Kiitos yhdelle maailman kivoimmista tytöistä elämäni ensimmäisestä pitemmästä tapailusuhteesta ja hih, hih, elämäni ensimmäisistä öistä naisen vieressä. En ole ollenkaan pahoillani siitä, että lopulta halusit jättää minut, koska teit sen kuitenkin aika nätillä tavalla, etenkin, kun ottaa huomioon, miten yli-innokas itse olin vielä silloin, kun sinun puoleltasi tunne oli jo kadonnut.
Olit koko ajan ystävällinen ja kokemattomuuteni ymmärtävä, mutta samalla osasit hienovaraisilla, joskus vähän satuttavillakin, muttei koskaan pahaa tarkoittavilla vihjeillä kertoa minulle, mitkä asiat voisin tehdä toisin. Meillä oli mahtavia yhteisiä hetkiä ja annoimme toisillemme paljon, autoimme toisiamme pienissä käytännön asioissa, mutta saimme myös ihania konkreettisia lahjoja toisiltamme. Myös minä tunsin voivani antaa sinulle paljon ja olen iloinen, että sain onnellistuttaa sinua.
Sinä ihastuit minuun täysin minut yllättäen ja vaikka tajusin asian hitaasti, jaksoit silti vihjailla minulle ja saimme jotain tapahtumaan. Kun muutaman kuukauden jälkeen ilmaisit suhteemme olevan ohi, minulla oli neljä päivää kyyneleet silmissä. Itkin ensimmäistä kertaa sitten lapsuuden. Mutta älä luule, että sinä olisit saanut minulle pahan olon, ei, minä itkin sitä kaikkea hyvää, jonka olin saanut kanssasi kokea. Toivon, että voimme olla yhä kavereita, vaikken nyt vielä pysty olemaan kanssasi tekemisissä, koska minulla vielä on sinua kohtaan sellaisia tunteita, jotka sisältävät mustasukkaisuutta ja minua ahdistaisi liikaa nähdä sinut. Voi olla, että olemme kumpikin sellaisia, etteivät pitkät suhteet sovi meille, mutta uskon, että kumpaisellekin tulee vielä uusia suhteita. Ja vaikkei tulisikaan, ei se minua haittaa, koska olen kuitenkin nyt saanut kokea jotain ihanaa ja unohtumatonta, sellaista, mitä monet eivät saa kokea koskaan. Minä en ennen sinun kohtaamistasi uskonut, että rakkautta voisi olla. Nyt tiedän, miltä se tuntuu ja miltä tuntuu sen menettäminen. Olet saanut minut näkemään itseni uudessa valossa ja olen oppinut paljon sinusta ja paljon uutta itsestäni.
Kiitos ja kaverihali!
Olit koko ajan ystävällinen ja kokemattomuuteni ymmärtävä, mutta samalla osasit hienovaraisilla, joskus vähän satuttavillakin, muttei koskaan pahaa tarkoittavilla vihjeillä kertoa minulle, mitkä asiat voisin tehdä toisin. Meillä oli mahtavia yhteisiä hetkiä ja annoimme toisillemme paljon, autoimme toisiamme pienissä käytännön asioissa, mutta saimme myös ihania konkreettisia lahjoja toisiltamme. Myös minä tunsin voivani antaa sinulle paljon ja olen iloinen, että sain onnellistuttaa sinua.
Sinä ihastuit minuun täysin minut yllättäen ja vaikka tajusin asian hitaasti, jaksoit silti vihjailla minulle ja saimme jotain tapahtumaan. Kun muutaman kuukauden jälkeen ilmaisit suhteemme olevan ohi, minulla oli neljä päivää kyyneleet silmissä. Itkin ensimmäistä kertaa sitten lapsuuden. Mutta älä luule, että sinä olisit saanut minulle pahan olon, ei, minä itkin sitä kaikkea hyvää, jonka olin saanut kanssasi kokea. Toivon, että voimme olla yhä kavereita, vaikken nyt vielä pysty olemaan kanssasi tekemisissä, koska minulla vielä on sinua kohtaan sellaisia tunteita, jotka sisältävät mustasukkaisuutta ja minua ahdistaisi liikaa nähdä sinut. Voi olla, että olemme kumpikin sellaisia, etteivät pitkät suhteet sovi meille, mutta uskon, että kumpaisellekin tulee vielä uusia suhteita. Ja vaikkei tulisikaan, ei se minua haittaa, koska olen kuitenkin nyt saanut kokea jotain ihanaa ja unohtumatonta, sellaista, mitä monet eivät saa kokea koskaan. Minä en ennen sinun kohtaamistasi uskonut, että rakkautta voisi olla. Nyt tiedän, miltä se tuntuu ja miltä tuntuu sen menettäminen. Olet saanut minut näkemään itseni uudessa valossa ja olen oppinut paljon sinusta ja paljon uutta itsestäni.
Kiitos ja kaverihali!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei viela vastauksia.