Kasvaako eriarvoisuus - syveneekö luokkayhteiskunta

Kimmo Sasi kertoi TV:ssa, että Suomi ei voi velkaantua enempää.
Suomi velkaantuu lisää, kun se osallistuu EU:n rahoitusrahastoihin yli 20 miljardilla eurolla.

Suomella ei ole "vapaata" verokertymää, millä osallistua ERVV:hen ja EVM:ään. ERVV on se väliaikainen Euroopan vakausväline ja EVM:sta tulee se pysyvä vakausväline (pysyvästi ylivelkaantuneille maille?)

Suomen osuus ERVV:n lainatakauksista on 8 miljardia (jo sovittu) ja Suomen osuus EVM:sta on 11,1 miljardia euroa (jo sovittu). Lisäksi Suomen pitäisi maksaa EVM:n pesämunaksi 1,44 miljardia - puhdasta rahaa.

Joten valtion velka kyllä kasvaa, Kimmo Sasi ja kokoomus!

Kokoomus haluaa nostaa arvonlisäveroa vaikka taloustieteilijät varoittavat korottamasta ALVia, koska se kasvattaa inflaatiota ja se lisäksi se kasvattaa työttömyyttä, kun suomalaisten ostovoima heikkenee ja kotimarkkinat eivät vedä. Näin kertoili viimeksi Nordean talousasiantuntija tv:ssa.

Arvonlisäveron korotukset merkitsevät konkurssia monelle pienyrittäjälle.
Pienyrittäjien liitto vastusta ALVin korotuksia.

Koska Jyrki Katainen, kok, on luvannut yritysjohtajille yritysveron alentamisen 4 prosentilla Irlannin tasolle, niin jostain pitää yritysveron alennukset kerätä ja kokoomus haluaa kerätä ne arvonlisäveroina.

Katainen poisti valtiovarainministerinä ollessaan työnantajien kela-maksut ja aiheutti noin 1,1 miljardin euron loven sosiaaliturvaan, mikä on jo muutoinkin pahasti jälkeenjäänyt.

Tutkijoiden mukaan suomalainen sosiaaliturva on rapautunut köyhiä kuluttavaksi kurjuuspolitiikaksi.
Perusturva on jäänyt jälkeen 40 % kahdenkymmenen viime vuoden aikana.
Siitä huolimatta kokoomus haluaa jäädyttää perusturvan kehittämisen ja siitä huolimatta kokoomus haluaa leikata julkisen sektorin menoja.

Suomalaisilla on erittäin heikko ostovoima. Esim. saksalaisilla on kaksi kertaa parempi ostovoima kuin suomalaisilla. Välillisten verojen korotukset, joita kokoomus vaatii, vähentävät ennestäänkin suomalaisten heikkoa ostovoimaa, joten kotimarkkinat eivät vedä ja työttömyys kasvaa.

Suomessa annetaan rikkaille veroetuja 18 miljardia euroa joka vuosi.
Näitä rikkaiden veroetuja on pikku lisää kasvatettu samaan tahtiin kuin perusturvaa on heikennetty.

Kokoomuksen veronkannon kriteerinä on veroluokkaan kuuluvien lukumäärä.
Rikkaita ei kokoomus halua verottaa, koska "rikkaita on liian vähän verotettavaksi" sanoivat sekä Jyrki Katainen että Ben Zyzckowitz tv:ssa ennen vaaleja.
Vastaavasti köyhiä ja pienituloisia on paljon, joten heitä kokoomus haluaa verottaa rikkaiden sijaan lisäämällä välillisiä veroja.

Demareiden ja vasemmistoliiton veronkannon kriteerinä on veronmaksukyky. Verot pitäisi kantaa oikeudenmukaisesti veronmaksukyvyn mukaan, mikä ei sovi kokoomukselle.

Jos verohuojennuksia ja rikkaiden veroetuja halutaan oikeudenmukaistaa, niin seuraavia veroetuja pitäisi leikata:

- omaisuustulovero progressiiviseksi (kuten sosiaalietuudet ja palkkatulot)
- sijoitustuotot verolliseksi - myös listaamattomien yritysten
- julkisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopapereiden luovutuksen verovapaudesta on luovuttava
- perintöverot samalle viivalle myös yritysten omistajilta ja maatalousyrittäjiltä, joiden perintöveroja on vähennetty
- energiaverotuksen nollaverot poistettava, sama sähköveroluokka kuluttajille, yrityksille ja maataloudelle - eli se II sähköveroluokka

Varallisuusvero on palautettava samoin kuin työnantajien kela-maksut, jotta kestävyysvajetta saadaan parannettua.

Rikkailta on perittävä verot veronmaksukyvyn mukaan ja omaisuustulojen verotus on saatava yhtälaiseksi palkkatulojen kanssa.

Siitä se lähtee työllisyys kasvuun - ostovoiman parantamisesta - ja leikkauksia ei tarvitse tehdä köyhille ja pienituloisille.

Kun hallitusohjelma valmistuu, näemme jatkuuko köyhien kyykytys ja kokoomuslainen kamreeripolitiikka, vai tapahtuuko vaalien edellyttämä muutos.

Hallituspuolueet menettivät -27 kansanedustajapaikkaa ja hävisivät vaalit.
Oppositiopuolueet saivat lisää 27 kansanedustajapaikkaa ja voittivat vaalit.

Joten eikö opposition tavoitteiden pitäisi näkyä hallitusohjelmassa ja harjoitetussa politiikassa?