Usko ja kriittinen ajattelutaito

Tarvitseeko uskova kriittistä ajattelutaitoa? En
tarkoita vain kritiikkiä kritiikin itsensä
vuoksi, vaan jotakin sellaista, mikä auttaisi
jäsentämään myönteisessä mielessä tietotulvaa.
Jotkut uskonnolliset johtajat ovat olleet sitä
mieltä, että tieto on suorastaan vaarallista. On
jopa sanottu, että järjen käytöstä johtuen
maailma on aina vain pahempi... Luther oli
kuitenkin toista mieltä. Joskin 'tieto on uskon
piikatyttö' niin lukutaito oli myös tärkeää,
sillä Jumala on antanut ihmiselle myös järjen.
Mihin järkeä yleensä tarvitaan, jos joku on jo
ajatellut asiat puolestamme? Ajat ovat
muuttuneet, entä muu lukutaito, pohtiva,
itsenäistä ajattelutaitoa vaativa, se
ajattelutaito jota ei löydä omasta päästään
valmiina, vaan vaatii vaivannäköä, opiskelua,
vanhojen ajattelutapojen purkamista ja
uudistamista? Entä jos olisi terveellistä olla
jäämättä pelkkien mielipiteittensä vangiksi? Eikö
ole järjen käytön tulosta, ettei enää ole
laillista orjuutta?
14578
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

uskonnot enimmäkseen tukahduttavat kriittisen
itsenäisen ajattelun.
sinunhan on uskottava raamattuun sokeasti esim.

ei kuulu kuvioihin kyseenalaistaa jotakin jumalan
sanoista tai jeesuksen jupinoista.

mielestäni uskonto juuri korvaa kriittisen,
luovan ja itsenäisen ajattelun.
vahinko!

Äänestä
  • Miten voidaan selittää,että Jumala loi ihmiselle
    Järjen.Muutenhan ihminen olisi eläimen kaltainen.
    Eikö järki ole luotu käytettäväksi.Ei se ole
    ihmisen luomus.

    Äänestä

  • Uskonnollisuus tappa kriittisen ajattelun eikä
    itsenäinen ajattelu sovi yhteen uskonnollisuuden
    kanssa.

    Usko ja itsenäinen ajattelu sen sijaan kulkee
    käsikädessä. Oma itsenäinen ajatteluni on ollut
    avain uskolleni, ilman sitä olisi ollut vain
    uskonnollisuutta, toisten tekemien sääntöjen
    noudattamista.

    Äänestä

Eriyisesti opetuksen saralla muutos pyritään
saamaan aikaiseksi. Nykyään, kun tieto on
kaikkien saatavilla loistavissa kirjastoissa sekä
Internetissä, ei pelkkä tiedon omaaminen olekaan
taito eikä mikään. Siksi jo ala-asteelta lähtien
pyritään lapsistakin kasvattamaan kriittisiä
(erityisesti massamediaa kohtaan), tutkivia,
pohtivia ja ajattelevia. Myös tiedon haku ja
käsittelytaidot ovat arvossa. Tämä pohjataan
sekä 'uuteen' konstruktivistiseen
oppimiskäsitykseen, jossa tietoa ei voi vain
antaa, vaan se täytyy konstruoida, sekä juuri
tietotulvaan. On äärimmäisen vaikea päättää, mikä
itseasiassa nykypäivänä kuuluu yleissivistykseen
ja minkä voi jättää sen ulkopuolella. Siksi
lapsista kasvatetaan, ainakin pyritään
kasvattamaan, kriittisempiä ja itsenäisempiä
juuri nyky-yhteiskunnan tarpeisiin.

Äänestä
  • Minulle juolahti mieleen jonkun koulutusalan
    ihmisen ajatus, en muista kenen, että 'kriittinen
    ajattelu', niin kuin Helena sitä kuvaa, on
    itsessään osa yleissivistystä, että oppii taidon
    kiihkottomasti keskustelemaan myös mitä
    erilaisimpien ajattelijoitten kanssa. Tätä ei
    ainakaan voi oppia, jos vain kritisoi tyyliin
    minä oikeassa sinä väärässä. Siksi vuorovaikutus
    erilaisten ihmisten kanssa on välttämätöntä.
    Ongelmat eivät aina olekaan siellä, missä niitten
    ensin luulee olevan. Joku tarkoittaa 'vapaudella'
    yhtä ja toinen toinen toista. Esim:'Ole
    spontaani, älä kontrolloi tunteitasi' ajatuksen
    tarjoaminen on hassu, siinähän joku toinen pyrkii
    juuri kontrolloimaan toista. Minusta tällaiset
    ajatukset enemmänkin rajoittavat henkistä
    vapautta, kuin avartavat. Eihän tunteita oikein
    voikaan kahlita, ne ovat jotakin mikä vain
    tapahtuu ihmiselle, hyvä niin, jossakin vain
    kulkee raja, jossa niitten valtaa on
    rajoitettava, ettei menetä järkeään... Jopa
    eläimet ovat eräässä mielessä pidättyväisiä, ne
    eivät suinkaan 'ala raivota', jos niitä uhkaa
    jokin, ne voivat paetakin... Nyt meni jo vähän
    sivuun...nooh... ;-)

    Äänestä

  • (.. arvaa kuka?..) kirjoitti:

    Minulle juolahti mieleen jonkun koulutusalan
    ihmisen ajatus, en muista kenen, että 'kriittinen
    ajattelu', niin kuin Helena sitä kuvaa, on
    itsessään osa yleissivistystä, että oppii taidon
    kiihkottomasti keskustelemaan myös mitä
    erilaisimpien ajattelijoitten kanssa. Tätä ei
    ainakaan voi oppia, jos vain kritisoi tyyliin
    minä oikeassa sinä väärässä. Siksi vuorovaikutus
    erilaisten ihmisten kanssa on välttämätöntä.
    Ongelmat eivät aina olekaan siellä, missä niitten
    ensin luulee olevan. Joku tarkoittaa 'vapaudella'
    yhtä ja toinen toinen toista. Esim:'Ole
    spontaani, älä kontrolloi tunteitasi' ajatuksen
    tarjoaminen on hassu, siinähän joku toinen pyrkii
    juuri kontrolloimaan toista. Minusta tällaiset
    ajatukset enemmänkin rajoittavat henkistä
    vapautta, kuin avartavat. Eihän tunteita oikein
    voikaan kahlita, ne ovat jotakin mikä vain
    tapahtuu ihmiselle, hyvä niin, jossakin vain
    kulkee raja, jossa niitten valtaa on
    rajoitettava, ettei menetä järkeään... Jopa
    eläimet ovat eräässä mielessä pidättyväisiä, ne
    eivät suinkaan 'ala raivota', jos niitä uhkaa
    jokin, ne voivat paetakin... Nyt meni jo vähän
    sivuun...nooh... ;-)

    Olen samaa mieltä, ja sitä juuri tarkoitin, että
    opetus kokee reformia juuri joutuessaan
    miettimään mikä on osa yleissivistystä. Ulkoaluku
    on vaihtunut tiedon käsittelyyn, analysointiin,
    kritiikkiin ja muihin taitoihin. Takana ovat
    ajat, jolloin piti ulkoa opetella kaikki Suomen
    rauhat ja niiden rajat, sekä lähes jokainen joki,
    alkaen pohjoisesta etelään päin.

    Entäpä tunteiden kuten liian
    esiintymisjännityksen kahlitseminen beta-
    salpaajilla tai tietoinen itsehillintä? Onko
    moinen tunteiden kahlinta pahasta, vai tekeekö se
    meistä enemmän ihmisiä, koska emme anna tunteiden
    vallata meitä? Olisiko puhdas loogisuus suurempi
    hyve vai itsensä kieltämistä verrattuna tunteiden
    mukaan elämiseen?

    Äänestä

  • Ihan tarkasti: Kasvatus ja koulutus tähtää tämän
    päivän lisäksi tulevaisuuteen. Siis tähtäin on
    myös kauempana kuin tässä päivässä. Lapsethan
    tulevat elämään tulevaisuuden maailmassa. Sinne
    asti on eväitä annettava.

    Äänestä

  • (.. arvaa kuka?..) kirjoitti:

    Minulle juolahti mieleen jonkun koulutusalan
    ihmisen ajatus, en muista kenen, että 'kriittinen
    ajattelu', niin kuin Helena sitä kuvaa, on
    itsessään osa yleissivistystä, että oppii taidon
    kiihkottomasti keskustelemaan myös mitä
    erilaisimpien ajattelijoitten kanssa. Tätä ei
    ainakaan voi oppia, jos vain kritisoi tyyliin
    minä oikeassa sinä väärässä. Siksi vuorovaikutus
    erilaisten ihmisten kanssa on välttämätöntä.
    Ongelmat eivät aina olekaan siellä, missä niitten
    ensin luulee olevan. Joku tarkoittaa 'vapaudella'
    yhtä ja toinen toinen toista. Esim:'Ole
    spontaani, älä kontrolloi tunteitasi' ajatuksen
    tarjoaminen on hassu, siinähän joku toinen pyrkii
    juuri kontrolloimaan toista. Minusta tällaiset
    ajatukset enemmänkin rajoittavat henkistä
    vapautta, kuin avartavat. Eihän tunteita oikein
    voikaan kahlita, ne ovat jotakin mikä vain
    tapahtuu ihmiselle, hyvä niin, jossakin vain
    kulkee raja, jossa niitten valtaa on
    rajoitettava, ettei menetä järkeään... Jopa
    eläimet ovat eräässä mielessä pidättyväisiä, ne
    eivät suinkaan 'ala raivota', jos niitä uhkaa
    jokin, ne voivat paetakin... Nyt meni jo vähän
    sivuun...nooh... ;-)

    Minne katosi oma saarnaamasi ettinettiketti! Kuka
    jatkuvasti nyt vaihtaa nimimerkkiä?? Soo, soo,
    pysyhän sanojesi takana, hurskastelija.

    Äänestä

  • Se on vaikeaa kirjoitti:

    Ihan tarkasti: Kasvatus ja koulutus tähtää tämän
    päivän lisäksi tulevaisuuteen. Siis tähtäin on
    myös kauempana kuin tässä päivässä. Lapsethan
    tulevat elämään tulevaisuuden maailmassa. Sinne
    asti on eväitä annettava.

    se on vaikeaa ja joskus todella turhauttavaa,
    mutta juuri turhautumisen herättämille tunteille
    kannattaa asettaa salpa, enkä epäile, ettetkö
    sinä siihen pystyisi. Yritän kiinnittää huomioni
    jonnekin muualle ja suuntia riittää.. Mikähän tuo
    luo 'e. luo spotille' tarkoittaa, minä taidan
    tuntea etin ajattelua sen verran, etten usko,
    että hän edes avaa moista luukkua. Onhan täällä
    tilaa muutenkin, miksi vartavasten noin?
    Pandoran rasia-asiaa! Joo, ei puhuta tästä
    viimeisestä pulmasta mitään, ehdottaa..

    Äänestä

  • Se on vaikeaa kirjoitti:

    Ihan tarkasti: Kasvatus ja koulutus tähtää tämän
    päivän lisäksi tulevaisuuteen. Siis tähtäin on
    myös kauempana kuin tässä päivässä. Lapsethan
    tulevat elämään tulevaisuuden maailmassa. Sinne
    asti on eväitä annettava.

    Ilman muuta niin ja siinä onkin sitten ehkä
    suurin vaikeus mitä kasvatukselle ja
    koulutukselle voidaan antaa...Sillä, nykyään, kun
    tieto muuttuu jatkuvasti, tekniikka kehittyy
    huimaa vauhtia ja uusia teorioita syntyy kuin
    sieniä sateella. Mitkä ovat siis ne taidot tai
    vaatimukset, jotka koulutukselle asetetaan
    tulevaisuutta varten? Tämän muuttuvan ja elävän
    tiedon takia ovat juuri nämä uudet taidot kuten
    kriittisyys, tiedon haku, analysointi
    jne...tärkeitä, sillä jos opettaa tietoa tämän
    päivän maailmasta, niin vanhaahan se on pian (ei
    tietenkään historia tai matikan peruskäsitteet
    yms.). Eli vielä kysyn, mitä opettaa nyt, jotta
    eväitä olisi vielä 20 vuoden päähän?

    Äänestä

  • spot kirjoitti:

    Ilman muuta niin ja siinä onkin sitten ehkä
    suurin vaikeus mitä kasvatukselle ja
    koulutukselle voidaan antaa...Sillä, nykyään, kun
    tieto muuttuu jatkuvasti, tekniikka kehittyy
    huimaa vauhtia ja uusia teorioita syntyy kuin
    sieniä sateella. Mitkä ovat siis ne taidot tai
    vaatimukset, jotka koulutukselle asetetaan
    tulevaisuutta varten? Tämän muuttuvan ja elävän
    tiedon takia ovat juuri nämä uudet taidot kuten
    kriittisyys, tiedon haku, analysointi
    jne...tärkeitä, sillä jos opettaa tietoa tämän
    päivän maailmasta, niin vanhaahan se on pian (ei
    tietenkään historia tai matikan peruskäsitteet
    yms.). Eli vielä kysyn, mitä opettaa nyt, jotta
    eväitä olisi vielä 20 vuoden päähän?

    Maanpuolustuskäsite on ehdottomasti laajennettava
    koskemaan myös maan puolustusta ja veden, ilman.
    Lipposen terrorismilausahdus oli kamala.
    Humanistinen arvomaailma ei varmaankaan ole
    pahimpia selkärankoja. Kyllä kymmenen käskyäkin
    kohtalaisen hyvin sais pärjätä.
    Ihminen itse tuskin hirveästi muuttuu. Tilanteet
    ja olosuhteet/ keinot/ mahdollisuudet sitäkin
    enemmän. Kuluttajakriittisyyskasvatus pitäisi
    olla jo kovassa vauhdissa vaan kun ei ole. Media
    vaan yhtenä "vaarana" mainittakoon. Hyvä renki
    huono isäntä. Arvomaailmaan keskittyminen
    kasvatuksessa on välttämätöntä. Vain arvokas
    elämä on elämisen arvoista.

    Äänestä

  • kollega kirjoitti:

    Maanpuolustuskäsite on ehdottomasti laajennettava
    koskemaan myös maan puolustusta ja veden, ilman.
    Lipposen terrorismilausahdus oli kamala.
    Humanistinen arvomaailma ei varmaankaan ole
    pahimpia selkärankoja. Kyllä kymmenen käskyäkin
    kohtalaisen hyvin sais pärjätä.
    Ihminen itse tuskin hirveästi muuttuu. Tilanteet
    ja olosuhteet/ keinot/ mahdollisuudet sitäkin
    enemmän. Kuluttajakriittisyyskasvatus pitäisi
    olla jo kovassa vauhdissa vaan kun ei ole. Media
    vaan yhtenä "vaarana" mainittakoon. Hyvä renki
    huono isäntä. Arvomaailmaan keskittyminen
    kasvatuksessa on välttämätöntä. Vain arvokas
    elämä on elämisen arvoista.

    Onneksi arvoja ja niihin liittyviä
    käyttäytymissääntöjä opetetaan koko ala-asteen
    ajan, ainakin suurin osa opettajista siihen
    pyrkii. Uskonto (jos se ei mene liiaksi
    kiihtoiluksi) tarjoaa loistavan lähtökohdan
    arvomaailman syntymisellä ja kehittymiselle. Jo
    kolmas luokkalaiset pystyvät keskustelemaan
    oikeasta ja väärästä, mikä sen parempi opetustapa.

    Kuluttajakriittisyyttä on valitettavan vähän,
    mutta siihenkin taitoon harjaannutaan mielestäni
    paremmin kuin ennen. Nykyään oppilat tekevät
    lehtiä ja nettisivuja. Kun oppilaat näkevät
    tuotoksensa olevan yhtä hyvää ja aidonnäköistä,
    kuin muutkin nettisivut tai lehdet, he oppivat,
    että 'tietoa' pystyy kuka tahansa helposti ja
    NÄYTTÄVÄSTI tekemään ilman suuria totuuksia. Eikö
    juuri tällainen kasvata myös
    kuluttajakriittisyyteen, kriittisyyteen mainontaa
    ja massaviestintää sekä Internettiä kohtaan?
    Erityisesti Internet on täynnä vaaroja. Mm.
    uusnatsismista kertovat sivut ovat mukavan
    oloisia, taitavasti kirjoitettuja, saavat hyvälle
    mielelle, kohottavat itsetuntoa.....niin
    ja....vääristelevät taitavasti historiaa sekä
    lietsovat ihmisvihaan ja rotusortoon. Hankalia
    kysymyksiä, kriittisyyteen ja arvokasvatukseen on
    panostettava.

    Äänestä

Ihminen on aina mielipiteidensä vanki, koska
kukaan ei voi irrottautua mielipiteistä. Ei ole
sellaista kuin neutraali kantaaottamaton ihminen.
Ei, vaikka kuinka olisi tietoinen asioista.

Minusta tieto lisää tuskaa on hyvä kuvaamaan omaa
faustista tunnettani tietoon. Sitä on saatava,
mutta se ei koskaan riitä. Toisaalta mitä enemmän
tiedän asioista, sitä helpompaa minun on
perustella omia kantojani eli tieto on
valjastettuna omien mielipiteideni moottoriksi.

Minusta uskova tarvitsee tietoa, koska uskosta
aukenee monia ulottuvuuksia myös rikkiviisaille.
:)

Äänestä
  • Kyllä tietoa tarvitaan, mutta se yksin ei riitä.
    Olen muuttanut perusteellisesti käsityksiäni ja
    mielipiteitäni koskien etenkin uskovia ihmisiä.
    Olen rikkonut vanhat käsitykseni sen tähden mitä
    näin. Ja siihen tarvitsin tietoa ja uskoa, että
    kärsimykselle voi tehdä jotakin. Jos uskova saa
    kovassa tilanteessa diagnoosin 'depressio', niin
    se ei ehkä johda mihinkään.. Lääkäreillä tai
    terapeuteilla, jotka auttavat ihmisiä todella
    vaikeissa asioissa tulee olla tietoa uskoon
    liittyvistä asioista, että voisivat edes yrittää
    ymmärtää uskovan maailmaa, silloin kun on
    vaarallisessa tilanteessa. Ennen en ymmärätnyt
    näistä asioista mitään.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Helena kirjoitti:

Tarvitseeko uskova kriittistä ajattelutaitoa? En
tarkoita vain kritiikkiä kritiikin itsensä
vuoksi, vaan jotakin sellaista, mikä auttaisi
jäsentämään myönteisessä mielessä tietotulvaa.
Jotkut uskonnolliset johtajat ovat olleet sitä
mieltä, että tieto on suorastaan vaarallista. On
jopa sanottu, että järjen käytöstä johtuen
maailma on aina vain pahempi... Luther oli
kuitenkin toista mieltä. Joskin 'tieto on uskon
piikatyttö' niin lukutaito oli myös tärkeää,
sillä Jumala on antanut ihmiselle myös järjen.
Mihin järkeä yleensä tarvitaan, jos joku on jo
ajatellut asiat puolestamme? Ajat ovat
muuttuneet, entä muu lukutaito, pohtiva,
itsenäistä ajattelutaitoa vaativa, se
ajattelutaito jota ei löydä omasta päästään
valmiina, vaan vaatii vaivannäköä, opiskelua,
vanhojen ajattelutapojen purkamista ja
uudistamista? Entä jos olisi terveellistä olla
jäämättä pelkkien mielipiteittensä vangiksi? Eikö
ole järjen käytön tulosta, ettei enää ole
laillista orjuutta?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu