EVM:n sisältö

Toukokuussa 2011 Valtiovarainministeriö julkaisi lyhyen suomenkielisen 13.5. päivätyn muistion EVM:sta sekä englanninkielisen 12.5. päivätyn lakiluonnoksen EVM:sta.

EVM-laki olisi hyväksyttävä kesäkuun 2011 aikana, jotta EVM tulisi voimaan 1.7. 2013. On melko varmaa, että laki tuodaan eduskuntaan äänestettäväksi ainoana vaihtoehtona ja talousromahduksen pelotteluilla maustettuna. Ilmeisesti useimmille kansanedustajille ei edes tuota suomenkielistä muistiota ole toimitettu eikä mediakaan ole tainnut näitä VVM:n julkaisuja nähdä.



Julkaisuista voidaan todeta yhteenvetona seuraavaa:

EVM:n välitön rahasto on 80 miljardia euroa, joka lainatakauksineen on alustavasti 500 miljardia euroa

EVM:n jäsenvaltioilla on äänestyksissä painoarvoa pääomasijoituksensa mukaisesti (1 € = 1 ääni)

EVM on Luxemburgiin sijoittuva voittoa tavoitteleva rahoituslaitos, jonka ensisijainen tehtävä on taloudellisissa vaikeuksissa olevien EVM:n jäsenvaltioiden lainoittaminen yhteistyössä IMF:n kanssa

EVM voi sijoittaa "vapaita" pääomiaan täysin vapaasti

Jos EVM menettää pääomaansa, niin EVM voi vaatia jäseniään maksamaan puuttuvat/hukatut varat

Jos jäsenvaltio ei pysty tai halua maksaa, niin seurauksena ovat äänestysoikeuden menetys, erilaiset rangaistustoimet ja muiden jäsenien maksuvelvoitteiden kasvattaminen

Jos jäsenvaltio saisikin EVM-lainoitusta, niin jäsenvaltio ei kuitenkaan vapaudu maksuistaan EVM:lle

Sekä EVM että sen henkilökunta ovat vapautettuja kaikista veroista ja tulosvastuista EVM:n puitteissa sekä ovat diplomaattisesti koskemattomia. Oikeustoimet eivät siis ole mahdollisia - elleivät he itse luovu syytesuojastaan. Luonnollisesti EVM:n henkilökunnalla on ikuinen vaitiolovelvollisuus työstään

Myös EVM:n omaisuus ja kirjanpito ovat koskemattomia. Kirjanpito tarkistetaan yksityisesti

EVM:n ei tarvitse täyttää toimiensa kohdemaan rahoituslaitoksia koskevia vaatimuksia

EVM päättää itse ensisijaisesti jatkotoimista riitatilanteissa joskin sopimusta koskevat riidat kuuluvat myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaan. EVM:n toimintaa valvovat Euroopan komissio ja Euroopan unionin neuvosto

Koska EVM:n jäsenvaltiot ovat hyvin pitkälti pankkien rahoituksesta riippuvaisia, niin täysin neutraalit oikeudenpäätökset ovat hyvin epätodennäköisiä (vrt. 1990-luvun Lama-Suomi: pankit lähes poikkeuksetta voittivat riitatilanteet tuomioistuimissa velallisten kanssa)

Kaikkinensa EVM on hyvin voimakas, salaillen toimiva ja finanssimaailmaa palveleva laitos


Käynnissä on liikepankkien pelastus, ei valtioiden

Varmistetaanko EVM-lailla rahajärjestelmän pelastustalkoiden rahoitus "laillisesti"?

EKP on ostanut paljon taloudellisissa vaikeuksissa olevien EU-jäsenten velkakirjoja (kiellettyä EUn perussopimuksen 125 artiklan mukaan) liikepankeilta. Tuore Financial Times -artikkeli osoittaa myös eri maiden omien keskuspankkien ottaneen vastuulleen paljon toisten keskuspankkien velkakirjoja. Toisin sanoen näillä toimilla pelastetaan liikepankkeja niiden huonoista sijoituksista – ei valtioita.

EVM-lakiin liittyvät laillisuuslausekkeet eivät viime vuosien tapahtumien valossa juuri vakuuta. Kun isojen finanssijättien tappiot ovat "liian suuria", niin sopimuksia muutetaan – tai ne vain yksinkertaisesti jätetään huomiotta. Rahamaailman pelastaminen kansalaisten kustannuksella johtaa kuitenkin vain ja ainoastaan tilanteen kärjistymiseen. Seuraukset näkyvät jo nyt Välimeren maissa.

Useimmat nykypoliitikoista jatkavat kuitenkin järkähtämättä vanhalla linjalla. Meneillään on siis poliittinen kriisi.

Aki Järvinen, Kuopio
filosofian tohtori

Verkkomedia.org - 16.6. 2011
Muutos 2011:n jäsen

http://www.youtube.com/watch?v=u7BYfHqsX3c&feature=player_embedded

Lisätietoja:

http://www.samassaveneessa.info

http://stuff.samassaveneessa.info/docs/EVM201105muistio.pdf

http://ww.youtube.com/user/SamaVene

http://stuff.samassaveneessa.info/docs/ESM201105draft.pdf