Kertokaa millaisena koette taivaan?
Oletteko siellä fyysisesti ja jos niin minkä
ikäisenä, näettekö ketään, vai onko se vain
huumaavan aineen vaikutuksessa sammuneen kaltainen
olotila?
Minulla on vaikeuksia hahmottaa sitä olotilaa,
onko se tavoittelemisen arvoinen? Jos niin miksi?
Oletteko siellä fyysisesti ja jos niin minkä
ikäisenä, näettekö ketään, vai onko se vain
huumaavan aineen vaikutuksessa sammuneen kaltainen
olotila?
Minulla on vaikeuksia hahmottaa sitä olotilaa,
onko se tavoittelemisen arvoinen? Jos niin miksi?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Se on huuhaata.
Mistäs voisit muka tietää, että taivas on
huuhaata, et ole edes nähnyt sitä. On pari
ihmistä, jotka ovat nähneet millainen taivas on
ja eivät olisi halunneet lähteä sieltä pois.
Minä uskon, että meillä on siellä ruumis, mutta
en tiedä millainen. Olemme myös täysin ajatteluun
kykeneviä. Taivaasta puuttuu pimeys ja kaikki
negatiivisuus. On vain valo ja rakkaus, joka
vaikuttaa kaikessa kanssakäymisessä. On ikuinen
hyvän olon tunne, ikäänkuin ikuinen rakastumisen
tunne, mutta paljon voimakkaampi.
hassanin taivas on idealisoitu ikuinen knarkki-
unelma.
ihana uni joka ei koskaan lopu.
onnellisena ikuisuuteen asti.
satu.
sen pituinen se.
minä luulen, että elämä on taistelua ja kuolema
on hiljaisuutta.
sen pituinen se.
elämä on tasitelua, mutta se taistelu loppuu
siihen karkkiunelmaan.
Kerran eräs puhujaveli oli kysynyt kolme
vuotiaalta lapseltaan, että mitenkähän minä tämä
autuus-sanan parhaiten selittäisin, että mitäs se
oikeastaan tarkoittaa. Lapsi oli tokaissut vain
että "Yli-ihana, enemmän kuin ihanaa".
"Onpa taivaassa tarjona lapsillekin, jotka
Jeesusta rakastavat, kultakruunut ja valkeat
vaattehetkin, harput, joilla he soittelevat.
Puhdas kulta on tie, jota astelevat kera laulaen
enkelien. Karitsan siellä kasvoja katselevat,
veriuhria syntisien.
Siellä istuvat elämän lähtehellä, elon leipää he
nauttia saa. Pois on yö, poissa kuolema
häiritsevä, siellä Jumala ain´ valistaa.
Siellä murheen ja surujen taukovi vuo,
ikilohdutus virtaelee. Ylistystänsä autuas
Herralle tuo, hänen rinnoillaan lepäelee.
Osa autuas on, osa autuas on, ilo lasten on
lausumaton! Kerran taivahassa, kotikaupungissa
osa autuas lapsella on."
Sellaiseksi tuntematon runoilija on taivaan
kuvaillut. Emme kuitenkaan tiedä, millaista
siellä on, mutta Raamatussa kerrotaan, ettei
siellä kaivata mitään, ei itketä, ei surra, on
vain loppumaton ilo ja onni. Järjellä ajattelee,
että eikös se olisi sitten tylsää, kaikki vain
siellä ja lauletaan vain, mutta kun ei sitä voi
ihmisjärjellä käsittää. Sellaista iloa ei voi
koskaan tässä maailmassa tuntea. Esimakua toki
voi hiukan saada... Ja sitä minäkin olen usein
maistellut, mm. suviseuroissa ja
rippikoululeirillä. Se on semmoista yhdessäoloa
ja iloitsemista. Sanoin kuvaamatonta iloa
taivaassa, paratiisin puutarhassa. Sieltä ihminen
kerran syntiinlankeemuksessa karkotettiin, sinne
palaavat ne, jotka uskovat.
Etkai vain sytvälläsisimmässäsi epäile omia
sanojasi, koska joudut suggeroimaan koko ajan
iseäsi. Kokeileppa samaa nykyiseen elämääsi:
toista itsellesi "elämä on ihanaa" aamuin illoin
ja vähän sillävälilläkin. Yllätys yllätys elämäsi
on ihanaa.
Kuvailit tuossa viestissäsi taivasta ja millaista
SIELLÄ on. Mikä on käsityksesi, MISSÄ ihmeessä se
taivas oikein on, siis missä se fyysisesti
sijaitsee?
Riittää, että uskon, että se paikka on olemassa.
En kaipaa tietoa siitä, missä se on. Mitä sillä
tiedolla tekisin? Ei sinne kuitenkaan pääse ennen
kuin tuomiopäivä on takana.
Ja minä muuten uskon. Ja elämä on muuten ihanaa,
eikä minun tarvitse sitä itselleni hokea...
Vaikka joskus potkii päähän rankastikin, mutta
olen minä sentään onnellinen ihminen.