Perhosen lento
”Tiedemiehet ovat vuosikausia yrittäneet ymmärtää, miten perhoset pystyvät liikkumaan niin taitavasti hitaassa vauhdissa – räpyttelemään ilmassa paikallaan tai lentämään takaperin tai sivusuunnassa ilmeisen vaivattomasti”, kerrotaan Lontoossa ilmestyvässä The Independent -lehdessä.
Nyt Oxfordin yliopiston tutkijat uskovat vihdoin keksineensä selityksen.
He päästivät amiraaliperhosia lentelemään erikoisvalmisteiseen tuulitunneliin, jossa leijaili ilmavirran liikkeet paljastavia savujuovia.
Perhosten lentoa tekokukasta toiseen seurattiin nopeilla digitaalikameroilla, jotka tallensivat siipien ympärillä pyörivän ilman liikkeet.
Tutkijat saivat selville, että ”perhosten lento ei ole satunnaista vaeltelua vaan tulosta monenlaisten aerodynaamisten mekanismien taiturimaisesta hallinnasta”.
.... Tuloksia haluttaisiin hyödyntää suunniteltaessa kauko-ohjattavia pienkoneita, joiden siipien kärkiväli olisi vain kymmenisen senttimetriä. Ne voitaisiin varustaa kameralla ja lähettää siivellisiksi tähystäjiksi ahtaisiin paikkoihin.
”Tiedemiehet ovat vuosikausia yrittäneet ymmärtää, miten perhoset pystyvät liikkumaan niin taitavasti hitaassa vauhdissa – räpyttelemään ilmassa paikallaan tai lentämään takaperin tai sivusuunnassa ilmeisen vaivattomasti”, kerrotaan Lontoossa ilmestyvässä The Independent -lehdessä.
Nyt Oxfordin yliopiston tutkijat uskovat vihdoin keksineensä selityksen.
He päästivät amiraaliperhosia lentelemään erikoisvalmisteiseen tuulitunneliin, jossa leijaili ilmavirran liikkeet paljastavia savujuovia.
Perhosten lentoa tekokukasta toiseen seurattiin nopeilla digitaalikameroilla, jotka tallensivat siipien ympärillä pyörivän ilman liikkeet.
Tutkijat saivat selville, että ”perhosten lento ei ole satunnaista vaeltelua vaan tulosta monenlaisten aerodynaamisten mekanismien taiturimaisesta hallinnasta”.
.... Tuloksia haluttaisiin hyödyntää suunniteltaessa kauko-ohjattavia pienkoneita, joiden siipien kärkiväli olisi vain kymmenisen senttimetriä. Ne voitaisiin varustaa kameralla ja lähettää siivellisiksi tähystäjiksi ahtaisiin paikkoihin.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Perhosen silmä
*** Monet perhoset lentelevät pääasiassa öisin. Jotkin yöeläimet tulevat havaituksi, kun niiden silmät kiiluvat valon osuessa niihin.
Perhonen sitä vastoin pysyy huomaamattomana, sillä sen sarveiskalvo ei heijasta valoa juuri lainkaan.
Syy= Perhosen erikoislaatuisessa sarveiskalvossa on mikroskooppisia kohoumia kuusikulmion muotoisina ryhminä.
Kohoumien läpimitta on ”pienempi kuin näkyvän valon aallonpituus”, sanoo Floridan yliopistossa toimiva kemian teknologian apulaisprofessori Peng Jiang.
Kohoumaryhmien muodon ja koon ansiosta perhosen silmä voi imeä valonsäteitä, joilla on eri aallonpituus ja jotka tulevat siihen eri kulmissa.
Kohoumien korkeus on vain 200–300 nanometriä.
Vertailun vuoksi sanottakoon, että ihmisen hiuksen paksuus on keskimäärin 80 000 nanometriä.
Insinöörit toivovat, että perehtymällä lähemmin perhosen sarveiskalvoon he voivat kehittää parempia hohtodiodeja (LED) ja nestekidenäyttöjä (LCD), joita käytetään yleisesti elektronisissa laitteissa.
Perhosen silmän rakenteen tuntemusta voitaisiin hyödyntää myös aurinkoenergiatekniikassa.
Piitä sisältävät aurinkopaneelit voivat heijastaa jopa 35 prosenttia valosta, mikä merkitsee melkoista energiahäviötä.
Jäljittelemällä perhosen silmän kohoumia Jiang työtovereineen on kehittänyt piipaneelin, joka heijastaa valoa alle 3 prosenttia. Jiang sanoo: ”Voimme oppia melkoisesti näistä luonnossa esiintyvistä rakenteista.”
Niin, Jumalan luomaa perhosta jäljittelemällä ihmis-insinöörit oppivatkin kaikenlaista hyödyllistä.. ;)
Mitäs varten perhonen luotiin huomaamattomaksi? Jotta sen olisi parempi vaania heinäkasveja?
Paras! Tätä moni jt ei ajattele, vaikka tietävät eläinten olevan perusolemukseltaan kasvissyöjiä.
Minusta perhoset eivät ole kaikki huomaamattomia, päinvastoin.
Suunnistaa osaavat paremmin kuin ihmiset .
Olisi se "Evoluutio" saanut jättää ihmisellekin
kehonsisäiset suunnistuslaitteet, olis tarpeen....;D
Monarkkiperhosella GPS tuntosarvissa
Monarkkiperhosia muuttolennolla.
Monarkkiperhosen suunnistusjärjestelmälle oleellinen sisäinen kello sijaitsee perhosen tuntosarvissa. Tutkijat tulivat tähän johtopäätökseen poistettuaan kokeeksi perhosilta tuntosarvet.
Syysmuutollaan Pohjois-Amerikasta Meksikoon monarkkiperhoset suunnistavat auringon aseman perusteella. Niiden sisäinen kello puolestaan antaa niille tietoa siitä, missä auringon pitäisi sijaita mihinkin vuorokauden aikaan.
Perhosilla on kellosoluja myös aivoissaan, mutta tuntosarvien järjestelmä osoittautui suunnistuksessa korvaamattomasi. Ilman tuntosarvia ne eksyivät suunnastaan tutkijoiden lentosimulaattorissa.
Tutkimuksen julkaisi Science.
http://www.tiede.fi/uutiset/3668/monarkkiperhosella_gps_tuntosarvissa
HUOMAAMATTOMIA ! perhosia------
http://www.perhosopas.net/index.php/apollot_ritarit/
http://www.perhosopas.net/index.php/taplaperhoset/
http://www.perhosopas.net/index.php/nopsa_kulta_sini/
Meinaatko että kukat juoksis karkuun?
Hyötyähän kasveille perhosista on.
Ja todella VÄRIKKÄITÄ perhosia löytyy ihan Suomestakin, mutta ulkomailta löytyy isoja ja värikkäitä...
Huomaamaton on huono adjektiivi niitä kuvaamaan ;)
Tämähän taisi olla puheenaiheena...
"Monet perhoset lentelevät pääasiassa öisin. Jotkin yöeläimet tulevat havaituksi, kun niiden silmät kiiluvat valon osuessa niihin.
Perhonen sitä vastoin pysyy huomaamattomana, sillä sen sarveiskalvo ei heijasta valoa juuri lainkaan."
Mitä hyötyä tuosta huomaamattomuudesta on mikäli eläimet ovat syöneet perhosten sijaan heinää?
Voisi myös kysyä, miksi jumala ei luonut? Miksi jumala loi pseudogeenit, endogeeniset retrovirukset ja surkastuneet elimet?
Miksi kädellisillä on pseudogeeni minkä vuoksi elimistö ei tuota C-vitamiinia ja miksi hetulavalailla on hammaskiilteen pseudogeeni? Ainoa, todellakin ainoa älyllinen selitys on, että noiden sukulinjojen ominaisuudet ovat periytyneet esivanhemmilta joilla nuo geenit vielä toimivat.
Ei vaan ettei linnut näkisivät niitä kun vaanivat heinäkasveja :)
Monarkkiperhonen vaeltaa Kanadasta
enimmillään jopa kolmentuhannen kilometrin päähän Meksikoon pienelle metsäalueelle ilman muita apuneuvoja kuin aivonsa,
jotka ovat likimain kuulakynän kärjen kokoiset.
Se suunnistaa auringon avulla ja ottaa huomioon auringon sijainnin muutokset taivaalla.
Jää insinöörien ja tiedemiesten aikaansaannokset toiseksi.
"Tutkijat pääsivät siihen tulokseen poistettuaan perhosilta tuntosarvet"
Perhoset eivät osanneet enää sen jälkee suunnistaa, mitä jos tutkijat olisivatkin poistaneet toisen siivistä, olisiko tulos ollut että perhosilla on gps toisessa siivessä?
Niin, tai mistä sitä tietää jos se perhonen olisi jatkanutkin onnellisena elämäänsä ilman toista siipeä, ja osannutkin jopa suunnistaa ihan oikein!
Läpinäkyvät perhoset on hauskoja :)
http://www.henriettahassinen.com/2012/04/lapinakyva-perhonen.html
nokkosperhonen nähty jo
kevät etenee harppauksin
Metsän laidassa pälvi jossa nähtiin myös nokkosperhonen.