Olen hiljaa mielessäni miettinyt,miksi uskovien
seura on niin ahdistavaa.Tältä palstalta näyttää
löytyvän montakin selitystä.Jokaisella on näet
ikioma oikea käsitys juuri omasta oikeasta
uskosta.Juuri he(hän) on saanut Pyuhän Hengen
valaistuksen.Siis miet voin uskoa heihin.En
uskokaan.Usko on oma sisäinen tuntemus ja omaa
vuoropuhelua rukouksessa Jumalan kanssa.Koko elämä
on korpivaellusta emmekä ole koskaan perillä.Emme
edes uskoessamme.Miten voisimmekaan.Jumalan
tiethän ovat salatut.Enlä minä ainakaan luule ole-
vani jotenkin etuoikeutettu.Olen pelkkä etsijä.
seura on niin ahdistavaa.Tältä palstalta näyttää
löytyvän montakin selitystä.Jokaisella on näet
ikioma oikea käsitys juuri omasta oikeasta
uskosta.Juuri he(hän) on saanut Pyuhän Hengen
valaistuksen.Siis miet voin uskoa heihin.En
uskokaan.Usko on oma sisäinen tuntemus ja omaa
vuoropuhelua rukouksessa Jumalan kanssa.Koko elämä
on korpivaellusta emmekä ole koskaan perillä.Emme
edes uskoessamme.Miten voisimmekaan.Jumalan
tiethän ovat salatut.Enlä minä ainakaan luule ole-
vani jotenkin etuoikeutettu.Olen pelkkä etsijä.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Kai ahdistaa kun tyrkytetään jotain "ainoota
oikeeta".
Jos en ite halua uskoa noihin satuihin niin miksi
toistuvasti sitä minulle tyrkytetään.En itsekään
kiertele soittamassa ovikelloja ja ala
tyrkyttämään omia aatteitani.Jos uskon asiat
jotain kiinnostaa niin eiköhän se ite ota siitä
asiasta selvää.
Mutta kaikesta huolimattahan maailman suurin
rahastus, näyttää vetävän porukkaa ihan
kivasti.Kuinka moni on tullut sinulle kertomaan
kuinka ihanasti asiat siellä "taivaassa" ovat?Että
kyllä kannatti uskoa.
Ei pahalla Ei hyvällä kunhan mielipiteeni kerroin.
Six ku ne ei voi hyväksyä muita ihmisiä ku
uskonsisaret.Kyllä sen huomaa ainaki joistaki.
sä oot tyhyhyhyhyhymä se ahdistaa koska he ovat
oikeassa etkä voi sitä myöntää h h h hh h hh
ashahahhahahah ahahahha ha ha haha hah ha hah ha
Ihmisiä ja siten myös uskovia on moneen lähtöön.
Jotkut pitävät omaan käsitystä ainoana oikeana,
jotkut eivät siitä puhu mitään ja toiset antavat
kunkin uskoa vaikka pianoon pyhänä ilmestyksenä
jos haluaa.
Älä siis yleistä, ihmisillä on omat puutteensa ja
ne näkyvät niin uskonnon kuin muidenkin oppien
tai tieteen jakamisessa.
Jos olet oman sisäinen uskosi löytänyt niin ole
tyytyväinen ja anna muiden etsiä ja kertoa
omastaan. Tietysti, jos huomaat suuria
ristiriitoja ja osaat niihin perustellusti
väittää vastaa, niin tee se. Tiedon jakamisessa
ei ole mitään väärää.
Mikset hakeudu seuraan, jossa asioita ei
tyrkytettä? Mene vaikka avoimeen yliopistoon, jos
mahdollista, saat materiaalia, joka auttaa sinua
itse ajattelemaan, uskontoieteen peruskurssit
esim, siellä on joka lajin uskovia ja ei-uskovia,
jos sinua nämä asiat yhtään kiinnostavat.
Nauraakin saa! Ilman että ketään pilkataan!
Voi käydä toisinkinpäin. Jehovatytöt soittivat
ovikelloa, juttelin hetken ja kerroin, että
lapsuuden ystäväni teki itsemurhan pian
yritettyään erota jehovanuskoisista - kaikki
yrittivät auttaa häntä - Tytöt alkoivat itkeä ja
minä sitten lohduttelin heitä! Erosimme ihan
sovussa.
en nyt käsittänyt miksi kirjoitit minulle tuolla
tavalla. ei minulla ole mitään ongelmaa
tyrkyttämisen takia ja pystyn mainiosti itse
ajattelemaan. tulikohan viesti nyt mahdollisesti
vastauksena väärään viestiin. minähän ainoastaan
sanoin, että ihmisiä on moneen junaan ja se on
hyvä se.
Sanot hyvin epätarkasti "ihmisiä on moneen
junaan".Ihan sama jos sanoisi"rakkaus on laaja
käsite".Pidän tärkeänä määritellä merkityksn
tarkemmin.Tuollainen hutaisu vie pohjan kirkon
opetukselta.
puhuin ihmisistä joista jotkut ovat suopeita,
hyväksyviä, tyrkyttäviä jne...eli annoin
selityksen laajalle käsitteelleni, ihmisiä on
moneen junaan. vai mitä?
kyseisessä yhteydessä käsitteeni sai selityksen,
jos kaipaat vielä suurempaa tarkennusta kerro
toki.
olet ilmeisen korpeentunut tarkkuuden haustani,
ivaan ei silti ole aihetta, sillä kerron
mielelläni tarkemmin jos todella haluat jostain
tietää mitä olen tarkoittanut.
kyseinen laajempi selitys ilmenee viestissä
moneen junaan, löydät sen sieltä.
en toisessa viestissä tarkennus käsitettä, koska
sen ensimmäisessä kirjoituksessani oli
määritellyt.
Tarkoitukseni oli klikata tietenkin sille joka
valitti tyrkyttämisestä. Kauheesti anteeksi. on
ihan hyvä, että meitä on moneksi, olen aivan
samaa mieltä! älä suivaannu!
Sori vielä!Sitä paitsi meitähän on joka
tapauksessa on moneen junaan.(teen töitä samalla
ja välillä käyn täällä..menee pieleen)
Asiaasi voisi neuvoa samoin kuin epäilijät ja ateistit sanovat uskoville, jotka ihmettelevät tv: n ohjelmien arveluttavaa moraalia: siinä laitteessa on nappi, josta sen saa pois päältä. Tosin jos uskova sanoisi jollekin noin, niin mikä haloo sellaisesta "tuomiohenkisyydestä" nousisikaan. Jos taas ei-uskova sanoo uskovalle tv:n sammutusnapista, sanojaa pidetään suurena sankarina ja sananvapauden kannattajana (!).
Oletko muuten huomannut, että eivät täällä olevat kristityt tarjoa OMAA uskoaan, vaan sitä uskoa, johon lähes viisi miljoonaa suomalaista on sitoutunut: luterilaista kristinuskoa? Sillä ei kai kukaan ole niin älyllisesti epärehellinen, että kuuluu kirkkoon, vaikka vastustaa kirkon oppia ? Sehän on sama kuin olisi natsi ja kuuluisi samalla juutalaiseen seurakuntaan, tai että kommunistina olisi kokoomuksen jäsen.
Ja onhan siinä se pappi, josta sen jäsenyyden voi sammuttaa.
>Sillä ei kai kukaan ole niin älyllisesti
>epärehellinen, että kuuluu kirkkoon, vaikka
>vastustaa kirkon oppia ?
Olet niin mielettömän väärässä että on pakko ihan
kommentoida vaikka aikani onkin todella kortilla
juuri tällä hetkellä.
Suurin osa Suomalaisista kuuluu kirkkoon ja ottaa
silti asioihin omia kantoja, Luterilaisen kirkon
tarjoamien oppien ulkopuolelta.
Esim. enemistö suomalaisista kuuluu kirkkoon ja
silti enemistö suomalaisita hyväksyy esim. homo-
liitot. Tämä vain yhtenä esimerkkinä siitä että
kirkkoon kuuluminen ei merkitse sitä että uskoo
kirkon oppeihin. Kirkon kirjoihin kuuluminen ei
merkitse itseasiassa yhtään mitään ja vain
fundamentaalikristityt, joita sinäänsä on
Suomessa vain kourallinen, väittävät muuta.
Näin on
mistä olet saanut käsityksen että enemmistö
hyväksyy homoliitot? Onko siitä tehty jokin
maanlaajuinen tutkimus. Citylehden tutkimuksia ei
lasketa mukaan.
Minun kokemukseni mukaan keskivertosuomalainen on
niin omaan napaan tuijottaja ja kaikkeen
vieraaseen torjuvasti suhtautuva, että ei
suomalaisen tarvitse edes olla kirkossa koskaan
käynytkään vastustaakseen homoliittoja.
Kaupungeissa suhtautuminen voi olla sallivampaa,
mutta lähdetäänpä kehä kolmosen pohjoispuolelle.
Muuten olen kanssasi samaa mieltä, että läheskään
kaikki kirkkoon kuuluvat eivät usko kuten kirkko
opettaa.
... sen tutki ja enemmistö kannatti homosuhteiden
rekisteröintiä. Prosentteja en muista.
Yllätys minulle.
Hyvä kun ei ollut pelkkää mutua.
Kiitos, kun ilmoitit.
niin... eiväthän ihmiset välttämättä vastusta
kirkon oppia... mutta silti he eivät välttämättä
usko siihen. kirkkoon kuuluminen on suomessa
tapa. kirkossa käydään jouluna. ja häissä ja
hautajaisissa. jo siksi (että saa pitää
kirkkohäät) liitytään kirkkoon. mutta eipä näy
tavallisina sunnuntaiaamuina ihmisiä kirkossa.
missä ne väkimäärät silloin ovat?
raamatus puhutaan siitä, että "kunpa olisit kylmä
tai kuuma, mutta sinä olet haalea" (uusi
käännös). elikkä semmosia haaleita ovat just ne,
jotka ei kulje oikeestaan kumpaakaan tietä.
muistetaanko enää konfirmaation merkitystä? USKON
TUNNUSTAMINEN SEURAKUNNAN EDESSÄ! eikä naimalupa,
kuten sitä kutsutaan näin kansankielellä.
on se kyllä kumma... "eiväthän ihmiset voi olla
näin älyllisesti epärehellisiä..."
Niin,en juuri viisastunut.Ei minua ev.lut.kirkko
ahdista,sen piirissä olenkin tavannut paljon
hyviä ihmisiä,vaan juuri nämä "okeassaolijat".
En osaa ehkä puhua oikeita fraaseja ja omat
ajatukseni ovat, niin,omiani.Onko tarkoitus siis
että minun on syytä jättää tämä palsta?Kysyn.
Ihan varmasti täällä saa monet nenilleen, mutta
älä anna sen ahdistaa! Minäkin olen saanut monnta
kertaa. Tuntuu ilkeältä, sen voin vakuuttaa.
Vaikka eihän tämä ole ainoa juna. Tsemppiä!
Ahdistaa varmaan uskovien seura kun on HUONO
OMATUNTO tehdyistä synneistä!
Siis kenellä on huono omatunto?Minulla vai muilla
uskovilla?
uskovaiset kuuluvat usein omiin
sisäpiiriporukkoihin, jotka tiukasti
määrittelevät mihin ja miten uskoa ja miten
käyttäytyä jokapäiväisessä elämässä ja
kanssakäymisessä uskottomien kanssa.
hehän usein pitävät itseään valittuina ja muita
siten pakanoina ja pirun kätyreinä, joita pitää
sielunviholliseksi epäillä .
niinkuin tuo joku uskovainen jo möhläsi, että
meitä ei -uskovaisia ahdistaa heidän seurassaan
oma huono omatunto eivätkä he itse.
noin ne pirulliset uskovaiset ahdistelevat ja
ahdistavat ympäristöään.
useinhan ne ahdistavat ja ahdistelevat lahkon tai
jonkun uskonryhmän jättäneen itsemurhaan asti.
Niin koira älähtää mihinkä kalikka kalahtaa!
JOS ei uskottomilla omatunto soimais uskovaisten
seurassa--miksi sitten asiasta puhutaan? Ahdistus
lähtee AINA sisältäpäin, omista tunteista. Ei
toinen voi ahdistaa toista omilla
elämänasenteilla. Ei minuakaan ahdista jos joku
islamilainen rukoilee mekkaan VIISI kertaa
päivässä. Ei ahdista, kun tiedän että hän on
kaikessa hyvyydessään Julmalaa tai Allahia
kohtaan väärässä. TOTTAKAI minuakin ahdistaa olla
joskus omieni, eli uskovaisten seurassa jos
mieltäni painaa tekemäni synnit, joita en ole
saanut tai pyytänyt anteeksi. Uskovaisten seura
puhuttaa ONNEA etsivää sielua ja kolkuttelee
syntistä omaatuntoa. Näin pitääkin olla. Miten
muuten tietäisimme mikä on oikeaa uskoa ja mikä
antaa rauhan? Kun on ARMOSTA päässyt uskovaisten
joukkoon ja synnit anteeksi--ei enää AHDISTA
uskovaisten seura, kun tietää että on rauha
sydämessä eikä mitään syytä AHDISTUKSEEN! --Se on
Onnea! =)
onneks kaikki uskovat ei oo tollasia. ikävä jos
sulle on jääny tollanen käsitys... nimittäin...
en tiedä aikuisista, mutta ainakin nuoret on tosi
suvaitsevaisia. ei oo niin väliä, kuuluuko
hellareihin vai luterilaiseen, kunhan uskoo
jeesukseen. se on sitte tietenkin eri asia miten
suhtautuu muihin uskontoihin...
harvemmilla kristityillä on pitkää
sääntöluetteloa, miten käyttäytyä ei-uskovien
kanssa. itsestäni sellanen kuulostaa lähinnä
naurettavalta. eihän ihmisten kanssa jutteluun
esimerkiks voi olla mitään yleispäteviä
sääntöjä...
eikä uskovat ajattele ei-uskovia paholaisina.
uskovat ajattelevat vain, että on surullista,
miten paholainen pitää otteessaan niin monia
ihmisiä. uskovien tehtävä ei todellakaan oo
vieroksua muita ja istua neljän seinän sisässä
vaan julistaa evankeliumia.
eiväthän uskovatkaan mitään enkeleitä ole. me
tehdään virheitä siinä missä muutkin. meidän
mokiimme vain kiinnitetään huomiota, koska
ajatellaan, että on paljon kauheampaa jos uskova
kämmää... me ollaan kuiteskin vaan ihmisiä... ja
me mokaillaan. jumala antaa anteeksi, annatko
sinä?
uskovat voi olla myös ahdistavia.mutta voihan
siitä omatuntokin muistuttaa, että onkos ittellä
asiat kunnossa. ei kuitenkaan pidä yleistää.
me ollaan kaikki erilaisia, onneksi. :)
koska uskovat on jotenkin vaan niin tekopyhän
oloisia. Tai jos eivät tekopyhiä niin sitten
mielisairaita. Ja kuka nyt tuntisi olonsa
miellyttäväksi moisessa joukossa? Ei muut kun
samanmoiset...
Ja uskovaisten seurassa saa koko ajan olla
varpaisillaan, että mitä puhuu (no sense of
humour) ja pelätä, että koska saarnaaminen alkaa.
Ja vielä jos joku hyvä ystäväni on tullut uskoon,
niin ei sen kans voi edes väitellä asioista, kun
heti LOUKKAANNUTAAN!! Niinkuin tälläkin
palstalla!!!!
Olen siis mielisairas tai tekopyhä.
Minuakin on mietityttänyt, että miksi joitakin ei-
uskovaisia ahdistaa uskovien seura. Olen
huomannut monesti ilmiön, että niin kaun kuin ei
ole levinnyt tieto että olen uskovainen, ovat
ihmiset kanssani aivan normaaleja, mutta sitten
kun ollaan jostain kuultu, että tuo on niitä
uskovaisia, niin käytös muuttuu omituiseksi.
Aletaaan varomaan kielenkäyttöä, eikä kerrota
enää kaksimielisiä juttuja. Se on minusta aivan
käsittämätöntä toimintaa. Kurssikaverini joka oli
tuntenut minut jo kaksi vuotta, alkoi muuttamaan
kielen käyttöä ja pyytelemään anteeksi
kirosanoja, kun kuuli joltain että olen uskossa.
Olin ollut uskossa koko meidän tuntemisen ajan,
enkä oikein jaksa uskoa, että oma käytökseni tai
tuomitsevuuteni olisi yht´äkkiä muuttunut.
Kyllä sitä ahdistuksen syytä voi etsiä välillä
ihan sieltä omasta pääkopasta, eikä aina pistää
syytä muiden niskoille.
ilmeisesti tämäkään kurssikaverisi ei ollut
ahdistunut seurassasi ennen kuin paljastit
olevasi uskovainen...
Hän ei ollut ilmeisesti aiemmin ahdistunut, enkä
tiedä ahdistaako häntä nyt, mutta käytös on
omituista.
Sen tiedän, että oma suhtautumiseni tai
käytökseni ei ole muuttunut.
On totta, että osa uskovista on raamtulla päähän
paukuttajia, mutta on myös totta, että ihmiset
kuvittelevat mitä ihmeellisempiä asioista meistä
uskovaisista.
Joo, semmoset uskovat kyllä tosissaan ahdistaa,
jotka ylpeilee hengellisillä kokemuksillaan ja
ovat niin pyhää niin pyhää. siinä kyllä tekee
mieli vajota maan rakoon, kun sellasten kans on
tekemisissä. tuntee ittensä niin huonoksi. mutta
raamatuskin on puhuttu fariseuksista jotka oli
päällisin puolin tosi hyviä tyyppejä, mutta
joiden sydämes oli asennevamma.
on totta, että uskovilla on usein liiankin monia
eri mielipiteitä ja tietenkin on, koska me ollaan
erilaisia ja koetaan asioita eri tavalla. mutta
mun mielestä olis tärkeämpää etsiä yhtäläisyyksiä
eikä eroja, eikä hakata muiden mielipiteitä
suoralta kädeltä maahan. siinä ei kauaa enää
kukaan kuuntele, jos ei itte malta kuunnella
toisia.
toivon todella, etten itse oo ollu sellanen
uskova, joka on korostanu omia juttujaan liikaa,
eikä ole pitäny kristusta etusijalla.
kuitenkin... meidän pitäs ylpeillä vain
kristuksesta. ja sillon meille tulee oikeanlainen
nöyryys... eikä meillä oo enää intoa lyödä muita
maan rakoon, kun me todetaan omaa pienuutemme.
ehkä mäkin joskus oon syyllistyny tohon fariseus-
puuhaan, mutta toivon etten enää tee niin...
Siis uskovien seuraan pääsee vain armosta.Kenen
armosta,uskovien?Tämähän se juuri on,josta
kyselin.Olette omahyväisiä,missä on nöyryys,vai
eikö se kuulukkaa, kristityn moraaliin,kutenolen
luullut.Olen erehtynyt pahan kerran.Siitä onkin
kyse.