Miten päästä eroon tästä katkeruudesta?

Kyllä aika auttaa. Mikään tunne ei jää ikuisesti päälle, se on fakta.
Katkeroitumisen estää ikävän asian perinpohjainen käsittely. Jossakin vaiheessa tunteiden tilalle astuu järki joka kykenee selittämään sen millainen valinta se "jättäminen" oli ja että se oli vain valinta siinä missä muutkin elämän tapahtumat. Jokainen meistä on kaikesta huolimatta myös yksilö joka elää omaa elämäänsä, päättää itse omista valinnoistaan ja suorittaa asioita siten kun kulloinkin osaa tai uskaltaa.

Kun sen menetyksen kykenee itselleen järjellä selittämään - eikä vatvo asiaa jatkuvasti vain tunteella - se alkaa menettää pian otettaan. Siten sen voi jättää taakseen, lopullisesti, ja jatkaa elämäänsä menneestä vapautuneena.

Aikansa se ottaa ennen kuin mieli rauhoittuu ja tunteet lauhtuvat. Kysehän oli epäoikeudenmukaisuudesta ja sellainen teko raivostuttaa kenet vaan.
Mutta koska se pois lähtenyt ihminen ei ole enää läsnä arkipäivässä, se alkaa väkisinkin unohtua kun tilalle tulee muuta ajateltavaa, tekemistä ja uusia ihmisiä yms.

Tietysti jokainen on myös vastuussa itse itselleen siitä, mitä mielessään kelaa ja kuinka kauan...
Ei kukaan pakota sinuakaan ajattelemaan jatkuvasti vain olevasi uhri.
Ja vihantunteella sinä teet vain itsellesi hallaa, koska se tyyppi on jo historiaa etkä sinä haluaisi edää edes ajatella häntä - saatikka kostaa hänelle. Kosto on selkeä merkki paikalleen jämähtämisestä ja niin säälittävä sinä tuskin haluat olla, vai mitä?

Miksi siis "vaalisit" hänen "muistoaan" miettimällä häntä ja hänen tekoaa yhä vieläkin tunteella, niin että nykyhetkesi menee pilalle sen tähden? Mitä sellainen menneessä eläminen kertoo sinusta itsestäsi, sitäkin kannattaa analysoida.
On kesä. Lähde ulos, tapaa ihmisiä, rakastu uudelleen. Se on mahdollista koska vain, ja etenkin sitten kun olet jättänyt menneen todellakin taaksesi ja uskallat katsoa tulevaisuuteesi auringonpaisteellakin ilman aurinkolaseja. ;)

Mut myös petettiin ja jätettiin ja olimme sentään avioliitossa. Hirveä viha ja suru.
Sitä vaan lisäsi se, ex-mies hylkäsi myös lapsemme. Ex-mieheni muuttui siis ihmisenä täysin. En myöskään saanut anteeksipyyntöä enkä selityksiä. Hänen
elämänsä siis jatkui uuden naisystävän (nykyisen vaimon) kanssa.

Käsittelin vihaa ja katkeruutta kymmenisen vuotta, ennen kuin pystyin jättämään asian taakse.Eli tiedän, ettei se lopu käskystä vaan siihen kypsyy vähitellen.

Asiaa varmaan auttoivat muutamat todelliset läheltä piti -tilanteet liikenteessä, jolloin tajusin, että mun elämällä täytyy olla vielä joku tarkoitus, kun jäin henkiin. En tietenkään toivo näitä tilanteita sulle, mutta muista, että elämä on lahja ja kaikesta tapahtuneesta huolimatta olet arvokas ja terveys on arvokas lahja. Etkä todellakaan ole ainoa, joka on jotain tuollaista joutunut kokemaan.
Elämässä voi todellakin tulla kohdelluksi niin helvetin väärin, mutta se ei tee susta huonoa tai epäonnistunutta ihmistä. Kai yrität vältellä eksääsi mahdollisuuksien mukaan, ettet vaan näe vahingossakaan missään? Täydellinen elämästä poissulkeminen on nähdäkseni välttämätöntä. Kyllä se siitä, joskus voit luultavasti vielä tajuta, miten paljon olet ihmisenä viisastunut ja saanut näkökulmia elämään. Kipu ja kärsimys siis myös opettavat.

¨Kylläpäs kuulostaa tutulta. Ainut vaan että olen mies, mutta muuten.
Tästä omasta jutusta on jo reilut viisi vuotta, mutta vieläkin asiat palailee mieleen. ei tietysti yhtä voimakkaina, mutta tietynlainen katkeruus on ja pysyy.
Siis vielä näinkin pitkän ajan jälkeen. Tunnen tulleeni jollain oudolla tavalla saastuneeksi. Oli niin paljon kaikkea sellaista. Tunteet on tietysti laimenneet, mutta jäljet jäi syvät.

Niin aika auttaa sanotaan. Enpä tiedä. Auttaahan se jotain. Sinä voit löytää uuden rakkauden ja ehkä ymmärtää, että näinhän sen piti mennäkin. Ehkä et siihen vielä ole valmis, mutta jossain vaiheessa. Silloin se viha ja katkeruus unohtuu.

Nämä on kuitenkin yksilöllisiä juttuja. Ihmiset kokee niin eritavoin asiat.

kyllä se katkeruus ajan myötä hellittää mutta voi aika ajoin tulla esille. näin ainakin mulla ja välillä päivätolkulla ajttelen asioita ja se ärsyttää. sit menee aikoja kun pystyn olla ajattelematta.

ei kannata ajtella kostoa käytä " mottoa " sen minkä taakseen jättää sen edestään löytää. kaikki me saamme osuutemme tässä elämässä, tavalla tai toisella.
mutta minkä tunteilleen ja ajatuksilleen voi ? itse luulen että ne on ne tunteettomimmat ihmiset jotka loukaa meitä joilla on vielä omatunto ja moraali jäljellä. tuo anteeksipyyntö on monelle vaikeaa ja en ymmärrä miksi tai että edes puhuisi asiat läpi antas jonkinlaisen selostuksen käytökselleen.

kyllä sä vielä löydät jonkun johon opit luottaan. elämän kokemuksethan ne opettaa vaikka luottamus ja itsetunto saa nokilleen.. hurjaa on ihmisten elämä kun vain täältäkin lukee... saa siinä itsekkin ajattelemisen aihetta.

Kyllä se katkeruus siitä ajan kanssa lähtee. Tilanne oli tietysti niin ikävä, että sinua harmittaa koko juttu ja et voi olla ajattelematta sitä. Muista kuitenkin, että niin kauan, kuin mietit exääsi ja hänen tekosiaan, et pääse elämässä eteenpäin.

Yritä kehittää itsellesi mahdollisimman paljon tekemistä ja menemistä, käy ulkona, ala harrastamaan jotain ja yritä olla miettimättä koko asiaa. Kirjoita vaikka exällesi kirje, mitä et koskaan tietysti postita. Kirjoita siihen, kuinka paljon vihaat häntä ja pura kaikki vihantunteesi, jos se edes helpottaa oloasi?

Itse olen vielä katkera omalle exälleni, mutta erosta on vasta 4 kuukautta, yritän kuitenkin mahdollisimman paljon olla ajattelematta häntä ja hänen tekojaan.

share with you a very good website

http://www.goodoye.com/

love ★★★

http://www.goodoye.com/

very good web

lets go★★★

Luulisi, että pettäjälle/jättäjälle tulee epäluottamusta suhteessa omaan itseensä, että pystyyköhän hän jatkossakaan pitkäaikaiseen ihmissuhteeseen. Luulisi.

Mene terapiaan, pääset siitä katkeruudesta ja vihasta nopeammin ylitse.

Sanotaan että on olemassa puhdasta vihaa mikä on niin puhdasta että se polttaa kaiken katkeruuden. Itse olen näitä vihaajia. Oikein liekehdin kun näen ihmisten ilkeyden, moraalittomuuden, halpamaisuuden, omaneduntavoittelun toisten kustannuksella, köyhien sortamisen, valtion temppuilun sortovallan lisäämiseksi, oman maan kansalaisten "kiduttamisen" virkailijoitten ylivallalla, lasten väärinkohtelun ja sen ettei yksilöä tässä maassa puolusta kukaan eikä mikään. Eniten liekehdittää nuo valehtelijat, ihmisten hyväksikäyttäjät oman kurjan egonsa pönkittämiseen ja se että kun saa itse jättää jonkun ja pettää häneen luottavan ihmisen on oma ego huipussaan: Näistä ihmisistä ei koskaan tule rehellisiä sillä he valehtelevat sekä itselleen että lähimmäisilleen. He pomivat ihmisiä kuin kukkia ja kun näkevät missä kohdassa heidän mahtinsa palkitaan taittavat kukan ja heittävät roskiin. Sitten he kurkistelevat kärsiikö kukka ja mitä enemmän kukka kärsii sitä mahtavampia heistä tulee. Älkää kärsikö, alkää olko katkeria sillä se on poisheittäjän ruokintaa. Vapautukaa heistä. Vääryyttää voi vihata mutta alistumatta kenenkään tai minkään kompostiksi eli elinvoimaksi ja egon kasvattajaksi. Hänellä on jo uusi kukka taitettavaksi, älkää sitä kadehtiko, säälikää jos se on tarpeellista mutta älkää katkeroituko.

Ainoa mitä voit tehdä on antaa Anteeksi, muuten kiusaat vain itseäsi katkeruudella :(
Hyväksy elämäntilanne sellaisena kuin se oli.
Helpommin sanottu kuin tehty.
Tiedän kokemuksesta, että muuta tietä ei ole.

Aloittajalle. Ymmärrän, että tuon kokemuksen jälkeen nuo tunteet tulevat pintaan ja ovat voimakkaita. En osaa kertoa asiaa kuin kokemuksesta. Yritä ymmärtää, että hänkin on vain ihminen ja tee tämä itsesi vuoksi, koska tuolla vihalla ja vihaenergialla, sinä vahingoitat todellisuudessa eniten itseäsi. En halua, että vahingoitat itseäsi tietoisesti.

Se on ikävää, että suhteenne ei ole toiminut, mutta käsittele nuo tunteet ja käy keskustelemassa ammatti-ihmisen kanssa, koska hän on kuitenkin vaitiolovelvollinen ja samalla sinä saat täysin ulkopuolisen, riippumattoman peilin, johon heijastat ajatuksiasi.

Tuo prosessi on pitkä, mutta voimia sinulle ja jaksamista.

Kun olet käsitellyt nuo tuntemukset ja saanut kerrottua ne ammatti-ihmiselle, se helpottaa sinun taakkaasi, jota kannat, todella paljon.

Menneisyydelle me emme voi mitään, mutta tulevaisuuden sinä voit luoda mieleiseksesi. Tämän vuoksi näkisin tärkeänä, sinun oman eheytymisen ja sen kautta vahvistumisen. Hyvä asia on se, että sinä tunnet, eli et ole kovettanut sydäntäsi.

Ap:lle.
Oletko kelannut asioitasi loppuun asti. Olisitko nyt tasapainoisempi ja onnellisempi ilman retkahtamistasi ns. väärään henkilöön?

Kun en itse mitään osaa tehdä oikein, olen siis opettaja. Oppilas ap: olit henkilön, exsän, toisen vietävissä.

Miehenä olisin ollut valitsijan asemassa. Minulla ei ollut itsetuntoa valita ketään. Uskoin ettei siitä tulisi mitään.
Niinpä odotan hiljaista ja väistämätöntä nahistumistani kellarinnurkan jäännösperunana. Lykkään kyllä itua, mutta ensikeväänä minut nakataan kompostiin.

Siitä pääsee kai yli vain menemällä sisulla ja rohkeudella läpi.. :D Tunteet pitää kohdata! ajan kanssa, ehkä terapeutin avulla, ystävät, muu elämä (harrastukset, ura)? Mulla mies petti ja jätti ja hylkäsi 3v lapsemme myös. Tästä on nyt puolitoista vuotta. Enää ei tuu ku hyvin harvoin vastaan tilanteita, joissa surkuttelen, jossittelen tai kyselen ,että miksi oi miksi.. Minä ansaitsen parempaa ja se oli hänen häpeä.

ymmärrä että viha ja katkeruus syovät VAIN sinua. Toinen osapuoli siitä viis veisaa, kuten ei kukaan muukaan!

Joten jokaikinen aamu, heti herättyäsi, aloita aivopesu: minulle on annettu taas yksi uusi päivä. se on suuri lahja. käytän sen parhaalla mahdollisella tavalla itseäni kunnioittaen ja suunaten ajatukseni kaikkeen hyvään mitä minulla on ( lapseni, ruokaa, katto pään pällä, tyo/opinnot jne). kohotan ajatukseni korkealle tasolle koska minä olen sen arvoinen Luojan luomana yksilonä."

ajatusmaailman VOI suunnata hyvään ja positiiviseen. Totta, se vaatii enemmän vaivaa, mutta todellakin on sen arvoista.

Paras tapa on poistaa elämästä ikävät ihmiset. Älä ole tekemisissä ja keskity omaan elämään. Niin onnistut parhaiten saavuttamaan tasapainon, joka näkyy ulospäin. Ja viimein kantautuu oikeille korville :) Hyvää syksyä!

Oma miehenikin on täysin muuttunut siitä millainen hän oli kun tavattiin. Hän oli kohtelias ja me teimme sellaisiakin asioita joista minä pidin. Hän myös sanoi ettei voinut ymmärtää että miten joku mies voi pettää naista. Kun aloimme seurustelemaan niin ensin alkoi vittuilu. Me myös koko ajan teimme vähemmän sellaisia asioita joista minä pidin ja enemmän sellaisia joista mieheni piti. Hän ei enää kuunnellut minua ja kertoi asioista mieluummin joillekkin muulle kuin minulle. Hän myös jäi kihloihin menon jälkeen pettämisestä kiinni lukuisia kertoja.

Kaikista turhan tuskallista tunteista pääsee eroon kun kohtaa ne, toivottaa ne tervetulleeksi kotiin sellaisenaan. Ne vain tahtovat paikkansa, ei muuta.

Kolme peruspilaria: voima, herkkyys, nöyryys. Voima on elinvoimaa. Herkkyys on haavoittuvaisuutta ja aistimista, itsetuntemusta. Nöyryys on pelkonsa ja omien rajojensa kohtaamista. Ole itsesi ja tunteidesi kaveri, myös niiden vaikeiden tunteiden.

Vaikeudet on osa elämää.

Parhaiten exää kohtaan tuntemasta katkeruudesta pääsee eroon, kun ajatelee ulostaessaan exää.
Jo muutaman kerran jälkeen olo helpottuu merkittävästi. Noin kymmenennen kerran jälkeen ajattelee jo luonnostaan exää ulostaessaan.
Itse pääsin näin katkeruudesta vapaaksi.

Katkeruus on inhottavaa. Nykyään kun sitä huomaan itsessäni, otan etäisyyttä ja tarvittessa katkaisen suhteen katkeruuden aiheuttajaan, kuitenkin ystävälliseen sävyyn. Omasta hyvinvoinnista on tullut tärkeä.

ihan liian vaikeata pidätellä viettejäni! En olekaan aiemmin ymmärtänyt miten tärkeää ......... minulle on. :[