotka myös realisoituvat useammin mm. síksi että ydinpolttoainetta riittää sadastuhannesosan suuruusluokassa olevat määrät saman energain tuottamiseksi. Nykyaikainen uraanintuotanto on hyvin ekologista eikä ole verrattavissa missään määrin vaikkapa öljyn kuljetukseen tankkereilla aika-ajoin sattuvine suurine ympäristökatastrifeineen. Nämä hyväksytään mutta ydinpolttoainekuljetusten virheetön turvallisuushistoria sitten onkin vaikeampi hyväksyä, vai?
"Tuotannontekijöistä sen verran että esimerkiksi Suomeen tilatun EPR-ydinvoimalan prototyypin rakentamisvaiheen urakoista saattaa asiantuntija-arvioiden mukaan tulla jopa 40 % suomalaisten tehtäväksi."
Laitoksen rakennuttaja TVO on kylläkin ilmoittanut 50%. Tämä on erittäin hyvä kotimaisuusaste verrattuna melkein mihin tahansa energianlähteeseen, ja ilmanmuuta paras mitä tulee lisärakentamiskelpoisiin perussähkövoiman lähteisiin.
"Loppusijoittamisesta on riittävästi teorioita ja tutkimusta."
Väärin. Suomessakin ydinjätettä on geologisesti loppusijoitettu käytännössä jo kymmenisen vuotta. Sekä Loviisan, että olkiluodon matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitusta toteutetaan koko ajan. Loppusijoitus tiedetään käytännön kokemuksesta toimivaksi, tehokaaksi ja taloudelliseksi.
"Missä päätökset viipyvät?"
Matala- ja keskiaktiivista jätettä loppusijoitetaan koko ajan. Käytettyä polttoainetta on Suomessa kertynyt vasta niin vähäpätöisiä määriä, ettei sen loppusijoittamisella ole minkäänlaista kiirettä. Tästä huolimatta asiasta on jo päätetty. 1994 säädettiin lailla, että "ydinjätteet, jotka ovat syntyneet Suomessa tapahtuneen ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena, on käsiteltävä, varastoitava ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomeen." Laki on siis yksiselitteinen. Vuonna 2001 Eduskunta antoi äänin 159-3 periaatepäätöksen, jonka mukaan suunnitellun loppusijoituslaitoksen rakentaminen on kansakunnan kokonaisedun mukaista. Päätökset loppusijoituksen toteuttamisesta Suomessa on siis jo tehty, mutta kiirettä ei ole. Loppusijoituslaitokseta tulee aikanaan parhaiten valmisteltu ja perinpohjaisimmin tutkittu rakennus Suomessa.
"Ydinvoimalanomistajille tulee maksimissaan 1,3 miljardin lasku ydinvoimalaonnettomuudesta. Mahdollisessa onnettomuustapauksessa lopun maksavat veronmaksajat."
Sellaisia kustannuksia ei vain saa aikaan näillä vehkeillä mitä Suomessa on. Ydinvastuulain mukainen vakuutus ylittää tieteelliset ja viranomaisarviot siitä kuinka paljon kustannuksia vakava, voimalaitoksen ulkopuolelle ulottuva onnettomuus Suomessa voisi aiheuttaa. Kaiken lisäksi tällaiset arviot tehdään pesimmistisesti, esim. Three Miles Islandin onnettomuus osoitti, että radioaktiiviset aineet ovat arvioita huomattavasti vähemmän alttiita leviämään ja päästöt jäivät selvästi teoreettista määrää pienemmiksi.
Vaikka teoreettiset onnettomuuskustannukset lasketaan mukaan, ydinvoima on silti vanhaa vesivoimaa lukuunottamatta selvästi edullisin tapa tuottaa perusvoimaa. Näin siksi että vakavan reaktorionnettomuuden riski Suomalaisessa voimalassa on äärimmäisen pieni, laskennallisesti suruusluokkaa yksi tapaus miljoonassa vuodessa. Tällöinkin suurimassa osassa tapauksia (>90%) vaikutukset rajoittuisivat yksinomaan voimalaitosalueelle.
"Ydinvoimalla kulkeva auto on kyllä melkoista haihattelua."
Auto voi kulkea sähköllä tai vedyllä. Mistäs niitä saadaan?
'Lievästi sanoen. En kuitenkan ole väittänyt että uraania tuotettaisiin Suomessa. Olen vain todennut sen tosiasian että ydinvoimaan liittyvistä tuotannontekijöistä uraani vastaa muutamaa prosenttia. Suurin osa tuotannontekijäistä on edelleenkin kotimaista.'
Millä kotimaisella polttoaineella ydinvoimala toimii? Mikäli uraania ei tuoteta Suomessa on se käsittääkseni ulkomailta tuotua ja näin ollen ydinvoimalla (uraanilla) tuotetun energian kotimaisuusaste on 0%.
'Uraanin louhinnan ja rikastamisen vaikutukset ovat verrattavissa muuhun kaivostoimintaan.'
Olen täsmälleen samaa mieltä. Suomen ei vain uraanin tapauksessa tarvitse murehtia kaivostoiminnan aiheuttamia ongelmia, joten ne voidaan kätevästi unohtaa. En silti olisi väittämässä mitään kaivostoimintaa ekologiseksi. Mitkä tahot hyväksyvät ympäristökatastrofit?
Muistelen kuitenkin, että ydinvoimalapäätöstä edeltäneen keskustelun aikana voimalan rakentamisen työllistämisvaikutukset olivat keskeinen perustelu. Ainakin minulle jäi sellainen kuva, että urakasta merkittävästi suurempi osa tehdän Suomessa. Olenko tyhmä kun minua huijattiin? 50 % on tietysti parempi kuin 40%.
'Suomessakin ydinjätettä on geologisesti loppusijoitettu käytännössä jo kymmenisen vuotta.'
Onko ydinjätettä siis loppusijoitettu ilman lupaa, jos periaatepäätös loppusijoituspaikan rakentamisesta on tehty 2001? Eikö vuonna 1993 ensisijaisesti kielletty ydinjätteen vienti Venäjälle ennemminkin kuin annettiin lupa loppusijoitukselle? Eiköhän siis olisi oikeampaa puhua välisijoituksesta, sillä mikäli ydinjätettä on jo loppusijoitettu vuodesta 1993 lähtien, miksi sitten enää tarvitsisi suunnitella ja rakentaa erillistä loppusijoituspaikkaa?
'Sellaisia kustannuksia ei vain saa aikaan näillä vehkeillä mitä Suomessa on.'
Monet asiantuntijat pitivät ennen Tshernobylin onnettomuutta painevesi- ja kiehutusvesi reaktoreita riskialttiimpina kuin Ukrainassa pamahtanutta voimalaa. Ilman mustamaalausta voin todeta, että kokonaiskustannukset ympäristökatastrofin tapahtuessa tuskin jäävät 1,3 miljardiin. Laki vain on haluttu kirjata tällä tavoin.
'Uraanille vaihtoehtoisten fossiilisten polttoaineiden tuotanto '
Ikävä totuus taitaa olla jotain aivan muuta kuin utopistit esittävät. Ydinvoima ei tule koskaan korvaamaan niin fossiilisten polttoaineiden kuin hiilenkään käyttöä energiantuotannossa. Korvaavia energianlähteitä aletaan etsiä vasta kun fossiilisten polttoaineiden hinta nousee asiaankuuluvalle tasolle. Luopuminen fossiilisten polttoaineiden käytöstä ei olisi kehitystä ollenkaan, vaan taantumusta jota ydinvoiman kannattajat siis näin väittäessään ajavat.
"ydinjätteen loppusijoitusta ei ole ratkaistu vielä missään päin maailmaa"
Miten niin ei ole ratkaistu? Suomessa on jo päätetty korkea-aktiivisen jätteen sijoituspaikka ja matala- ja keskiaktiivista jätettä on haudattu Olkiluodon kallioperään jo kymmenisen vuotta.
"Suomi siirtyy entistä enemmän riippuvaiseksi tuontienergiasta lisäämällä ydinvoimaa"
No. Kerrohan mitä kotimaisia vaihtoehtoja olisi tarjolla? Nimenomaan sellaisia, että saavutettava vuosituotanto olisi luokkaa 12 TWh sähköä. Ydinvoima on kaikkein vähäriskisintä tuontienergiaa saatavuuden ja kustannusriskin osalta. Polttoaine on myös helposti varastoitavissa. Ainoa vaihtoehto Suomessa olisi hiilivoiman lisärakentaminen, mikä ei Kioton sopimuksen kannalta ole kovinkaan järkevää.
"tunneperäistä inttämistä väittää, että ydinvoimaonnettomuuksia"
Heh. Onnettomuuksia voi sattua, mutta niiden vakavuus onkin sitten toinen juttu. Olisiko ollut viime vuonna, kun jonkun terästehtaan vuosihuollossa kolme ihmistä kuoli tulipalossa johtuen puhtaan hapen vuodosta ja syttymisestä. Ydinvoimaloissamme pahimmatkin skenariot ovat tuota lievempiä, mutta silti niistä jaksetaan vaahdota.
"Autojen lukumäärä maassamme kasvaa kokoajan. Onko tämä ydinvoimauskovaisten käsitys tehokkaasta toimenpiteestä? "
"Ydinvoimauskovaisetko" tuohon autojen lisimiseen vaikuttavat? Ihmisillä tulee olla vapaus kulkea, joten henkilöautoilua ei voida täysin kieltää. Parhaimmat tulokset taidettaisiin saada, jos verotuksellisesti suosittaisiin nimenomaan mahdollisimman vähäpäästöisiä kulkuvälineitä. Nykyisinhän niistä lähinnä rangaistaan määräämällä 30-kertainen dieselvero...
"Ainakin minulle jäi sellainen kuva, että urakasta merkittävästi suurempi osa tehdän Suomessa."
Se on sinun oma harhakäsityksesi. Normaalissakin voimalaitoksessa on paljon merkittäviä osia, joita ei valmisteta Suomessa, kuten esimerkiksi turbiineja (n. puolet laitosinvestoinnin hinnasta).
"Monet asiantuntijat pitivät ennen Tshernobylin onnettomuutta painevesi- ja kiehutusvesi reaktoreita riskialttiimpina kuin Ukrainassa pamahtanutta voimalaa."
Tuota väitettä on esitetty usein. Olisiko sinulla jotakin todisteita asiasta? Olivatko asiantuntijat länsimaisia, vaiko pamahtaneen laitoksen omistaneesta valtiosta? Jälkimmäiset eivät olisi poliittisista syistä mitään muuta mieltä ollakaanaan. Entä olivatko länsimaiset asiantuntijat tuohon aikaan täydellisen hyvin selvillä RBMK-reaktorin teknisistä ominaisuuksista ja turvajärjestelmistä? Ne eivät varmasti olleet vapaasti saatavilla olevaa tietoa.
Ennen laitoksen rakentamispäätöstä oli mahdotonta sanoa mitään tarkkaa urakoiden jakautumisesta. Kaikki isot on kilpailutettava EUssa. Paha olisi ollut TVOn sanoa, että eivät suomalaiset firmat kuitenkaan pärjää kilpailutuksessa.
RBMK-reaktori on kyllä normaalikäytössä varsin turvallinen. Kun suuri määrä turvajärjestelmiä kytketään pois toiminnasta ja aletaan tekemään kokoeita, on lopputulos Herrassa.
"Millä kotimaisella polttoaineella ydinvoimala toimii? Mikäli uraania ei tuoteta Suomessa on se käsittääkseni ulkomailta tuotua ja näin ollen ydinvoimalla (uraanilla) tuotetun energian kotimaisuusaste on 0%."
Edelleenkään en ole muuta väittänytkään, mutta kun pelkän uraanin lisäksi kaikki tuotannontekijät huomioidaan, on ydinvoima selvästi vaihtoehtojaan kotimaisempaa. Ilmeisesti jostain tarkoitushakuisesta syystä et kuitenkaan halua huomioida näitä muita tuotannontekijöitä, jotka kattavat sentään yli 90% kaikista ydinvoiman tuotannontekijäistä. On turha jankuttaa uraanin ulkomaisuudesta kun sitä ei kukaan kistäkään. Sen sijaan olisi syytä ymmärtää kuinka vähäisen osan ydinvoiman kustannuksista uraani muodostaa (vain joitain prosentteja) ja kuinka hyvä polttoaine uraani on huoltovarmuuden kannalta. Koska uraanin loppuminen ja hinnannousu eivät uhkaa ydinvoiman jatkuvuutta, eikä sen osto ulkomailta laske kotimaisuusastetta kuin joillain prosenttiyksiköillä, mikä on silloin ongelma? Et ole tätä vieläkään pystynyt kertomaan, vaan kohkaat vain uraanin ulkomaisuudesta. Mitä väliä alkuperällä on kun uraanin osuus kaikista tuotannontekijäistä on muutama prosentti, sen saatavuus on hyvä ja hintataso energian kannalta varsin merkityksetön. Kertoisitko sen? Muutenhan jatkuva kohkaaminen ulkomaisuudesta on aika turhaa, eikö?
"Olen täsmälleen samaa mieltä. Suomen ei vain uraanin tapauksessa tarvitse murehtia kaivostoiminnan aiheuttamia ongelmia, joten ne voidaan kätevästi unohtaa. En silti olisi väittämässä mitään kaivostoimintaa ekologiseksi."
Gigawatin ydinvoimala kuluttaa pari kuutiometriä ydinpolttoainetta vuodessa. Tämä on niin vähäpätöinen määrä, että vaikka tuotannon järjestelyt olisi päin honkia, kalpenisivat sen ympäristövaikutukset täysin - kertakaikkiaan! - verrattuna vaikkapa kuluttamamme teräksen tai öljyn vaikutusten rinnalla. Sitä paitsi suurin osa tällä hetkellä käytetystä uraanista tulee vanhoista varastoista, ydinaseriisunnasta sekä Kanadan ja Australian kaivoksilta, joissa ympäristöasiat on hoidettu länsimaisen tason mukaisesti. Ydinsähkön kilowattitunnin ekologinen jalanjälki, kun tarkastellaan koko elinkaarta, jää selvästi pienemmäksi kuin fossiilisilla polttoaineilla ja on kutakuinkin saman suuruinen kuin uusiutuvilla energianlähteillä. Aurinkosähköön verrattuna jopa pienempikin. Ja kokonaisvaikutushan ratkaisee, vai kuinka?
"Mitkä tahot hyväksyvät ympäristökatastrofit?"
No eipä jatkuva öljyn käytön kasvaminen aiheuta mielenosoituksia ja vaatimuksia öljyn käytön nopeaasta alasajosta, vaikka öljytalouteen liittyy jatkuvia ympäristöhaittoja, katastrofaalisia onnettomuuksia ja jopa sotia! Samaan aikaan ydinvoima nähdään jonkinlaisena Saatanan voimanpesänä, vaikka Suomessakin käytettyjä vesihidasteisia reaktoreita on käytetty jo yhteensä 10000 vuotta päästöttömän ydinenergian tuottamiseen ilman yhtä ainuttaka väestölle vaarallista onnettomuutta. Kyse on pelkistä mielikuvista ja on valitettavaa kun mielikuvien perusteella tehdyistä päätöksistä joutuvat kärsimään luonto ja viattomat ihmiset.
"Muistelen kuitenkin, että ydinvoimalapäätöstä edeltäneen keskustelun aikana voimalan rakentamisen työllistämisvaikutukset olivat keskeinen perustelu. Ainakin minulle jäi sellainen kuva, että urakasta merkittävästi suurempi osa tehdän Suomessa. Olenko tyhmä kun minua huijattiin? 50 % on tietysti parempi kuin 40%."
Enpä tuota tiedä. Nähdäkseni TVO ei ole koskaan väittänyt pyrkivänsäkään suurempaan kuin 50% kotimaisuusasteeseen. Tämä on tietysti ihan luonnollista ja erinomainen tavoite kun kerran Suomessa ei ole kotimaista ydinvoimaloita rakentavaa teollisuutta. En tiedä mistä olet muunlaisen kuvan saanut. Kerro toki mistä!
"Onko ydinjätettä siis loppusijoitettu ilman lupaa, jos periaatepäätös loppusijoituspaikan rakentamisesta on tehty 2001?"
Ei tietenkään. 2001 Tehty periaatepäätös koskee vain käytettyä polttoainetta. Käytettyä polttoainetta ei ole vielä Suomessa loppusijoitettu. Sen sijaan matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituksesta on jo yli kymmenen vuoden erinomaiset kokemukset.
"Eikö vuonna 1993 ensisijaisesti kielletty ydinjätteen vienti Venäjälle ennemminkin kuin annettiin lupa loppusijoitukselle?"
Asiasta on turha spekuloida koska asia sanotaan laissa suoraan: "ydinjätteet, jotka ovat syntyneet Suomessa tapahtuneen ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena, on käsiteltävä, varastoitava ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomeen." Laissa ei mainita sanallakaan Venäjää, se vain kieltää ydinjätteen maastaviennin ja maahantuonnin. Venäjä kyllä mielellään ottaisi vastaan käytettyä polttoainetta, se nimittäin voidaan kierrättää yli 90%.
"Eiköhän siis olisi oikeampaa puhua välisijoituksesta, sillä mikäli ydinjätettä on jo loppusijoitettu vuodesta 1993 lähtien, miksi sitten enää tarvitsisi suunnitella ja rakentaa erillistä loppusijoituspaikkaa?"
Matala- ja keskiaktiivista jätettä on Suomessakin lopppusijoitettu jo yli kymmenen vuotta. Uusi loppusijoituslaitos sitävastoin tulee käytettyä polttoainetta varten. Polttoaineen loppusijoitus vaatii teknisistä syistä mieluiten joidenkin kymmenien vuosien välivarastointia ennen varsinaista loppusijoitusta. Johtuen tästä sekä käytetyn polttoaineiden hyvin vähäisistä määristä, ei loppusijoituksen aloittamisella ole mitään kiirettä. Tästä huolimatta eduskunta on jo tehnyt asiasta periaatepäätöksen.
"Monet asiantuntijat pitivät ennen Tshernobylin onnettomuutta painevesi- ja kiehutusvesi reaktoreita riskialttiimpina kuin Ukrainassa pamahtanutta voimalaa."
Jassoo. Mainitsepa nimeltä kolme tällaista "asiantuntijaa". Itse en ole sellaisesta kuullutkaan. Päinvastoin: esimerkiksi Suomen atomiteknillisen seuran Tshernobyliä koskevissa julkaisuissa nimenomaan sanotaan, että Tshernobylissä käytetyn RBMK-reaktorin turvallisuuspuutteet olivat jopa Neuvostoliitossa tunnettuja myös ennen onnettomuutta.
"Ilman mustamaalausta voin todeta, että kokonaiskustannukset ympäristökatastrofin tapahtuessa tuskin jäävät 1,3 miljardiin. Laki vain on haluttu kirjata tällä tavoin."
Tshernobylin onnettomuuden vakavuus johtui vain RBMK-voimaloille tyypillisistä ominaisuuksista: voimalassa hidastinaineena käytetty hiili syttyi palamaan ja paloi useita päiviä levittäen sydänainetta ympäristöön. Meillä hidastinaineena käytetään aina vettä eikä vastava ole siis mahdollista koska vesi ei pala.
Suomalaisia vakuutusmaksuja ei voida sovittaa onnettomuusalttiin RBMK-reaktorin mukaan, vaan ne täytyy tehdä siten että ne kattavat suomalaisissa reaktoreissa mahdolliset onnettomuustyypit. Ydinvastuulain mukainen vakuutus ylittää tieteelliset ja viranomaisarviot siitä kuinka paljon kustannuksia vakava, voimalaitoksen ulkopuolelle ulottuva onnettomuus Suomessa voisi aiheuttaa. Suomen ydinvastuuvakuutukset vastaavat OECD:n suositusta vesihidasteisten reaktoreiden vakuuttamisesta.
"Ikävä totuus taitaa olla jotain aivan muuta kuin utopistit esittävät. Ydinvoima ei tule koskaan korvaamaan niin fossiilisten polttoaineiden kuin hiilenkään käyttöä energiantuotannossa."
...poliittisista syistä, kenties. Teknisesti mitään estettä ei ole, ydinvoima kasvoi 70-luvulta 90-luvulle muutamasta prosentista maailman sähköntuotannosta yli 17% ja on täten kaikkein merkittävin päästöttömän sähkön lähde koko maailmassa. Mitään teknistä tai taloudellista estettä kasvattaa sen osuutta edelleen ja siten vaikka puolittaa maailman kasvihuonekaasupäästöjä ei ole, kyse on vain tahdosta.
"Korvaavia energianlähteitä aletaan etsiä vasta kun fossiilisten polttoaineiden hinta nousee asiaankuuluvalle tasolle. Luopuminen fossiilisten polttoaineiden käytöstä ei olisi kehitystä ollenkaan, vaan taantumusta jota ydinvoiman kannattajat siis näin väittäessään ajavat."
Ydinvoima on jo nyt fossiilisia polttoaineita halvempaa. Ydinvoima on myös päästötöntä. Lisäksi ydinvoima on turvallisempaa: se aiheuttaa fossiilisia polttoainieta vähemmän henkilövahinkoja suhteessa tuotettuun energiaan. En siis ymmärrä mitä pahaa on korvata vaarallisia, ehtyviä ja saastuttavia fossiilisia polttoaineita päästöttömällä, turvallisemmalla ja halvemmalla ydinvoimalla. Ehkä sinä voit kertoa.
Emme pääse yhteisymmärykseen ydinvoimalla tuotetun energian kotimaisuusasteesta. Mielestäni logiikallasi myös öljy ja maakaasu ovat kotimaisia energianlähteitä. Luovutaan uraanin käytöstä niin ydinvoiman kotimaisuusaste on sitten 100%.
Kaivostoiminnan osalta siis mielestäsi tarkoitus pyhittää keinot. Ydinvoimalaitokset tarvitsevat polttoainetta ja sitä tuotetaan. Piste. Silti yleisesti kaivostoiminta on alueellaan pienimuotoinen ympäristökatastrofi, joka jättää ympäristöönsä pysyvät jäljet.
'Samaan aikaan ydinvoima nähdään jonkinlaisena Saatanan voimanpesänä'
Eivät kaikki ydinvoimaan kriittisesti suhtautuvat ole aivan noin mustavalkoisesti ajattelevia.
Myönnän, että kyseiset vertailut pohjaavat venäläisten lausuntoihin. Toisaalta heillä on kokemusta molemmista reaktorityypeistä.
Ydinvoiman keskeiset perustelut olivat työllistäminen, teollisuuden kilpailukyky ja Kioton sopimus. Ennen päätöstä tiedotusvälineissä puhuttiin yleisesti miestyövuosista. Vasta nyt puhutaan siitä paljonko, koko urakoista jää Suomeen. Kiinnitin asiaan huomiota keskustelun aikana. Asiat ovat varmasti olleet tiedossa niille, jotka ovat nähneet minua enemmän vaivaa selvittääkseen asioita. Päätöksen jälkeen teollisuus kääntyi voimakkaasti Kioton sopimusta vastaan, joten kyllä koko tapahtumasta jäi kuva todella tarkoitushakuisesta viestinnästä.
Loppuosalta olen kanssasi hyvin pitkälti samaa mieltä. Ydinvoima on teknisesti ja taloudellisesti kilpailukykyistä verrattuna öljyyn tai hiileen. Olen kyllä kuitenkin vakuuttunut siitä, että ydinvoimalla ei koskaan tulla korvaamaan öljyn tai hiilen polttoa energiantuotannossa. Syyt ovat poliittisia. Mitään pahaa sinänsä kuvailemassasi pyrkimyksessä ei ole. Se on kuitenkin vain utopia.
"Emme pääse yhteisymmärykseen ydinvoimalla tuotetun energian kotimaisuusasteesta. Mielestäni logiikallasi myös öljy ja maakaasu ovat kotimaisia energianlähteitä."
En ole väittänyt, että ydinvoima olisi täysin kotimaista. Olen vain todennut sen tosiseikan, että ydinsähkön kotimaisuusaste on fossiilisia polttoaineita korkeampi. Näin vain on, ei se ole minun syytäni. Esimerkiksi maakaasuvoiman kohdalla tuodun kaasupolttoaineen osuus kaikista tuotannontekijöistä on noin 70%. Ymmärrät kai hyvä ihminen, että jos tuontipolttoaineen osuus tuotannontekijöistä on reilusti yli puolet jää kotimaisuusaste väkisinkin pieneksi verrattuna ydinvoimaan, jossa tuodun ydinpolttoaineen osuus tuotannontekijöistä on vain noin 15%!
"Luovutaan uraanin käytöstä niin ydinvoiman kotimaisuusaste on sitten 100%."
Voisihan niissä käyttää plutoniumiakin, mutta sekin pitäisi tuoda. Sinä se jaksat toistella tuota uraanin ulkomaisuutta, mutta kun se ei juurikaan vaikuta huoltovarmuuteen, ei hintaan, eikä kotimaisuuteen, niin kerropa viimeinkin mitä väliä sillä on? Mitä ihmeen väliä?
"Kaivostoiminnan osalta siis mielestäsi tarkoitus pyhittää keinot."
En ole sellaista väittänyt, laitat sanoja suuhuni. Kaikki kaivostoiminta pitää tehdä mahdollisimman ekologisesti ja korkeatasoista työsuojelua noudattaen. Länsimaissa näin onkin. Koska suurin osa ydinpolttoaineesta tulee vanhoista varastoista, ydinaseriisunnasta sekä Kanadasta ja Australiasta, on ydinpolttoaineiden pääosa peräisin ympäristön kannalta edullisista lähteistä. Toisaalta energiavalinnat pitää tehdä kokonaisuutta tarkastellen. ydinvoiman kokonaisvaikutus ympäristöön ja ihmisten terveyteen jää selvästi sen vaihtoehtoja pienemmäksi. Voimmehan me korvata ydinvoimaa sen vaihtoehdoilla, mutta silloin täytyy hyväksyä suuremmat terveys- ja ympäristöhaitat.
"Silti yleisesti kaivostoiminta on alueellaan pienimuotoinen ympäristökatastrofi, joka jättää ympäristöönsä pysyvät jäljet."
Ei ole jos asiat järjestetään oikein. Ne täytyy järjestää oikein. Mutta vaikka niin ei tehtäisi, ydinvoima silti olisi fossiilisia polttoaineita ekologisempaa koska polttoaineen kulutus on sadastuhannesosan luokkaa niihin verrattuna.
Arevan kotisivuilta voit käydä katsomassa minkälaisen jäljen uraanikaivostoimnta lopulta jättää luontoon kun asiat hoidetaan oikein:
http://www.cogema.com/servlet/ContentServer?pagename=cogema_en%2FPage%2Fpage_question_full_template&c=Page&cid=1039482707758
"Eivät kaikki ydinvoimaan kriittisesti suhtautuvat ole aivan noin mustavalkoisesti ajattelevia."
No, tietysti vähän kärjistin. Mutta ymmärtänet mitä tarkoitan: öljytalous on kiistatta saastuttavaa, kestämätöntä, vaarallista ja aiheuttaa jopa sotia! Silti öljynkulutus saa kokoajan kasvaa ilman että kansalaisliikkeet kampanjoisivat sitä vastaan. Samaan aikaan päästötöntä, turvallista, kestävää ja edullista ydinvoimaa vastustetaan hyvin näyttävästi. Kannatta harkita tarkkaan mitä toivoo koska sen voi saada ja silloin voi joutua ojasta allikkoon.
"Myönnän, että kyseiset vertailut pohjaavat venäläisten lausuntoihin. Toisaalta heillä on kokemusta molemmista reaktorityypeistä."
Mitkä vertailut? Mihin lausuntoihin?
"Vasta nyt puhutaan siitä paljonko, koko urakoista jää Suomeen. Kiinnitin asiaan huomiota keskustelun aikana."
Olet nyt käsittänyt asian jotenkin väärinpäin. Ydinvoimala tietysti lähtökohtaisesti tilataan ulkomailta kun kerran Suomessa ei ole ydinvoimaa rakentavaa teollisuutta. Tämän ei kai mitenkään pitäisi tulla yllätyksenä ja alusta asti vaihtoehtoina käsiteltiin vain ulkomaisia voimalatyyppejä. TVO:n ottama 50% kotimaisuustavoite on siis erittäin kunnianhimoinen sekä verrattuna ydinvoimaloihin yleensä, että ydinvoiman vaihtoehtoihin. Se että ulkomailta ostettavaan teollisuuslaitokseen tulee niin paljon kotimaista työtä on toki positiivista, eikö?
"Asiat ovat varmasti olleet tiedossa niille, jotka ovat nähneet minua enemmän vaivaa selvittääkseen asioita."
Niin no missään vaiheessa ei ole harkitukaan muuta kuin voimalan ostamista ulkomailta. Tämän ei pitäisi olla yllätys kenellekään. Missään vaiheessa ei kukaan väittänyt, että kotimaista vaihtoehtoa olisi olemassakaan. En ymmärrä mistä joku on sellaista siis voinut saada päähänsä koska ainakaan laitoksen tilaaja ei sellaista ikinä esittänyt. Silti, huolimatta laitoksen ulkomaisesta alkuperästä, on laitoksen tilaaja päättänyt pyrkiä hyvin korkeaan 50% kotimaisuusasteeseen. Missä siis on vika?
"Mitään pahaa sinänsä kuvailemassasi pyrkimyksessä ei ole. Se on kuitenkin vain utopia."
Niin no, tulevaisuuden teemme me. Mehän siitä päätämme. Kaikki se mikä on mahdollisuuksien rajoissa voidaan tehdä jos tahtoa löytyy. Koska fossiilisille polttoaineille perustuva maailman energiatalous on lähtökohtaisesti kestämätön, sen on muututtava, se on selvä. Ja koska energianlähteitä jotka jo silkan mittakaavan kannalta ovat riittäviä korvaamaan fossiilisia polttoaineita on hyvin vähän, minulle tulee mieleen vain yksi, sopii toivoa että tahtoa niiden käyttämiseen löytyy mahdollisimman pian. Sillä mitä pidempään kestää hyväksyä väistämätön, sitä huonommin olemme valmistautuneet siihen.
Uraania löytyy myöskin Suomesta, onpa Suomessa ollutkin uraanikaivos. Mailmalla uraanin hinta on vain ollut niin alhaalla ettei kaivostoimintaa kannattanut jatkaa. Kaivos on nyt maisemoitu ja erottuu luonnosta samalla tavalla kuin esimerkiksi maisemoidut soramontut.
Turha on meidän esimerkikisi banaaneissa pyrkiä 100% kotimaisuus asteeseen jos banaaneita saa mailmalta halvemmalla.
Uraania on kaikkialla. Kyllä sitä voitaisiin Suomessakin louhia, mutta maailmalta saa halvemmallakin. Ydinvoima olisi kannattavaa myös kotimaisella uraanilla.
"Sinun ydinvoimatietosi näyttää olevan luokkaa: mitään en asiasta tiedä, mutta vastaan olen! "
Joo ,enhän minä kovin paljon tiedä,mutta ei tiedä kyllä ko.laitoksen henkilökuntakaan ,jos pitää olla noin valtava joukko koko ajn tutkimassa ja suunnittelemassa. minä olen luullut että laitokset ovat hyvinkin nykyaikaisia,mutta hankilömäärän perusteella taitavat hakata lekalla atomit hajalle. On aivan käsittämätöntä,että yv fanit suosittelevat jopa pien voimaloita,jos se tosiaan sitoo tuollaisen henkilömäärän. Pieni ja suuri laitos toimii samalla henkilömäärällä. Ei koko pitäisi vaikuttaa muuhun työvoiman suhteen kuin korkeintaan siivojia pitää olla enempi,jos on isommat tilat.
On aivan sama ,onko kone tonnin,tai 1000 tonnin painoinen,Yksi mies sillä vain pystyy kerrrallaan ajamaan Tai jos tehoista puhutaan ,niin pieni kone voi olla alle sadan KW ja suuri jopa 2-3000 KW. ja molemmat työllistää tasan yhden miehen/tuuri. Tutkimus ei liity varsinaisesti energintuotanto laitokselle ,ja jos kuuluukin niin samanlailla sitä pyritään kehittämään kaikkea tuotantoa ,ei ainoastaan ydin voimaa.(Pasi jos se tosiaan on vielä kivikauden asteella)
Voihan se titämättömyyteni olla vain keskustelun aikaansamiseksikin ....
Ydinvoiman turvallisuusriskiä voitaisiin havainnollistaa vaikka näin:
Lentoliikenne on hyvin turvallinen matkustustapa verrattuna autoliikenteeseen.
Autoliikenne tappaa jatkuvasti ihmisiä, taasen lento-onnettomuuksia tapahtuu harvoin. Erona vain se, että kun jossain lentokone rysähtää, kerralla tulee monta uhria.
Samoin länsimainen ydinvoima on turvallisempaa kuin fossiilisten polttoaineiden käyttö joka, tappaa jatkuvasti.
Näistä faktoista huolimatta useimmat ihmiset pelkäävät enemmän lentämistä, kuin autolla liikkumista (paitsi ehkä Salossa autoilevat :P)
Kysymys on siis pohjimmiltaan tunneperäinen: sitä mitä ei tunneta, pelätään usein aiheetta. Ja sitä arkipäiväistä tuttua asiaa ei taasen osata pelätä.
Itseasiassa Suomen maaperässä on merkittävän paljon uraania. Siitä kertoo jo radonpitoisuudetkin tietyillä aluella. Suomen maaperä on hyvin vanhaa peruskalliota johon on varastoitunut suunnattomat määrät uraania!
Edellä mainittujen syiden ohella (tai todellisena syynä) uraaninlouhinnan lopettamiseen maassamme on vaikuttanut suurvaltapolitiikka.
Aikoinaan Neuvostoliitto oli huolissaan siitä että Suomessa louhittaisiin ja rikastettaisiin uraania. (Mutta miksi? --> sitä voi jokainen miettiä tykönään =( Kuten myös sitä miksi kaivostoimintaa ei ole vieläkään aloitettu uudelleen!!!
"Yksi näkökohta on kuitenkin jäänyt täysin huomiotta: Yhdysvalloissa ei ole myönnetty uusille ydinvoimaloilla lupia tapauksen jälkeen ja tarvittu sähköntuotanto on hoidettu uudella hiilivoimalla."
"ei ole myönnetty"
Tuota en ole kuullutkaan. Onko siellä jonkinlainen kielto päällä?
"Tuota en ole kuullutkaan. Onko siellä jonkinlainen kielto päällä? "
En tiedä onko virallista kieltoa, vai eivätkö ole lupia hakeneet. Ne laitokset on rakennettu, joihin lupa oli myönnetty tuohon tapaukseen mennessä. Useimmat suunnitteilla olleet on korvattu valtavilla hiilivoimaloilla.
Oletetaan, että ei ole haettu, koska kiellostakaan ei kukaan kuullut. juuri täällä kyllä todettiin, että yksi olisi rakenteilla ja itse olen lukenut huhuista jo suljetun voimalan uudelleenkäynnistämisestä.
Siis ei ole haettu lupaa uuteen ydinvoimalaan tai ainakaan useaan. Onko tiedossasi syytä siihen? Kirjoituksesi perusteella syntyi käsitys, että se olisi viherhippien syytä. Tällaisestakaan en ole kuullut.
'Yhdysvaltain energiaministeriön ydinvoimaosasto ponnistelee saadakseen sähköyhtiöt jälleen innostumaan ydinvoiman rakentamisesta. Maan sähkönkulutuksen ennustetaan kasvavan seuraavan 20 vuoden aikana 35 prosenttia, mutta uusia ydinvoimaloita ei ole valmistunut vuosikausiin.
"Voimaloita eivät huoleta turvallisuus- tai ydinjätekysymykset, vaan keskeiset kysymykset liittyvät talouteen ja kannattavuuteen. Yhtiöitä mietityttää, miten ne järjestävät avoimilla sähkömarkkinoilla rahoituksen ydinvoimaloille", kuvaa Yhdysvaltain energiaministeriön ydinenergiaosaston johtaja William Magwood. Hän antoi haastattelun joukolle eurooppalaisia tiedotusvälineitä virastossaan Washingtonissa.'
Tuossapa syitä, talous ja kannattavuus avoimilla sähkömarkkinoilla.
Oli vain kiva kiusata tyyppiä, joka uhoillen vihjaa sen olevan viherpiipertäjien syytä :)
Jenkeillä on hirmuinen korvausvastuu ydinvoimaloissaan: 10000 miljoonaa taalaa. Se alkaa olla lähellä todellista suurinta aiheutettua vahinkoa.
Meidän ydinvoimaloidemme korvausvastuu on naurettava 250 miljoonaa euroa. sitä ollaan nostamassa jonnekin 700 miljoonaan euroon. Sekin on vielä pieni verrattuna Saksan 2500 miljoonaan euroon. Lisäksi meidän kanneaikaamme - 10 vuotta - ollaan nostamassa, koska 10 vuotta käytännössä vapauttaa kaikista terveydelle aihetettujen vahinkojen korvaamisesta.
Kelpaa siinä pullistella halvan sähkön kanssa.
Ilmaan törkyä paasaavat ja siten suuria terveyshaittoja aiheuttavat sähköntuottajat eivät korvaa kenellekään mitään.
Pitäisi kirjoittaa enemmänkin, mutta joku pojan imuroima ohjelma voi kaataa netin, ja juttu menee hukkaan.
"Oli vain kiva kiusata tyyppiä, joka uhoillen vihjaa sen olevan viherpiipertäjien syytä :) "
Mikäköhän taho on vastuussa siitä, että se korvausvastuu on tuhottoman korkea verrattuna mahdollisen onnettomuustilanteen seurauksiin? Samaan aikaan kyseisessä maassa ei olla asetettu minkäänlaisia esteitä hiilivoiman tuottamiselle...
"Mikäköhän taho on vastuussa siitä, että se korvausvastuu on tuhottoman korkea verrattuna mahdollisen onnettomuustilanteen seurauksiin?"
Minun ymmärtääkseni vain jenkkien tapa huolehtia siitä, että kaikki korvataan. Onko sinulla muuta tietoa?
Olet käsittänyt väärin. En väittänyt, että korvausvastuu tekisi ydinvoimalat kannattomiksi jenkeissä, vaikka epätarkka kirjoitukseni voi sellaisen ajatuksen tuottaakin. Tuskin niin kuitenkaan on, koska korvausvastuu katetaan sieläkin vakuutuksilla. Tosin siellä muistaakseni on meikäläisestä korvausvastuusta poiketen myös jonkinlainen omaankin kukkaroon pureva systeemi, mutta siitä en oleihan varma eikä se tähän asiaan kuulu.
Mutta mutta. Palataanpa asiaan. Aloitit näin:
"Vihreät ovat paljolti lässyttäneet vuosien varrella mainitun tapauksen ympäristövaikutuksista. Yksi näkökohta on kuitenkin jäänyt täysin huomiotta: Yhdysvalloissa ei ole myönnetty uusille ydinvoimaloilla lupia tapauksen jälkeen ja tarvittu sähköntuotanto on hoidettu uudella hiilivoimalla.
Paljonkohan tästä on aiheutunut ylimääräisiä hiilidioksidi-, hiukkas- rikkidioksi- ja typenoksidien-päästöjä kuluneiden 25 vuoden aikana? Moniko ihminen on kuollut näiden päästöjen takia. Eivätkö viherhipit tunne edes pientä pistoa sydämessään tämän asian johdosta?
"
Voisitko kertoa selkeästi, mistä asiasta jenkkien (?) viherhippien pitäisi tuntea pistos sydämessään? Ihan tuon lukemalla pääsee käsitykseen, että ydinvoimaloille ei ole myönnetty lupaa. Nyt kuitenkin olet jo epäillyt, ettei ehkä ole haettukkaan. Tässä tarttis jo jotain selkeää tietoa, ei arvailuja eikä kysymyksiä.
"mistä asiasta jenkkien (?) viherhippien pitäisi tuntea pistos sydämessään?"
Siitä, että käydessään propagandasotaa ydinvoimaa vastaan he ovat aiheuttaneet sen, että ympäristövaikutuksiltaan paljon pahempaa hiilivoimaa pidetään siellä hyväksyttävämpänä vaihtoehtona. Ympäristöjärjestöillä ei tainnut riittää "munaa" käydä taistoon molempia tuotantomuotoja vastaan, joten he valitsivat sen, joka oli TMI:n seurauksena vähemmän suosiossa ja helpompi maalitaulu. Osoittaa jotain kyseisen porukan moraalista...
Tämä asia on jo käsitelty ties kuinka monta kertaa, mutta koska Vastaajaa tuntuu jälleen vaivaavan tämän kovin huono muisti, täytyy ilmeisesti taas muistuttaa parista asiasta.
"Meidän ydinvoimaloidemme korvausvastuu on naurettava 250 miljoonaa euroa."
Suomalainen ydinvastuulaki on täsmälleen OECD:n suosituksen mukainen. Ydinlaitoksen haltijalle pakollinen vakuutus ylittää huomattavasti tieteelliset ja viranomaisarviot siitä kuinka paljon kustannuksia voimalaitoksen ulkopuolelle vaikutuksiltaan ulottuva onnettomuus voisi Suomessa aiheuttaa. Tällaisen onnettomuuden laskennallinen todennäköisyys on luokkaa yksi tapaus mijoonassa vuodessa.
"Lisäksi meidän kanneaikaamme - 10 vuotta - ollaan nostamassa, koska 10 vuotta käytännössä vapauttaa kaikista terveydelle aihetettujen vahinkojen korvaamisesta."
Ydinvastuuvakuutuksella korvataan pääasiassa onnettomuuskustannuksia ja talouellisia menetyksiä. Terveysvaikutukset vakavan onnettomuuden tapauksessa torjuttaisiin väestönsuojelutoimenpitein. Vastoin yleistä harhaluuloa vakavimmankin ydinvoimaonnettomuuden - jos jotain niin epätodennäköistä todella sattuisi ja jos vieläpä sattuisi yhtäaikaisesti niin että suojarakennuskin pettäisi - säteilyvaikutukselta on hyvin yksinkertaisin toimenpitein mahdollista suojautua tehokkaasti niin, ettei säteily aiheuta vaaraa terveydelle.
"Kelpaa siinä pullistella halvan sähkön kanssa."
Kaikkiin energiantuotantotapoihin liittyy riskejä. Verrattuna vaihtoehtoihinsa, ydinvoimaan liittyvä riski on pienempi, kun mitataan aiheutettuja henkilövahinkoja suhteessa tuotettuun energiaan. Silti ydinvoimalla, kaikkein pieniriskisimmällä vaihtoehdolla, on kannettavanaan kaikkein raskain taloudelinnen vastuu epätodennäköisimmistäkin vahigoista. Pienin riski, suurin vastuu. Jos lisäksi on vielä halvin, niin sehän on vain positiivista.
"
"mistä asiasta jenkkien (?) viherhippien pitäisi tuntea pistos sydämessään?"
"Siitä, että käydessään propagandasotaa ydinvoimaa vastaan he ovat aiheuttaneet sen, että ympäristövaikutuksiltaan paljon pahempaa hiilivoimaa pidetään siellä hyväksyttävämpänä vaihtoehtona."
"
Juurihan todettiin, että ydinvoima ei jenkeissä kannata liiketaloudellisesti! Sähköyhtiöitä suorastaan yllytetään käynnistämään ydinvoimaloita!
Kopioin ko. viestin. Lue se ajatuksen kanssa:
"
Ydinvoima ei jenkeissä kannata
Kirjoittanut: Ydin, 10.6.2004 klo 16.50
'Yhdysvaltain energiaministeriön ydinvoimaosasto ponnistelee saadakseen sähköyhtiöt jälleen innostumaan ydinvoiman rakentamisesta. Maan sähkönkulutuksen ennustetaan kasvavan seuraavan 20 vuoden aikana 35 prosenttia, mutta uusia ydinvoimaloita ei ole valmistunut vuosikausiin.
"Voimaloita eivät huoleta turvallisuus- tai ydinjätekysymykset, vaan keskeiset kysymykset liittyvät talouteen ja kannattavuuteen. Yhtiöitä mietityttää, miten ne järjestävät avoimilla sähkömarkkinoilla rahoituksen ydinvoimaloille", kuvaa Yhdysvaltain energiaministeriön ydinenergiaosaston johtaja William Magwood. Hän antoi haastattelun joukolle eurooppalaisia tiedotusvälineitä virastossaan Washingtonissa.'
Tuossapa syitä, talous ja kannattavuus avoimilla sähkömarkkinoilla.
"
Sinulla lienee jotain näyttöä siitä, että jenkkien ydinvoimaloiden kannattamattomuus on viherhippien syytä. Olisi korrektia esittää ne näytöt.
"
"Meidän ydinvoimaloidemme korvausvastuu on naurettava 250 miljoonaa euroa."
Suomalainen ydinvastuulaki on täsmälleen OECD:n suosituksen mukainen.
"
Ei estä olemasta naurettava. Saksan korvausvastuu on 10-kertainen.
"Ydinlaitoksen haltijalle pakollinen vakuutus ylittää huomattavasti tieteelliset ja viranomaisarviot siitä kuinka paljon kustannuksia voimalaitoksen ulkopuolelle vaikutuksiltaan ulottuva onnettomuus voisi Suomessa aiheuttaa."
STUK on eri mieltä.
"Tällaisen onnettomuuden laskennallinen todennäköisyys on luokkaa yksi tapaus mijoonassa vuodessa."
Tulisi näkyä vakuutusmaksussa, varmaan näkyykin. Korvaus on eri asia.
"
"Lisäksi meidän kanneaikaamme - 10 vuotta - ollaan nostamassa, koska 10 vuotta käytännössä vapauttaa kaikista terveydelle aihetettujen vahinkojen korvaamisesta."
Ydinvastuuvakuutuksella korvataan pääasiassa onnettomuuskustannuksia ja talouellisia menetyksiä.
"
Se juuri onkin puute. Ja tuki ydinvoimalle.
"Terveysvaikutukset vakavan onnettomuuden tapauksessa torjuttaisiin väestönsuojelutoimenpitein"
Eli terveysvikutuksia ei olisi? Kuka uskoo? Miksi sitten 10 vuoden kanneaika?
"Vastoin yleistä harhaluuloa vakavimmankin ydinvoimaonnettomuuden - jos jotain niin epätodennäköistä todella sattuisi ja jos vieläpä sattuisi yhtäaikaisesti niin että suojarakennuskin pettäisi - säteilyvaikutukselta on hyvin yksinkertaisin toimenpitein mahdollista suojautua tehokkaasti niin, ettei säteily aiheuta vaaraa terveydelle."
Tyhjää päläpälää. Kanneaikaan on ehdotettu pidennystä, koska 10 vuotta on riittämätön aika useimpien terveysvaikutusten havaitsemiseen. Ja edelleen: jos ei terveyshaittoja, miksi lainkaan kanneaikaa?
"
"Kelpaa siinä pullistella halvan sähkön kanssa."
Kaikkiin energiantuotantotapoihin liittyy riskejä. Verrattuna vaihtoehtoihinsa, ydinvoimaan liittyvä riski on pienempi, kun mitataan aiheutettuja henkilövahinkoja suhteessa tuotettuun energiaan. Silti ydinvoimalla, kaikkein pieniriskisimmällä vaihtoehdolla, on kannettavanaan kaikkein raskain taloudelinnen vastuu epätodennäköisimmistäkin vahigoista. Pienin riski, suurin vastuu. Jos lisäksi on vielä halvin, niin sehän on vain positiivista.
"
Kysymys onkin siitä, että 10 vuoden kanneaika pudottaa vakuutusyhtiöiden korvaamaan joutumisen mahdollisuutta huomattavasti. Tämä taas vaikuttaa vakuutusmaksuihin. Riskin maksajana uhrit ja yhteiskunta, hyötyjänä ydinvoima.
" 'Suomalainen ydinvastuulaki on täsmälleen OECD:n suosituksen mukainen.'
Ei estä olemasta naurettava."
Pidät siis OECD:n suosituksia väärinä. Selvä, taas yksi tieteelliseen tietoon suosituksensa perustava viranomaislähde ei kelpaa sinulle. Varmaankin ideologia panee taas vastaan.
" 'Ydinlaitoksen haltijalle pakollinen vakuutus ylittää huomattavasti tieteelliset ja viranomaisarviot siitä kuinka paljon kustannuksia voimalaitoksen ulkopuolelle vaikutuksiltaan ulottuva onnettomuus voisi Suomessa aiheuttaa.'
STUK on eri mieltä."
Päinvastoin, STUK nimenomaan on yksi niistä tahoista joka on tehnyt kuvatunlaisia arvioita ja niissä on kerta toisensa jälkeen tultu samaan lopputulokseen: korvattavat vahingot alittavat selvästi lainmukaisen vakuutuksen.
" 'Ydinvastuuvakuutuksella korvataan pääasiassa onnettomuuskustannuksia ja talouellisia menetyksiä.'
Se juuri onkin puute. Ja tuki ydinvoimalle."
Roskaa! Kyseessä ei ole mikään periaatteellinen ratkaisu, vaan toteamus: muuta korvattavaa ei ole kun toimitaan oikein. Tuesta puhuminen on absurdia kun ydinvastuukorvauksia koskee ankaran vastuun periaate, eli että ydinlaitoksen haltija on korvausvelvollinen jopa riippumatta siitä onko vahinko edes aiheutunut tämän syystä: periaate on se että kaikki korvataan, aiheutumista ei tarvitse osoittaa.
"Eli terveysvikutuksia ei olisi? Kuka uskoo?"
On yhdentekevää uskotko sinä asiaa, mutta asiaa koskeva tieteellinen tieto on täysin selvää: rajoittamalla väestön altistusta säteilylle on käytännössä kaikki muutoin myöhemmin ilmenevät terveyshaitat torjuttavissa. Miksei muka olisi? Väestö on hyvin yksinkertaisin toimenpitein suojattavissa säteilyvaaratilanteessa niin, ettei säteily aiheuta terveydellistä vaara. Mikä muka estäisi suojautumasta säteilyn vaikutuksilta? Miksi ihmeessä niin ei tehtäisi? Kummallista spekulointia yksinkertaisella asialla, miksi tämä seikka tuntuu olevan sinulle niin kovin kiusallinen?
"Miksi sitten 10 vuoden kanneaika?"
Kaikissa vakuutuksissa on kanneaika. Kukaan ei myönnä vakuutusta ilman kanneaikaa, en ole varma olisiko sellainen laillistakaan. 10 vuotta on poikkeuksellisen pitkä kanneaika.
Kaikkiin energiantuotantotapoihin liittyy riskejä. Verrattuna vaihtoehtoihinsa, ydinvoimaan liittyvä riski on pienempi, kun mitataan aiheutettuja henkilövahinkoja suhteessa tuotettuun energiaan. Silti ydinvoimalla, kaikkein pieniriskisimmällä vaihtoehdolla, on kannettavanaan kaikkein raskain taloudelinnen vastuu epätodennäköisimmistäkin vahigoista. Pienin riski, suurin vastuu. Jos lisäksi on vielä halvin, niin sehän on vain positiivista.
"
Jaa-a
Kirjoittanut: Tungsten, 11.6.2004 klo 13.29
" 'Suomalainen ydinvastuulaki on täsmälleen OECD:n suosituksen mukainen.'
Ei estä olemasta naurettava."
Pidät siis OECD:n suosituksia väärinä."
KUULEHAN NYT, ARVOTON HERRA TUNGSTEN, JA KOETA JO ALKAA TAJUUMAAN, ETTET VOI JATKUVASTI SYYTÄÄ VALHEELLISIA VÄITTÄMIÄSI TOISTEN SANOMISISTA!
KIRJOITIN NÄIN (KOMMENTTINI ISOILLA):
"
"Meidän ydinvoimaloidemme korvausvastuu on naurettava 250 miljoonaa euroa."
Suomalainen ydinvastuulaki on täsmälleen OECD:n suosituksen mukainen.
"
EI ESTÄ OLEMASTA NAURETTAVA. SAKSAN KORVAUSVASTUU ON 10-KERTAINEN.
EN SIIS OLE SANONUT ETTÄ OECD:N SUOSITUS ON NAURETTAVA TAI VÄÄRÄ. SEN SIJAAN OLEN SANONUT, ETTÄ SUOMEN 250MILJOONAN EURON KORVAUSVASTUU ON NAURETTAVA. JOS SE ON SAMA KUIN OECD:N SUOSITUS, SE EI ESTÄ SITÄ, ETTÄ 250MILJOONAN EURON KORVAUSVASTUU ON NAURETTAVA! IHAN HAILEE MISTÄ SUMMA ON REVITTY - VAIKKA SYVÄLTÄ URAANIKAIVOKSESTA!
JA LOPUKSI VIELÄ:
250 MILJOONAN EURON KORVAUSVASTUUN NAURETTAVUUS ON HENKILÖKOHTAINEN MIELIPITEENI, JA SITEN MINUN LAUSUMANANI EHDOTTOMAN TOTTA!
Huutamalla menetät sen vähänkin uskottavuuden näissä keskusteluissa, jos sinulla sitä joskus on ollutkaan...
"EN SIIS OLE SANONUT ETTÄ OECD:N SUOSITUS ON NAURETTAVA TAI VÄÄRÄ."
Jos Suomen ydinvoimalle määrätty korvausvastuu on sama kuin OECD:n suositus ja pidät tätä Suomen summaa naurettavana, niin kaikkien matemaattisesti päättelykyisten ihmisten näkökulmasta sinun on pakko pitää myös OECD:n suositusta naurettavana.
"ydinvoima ei jenkeissä kannata liiketaloudellisesti!"
Mistäköhän tämä johtuu? Olisiko syynä se, että ydinvoimaloille asetetaan paljon tiukempia vaatimuksia kaikin tavoin, kuin esimerkiksi paljon enemmän saastuttaville hiilivoimaloille?
Mitkäköhän muut porukat noiden vaatimusten asettamiseen vaikuttavat, kuin poliittiset painostusryhmät?
Nähtävästi et kykene muuta kuin esittämään kysymyksiä väitteittesi tueksi.
Olet haukannut liian suuren palan. Unohdetaan koko juttu.
Tarkasti ottaenhan suuhuni pantiin sanoja tämän mukaan:
"Pidät siis OECD:n suosituksia väärinä."
Tämä edellyttäisi, että olisin sanonut OECD:n suosituksia vääriksi. En voisi sanoa, koska en ole lukenut niitä.
Valitettava epätarkkuuteni lienee hyvin ymmärrettevissä siltä pohjalta, että ihan juuri olin huomauttanut ko. henkilöä sanojen pistämisestä suuhuni. Se on todellakin inhoittavaa. Kaukana henkilön itsensä mainostamasta viisaasta keskustelusta.
Tästä irtosi kyllä loistavat naurut!
Suomen ydinvastuu vakuutus on OECD:n suosituksen mukainen ja Vastaaja kutsuu sitä naurettavaksi. Mutta silti OECD:n suositus ei sitten olekaan naurettava tai saattaa olla naurettava, mutta ei ainakaan väärä. :->
Eli onko nyt niin, että OECD:n suositus on naurettava, muttei väärä! :-D
Loistavaa venkoilua, aivan antiikin sofisitien tasoa!
Olet jotenkin takapajuinen, mistään mitään käsittämätön häirikkö.
En ole lausunut OECD:n suosituksista mitään. sinä vain yrität saada minut sanomaan siitä jotain.
Noin hysteerisen pitäisi pikimmiten mennä hoitoon.
Suomen ydinvastuulaki on OECD:n suosituksen mukainen. Sanot, että se on naurettava. Kerro hyvä ihminen miten se on mahdollista jollei suosituksessa ole mielestäsi mitään vialla!
Vaikka asiaa mitenpäin kääntelisi niin jos suositus on hyvä, niin kai sen noudattaminen on myös hyvästä. Ei kai päinvastaisessa olisi mitään järkeä! Kai sinä nyt sen sentään myönnät?
Tsiisas. Yritä tässä nyt sitten keskustella!
Suomen ydinvoimaloiden korvausvastuu, noin 250 miljoonaa euroa, on naurettava.
Niin olet sinäkin.
Tai oikeestaan säälittävä.
No se siitä. Koko kohkaaminen oli siis aivan turhaa eikä asiassa edetty mihinkään. OECD:n erinomaisen suosituksen mukainen korvausvastuu on naurettava. En tosin ymmärrä miten erinomaisen suosituksen noudattaminen voi johtaa naurettavaan tulokseen, mutta näin se vissiin sitten on.
Lisäksi ydinlaitoksen haltijalle pakollinen vakuutus ylittää huomattavasti tieteelliset ja viranomaisarviot siitä kuinka paljon kustannuksia voimalaitoksen ulkopuolelle vaikutuksiltaan ulottuva onnettomuus voisi Suomessa aiheuttaa. Tällaisen onnettomuuden laskennallinen todennäköisyys on luokkaa yksi tapaus mijoonassa vuodessa.
Tdinvoiman korvausvastuulle on 10 vuoden kanneaika.
Valtiolle 30 vuotta.
Eli valtion korvattavaksi jää kaikki terveyshaitat, joita ydinvoima aiheutti ja joita ei ole esitetty korvattavaksi 10 vuoden aikana.
säteilyperäinen syöpä ilmenee tavallisimmin vasta 10 vuoden jälkeen.
Ei paljon naurata tuokaan tuki ydinvoimalle. paitsi tietysti ydinvoimaloden omistajia.
muut kyllä edistyy. en kirjoita näitä selviä asioita muita kuin sua varten
Terveyshaittaa ei voi mitata rahassa, ne torjutaan ennaltaehkäisyllä.
Sen sijaan taloudellisia menetyksiä, jotka aiheutuvat nimenomaan mm. terveyshaittoja ehkäisevistä toimenpiteistä, voi korvata ja korvataankin.
Terveysvaikutukset vakavan onnettomuuden tapauksessa torjuttaisiin väestönsuojelutoimenpitein. Vastoin yleistä harhaluuloa vakavimmankin ydinvoimaonnettomuuden - jos jotain niin epätodennäköistä todella sattuisi ja jos vieläpä sattuisi yhtäaikaisesti niin että suojarakennuskin pettäisi - säteilyvaikutukselta on hyvin yksinkertaisin toimenpitein mahdollista suojautua tehokkaasti niin, ettei säteily aiheuta vaaraa terveydelle.
"Terveyshaittaa ei voi mitata rahassa, ne torjutaan ennaltaehkäisyllä."
Miksi sitten valtiolla 30 vuoden kanneaika?
Kaikissa korvauksissa on kanneaika. 10 vuotta on vakuutukselle poikkeuksellisen pitkä kanneaika. Valtiolta saatavia korvauksia ei ilmeisesti ole haluttu rajoittaa olennaisesti mitenkään, joten on valittu kanneajaksi "tosi pitkä" aika, se että se sattuu olemaan juuri 30 vuotta on todennäköisesti enemmän tai vähemmän kiskastu hatusta.
Umpeenmenemisaikoja on lait täynnä, jotteivat vanhat asiat jäisi "kummittelemaan" koska lakia sovellettaessa sovelletaan aina tapahtuma-ajankohdalla voimassa olevaa lakia. Tämä ei liity mitenkään erityisesti ydinvoimaan, vaan on tyypillistä kaikelle lainsäädännölle. Jos ajallista rajoitusta ei olisi, voitaisiin kuvitella että sinulta esimerkiksi vaadittaisiin korvauksia esi-isäsi aikaisista tapahtumista sen aikaisen lain nojalla. Ja se olisi täysin laillista!
Vielä palatakseni kuvitteeliseen ydinonnettomuuten suomalaisessa voimalassa, joka tietysti on huomattavasti epätodennäköisempää kuin vaikkapa hurrikaanivahinkojen korvaaminen Suomessa, mutta ajatusleikkinä: ydinvastuuvakuutuksella korvataan pääasiassa onnettomuuskustannuksia ja talouellisia menetyksiä. Terveysvaikutukset vakavan onnettomuuden tapauksessa torjuttaisiin väestönsuojelutoimenpitein. Vastoin yleistä harhaluuloa vakavimmankin ydinvoimaonnettomuuden - jos jotain niin epätodennäköistä todella sattuisi ja jos vieläpä sattuisi yhtäaikaisesti niin että suojarakennuskin pettäisi - säteilyvaikutukselta on hyvin yksinkertaisin toimenpitein mahdollista suojautua tehokkaasti niin, ettei säteily aiheuta vaaraa terveydelle.
Yritän tiivistää sen, mitä olet nyt sanonut ydinvastuulaista:
- suomalainen ydinvastuulaki on OECD:n suosituksen mukainen.
- pakollinen vakuutus ylittää huomattavasti tieteelliset ja viranomaisarviot siitä kuinka paljon kustannuksia voimalaitoksen ulkopuolelle vaikutuksiltaan ulottuva onnettomuus voisi Suomessa aiheuttaa.
- STUK on yksi niistä tahoista joka on tehnyt kuvatunlaisia arvioita ja niissä on kerta toisensa jälkeen tultu samaan lopputulokseen: korvattavat vahingot alittavat selvästi lainmukaisen vakuutuksen.
- Ydinvastuuvakuutuksella korvataan pääasiassa onnettomuuskustannuksia ja taloudellisia menetyksiä. Muuta korvattavaa ei ole kun toimitaan oikein
- terveysvaikutukset vakavan onnettomuuden tapauksessa torjuttaisiin väestönsuojelutoimenpitein.
- kanneaika ydinvoimalan vakuutuksesta korvauksen hakemiseksi on vain siksi, että kaikilla korvaushakemuksilla tulee olla kanneaika. 10 vuoden kanneaika on poikkeuksellisen pitkä.
- Valtiolta saatavia korvauksia ei ilmeisesti ole haluttu rajoittaa olennaisesti mitenkään, joten on valittu kanneajaksi "tosi pitkä" aika, se että se sattuu olemaan juuri 30 vuotta on todennäköisesti enemmän tai vähemmän kiskastu hatusta.
Noinko asia tulee ymmärtää?
Näyttää aika oikealta.
- pakollinen vakuutus ylittää huomattavasti tieteelliset ja viranomaisarviot siitä kuinka paljon kustannuksia voimalaitoksen ulkopuolelle vaikutuksiltaan ulottuva onnettomuus voisi Suomessa aiheuttaa.
- STUK on yksi niistä tahoista joka on tehnyt kuvatunlaisia arvioita ja niissä on kerta toisensa jälkeen tultu samaan lopputulokseen: korvattavat vahingot alittavat selvästi lainmukaisen vakuutuksen.
Saisko jostain jotain näyttöä näille väitteillesi?
Useissa tutkimuksissa on arvioitu minkälaisia kustannuksia Suomessa sattuva vakava ympäristöön vaikuttava ydinonnettomuus voisi aiheuttaa. Tulokset ovat kerta toisensa jälkeen olleet saman suuntaisia: vaikka kuvatunlaisen onnettomuuden todennäköisyys on häviävän pieni, on onnettomuuksien vaikutusten torjuntaan ja korvaamiseen varauduttu erinomaisesti.
Tuore esimerkki on VTT:n vuonna 2001 tekemä arvio ympäristöön vaikuttavan vakavan kotimaisen ydinonnettomuuden aiheuttamien taloudellisten vahinkojen määrästä (Rossi, 2001: Vakavan reaktorionnettomuuden päästön aiheuttamat taloudelliset vaikutukset. VTT Energia, Espoo). Vahinkoarvio tehtiin Olkiluotoon sijoitetun vakavan onnettomuuden perusteella. IAEA:n suosittamia vastatoimenpidetasoja sovellettaessa korvattavien vahinkojen kokonasimäärä jäi muutamaan prosenttiin.
Toinen esimerkki on vuonna 1990 tehty yhteispohjoismainen arvio (Tveten, 1990: Environmental consequences of releases from nuclear accidents. Institute for Energy Technology, Kjeller, Norja) oletetussa Loviisaan sijoitetussa 1000 MW:n reaktorissa sattuvan vakavan ympäristöön vaikuttavan onnettomuuden tapauksesta. Jälleen taloudelliset vahingot jäivät eri skenaarioissa tyypillisesti murto-osaan vakuutussummasta. Vasta olettamalla satakertainen päästö yleisesti realistisena pidettyyn arvioon verrattuna ja olettamalla olosuhteet mahdollisimman epäsuotuisiksi, saatiin aikaiseksi nykyisen vakuutussumman ylittäviä taloudellisia vahinkoja ja jopa silloin vahingot jäivät pienemmiksi kuin OECD:n kaavailema n. 1,5 miljardin euron korotettu ydinvastuusuositus.
Kannattaa muistaa, että tällaiset arviot perustuvat matemaattisille malleille radioaktiivisten aineiden käyttäytymisestä eivätkä välttämättä vastaa todellisuutta. Koska malleissa käytetään tiedon puuttuessa pessimistisiä arvoja ja vahinkoja arvioidaan ennemmin suuremmiksi kuin pienemmiksi, mallit ovat taipuvaisia liioittelemaan onnettomuuksien seurauksia. Todelliset vahingot jäisivät todennäköisesti arvioituja pienemmiksi. Tähän mennessä sattuneet dokumentoidut poikkeamat ydinvoimaloiden toiminnassa ovat osoittaneet, että mallit todella liioittelevat vahinkoja. Esimerkiksi Three Miles Islandin onnettomuuden päästöt jäivät huomattavasti pienemmiksi kuin laskentamalleilla olisi onnettomuuden kulun perusteella arvioitu ja maksetut korvaukset, vaikkakin hyvin suuret suhteessa vahinkoihin, jäivät niin pieneksi että voimalayhtiö maksoi ne turvautumatta lainkaan voimayhtiöiden lakisääteiseen vakuutukseen.
Hups, virhe:
"IAEA:n suosittamia vastatoimenpidetasoja sovellettaessa korvattavien vahinkojen kokonasimäärä jäi muutamaan prosenttiin."
piti tietysti olla:
"IAEA:n suosittamia vastatoimenpidetasoja sovellettaessa korvattavien vahinkojen kokonasimäärä jäi muutamaan prosenttiin vakuutuksen kokonaismäärästä."
näin se on
En usko että netissä on saatavilla tutkimuksia aiheesta. Tutkimukset aiheesta ovat kuitenkin julkisesti saatavilla ja ne ovat kerta toisensa jälkeen olleet hyvin saman suuntaisia tuloksiltaan, joten asiasta ei tieteellisen tiedon valossa ole kiistan aiheeksi. Voit itse halutessasi tarkistaa tietojen paikkansapitävyyden; tutkimuksia voi kysyä ainakin lähimmästä yliopistollisesta kirjastosta.
Jos sen sijaan haluat kiistää tieteellisten tutkimusten sisältämää tietoa, on todistamisen taakka ilman muuta sinulla. Minun nähdäkseni tutkimukset ovat hyvin tehtyjä ja oikeaan osuneita, mistä todistaa sekin että ne ovat tuloksiltaan hyvin samanlaiset.
"Tuore esimerkki on VTT:n vuonna 2001 tekemä arvio ympäristöön vaikuttavan vakavan kotimaisen ydinonnettomuuden aiheuttamien taloudellisten vahinkojen määrästä (Rossi, 2001: Vakavan reaktorionnettomuuden päästön aiheuttamat taloudelliset vaikutukset. VTT Energia, Espoo). Vahinkoarvio tehtiin Olkiluotoon sijoitetun vakavan onnettomuuden perusteella. IAEA:n suosittamia vastatoimenpidetasoja sovellettaessa korvattavien vahinkojen kokonasimäärä jäi muutamaan prosenttiin."
Jahas. En tiedä, ketä nyt referoit. Mutta löysin viitteen ko. tutkimukseen. Sinulle se on hyvinkin tuttu, olet ennenkin vääristellyt sitä. VTT:n julkaisu T2127:
"
...
VTT suoritti vuonna 2001 taloudellisia vahinkoja arvioivia laskelmia (Rossi 2001b) onnettomuudelle, jossa oletetaan ympäristöön vapautuvan vakavien onnettomuuksien varalta vaadittavien turvallisuusjärjestelmien mitoituksessa (VNp 395/91 ja YVL-ohje 2.2; VNp 1991 & STUK 1996b) käytettyyn enimmäispäästöön verrattuna kaksinkertainen määrä Cs-137-aktiivisuutta (2 × 100 TBq). Selvityksessä käytettiin Olkiluodon ympäristöä kuvaavia tietoja elinkeinotoiminnasta. Taloudellisten vahinkojen arvioitu määrä oli IAEA:n suosittamia vastatoimenpidetasoja sovellettaessa noin 7 milj. euroa, mikä on selvästi pienempi kuin edellä mainittu Suomen nykyisen lainsäädännön mukainen enimmäisvastuumäärä.
...
"
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2002/T2127.pdf
Lainatussa kappaleessa oletetaan päästöjen enintään vain kaksinkertaistuvan joidenkin turvallisuusjärjestelmien mitoituksesta.
Vakuutuksen tulee kyllä korvata aiheutuneet vahingot muissakin tapauksissa.
"
Toinen esimerkki on vuonna 1990 tehty yhteispohjoismainen arvio (Tveten, 1990: Environmental consequences of releases from nuclear accidents. Institute for Energy Technology, Kjeller, Norja) oletetussa Loviisaan sijoitetussa 1000 MW:n reaktorissa sattuvan vakavan ympäristöön vaikuttavan onnettomuuden tapauksesta. Jälleen taloudelliset vahingot jäivät eri skenaarioissa tyypillisesti murto-osaan vakuutussummasta. Vasta olettamalla satakertainen päästö yleisesti realistisena pidettyyn arvioon verrattuna ja olettamalla olosuhteet mahdollisimman epäsuotuisiksi, saatiin aikaiseksi nykyisen vakuutussumman ylittäviä taloudellisia vahinkoja ja jopa silloin vahingot jäivät pienemmiksi kuin OECD:n kaavailema n. 1,5 miljardin euron korotettu ydinvastuusuositus.
"
Ketä nyt referoit? Löysin viittauksen ko. tutkimukseen. Sinulle jo hyvinkin tuttuun, sillä olet ennenkin vääristellyt sitä. VTT:n julkaisu T2127:
"
Yhteispohjoismaisessa tutkimusohjelmassa arvioitiin (Tveten 1990) eri vakavuusasteisten reaktorionnettomuuksien aiheuttamia taloudellisia vahinkoja olettaen onnettomuuden tapahtuvan Loviisaan sijoitetulla 1 000 MW:n reaktorilla. Vuodenaika ja vallitseva sää vaikuttavat olennaisesti vahinkojen laajuuteen.
Vaikka onnettomuuspäästö ylittäisi suunnilleen satakertaisesti yllämainitun vakavien reaktorionnettomuuksien enimmäispäästörajan, eli noin 10 % pitkäaikaisen saastumisen kannalta tärkeimmistä fissiotuotteista oletettaisiin pääsevän ympäristöön tutkimuksessa (Tveten 1990), arvioidut vahingot jäisivät kaikissa tapauksissa ydinvastuun nyt kaavailtua korotettua enimmäismäärää (n. 1 500 milj. euroa) alemmiksi.
"
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2002/T2127.pdf
Tässä oletetaan jo aika paljon enemmän kuin edellä mainitussa VTT:n tutkimuksen osasta. Oletuksen mukaan 10% pitkäaikaisen saastumisen kannalta tärkeimmistä fissiotuotteista pääsisi ympäristöön. Niinpä arvioitujen vahinkojenkaan suuruutta TVO ei kerro muuta kuin tasolla 'alle 1500 miljoonaa euroa'!
Ydinvoiman vakuutuksen tulee kyllä korvata aiheutuneet vahingot kaikissa tapauksissa.
Maininta kaavaillusta korvauksen enimmäismäärästä (1500 miljoonaa euroa) tulee nähdäkseni siitä, että kaikkien korvausvelvollisilten korvaussummat lasketaan yhteen: ydinvoimala, valtio, vakuutuspooli.
"
- STUK on yksi niistä tahoista joka on tehnyt kuvatunlaisia arvioita ja niissä on kerta toisensa jälkeen tultu samaan lopputulokseen: korvattavat vahingot alittavat selvästi lainmukaisen vakuutuksen.
"
Mistäs näitä STUKin arvioita löytyy?
Näemmä VTT on toisessakin tutkimuksessa viitannut Rossin vuoden 2001 tutkimukseen. Kuten omasta lainauksestasi huomaat, VTT:n myöhempi viittaus kertoo Rossin tutkimuksesta olennaisesti samat asiat. Sanomani pätee ja lainauksesi vain vahvistaa aiemmin sanotun.
Vastaan vielä erikseen kommentteihisi.
"En tiedä, ketä nyt referoit."
Lukee viestissäni: Rossi, 2001: Vakavan reaktorionnettomuuden päästön aiheuttamat taloudelliset vaikutukset. VTT Energia, Espoo
"Sinulle se on hyvinkin tuttu, olet ennenkin vääristellyt sitä."
Jos käyttämissäni tiedoissa on jokin virhe, ole hyvä ja osoita mikä se on äläkä vain syyttele.
Näemmä VTT on tutkimuksessaan viitannut vuoden vuoden 1990 yhteispohjoismaiseen tutkimukseen. Kuten omasta lainauksestasi huomaat, VTT:n myöhempi viittaus kertoo tutkimuksesta olennaisesti samat asiat. Sanomani pätee ja lainauksesi vain vahvistaa aiemmin sanotun.
Vastaan vielä erikseen kommentteihisi.
"Ketä nyt referoit?"
Lukee viestissäni: Tveten, 1990: Environmental consequences of releases from nuclear accidents. Institute for Energy Technology, Kjeller, Norja
"Löysin viittauksen ko. tutkimukseen. Sinulle jo hyvinkin tuttuun, sillä olet ennenkin vääristellyt sitä."
Jos käyttämissäni tiedoissa on jokin virhe, ole hyvä ja osoita mikä se on äläkä vain syyttele.
"Mistäs näitä STUKin arvioita löytyy?"
STUK on ollut tekemässä arvioita onnettomuuksien mahdollisista taloudellisista vaikutuksista. En nyt muista nimeltä tiettyä sellaista julkaisua, mutta jos asia sinua niin kovasti kiinnostaa, voinet kysyä asiaa STUK:sta, he varmasti mielellään auttavat. Voinhan minäkin käydä läpi yliopiston kirjastoa kun seuraavan kerran sinne on asiaa. Tällä hetkellä olen lomalla.
Joka tapauksessa yksikään tieteellinen lähde ei ole ristiriidassa sanotun kanssa, päinvastoin kaikki löytämäni lähteet tukevat sanottua - ja niin tekee jopa itse viittaamasi VTT:n tutkimus eri energiamuotojen ympäristövaikutuksista.
Ensin sanot:
"Päinvastoin, STUK nimenomaan on yksi niistä tahoista joka on tehnyt kuvatunlaisia arvioita ja niissä on kerta toisensa jälkeen tultu samaan lopputulokseen: korvattavat vahingot alittavat selvästi lainmukaisen vakuutuksen."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000003642969
Ja nyt:
"STUK on ollut tekemässä arvioita onnettomuuksien mahdollisista taloudellisista vaikutuksista. En nyt muista nimeltä tiettyä sellaista julkaisua, mutta jos asia sinua niin kovasti kiinnostaa, voinet kysyä asiaa STUK:sta, he varmasti mielellään auttavat. Voinhan minäkin käydä läpi yliopiston kirjastoa kun seuraavan kerran sinne on asiaa. Tällä hetkellä olen lomalla.
Joka tapauksessa yksikään tieteellinen lähde ei ole ristiriidassa sanotun kanssa, päinvastoin kaikki löytämäni lähteet tukevat sanottua - ja niin tekee jopa itse viittaamasi VTT:n tutkimus eri energiamuotojen ympäristövaikutuksista. "
Katotaanpa niitä sinun fraasejasi:
"Tavoitteessani ei ole mitään salattavaa: yritän estää väärää ja harhaanjohtavaa tietoa estämästä viisasta mielipiteenmuodostusta. Kaikki käyttämäni tiedot on varmennettavissa tieteellisistä lähteistä."
"Omalta osaltani pyrin vain yhtäältä tuomaan esiin tutkittua ja varmennettavissa olevaa tietoa ydinvoimasta ja siihen liittyvistä aiheista viisasta mielipiteenmuodostusta varten ja toisaalta mahdollisuuksien mukaan korjaamaan väärää ja harhaanjohtavaa tietoa, jota valitettavan usein täällä näkee esitettävän."
"En minäkään pyydä luottamaan itseeni vaan tieteelliseen tietoon, jota parhaani mukaan pyrin tuomaan esiin. Tieteellinen tieto on kenen tahansa varmennettavissa kirjallisuudesta tai viimekädessä kokeellisesti."
"Tällä hetkellä olen lomalla."
Pidähän lomaa ja mieti, kannattaako antaa uskonsa sokaista näkemästä ilmiselviä tosiasioita. Huono saarnamies toimii lähes poikkeuksetta oman uskonsa leviämisen hidastajana.
Tästäkin keskustelusta löytyy tosiasioita, jotka järkevään ajatteluun kykenevä huomaa olevan ristiriidassa omien hokemiesi kanssa. Toivon sinun ottavan nekin huomioon, kun seuraavan kerran keskustelemme tästä aiheesta.
Onko sinulla jokin pointtikin? Luulen että keskustelun etenemisen kannalta olisi huomattavasti edullisempaa jos tuottaisit omaa tekstiä, en ymmärrä mitä iloa tästä on kenellekään.
En ole missään vaiheessa väittänyt että muistaisin lähdeviitteitä STUK:n tekemiin tutkimuksiin ulkoa, ymmärtänet hyvä ihminen että kun en asu kirjastossa niin minulla ei ole mahdollisuutta - eikä sen puoleen velvollisuuttakaan - loihtia sinulle lähdeviitettä tilauksesta. Voin toki vilkaista, seuraavan kerran kun yliopistolla käyn, oikeaa hyllyä, mutta mieli ei kyllä tee kun "pyynnön" sävy on syyttä suotta epäkohtelias ja syyttelevä.
Itse asiahan on tullut kyllä tieteellisillä lähteillä jo varmennettua, kuten aiemmista viesteistä huomaat.
Älä nyt viitsi olla typerä. Ei minulla ole kaikkia tutkimuksia käden ulottuvilla joka hetki, kai sinä sen nyt tajuat.
Ymmärrä tämä: minä olen nyt lomalla.
Syyttely on aivan turhaa kun itse asian voit varmistaa mistä tahansa aihetta käsittelevästä tieteellisestä julkaisusta, alkajaisiksi vaikka niistä kahdesta joihin jo viittasin.
Asia on siis tieteellisen tiedon valossa selvä, eikä sisällötön piruilusi muuta sitä mihinkään. Jos haluat kiistää mm. jo viitattujen tieteellisten julkaisujen sisältämää tietoa, pitää sinun osoittaa missä vika on. Epäilenpä ettet siihen pysty.
"
Ydinvastuujärjestelmän kehittäminen
Tausta:
Ydinvastuulaki edellyttää, että ydinenergian käyttäjä vastaa toiminnasta mahdollisesti aiheutuvista ydinvahingoista. Ympäristön kannalta vakavia seurauksia olisi sellaisella reaktorionnettomuudella, jossa tehokäytössä olevan reaktorin sydän sulaisi, sydänsula vapautuisi suojarakennukseen ja ydinlaitoksen suojarakennus ei toimisi suunnitellulla tavalla. INES -luokituksessa tällainen onnettomuus sijoittuisi luokkiin 5-7. Nykyisin eri maissa luvanhaltijalta vaadittavat vastuumäärät vaihtelevat suuresti. STUK on kiinnittänyt vuonna 1998 käyttölupalausunnoissaan KTM:n huomiota siihen, että Suomen nykyisen lainsäädännön edellyttämät korvausvastuut eivät ole riittäviä kaikissa mahdollisissa kysymykseen tulevissa onnettomuusskenaarioissa.
Tavoite:
Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa asianmukaiseen, teknis-tieteelliseen arviointiin perustuva viranomaiskäsitys eriasteisten onnettomuuksien mahdollisista taloudellisista vahingoista.
Vastuuhenkilö:
Pekka Salminen.
"
http://www.stuk.fi/tutkimustoiminta/tutk_ydinturv_c.html
Miksiköhän STUK tekee omia tutkimuksiaan, eikä lainkaan edes referoi sivuillaan tutkimusta, jota TVO kyllä referoi:
"
...
VTT suoritti vuonna 2001 taloudellisia vahinkoja arvioivia laskelmia (Rossi 2001b) onnettomuudelle, jossa oletetaan ympäristöön vapautuvan vakavien onnettomuuksien varalta vaadittavien turvallisuusjärjestelmien mitoituksessa (VNp 395/91 ja YVL-ohje 2.2; VNp 1991 & STUK 1996b) käytettyyn enimmäispäästöön verrattuna kaksinkertainen määrä Cs-137-aktiivisuutta (2 × 100 TBq). Selvityksessä käytettiin Olkiluodon ympäristöä kuvaavia tietoja elinkeinotoiminnasta. Taloudellisten vahinkojen arvioitu määrä oli IAEA:n suosittamia vastatoimenpidetasoja sovellettaessa noin 7 milj. euroa, mikä on selvästi pienempi kuin edellä mainittu Suomen nykyisen lainsäädännön mukainen enimmäisvastuumäärä.
...
"
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2002/T2127.pdf
Kuten jo kirjoitin yhteispohjomaisesta tutkimuksesta (Tveten, 1990: Environmental consequences of releases from nuclear accidents. Institute for Energy Technology, Kjeller, Norja): Tutkimuksessa oletettiin Loviisaan sijoitetussa 1000 MW:n reaktorissa sattuvan vakava ympäristöön vaikuttava onnettomuus. Jälleen taloudelliset vahingot jäivät eri skenaarioissa tyypillisesti murto-osaan vakuutussummasta. Vasta olettamalla satakertainen päästö yleisesti realistisena pidettyyn arvioon verrattuna ja olettamalla olosuhteet mahdollisimman epäsuotuisiksi, saatiin aikaiseksi nykyisen vakuutussumman ylittäviä taloudellisia vahinkoja ja jopa silloin vahingot jäivät pienemmiksi kuin OECD:n kaavailema n. 1,5 miljardin euron korotettu ydinvastuusuositus.
STUK luonnollisesti viittaa tällaisiin realistisen päästöarvon monikymmen- tai satakertaisesti ylittäviin päästöihin, jotka ylläkin mainitaan voivan ylittää nykyisen vakuutusmaksimin. Tämä ei siis ole mikään yllätys, olen asian jo maininnut, eikä ole ristiriidassa jo mainitun kanssa. Sellaiset onnettomuudet vain ovat niin mielettömän harvinaisia (nyt puhutaan siis kevytvesireaktorille realistisena pidettyä päästöä - jollaista sellaistakaan ei ole ikinä sattunut huolimatta yhteenlaskettuna 10000 reaktorinkäyttövuodesta ja joiden niidenkin laskennallinen todennäköisyys on luokkaa yksi tapaus miljoonassa vuodessa - huomattavasti harvinaisemmista onnettomuuksista), että kannattaa harkita tarkkaan onko meidän järkevää taloudellisesti varautua niihin, vai riittääkö nykyinen tilanne jossa väestönsuojeluun on aina varauduttu ja vahingot korvataan jopa laskennallisesti alle kerran miljoonassa vuodessa sattuvien onnettomuuksien, jollaista sellaistakaan tuskin ikinä sattuu, tapauksessa vakuutuksella ja niistä vielä huomattavasti harvinaisempien onnettomuuksien, jollaista vielä varmemmin tuskin koskaan sattuu, kohdalla vahingot voidaan korjata kuten nyt toimitaan muiden energiamuotojen paljon tavallisempien vahinkojen kohdalla (öljyvahingot, saasteet, ym.) eli yhteisvastuullisesti.
Ydinenergia aiheuttaa jo vaihtoehtojaan pienemmän riskin suhteessa tuotettuun energiamäärään. Lisäpanostukset ydinenergian turvallisuuteen voivat vaikuttaa enää hyvin vähän väestön turvallisuuteen verrattuna samansuuruisten panostuksien tehokkaammalle käytölle.
Toki ydinvastuuvakuutuksia voidaan entisestään kasavattaa, ei siinä mitään. Ei sille ole mitään ydinenergian kannattavuuteen liittyvää estettä. Silti on vain viisasta pitää mielessä, että samansuuruinen panostus muualla parantaa turvallisuutta enemmän.
STUK todellakin on sitä mieltä, että korvausvastuu on riittämätön kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
Olen ihan samaa mieltä.
Kyllähän vakuutussummaa voidaan korottaa jos Eduskunta niin päättää. Erityisen tärkeä asia tämä ei ole, vaan lähinnä teoreettinen. Vakavan ydinonnettomuuden mahdollisuus Suomalaisessa ydinvoimalassa on kertakaikkiaan häviävän pieni (luokkaa yksi tapaus 100000 vuodessa) ja vaikka sellainen sattuisikin, vaikutukset jäisivät suojarakennuksen ansiosta hyvin rajallisiksi suurimassa osassa (yli 90%) ajateltavissa olevia onnettomuustapauksia. Ja vaikka näin ei olisikaan väestönsuojelutoimenpitein voidaan tehokkaasti torjua inhimillisiä seurauksia ja ydinvastuuvakuutus on jo nykyisellään niin suuri että käytännössä kaikki kuviteltavissa olevat omaisuusvahingot voidaan sillä kattaa. Vakuutussumman kasvattamisen sijaan vastavan suuruiset panostukset muuhun turvallisuuten, esim. liikenteessä, lisäisivät kansalaisten turvallisuutta huomattavasti enemmän ja olisivat siis merkityksellisempiä.
ydinvoimassa ei ole järkeä, koska se ei edes halua korvata mahdollisia vahinkojaan:
"
STUK on kiinnittänyt vuonna 1998 käyttölupalausunnoissaan KTM:n huomiota siihen, että Suomen nykyisen lainsäädännön edellyttämät korvausvastuut eivät ole riittäviä kaikissa mahdollisissa kysymykseen tulevissa onnettomuusskenaarioissa.
Tavoite:
Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa asianmukaiseen, teknis-tieteelliseen arviointiin perustuva viranomaiskäsitys eriasteisten onnettomuuksien mahdollisista taloudellisista vahingoista.
"
Tuolla ylempänä kerskuit mm. näin:
"
- STUK on yksi niistä tahoista joka on tehnyt kuvatunlaisia arvioita ja niissä on kerta toisensa jälkeen tultu samaan lopputulokseen: korvattavat vahingot alittavat selvästi lainmukaisen vakuutuksen.
"
Olis jo aika nähdä noita arvioita. vai uskosiko se vaan pakotti tommosii kirjoitteleen?
"ydinvoimassa ei ole järkeä, koska se ei edes halua korvata mahdollisia vahinkojaan"
Ydinvoima nimenomaan eroaa vaihtoehtoisista voimaloista siinä, että se ei normaalitoiminnassaan aiheuta vahinkoa ympäristölle ja jopa äärimmäisen harvinaistenkin vahinkojen (sattumistodennäköisyys alle yksi tapaus 100000 vuodessa) torjumiseen ja korvaamiseen on varauduttu. Sitävastoin ydinvoimalle vaihtoehtoiset fossiiliset polttoaineet aiheuttavat jatkuvasti vääjäämättä paljon suurempia terveys- ja ympäristötuhoja ilman että niitä korvattaissiin.
"Olis jo aika nähdä noita arvioita. vai uskosiko se vaan pakotti tommosii kirjoitteleen?"
Alusta asti olen vain toistanut sen mitä tieteelliset tutkimukset aiheesta toteavat. Jos tiedoissani on sinusta jokin virhe, sano ihmeessä mikä. Muuten viittaan aiempiin viesteihini, joissa asiaa on jo käsitelty perinpohjaisesti.
Kuten jo viestistäni "Tottahan toki!" muistat, monet tieteelliset tutkimukset - myös sellaiset joita tekemässä STUK on ollut ja jopa itse lainaamasi VTT:n tutkimus - toistavat yhtenevän lopputuloksen: jopa viranomaisten, mm. STUK:n, turvatoimien mitoituksessa lähtökohtana pitämään enenimmäispäästöön nähden moninkertaisten oletettujen päästöjen tapauksessa vahingot jäävät selvästi vakuutusta pienemmäksi. Vasta olettamalla tällaiseen kevytvesireaktorille realistiseen päästöön - jollaista sellaistakaan ei ole koskaan sattunut - nähden monikymmen tai -satakertainen päästö, saadaan vakuutusmaksimin ylittäviä vahinkoja.
Tätä STUK viranomaisena ei ole koskaan kiistänyt, päinvastoin se on julkaisussaan Ydinvoimalaitosten teknisten ratkaisujen perustelemiseksi tehtävät häiriö- ja onnettomuusanalyysit (STUK, Helsinki 1996) itsekin pitänyt arviota kevytvesireaktorin enimmäispäästöstä oikeaan osuneena.
Minulla ei ole mitään kiistaa tämä STUK:n ja muiden viranomais- ja tieteellisten lähteiden vahvistaman tieteellisen tiedon kanssa, päinvastoin en voisi olla siitä enempää samaa mieltä: arvio päästöjen suuruudesta ja vahinkojen jäämisestä vakuutussummaa pienemmiksi vaikuttaa kevytvesireaktoreista yli 10000 vuoden yhteenlaskettujen kokemusten ja häiriöiden (mm. Three Miles Island) perusteella hyvinkin oikeilta. Kysymys kuuluukin: miksei tämä tieteellinen, viranomaisten käyttämä ja kokemuksen vahvistama tieto kelpaa sinulle?
KTM-tiedote 5.3.2003
Ydinvastuutoimikunta esittää: Ydinvoimalan haltijalle vähintään 700 milj. euron vakuutusvelvollisuus
37/2003
Ydinvastuutoimikunta esittää, että ydinvastuulainsäädäntöön otettaisiin laitoksenhaltijan rajoittamattoman vastuun periaate nykyisen rajoitetun sijaan. Tällöin mikäli ydinlaitos aiheuttaisi ympäristölleen vahinkoa, korvaisivat laitoksenhaltijan vakuutus sekä laitoksen isäntävaltio ja muut sopimuksessa mukana olevat valtiot vahingosta kaikkiaan 1,5 miljardia euroa. Tällä hetkellä laitoksenhaltijan vastuuvelvollisuus on enintään 250 miljoonaa euroa, minkä lisäksi sopimusvaltiot korvaavat vielä noin 177 miljoonaa euroa. Ydinvastuutoimikunta luovutti mietintönsä 5.3.2003 kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäreelle.
Elokuussa 2001 nimitetyn ydinvastuutoimikunnan tehtävänä oli arvioida Suomen nykyisen ydinvastuujärjestelmän mahdolliset muutostarpeet. Toimikunnan tuli myös pohtia, millaisia uudistuspaineita eurooppalainen ydinsopimusjärjestelmä aiheuttaa Suomessa.
Mietinnön mukaan Suomen ydinvastuujärjestelmää kehitetään osana eurooppalaista järjestelmää. Muutokset kansainvälisissä ydinvastuusopimuksissa saatetaan mahdollisimman nopeasti voimaan myös Suomessa.
Toimikunnan keskeisin esitys on, että Suomen ydinvastuulainsäädäntöön omaksuttaisiin laitoksenhaltijan rajoittamattoman vastuun periaate. Tällöin laitoksenhaltijan olisi otettava aina vähintään 700 miljoonan euron arvoinen vakuutus vahingonkärsijöiden turvaksi. Mikäli vahingonkorvaukset ylittävät tuon 700 miljoonaa euroa, kattaa laitoksen isäntävaltion vastuu rajan ylittävästä osasta enintään 500 miljoonaa euroa. Myöhemmin laitoksenhaltijan vakuutuksenottamisvelvollisuutta voitaisiin korottaa aina 1,2 miljardiin euroon asti nostamalla rajaa asteittain ylöspäin. Näin laitoksenhaltijan vakuutus kattaisi lopulta kokonaan myös isäntävaltion 500 miljoonan euron suuruisen osuuden. Jos vahingonkorvaus ylittää 1,2 miljardia euroa, korvaavat kansainvälisessä sopimuksessa mukana olevat valtiot yhdessä erotuksesta enintään 300 miljoonaa euroa.
Ydinvastuulakia muutettaisiin samalla siten, että henkilövahinkojen osalta kanneaika pidentyisi nykyisestä. Toimikunta esittää myös, että ydinvastuulain vahinkokäsitettä tulisi laajentaa ja viittausta vahingonkorvauslakiin täsmentää.
Ydinvastuutoimikunnan mukaan on lisäksi selvitettävä, miten ydinvoimaloille terroriteosta aiheutuvat vahingot saadaan korvausjärjestelmän piiriin. Kansainvälisellä tasolla Pariisin yleissopimus ei suoraan määrittele, kuuluuko tällaisten vahinkojen korvaaminen sopimusjärjestelmään.
Toimikunnan mietintöön sisältyy yksi eriävä mielipide.
Lisätiedot: hallitusneuvos Yrjö Sahrakorpi, KTM, puh. (09) 1606 4702
Mietintö löytyy KTM:n Internet-sivuilta osoitteesta
http://www.vn.fi/ktm/julkaisu/ark2003/tyto6eos.pdf [Ei löytynyt 2004-06-23]
Ydinvastuutoimikunta:
puheenjohtaja:
kansliapäällikkö Kirsti Rissanen, oikeusministeriö
varapuheenjohtaja:
hallitusneuvos Yrjö Sahrakorpi, kauppa- ja teollisuusministeriö
lähetystöneuvos Risto Rautiainen, ulkoasiainministeriö,
lainsäädäntöneuvos Antti Leinonen, oikeusministeriö,
budjettineuvos Elina Selinheimo, valtiovarainministeriö,
lainsäädäntöneuvos Jukka Nurmio, ympäristöministeriö,
toimitusjohtaja Juhani Santaholma, Energia-alan Keskusliitto ry, Finergy,
filosofian tohtori, puheenjohtaja Heikki Simola, Suomen Luonnonsuojeluliitto ry,
johtaja Hannu Koponen, Säteilyturvakeskus,
vanhempi hallitussihteeri Minna Hyttinen, kauppa- ja teollisuusministeriö, sihteeri,
vanhempi hallitussihteeri Juhani Parkkari, kauppa- ja teollisuusministeriö, sihteeri,
Toimikunta on kuullut asiantuntijoina:
toimitusjohtaja Kristian Stenius ja eläkkeellä oleva toimitusjohtaja Kari-Mikael Strömmer, Suomen Atomivakuutuspooli,
päälakimies Erja Rautanen, Vakuutusvalvontavirasto,
toimitusjohtaja Mauno Paavola ja tekninen johtaja Ami Rastas, Teollisuuden Voima Oy,
johtaja Heikki Raumolin, Fortum Power and Heat Oy,
tutkija Jukka Rossi, VTT Energia,
hallitusneuvos Veikko Kantola, valtiovarainministeriö
http://rhino.digia.com/ktm/bulletin.nsf/HeadlinesPublicFinArch/7137F5B9F40A3556C2256CE00028C431
Kommenttini tulee tämän alle
TVO referoi 'Tveten 1990' tutkimusta näin:
"
Vaikka onnettomuuspäästö ylittäisi suunnilleen satakertaisesti yllämainitun vakavien reaktorionnettomuuksien enimmäispäästörajan, eli noin 10 % pitkäaikaisen saastumisen kannalta tärkeimmistä fissiotuotteista oletettaisiin pääsevän ympäristöön tutkimuksessa (Tveten 1990), arvioidut vahingot jäisivät kaikissa tapauksissa ydinvastuun nyt kaavailtua korotettua enimmäismäärää (n. 1 500 milj. euroa) alemmiksi.
"
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2002/T2127.pdf
(TVO:n kustantama VTT:n julkaisu)
Miksi noin epämääräinen luku (alle 1500Me), vaikka tarkka luku varmasti on TVO:n tiedossa? Selvitetäänpä sitä nopeasti.
KTM:n tiedotteessa (kirjoitus siitä yläpuolella) luetellaan ehdotettuja korvausvastuita:
-laitoksen haltija 700Me
-valtio 500Me
-vakuutuspooli 300Me
Yhteensä 1500Me
Ajatellaanpa, että tutkimuksen mukaan tarkka arvio vahingosta ko. tapauksessa olisi ollut 500Me. Miten TVO olisi silloin referoinut tutkimusta? Esimerkiksi näin:
"... arvioidut vahingot jäisivät kaikissa tapauksissa ydinvastuun nyt kaavailtua korotettua laitoshaltijan enimmäisvastuumäärää alemmiksi."
Mutta koska TVO ei pälättele mitä sattuu, vaan pysyy totuudessa, se ei voinut noin kirjoittaa. Siis:
* arvioitu vahinko ko. vahinkotapauksessa mitä suurimmalla todennäköisyydellä ylittää 700Me. *
Noinkaan yksinkertaisiin päätelmiin ei pälättävä ystävämme pysty, vaan kirjoittelee ihan puutaheinää, kuten:
"Ydinlaitoksen haltijalle pakollinen vakuutus ylittää huomattavasti tieteelliset ja viranomaisarviot siitä kuinka paljon kustannuksia voimalaitoksen ulkopuolelle vaikutuksiltaan ulottuva onnettomuus voisi Suomessa aiheuttaa."
Ja tuo tämänhetkinen pakollinen vakuutus korvaa enintään 250Me asti :)
Onneksi pälättävä ystävämme on yksin uskonsa kanssa tässä asiassa. Kunnia siitä kaikille. Mutta ihan hyvähän näitä asioita on välillä kertailla.
Alusta asti olen vain toistanut sen mitä tieteelliset tutkimukset aiheesta toteavat. Jos tiedoissani on sinusta jokin virhe, sano ihmeessä mikä. Muuten viittaan aiempiin viesteihini, joissa asiaa on jo käsitelty perinpohjaisesti.
Kuten jo viestistäni "Tottahan toki!" muistat, monet tieteelliset tutkimukset - myös sellaiset joita tekemässä STUK on ollut ja jopa itse lainaamasi VTT:n tutkimus - toistavat yhtenevän lopputuloksen: jopa viranomaisten, mm. STUK:n, turvatoimien mitoituksessa lähtökohtana pitämään enenimmäispäästöön nähden moninkertaisten oletettujen päästöjen tapauksessa vahingot jäävät selvästi vakuutusta pienemmäksi. Vasta olettamalla tällaiseen kevytvesireaktorille realistiseen päästöön - jollaista sellaistakaan ei ole koskaan sattunut - nähden monikymmen tai -satakertainen päästö, saadaan vakuutusmaksimin ylittäviä vahinkoja.
Tätä STUK viranomaisena ei ole koskaan kiistänyt, päinvastoin se on julkaisussaan Ydinvoimalaitosten teknisten ratkaisujen perustelemiseksi tehtävät häiriö- ja onnettomuusanalyysit (STUK, Helsinki 1996) itsekin pitänyt arviota kevytvesireaktorin enimmäispäästöstä oikeaan osuneena.
Minulla ei ole mitään kiistaa tämä STUK:n ja muiden viranomais- ja tieteellisten lähteiden vahvistaman tieteellisen tiedon kanssa, päinvastoin en voisi olla siitä enempää samaa mieltä: arvio päästöjen suuruudesta ja vahinkojen jäämisestä vakuutussummaa pienemmiksi vaikuttaa kevytvesireaktoreista yli 10000 vuoden yhteenlaskettujen kokemusten ja häiriöiden (mm. Three Miles Island) perusteella hyvinkin oikeilta. Kysymys kuuluukin: miksei tämä tieteellinen, viranomaisten käyttämä ja kokemuksen vahvistama tieto kelpaa sinulle?
"
1.1.3. Onnettomuuksien seuraukset
Onnettomuuksien seuraukset ympäristössä riippuvat suuresti onnettomuustyypistä, onnettomuuden hallintaa koskevista toimenpiteistä, radioaktiivisten aineiden päästön suuruudesta, sääoloista sekä valmius- ja pelastuspalvelutoimista. Siten ei ole myöskään mahdollista laskea yksikäsitteisesti seurausten kustannusvaikutuksia. Kustannuksiin vaikuttaa huomattavasti myös se, millaiset toimenpiteet katsotaan myöhemmin onnettomuuden jälkeen tarpeellisiksi.
Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa (VTT) on vuoden 1988 keväällä laskettu ydinvoimayhtiöiden toimeksiannosta, mitä seurauksia ympäristölle olisi, jos joko Loviisaan tai Olkiluotoon sijoitetusta 1000 MW:n kevytvesireaktorista pääsisi ympäristöön mainitussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettua vakavan onnettomuuden enimmäispäästöä vastaava määrä radioaktiivisia aineita, muun muassa 0,1 % reaktorin cesiumin kokonaismäärästä. Tehtyjen laskujen mukaan saastuneen alueen aiheuttamat taloudelliset menetykset olisivat 1,5–2 miljoonaa markkaa ja pahimmassa tapauksessa 20 miljoonaa markkaa. Epäedullisena vuodenaikana maataloustuotteet saattaisivat saastua laajallakin alueella, jolloin menetykset saattaisivat nousta 50 miljoonaan markkaan.
Esitetyissä laskuissa oletettu päästöarvo vastaa ydinlaitoksen suunnittelussa huomioon otettavaa vaatimusta. Siinä tapauksessa, että esimerkiksi suojarakennus ei toimisi suunnitellulla tavalla, saattaisi radioaktiivisten aineiden päästö olla huomattavasti suurempi. Pohjoismaisena yhteistyönä on tehty vuonna 1990 tutkimus, jossa on tarkasteltu edellä mainittuun VTT:n tutkimukseen verrattuna suuremmista päästöistä aiheutuvia seurauksia. Esimerkiksi seurausten kustannukset sellaisesta onnettomuudesta, jossa cesiumin päästöosuus olisi 10 % 1000 MW:n kevytvesireaktorin cesiumin kokonaismäärästä, saattaisivat kohota miljardeihin tai kymmeniin miljardeihin markkoihin. Tällaisten onnettomuuksien todennäköisyys on kuitenkin hyvin pieni.
"
(FINLEX)
http://www.finlex.fi/linkit/he/19940010 (2004/07/02)
'Onnettomuuden kustannukset saattaisivat nousta kymmeniin miljardeihin markkoihin'. 30 miljardia markkaa olisi silloin jonkinlainen pienin arvio, 90 miljardia suurin. Näihin arvioihin on tyytyminen, koska tarkka tutkimustulos ei ole käytettävissä.
30 miljardia markkaa on 5 miljardia euroa, ja 90 miljardia markkaa 15 miljardia euroa.
Nykyinen ydinvoimalan korvausvastuu on 0.25 miljadia euroa.
Et tuo keskusteluun mitään uuutta tietoa, paitsi vuoden 1988 VTT:n tutkimuksen, joka jälleen vahvistaa aiempien tutkimusten kerta toisensa jälkeen antaman tuloksen: "Tehtyjen laskujen mukaan saastuneen alueen aiheuttamat taloudelliset menetykset olisivat 1,5–2 miljoonaa markkaa ja pahimmassa tapauksessa 20 miljoonaa markkaa. Epäedullisena vuodenaikana maataloustuotteet saattaisivat saastua laajallakin alueella, jolloin menetykset saattaisivat nousta 50 miljoonaan markkaan."
Vakuutussumma on tietysti näihin realistisina joskin äärimmäisen epätodennäköisinä pidettyihin VTT:n laskemiin vahinkoihin nähden huomattavasti korkeampi.
Mitä toiseen mainittuun tutkimukseen tulee, se on jo käsitelty monesti aiemmin. Kyseessä on selvästi jo mainittu ja käsitelty yhteispohjomainen tutkimus (Tveten, 1990: Environmental consequences of releases from nuclear accidents. Institute for Energy Technology, Kjeller, Norja): Tutkimuksessa oletettiin Loviisaan sijoitetussa 1000 MW:n reaktorissa sattuvan vakava ympäristöön vaikuttava onnettomuus. Jälleen taloudelliset vahingot jäivät eri skenaarioissa tyypillisesti murto-osaan vakuutussummasta. Vasta olettamalla satakertainen päästö yleisesti realistisena pidettyyn arvioon verrattuna ja olettamalla olosuhteet mahdollisimman epäsuotuisiksi, saatiin aikaiseksi nykyisen vakuutussumman ylittäviä taloudellisia vahinkoja ja jopa silloin vahingot jäivät pienemmiksi kuin OECD:n kaavailema korotettu ydinvastuusuositus.
Hallituksen esityksessä, sikäli kun kustannukset nousevat miljardiluokkaan, luonnollisesti viitataan tällaisiin realistisen päästöarvon monikymmen- tai satakertaisesti ylittäviin päästöihin, joiden jo aieemmin tässäkin keskustelussa on monesti todettu voivan ylittää nykyisen vakuutusmaksimin. Tämä ei siis ole mikään yllätys, olen asian jo maininnut, eikä ole ristiriidassa jo sanotun kanssa. Sellaiset onnettomuudet vain ovat niin mielettömän harvinaisia (nyt puhutaan siis kevytvesireaktorille realistisena pidettyä päästöä - jollaista sellaistakaan ei ole ikinä sattunut huolimatta yhteenlaskettuna 10000 reaktorinkäyttövuodesta ja joiden niidenkin laskennallinen todennäköisyys on luokkaa yksi tapaus miljoonassa vuodessa - huomattavasti harvinaisemmista onnettomuuksista), että kannattaa harkita tarkkaan onko meidän järkevää taloudellisesti varautua niihin, vai riittääkö nykyinen tilanne jossa väestönsuojeluun on aina varauduttu ja vahingot korvataan jopa laskennallisesti alle kerran miljoonassa vuodessa sattuvien onnettomuuksien, jollaista sellaistakaan tuskin ikinä sattuu, tapauksessa vakuutuksella ja niistä vielä huomattavasti harvinaisempien onnettomuuksien, jollaista vielä varmemmin tuskin koskaan sattuu, kohdalla vahingot voidaan korjata kuten nyt toimitaan muiden energiamuotojen paljon tavallisempien vahinkojen kohdalla (öljyvahingot, saasteet, ym.) eli yhteisvastuullisesti.
Ydinenergia aiheuttaa jo vaihtoehtojaan pienemmän riskin suhteessa tuotettuun energiamäärään. Lisäpanostukset ydinenergian turvallisuuteen voivat vaikuttaa enää hyvin vähän väestön turvallisuuteen verrattuna samansuuruisten panostuksien tehokkaammalle käytölle.
Toki ydinvastuuvakuutuksia voidaan entisestään kasavattaa, ei siinä mitään. Ei sille ole mitään ydinenergian kannattavuuteen liittyvää estettä. Silti on vain viisasta pitää mielessä, että samansuuruinen panostus muualla parantaa turvallisuutta enemmän.
Minäkään en nyt tajunnut tätä logiikkaa.
Olet siis sitä mieltä että Suomen korvausvastuuvelvollisuus on mielestäsi naurettava. Tämän varmaan kaikki ymmärsimme.
Mutta oletko myös sitä mieltä että OECD:n korvausvastuuvelvollisuuksista antama suositus on naurettava? Vai eikö? Onko OECD:n suositus oikea?
Loogisesti päätellen olet siis joko
a) sitä mieltä että OECD:n suositukset ovat naurettavia, koska Suomi niitä käyttää ja Suomen korvausvastuuvelvollisuus on naurettava.
tai
b) OECD:n suositukset ovat asialliset, mutta jostain syystä Suomen käyttäminä ne ovat naurettavia - jolloin tämä vaatii vähän lisäselvityksiä.
Ei tuo mitään uutta tietoa ole - mutta ei sitä sen vuoksi saa jättää kertomatta.
Veronmaksajien kannetaavaksi sää hirmuinen riski!
Mikään inhimillinen toiminta ei ole täysin riskitöntä. Samoin mikään energianlähde ei ole täysin riskitön, ei ydinvoimakaan. Ydinvoimaan liittyy kuitenkin sen vaihtoehtoja pienempi riski lähes millä tahansa mittarilla mitattuna. Esimerkiksi ydinvoima aiheuttaa vaihtoehtojaan vähemmän henkilövahinkoja suhteessa tuotettuun energiaan.
Tämä tieto on helppo varmistaa monestakin tieteellisestä lähteestä. Esimerkiksi VTT:n julkaisussa Katsaus eri energiantuotantomuotojen ympäristövaikutksiin (Vuori et al, Edita 2002) on esitetty seuraavat luvut (kuolemantapaukset terawattituntia kohti):
Kivihiili 0,17
Öljy 0,16
Vesivoima 0,11
Maakaasu 0,04
Ydinvoima 0,02
Toisaalta ydinvoiman käytön aiheuttamat ympäristövahingot - vaikka onnettomuus sattuisikin - ja siitä seuraavat taloudelliset menetykset jäävät selvästi jälkeen siitä mitä fossiilisten polttoaineiden normaalikäyttö aiheuttaa.
Fossiilisten polttoaineiden jatkuvasti, vääjäämättä aiheuttamia vahinkoja ei korvaa kukaan. Sen sijaan ydinvoima on lailla määrätty korvausvelvolliseksi jopa äärimmäisen harvinaisistakin vahingoista, sellaisista joita laskennallisesti sattuu alle yksi tapaus miljoonassa vuodessa. Tämä ydinvoimalle tyypillinen ankara korvausvastuu on määrtty varmennettavaksi kaikkein suurimmalla vakuutuksella mitä yhdelläkään teollisuuden alalla on kannettavanaan.
Ydinvoima aiheuttaa vaihtoehtojaan vähemmän henkilö- ja ympäristövahinkoja. Sen vaihtoehtojen saastuttaessa jatkuvasti normaalikäytönkin aikana, ydinvoiman tapauksessa päästöjä ei normaalisti ole lainkaan ja jopa laskennallisesti alle kerran miljoonassa vuodessa sattuvien vahinkojen torjumiseen ja korvaamiseen on varauduttu lakisääteisesti. Pienin riski, suurin vastuu - molemmat yhdistyvät ydinvoimassa.
Häpeisit jo vähän.
10 (5-15) miljardin riskin kantavat veronmaksajat.
Veronmaksajienkin kannattaa harrastaa optimointia. Ydinvoiman tapauksessa jopa äärimmäisen harvinaiset onnettomuudet, jollaista ei ole ikinä sattunut huolimatta vesihidasteisten reaktoreiden 10000 yhteenlasketusta käyttövuodesta, pystytään suurimmassa osassa tapauksia (laskennallisesti yli 90%) kattamaan pakollisesta vakuutuksesta, joka on kaikista teollisuusvakuutuksista suurin. Vasta olettamalla viranomaisten realistisena pitämää maksimipäästöarviota sata kertaa (!) suurempi päästö ja mahdollisimman huonot olosuhteet saatiin aikaan laskennallisesti vakuutuksen ylittäviä tuhoja (Tveten, 1990: Environmental consequences of releases from nuclear accidents. Institute for Energy Technology, Kjeller, Norja). Tälläisessä tilanteessa veronmaksajat ehkä joutuisivat jotain korvaamaan, eikä silloinkaan puhuttaisi esim. valtion velkaan verrattuna edes suurista summista.
Samaan aikaan veronmaksajien kontolle tulee jatkuvasti ydinvoimalle vaihteohtoisten ja kokoajan enemmän käytettävien fossiilisten polttoaineiden poltosta vääjämäättä aiheutuvia kustannuksia terveys- ja ympäristötuhojen muodossa. Euroopassa esimerkiksi WHO arvioi 300000 ihmisen kuolevan vuosittain fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena. Tämä täysin ilman mitään onnettomuutta, joka vuosi.
Veronmaksajien taloudellisen edun mukaista on valita vähemmän haittoja aiheuttava vaihtoehto. Samalla se on heidän oman terveytensä ja ympäristön edun mukaista.
On se vaan huikee summa, joka riksi veronmaksajille jää!
Ei ihme, että ydinvoima on kannattavaa: voitot itelle, riskit veronmaksajille!
hävetä saisi kaikki tuollaisen kannattajatkin!
On se vaan huikee summa, joka riski veronmaksajille jää! 15 MILJARDIA EUROA!
Ei ihme, että ydinvoima on kannattavaa: voitot itelle, riskit veronmaksajille!
hävetä saisi kaikki tuollaisen kannattajatkin!
Yksikään tutkimus ei mainitse summaa 15 miljardia euroa, olet ilmeisesti keksinyt sen itse tai ainakaan et mainitse lähdettä.
Sen sijaan tutkimus toisensa jälkeen on osoittanut, että ydinvoiman tuotannossa ollaan erinomaisesti varauduttu korvaamaan kaikkein harvinaisimpienkin onnettomuuksien taloudelliset kustannukset - siis sellaisten jollaista ei ole ikinä sattunut ja joiden laskennallinen sattumistodennäköisyys on alle yksi tapaus miljoonassa vuosissa.
Rossi, 2001: Vakavan reaktorionnettomuuden päästön aiheuttamat taloudelliset vaikutukset. VTT Energia, Espoo - Olkiluodossa mallinnetun poikkeuksellisen vakavan onnettomuuden aiheuttamat laskennalliset vahingot jäivät muutamaan prosenttiin vakuutussummasta.
Tveten, 1990: Environmental consequences of releases from nuclear accidents. Institute for Energy Technology, Kjeller, Norja - Jälleen taloudelliset vahingot jäivät eri skenaarioissa tyypillisesti murto-osaan vakuutussummasta. Vasta olettamalla viranomaisten realistisena pitämää maksimipäästöarviota sata kertaa (!) suurempi päästö ja mahdollisimman huonot olosuhteet saatiin aikaan laskennallisesti vakuutuksen ylittäviä tuhoja.
Jopa itse lainaamasi VTT:n tutkimus (Vuori, 2002: Katsaus eri energiatuotantomuotojen ympäristövaikutuksiin, VTT Prosessit, Espoo) vahvistaa tutkimusten johtopäätökset.
Samoin itse lainaamasi hallituksen esitys (HE 10 - 1994 vp) entisestään vahvistaa jo sanottua viitaten VTT:n vuonna 1988 tekemiin laskelmiin: "Tehtyjen laskujen mukaan saastuneen alueen aiheuttamat taloudelliset menetykset olisivat 1,5–2 miljoonaa markkaa ja pahimmassa tapauksessa 20 miljoonaa markkaa. Epäedullisena vuodenaikana maataloustuotteet saattaisivat saastua laajallakin alueella, jolloin menetykset saattaisivat nousta 50 miljoonaan markkaan." Summat alittavat selvästi vakuutusmaksimin.
Minulla ei ole minkään laista kiistaa mainittujen tieteellisten tutkimusten johtopäätösten kanssa. Itseasiassa pidän niitä kaikkia hyvin tehtyinä ja oikeaan osuneina, mitä vahvistaa sekin että niiden tulokset ovat kaikki samanlaisia: pahatkin onnettomuusvahingot tyypillisesti paitsi alittavat niin alittavat reilusti vakuutussumman. Näitä tuloksia tukee myös kokemusperäinen tieto: kevytvesireaktoreista yli 10000 vuoden yhteenlaskettujen kokemusten ja häiriöiden (mm. Three Miles Island) perusteella arviot tuntuvat hyvinkin oikeilta. Kysymys kuuluukin: miksei tämä tieteellinen, viranomaisten käyttämä ja kokemuksen vahvistama tieto kelpaa sinulle?
"
Esimerkiksi seurausten kustannukset sellaisesta onnettomuudesta, jossa cesiumin päästöosuus olisi 10 % 1000 MW:n kevytvesireaktorin cesiumin kokonaismäärästä, saattaisivat kohota miljardeihin tai kymmeniin miljardeihin markkoihin. Tällaisten onnettomuuksien todennäköisyys on kuitenkin hyvin pieni.
"
(FINLEX)
Kymmeniä miljardeja markkoja on myös esim. 90 miljardia markkaa. Se on sama kuin 15 miljardia euroa.
Itkut FINLEXille, joka ei kerro summaa tuon tarkemmin.
"Kymmeniä miljardeja markkoja on myös esim. 90 miljardia markkaa. Se on sama kuin 15 miljardia euroa."
Ahaa, eli toisin sanoen tunnustat avoimesti 15 miljardin olevan sattumanvaraisesti valittu luku. Sitä arvelinkin.
Joka sen sijaan haluaa tietoonsa tieteellisin perustein tehtyjä arvioita onnettomuuksien mahdollisista kustannuksista voi itse niitä lukea suoraan vaikkapa edellisessä viestissäni mainituista lukuisista toisiaan tukevista tutkimuksista tai mistä tahansa muusta Suomalaista ydinvastuuta koskevasta tieteellisestä tutkimuksesta.
"
Esitetyissä laskuissa oletettu päästöarvo vastaa ydinlaitoksen suunnittelussa huomioon otettavaa vaatimusta. Siinä tapauksessa, että esimerkiksi suojarakennus ei toimisi suunnitellulla tavalla, saattaisi radioaktiivisten aineiden päästö olla huomattavasti suurempi. Pohjoismaisena yhteistyönä on tehty vuonna 1990 tutkimus, jossa on tarkasteltu edellä mainittuun VTT:n tutkimukseen verrattuna suuremmista päästöistä aiheutuvia seurauksia. Esimerkiksi seurausten kustannukset sellaisesta onnettomuudesta, jossa cesiumin päästöosuus olisi 10 % 1000 MW:n kevytvesireaktorin cesiumin kokonaismäärästä, saattaisivat kohota miljardeihin tai kymmeniin miljardeihin markkoihin. Tällaisten onnettomuuksien todennäköisyys on kuitenkin hyvin pieni.
"
(FINLEX)
http://www.finlex.fi/linkit/he/19940010
Kymmeniä miljardeja markkoja on myös esim. 90 miljardia markkaa. Se on sama kuin 15 miljardia euroa.
Mutta sekään ei ole yläraja. Sellainen summa tulisi 10% cesium-määrän kokonaispäästöistä 1000MW:n voimalassa. Päästöt voisi olla suurempiakin ja uusi voimalahan olisi 1600MW.
Suomalaiset antaa vaan kusettaa itseään. Kaipa se on oikein. Mutta entä sitten kun lobbareiden päläpälään kätkemä totuus paljastuu...
"Esimerkiksi seurausten kustannukset sellaisesta onnettomuudesta, jossa cesiumin päästöosuus olisi 10 % 1000 MW:n kevytvesireaktorin cesiumin kokonaismäärästä, saattaisivat kohota miljardeihin tai kymmeniin miljardeihin markkoihin."
"Sellainen summa tulisi 10% cesium-määrän kokonaispäästöistä 1000MW:n voimalassa."
Puhuttiin 10% reaktorin Cesiumin kokonaismäärästä, ei 10% cesiumpäästöistä.
Olet ihan oikeassa. Virhe oli tahaton. Nähdäkseni sillä ei ollut vaikutusta itse asiaan: cesium-päästöjen suuruudella on vaikutus onnettomuuden kustannuksiin.
FINLEXin referoimassa tutkimuksessa oletettiin siis 10% reaktorin cesium-määrästä leviävän ympäristöön. %-luku voi olla suurempikin.
Uudesta ydinvoimalasta puheenollen: siinä kai polttoainesauvojen vaihtoväli on 2 vuotta. tämä merkitsee suurempaa jätemäärää reaktorissa.
Kyllä Vastaajalla on sitten vilkas mielikuvitus. Tämä keksii omasta päästään mikä hänen mielestään voisi olla sopiva korvaus vakavan ydinonnettomuuden tapauksessa. Lisäksi hän keksii omasta päästään mikä hänestä voisi olla realistinen päästö vakavassa onnettomuudessa. Ilman minkäänlaista tukea alan tieteellisistä tutkimuksista!
Vastaaja jo kertoi meille hienosta menetelmästään jolla hän sai päähänsä luvun 15 miljardia:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000003882029
Väliä hällä että yksikään tutkimus ei sitä tue, päinvastoin se on ristiriidassa niiden kanssa!
Nyt hän sitten repii ilman minkäänlaista tukea lähteistä kuvitteellisia päästöjä. Kuinkahan ihmeessä vastaaja kuvittelee muuntavansa aerosoliksi ydinpolttoainetta huomattavasti suurempia määriä kuin mitä alan parhaat tiedemiehet ovat tutkimuksissaan kerta toisensa jälkeen pitäneet mahdollisena. Mitään kuvausta fysikaalisesta prosessita, joka sellaiseen voisi johtaa ei ole esitetty, Vastaaja vain kiskoo päästään omakeksimiä uhkaukuvia vailla perustetta.
Tosiasiassa tutkimus toisensa jälkeen on tuottanut yhtenevän tuloksen: ydinvastuu on hyvin riittävä suhteessa pahankin onnettomuuden vahinkoihin. Muutama viite Suomalaista ydinvastuuta koskeviin tutkimuksiin löytyy täältä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000003874052
Lisäksi mikä tahansa muu Suomalaista ydinvastuuta koskeva tieteellinen julkaisu antaa varmasti olennaisesti samat tiedot.
Kannattaa muistaa, että tällaiset arviot perustuvat matemaattisille malleille radioaktiivisten aineiden käyttäytymisestä eivätkä välttämättä vastaa todellisuutta. Koska malleissa käytetään tiedon puuttuessa pessimistisiä arvoja ja vahinkoja arvioidaan ennemmin suuremmiksi kuin pienemmiksi, mallit ovat taipuvaisia liioittelemaan onnettomuuksien seurauksia. Todelliset vahingot jäisivät todennäköisesti arvioituja pienemmiksi. Tähän mennessä sattuneet dokumentoidut poikkeamat ydinvoimaloiden toiminnassa ovat osoittaneet, että mallit todella liioittelevat vahinkoja. Esimerkiksi Three Miles Islandin onnettomuuden päästöt jäivät huomattavasti pienemmiksi kuin laskentamalleilla olisi onnettomuuden kulun perusteella arvioitu ja maksetut korvaukset, vaikkakin hyvin suuret suhteessa vahinkoihin, jäivät niin pieneksi että voimalayhtiö maksoi ne turvautumatta lainkaan voimayhtiöiden lakisääteiseen vakuutukseen.
"
Kustannukset 5-15 miljardia euroa!
Kirjoittanut: Vastaaja, 2.7.2004 klo 07.46
"
1.1.3. Onnettomuuksien seuraukset
Onnettomuuksien seuraukset ympäristössä riippuvat suuresti onnettomuustyypistä, onnettomuuden hallintaa koskevista toimenpiteistä, radioaktiivisten aineiden päästön suuruudesta, sääoloista sekä valmius- ja pelastuspalvelutoimista. Siten ei ole myöskään mahdollista laskea yksikäsitteisesti seurausten kustannusvaikutuksia. Kustannuksiin vaikuttaa huomattavasti myös se, millaiset toimenpiteet katsotaan myöhemmin onnettomuuden jälkeen tarpeellisiksi.
Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa (VTT) on vuoden 1988 keväällä laskettu ydinvoimayhtiöiden toimeksiannosta, mitä seurauksia ympäristölle olisi, jos joko Loviisaan tai Olkiluotoon sijoitetusta 1000 MW:n kevytvesireaktorista pääsisi ympäristöön mainitussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettua vakavan onnettomuuden enimmäispäästöä vastaava määrä radioaktiivisia aineita, muun muassa 0,1 % reaktorin cesiumin kokonaismäärästä. Tehtyjen laskujen mukaan saastuneen alueen aiheuttamat taloudelliset menetykset olisivat 1,5–2 miljoonaa markkaa ja pahimmassa tapauksessa 20 miljoonaa markkaa. Epäedullisena vuodenaikana maataloustuotteet saattaisivat saastua laajallakin alueella, jolloin menetykset saattaisivat nousta 50 miljoonaan markkaan.
Esitetyissä laskuissa oletettu päästöarvo vastaa ydinlaitoksen suunnittelussa huomioon otettavaa vaatimusta. Siinä tapauksessa, että esimerkiksi suojarakennus ei toimisi suunnitellulla tavalla, saattaisi radioaktiivisten aineiden päästö olla huomattavasti suurempi. Pohjoismaisena yhteistyönä on tehty vuonna 1990 tutkimus, jossa on tarkasteltu edellä mainittuun VTT:n tutkimukseen verrattuna suuremmista päästöistä aiheutuvia seurauksia. Esimerkiksi seurausten kustannukset sellaisesta onnettomuudesta, jossa cesiumin päästöosuus olisi 10 % 1000 MW:n kevytvesireaktorin cesiumin kokonaismäärästä, saattaisivat kohota miljardeihin tai kymmeniin miljardeihin markkoihin. Tällaisten onnettomuuksien todennäköisyys on kuitenkin hyvin pieni.
"
(FINLEX)
http://www.finlex.fi/linkit/he/19940010 (2004/07/02)
'Onnettomuuden kustannukset saattaisivat nousta kymmeniin miljardeihin markkoihin'. 30 miljardia markkaa olisi silloin jonkinlainen pienin arvio, 90 miljardia suurin. Näihin arvioihin on tyytyminen, koska tarkka tutkimustulos ei ole käytettävissä.
30 miljardia markkaa on 5 miljardia euroa, ja 90 miljardia markkaa 15 miljardia euroa.
Nykyinen ydinvoimalan korvausvastuu on 0.25 miljadia euroa.
"
Minä en kehtaisi kulkea ilman aurinkolaseja noilla korvausvastuilla. Mutta en kyllä tekis sähköäkään ydinvoimalla.
Vastattu:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000003851137
Ei tietenkään. Mutta hyvä se on välillä aina kertailla.
Eikö sinustakin ole ihan sikamaista, että joku voi varautua vain 0.25miljardin korvauksiin kun vahingot voivat olla kymmeniä miljardeja?
Pikemminkin minua hämmästyttää se, että ydinvoimalle vaihtoehtoiset energianlähteet saavat saastuttaa ja aiheuttaa jatkuvasti valtavia haittoja täysin normaalikäytössäkin ilman, että mitään onnettomuutta edes sattuu. Samaan aikaan ydinvoima aiheuttaa vaihtoehtojaan pienemmän riskin, mutta sillä on silti suurin lakisääteinen taloudellinen vastuu kannettavanaan.
Enemmän tätä aihetta on käsitelty jo aiemmin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000003866222
Uskosi ei salli myöntää, että olisi väärin maksaa vakuutusmaaksuja esim. vain 1/10-osan kokonaisvahingosta ja jättää loput vahingon kärsijöiden kustannettavaksi tai jos ei oo fyrkkaa niin kävelköön hautaan.
En ota kantaa siihen mikä tässä on oikein tai väärin, muistutan vain parista seikasta:
Tässä keskustelussa on juuri käyty läpi suuri joukko tieteellisiä tutkimuksia jotka nimenomaan osoittavat vakuutussumman paitsi ylittävän äärimmäisen harvinaistenkin onnettomuuksien kustannukset, niin ylittävän ne reilusti. Tutkimuksissa on saatu aikaan laskennallisesti nykyisen vakuutussumman ylittäviä kustannuksia ainoastaan olettamalla viranomaisten ja tutkijoiden realisitisena pitämän maksimipäästön satakertaisesti (!) ylittäviä päästöjä. Samaan aikaan nimenomaan ydinvoimalle vaihtoehtoiset energianlähteet aiheuttavat jatkuvasti terveyshaittoja ja ympäristötuhoja ilman että ne joutuisivat korvaamaan yhtään mitään.
Lähteet on listattu aiemmissa viesteissä, mm. täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000003874052
"Tässä keskustelussa on juuri käyty läpi suuri joukko tieteellisiä tutkimuksia jotka nimenomaan osoittavat vakuutussumman paitsi ylittävän äärimmäisen harvinaistenkin onnettomuuksien kustannukset, niin ylittävän ne reilusti."
Sähän se vasta sälli oot! Korvausvastuu on vain 0.25 miljardia euroa!
Lue uudestaan ja jätä se usko vähäksi aikaa sivuun:
"
Esitetyissä laskuissa oletettu päästöarvo vastaa ydinlaitoksen suunnittelussa huomioon otettavaa vaatimusta. Siinä tapauksessa, että esimerkiksi suojarakennus ei toimisi suunnitellulla tavalla, saattaisi radioaktiivisten aineiden päästö olla huomattavasti suurempi. Pohjoismaisena yhteistyönä on tehty vuonna 1990 tutkimus, jossa on tarkasteltu edellä mainittuun VTT:n tutkimukseen verrattuna suuremmista päästöistä aiheutuvia seurauksia. Esimerkiksi seurausten kustannukset sellaisesta onnettomuudesta, jossa cesiumin päästöosuus olisi 10 % 1000 MW:n kevytvesireaktorin cesiumin kokonaismäärästä, saattaisivat kohota miljardeihin tai kymmeniin miljardeihin markkoihin. Tällaisten onnettomuuksien todennäköisyys on kuitenkin hyvin pieni.
"
(FINLEX)
http://www.finlex.fi/linkit/he/19940010
Esimerkiksi 30 mijardia markkaa olisi 5 miljardia euroa. Ydinvoimalan korvausvastuu on 0.25 miljardia euroa.
Sikamaista tuollainen!
Samoin valehtelusi.
En ole esittänyt minkäänlaista omaa mielipidettä tästä asiasta, olen ainoastaan todennut sen kenen tahansa varmennettavissa olevan seikan, että kun suomalaista ydinvastuuta on tieteellisisesti tutkittu on kerta toisensa jälkeen tultu yhtenevään lopputulokseen: laskennallisesti määritetyt ydinonnettomuuden taloudelliset kustannukset jäävät vakuutussummaa pienemmiksi. Tämä ei siis ole minun mielipiteeni, vaan sen voi varmentaa lukuisista tutkimuksista, joita on listattu aiemmin tässä keskustelussa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000003874052
Myös lainaamasi hallituksen esityksen ilmeisesti tarkoittama tutkimus (Tveten, 1990: Environmental consequences of releases from nuclear accidents) tuli samaan lopputulokseen. Tässäkin tutkimuksessa vasta olettamalla viranomaisten realistisena pitämää maksimipäästöarviota sata kertaa (!) suurempi päästö ja mahdollisimman huonot olosuhteet saatiin aikaan laskennallisesti vakuutuksen ylittäviä taloudellisia vahinkoja.
Mikään mainitusta ei ole minun mielipiteeni, vaan kenen tahansa tarkistettavissa mainituista tutkimuksista. Jos olet jostain näiden tutkimusten kanssa eri mieltä, tulisi sinun osoittaa missä tutkimus on erehtynyt. Epäilenpä että et siihen pysty.
"
Luetun ymmärtämiskoe
Kirjoittanut: Vastaaja, 7.7.2004 klo 21.38
Kerro ihan omin sanoin, mitä tässä lukee. Jos et heti ymmärrä, pyydä vaikka pikkusiskoa tai ketä tahansa normaaliälyistä auttamaan:
"
Pohjoismaisena yhteistyönä on tehty vuonna 1990 tutkimus, jossa on tarkasteltu edellä mainittuun VTT:n tutkimukseen verrattuna suuremmista päästöistä aiheutuvia seurauksia. Esimerkiksi seurausten kustannukset sellaisesta onnettomuudesta, jossa cesiumin päästöosuus olisi 10 % 1000 MW:n kevytvesireaktorin cesiumin kokonaismäärästä, saattaisivat kohota miljardeihin tai kymmeniin miljardeihin markkoihin. Tällaisten onnettomuuksien todennäköisyys on kuitenkin hyvin pieni.
"
(FINLEX)
http://www.finlex.fi/linkit/he/19940010
"
Vastattu edellisessä viestissä, jossa kommentoin myös juuri tuota nimenomaista tutkimusta ja muistutan millaiset sen lähtöoletukset olivat. Jos tästedes tapasi mukaan vain toistelet samaa viestiä kuin pieni lapsi joka jankuttaa kun asiat eivät mene niinkuin haluaisi, en aio vastata.
"
Pohjoismaisena yhteistyönä on tehty vuonna 1990 tutkimus, jossa on tarkasteltu edellä mainittuun VTT:n tutkimukseen verrattuna suuremmista päästöistä aiheutuvia seurauksia. Esimerkiksi seurausten kustannukset sellaisesta onnettomuudesta, jossa cesiumin päästöosuus olisi 10 % 1000 MW:n kevytvesireaktorin cesiumin kokonaismäärästä, saattaisivat kohota miljardeihin tai kymmeniin miljardeihin markkoihin. Tällaisten onnettomuuksien todennäköisyys on kuitenkin hyvin pieni.
"
(FINLEX)
http://www.finlex.fi/linkit/he/19940010
"
".... saattaisivat kohota miljardeihin tai kymmeniin miljardeihin markkoihin ...."
Montako euroa on
30 miljardia markkaa?
60 miljardia markkaa?
90 miljardia markkaa?
Jos tuo on liian vaikeaa, kysytään näin:
onko 30 miljardia markkaa suurempi kuin 0.25 miljardia euroa?
Kun nämä peruskäsitteet on hallinnassa, voi alkaa miettimään, onko nykyinen ydinvastuulaki sittenkään muuta kuin täydellistä kansan kusetusta.
Tietoa ei voi korvata arvaamisella. Se sinun kannattaisi ymmärtää.
Onneksi niin ei tarvitse tehdä koska tässä tapauksessa tieteellinen tutkimus toisensa jälkeen on arvioinut onnettomuusvahingot vakuutussummaa pienemmäksi. Asiasta ei ole tiedemiesten keskuudessa kiistaa, vaan tutkimustieto on hyvin yksimielistä. Vasta olettamalla tiedemiesten ja viranomaisten realistisena pitämää maksimipäästöä sata kertaa (!) suurempi päästö saatiin aikaan vakuutuksen laskennallisesti ylittäviä vahinkoja.
Lähteet:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000003874052
"
Pohjoismaisena yhteistyönä on tehty vuonna 1990 tutkimus, jossa on tarkasteltu edellä mainittuun VTT:n tutkimukseen verrattuna suuremmista päästöistä aiheutuvia seurauksia. Esimerkiksi seurausten kustannukset sellaisesta onnettomuudesta, jossa cesiumin päästöosuus olisi 10 % 1000 MW:n kevytvesireaktorin cesiumin kokonaismäärästä, saattaisivat kohota miljardeihin tai kymmeniin miljardeihin markkoihin. Tällaisten onnettomuuksien todennäköisyys on kuitenkin hyvin pieni.
"
(FINLEX)
http://www.finlex.fi/linkit/he/19940010
"
".... saattaisivat kohota miljardeihin tai kymmeniin miljardeihin markkoihin...."
Montako euroa noista tulisi?
Ydinvoimalan korvausvastuu on 0.25 miljardia euroa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000003901210
"
Tutkimustieto asiasta on selvää
Kirjoittanut: Tungsten, 7.7.2004 klo 20.57
En ole esittänyt minkäänlaista omaa mielipidettä tästä asiasta, olen ainoastaan todennut sen kenen tahansa varmennettavissa olevan seikan, että kun suomalaista ydinvastuuta on tieteellisisesti tutkittu on kerta toisensa jälkeen tultu yhtenevään lopputulokseen: laskennallisesti määritetyt ydinonnettomuuden taloudelliset kustannukset jäävät vakuutussummaa pienemmiksi. Tämä ei siis ole minun mielipiteeni, vaan sen voi varmentaa lukuisista tutkimuksista, joita on listattu aiemmin tässä keskustelussa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&con ference=1000000000000012&posting=22000000003874052
Myös lainaamasi hallituksen esityksen ilmeisesti tarkoittama tutkimus (Tveten, 1990: Environmental consequences of releases from nuclear accidents) tuli samaan lopputulokseen. Tässäkin tutkimuksessa vasta olettamalla viranomaisten realistisena pitämää maksimipäästöarviota sata kertaa (!) suurempi päästö ja mahdollisimman huonot olosuhteet saatiin aikaan laskennallisesti vakuutuksen ylittäviä taloudellisia vahinkoja.
Mikään mainitusta ei ole minun mielipiteeni, vaan kenen tahansa tarkistettavissa mainituista tutkimuksista. Jos olet jostain näiden tutkimusten kanssa eri mieltä, tulisi sinun osoittaa missä tutkimus on erehtynyt. Epäilenpä että et siihen pysty.
"
Joten kystään uudestaan:
"
Pohjoismaisena yhteistyönä on tehty vuonna 1990 tutkimus, jossa on tarkasteltu edellä mainittuun VTT:n tutkimukseen verrattuna suuremmista päästöistä aiheutuvia seurauksia. Esimerkiksi seurausten kustannukset sellaisesta onnettomuudesta, jossa cesiumin päästöosuus olisi 10 % 1000 MW:n kevytvesireaktorin cesiumin kokonaismäärästä, saattaisivat kohota miljardeihin tai kymmeniin miljardeihin markkoihin. Tällaisten onnettomuuksien todennäköisyys on kuitenkin hyvin pieni.
"
(FINLEX)
http://www.finlex.fi/linkit/he/19940010
"
".... saattaisivat kohota miljardeihin tai kymmeniin miljardeihin markkoihin...."
Montako euroa noista tulisi?
Ydinvoimalan korvausvastuu on 0.25 miljardia euroa.
ATS:n (Atomitekninen seura) lehdessä 2001/3 esitetään kysymys:
"Mikä on nykyisin ydinjätemaksun, purkamisen
(maisemoinnin) ja onnettomuuksien varalle olevan vastuuvakuutuksen
prosenttiosuus ydinsähkön hinnasta? Ja paljonko
tarvittavista summista on tähän mennessä kerätty?"
Ja tähän päätoimittajan mallivastaus (kappalejaon tein itse):
"
...
Onnettomuuksien varalle ydinvoimayhtiöiden on kansainvälisen sopimuksen mukaan maksettava erityistä ydinvastuuvakuutusta. Vakuutusmaksu laitosyksikköä kohti on 2-4 miljoonaa markkaa vuodessa, joka on noin 0,02...0,05 p/kWh eli alle 0,5% kokonaiskustannuksista.
Kokonaisuudessaan vakuutus kattaa vuonna 2001 uusitun Pariisin-Brysselin korvausjärjestelmän mukaan noin 9 miljardin markan vahingot onnettomuutta kohti.
Vanhan järjestelmän mukainen vastaava korvausvastuu oli 2,6 miljardia markkaa. Vakuutuksen määrä ja vakuutusmaksut on suhteutettu vakuutusyhtiöiden arvioimaan riskiin.
Korvaussunmmia ei ole kerätty rahastoihin vaan on varauduttu maksamaan korvauksia, jos ydinvahinko sattuu.
...
"
http://www.vtt.fi/pro/pro1/ats/ats3_2001.pdf
9 miljardia markkaa olisi 1.5 miljardia euroa. Kuitenkin Suomen ydinvoimaloiden korvausvastuu on vain 0.25 miljardia euroa. Onko loppuosa tarkoitettu muille maille aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen? Vakuutusmaksuahan maksaa myös ydinvoimaton Tanska.
Vakuutuspoolissa on sellainen riski, että kaksi tai useampaa isoa onnettomuutta voi tapahtua lyhyin väliajoin, jolloin fyrkat yksinkertisesti ei riitä. Jos niistä nyt muutenkaan kovin paljon iloa on - maailma on joka tapauksessa pilattu.
Pala palalta ydinvoiman saama veronmaksajien suora tuki paljastuu kaikessa karmeudessaan.
Sähköä käyttävät käytännössä kaikki, joten mikä tahansa korvaussumma maksatettaisiin loppukäyttäjillä, siis veronmaksajilla.
Sähköntuottajat ovat paljolti ydinvoimalayhtiöiden omistajia kaikki, ja jos eivät ole, jakaisivat sähkön yleisestä hinnannoususta tulevan rahan osakkailleen.
Ei parilla ydinvoimalaonnettomuudella maailman mittakaavassa juuri mitään pilata. Esim. öljyyn verrattuna mahdolliset päästöt ovat paljon vaarattomampia.
Sähkön todellisesta hinnasta on kysymys, ei veronmaksajien riskillään subventoimasta hinnasta.
Riskittömämpiä vaihtoehtoja on. Ne näyttävät olevan kalliimpia siksi, että ydinvoiman todellisia kustannuksia piilotellaan.
"Ei parilla ydinvoimalaonnettomuudella maailman mittakaavassa juuri mitään pilata."
Tervemenoa asumaan Tshernobyliin. En oo ihan varma, mutta sinne kuulemma sais jo muuttaa asumaan omalla vastuulla. Laskelmien mukaan noin 600 vuotta se on tilassa 'ei juuri mitenkään pilalla'.
"Esim. öljyyn verrattuna mahdolliset päästöt ovat paljon vaarattomampia."
Joo. Annetaan olla miten vaan.
Jos noita saarnaamiasi piilokustannuksia todella olisi, nousisi niistä vaalien alla suuri kohu. Kyllä siitä narusta tiettyjen puolueiden ideanikkarit nykäisisivät varmasti.
Ihan hyvinkin mahdollista, että poliitikot ovat tyhmiä, jos tyhmyydeksi määritellään kyvyttömyys esittää hankalia kysymyksiä aiheesta 'ydinvoiman todelliset kustannukset' tai aiheesta 'Suomen kansalaisten ydinvoimalle maksama suora tuki ydinonnettomuuden vakuutusmaksujen, -riskien ja kanneaikojen muodossa'.
"Jos noita saarnaamiasi piilokustannuksia todella olisi, nousisi niistä vaalien alla suuri kohu. Kyllä siitä narusta tiettyjen puolueiden ideanikkarit nykäisisivät varmasti."
Lakiahan ollaan muuttamassa jonkin verran paremmaksi kansalaisen näkökulmasta katsottuna. Muutoksella vain ei näy olevan mitään kiirettä.
Sähkönkäyttäjät lopullisen laskun aina maksavat.
"Sähkönkäyttäjät lopullisen laskun aina maksavat."
Voidaan kysyä myös: kenen etu?
Yksi isompi pamaus ja siinä meni teoria 'kansakunnan kokonaisedun' mukaisesta energiasta.
Eikä miljoonan vuoden kuluttua olevien kansalaisten mielipiteestä ole tällä hetkellä hajuakaan.
Ei tule mitään pamausta, ellei joku ulkopuolinen sitä onnistu järjestämään.
Paukku se on pienikin paukku. Mä kyllä puhuin vähän isommasta. Ja uhreille on ihan sama kuka/mikä sen aiheutti.