SHALOM, IDA NUDEL
Me molemmat synnyimme samana vuonna, samasta kansasta tulimme.
Ja vaikka me kaksi emme ole milloinkaan tavanneet,
enkäole vielä saanut sinua toivottaa tervetulleeksi -
salli minun kaiken tämän vuoksi kutsua sinua sisarekseni,
ja kertoa sinulle ikiaikojen kielellä -
Sinun kansasi on minun kansani, sinun Jumalasi minun Jumalani.
Pienoinen nainen hankien saartamana erämaassa
vesisanko huurteisessa kädessään.
Ja pienessä majassaan kylmän ja nälän uhrina
yksinäisenä hän taistelee oman onnensa nojassa, kuluneena -
Ja kuitenkin järjenvastaisesti, jollakin oudolla ja ihmeellisellä tavalla
voitaneen sanoa, että hän, hän on tänään minun ainoa toivoni.
Minä, joka elän mukavasti ja turvassa,
varjossa auringon poltteelta ja syksyllä lieden lämmössä,
ja hunajaa ja voita aamiaisvoileivälläni.
Ja hänellä ei ole mitään, paitsi epätoivo ja kylmyys,
ja kaikki sitkeys ja kaikki hiljaisuus
ja kaikki auringon polttama kuivuus myrskyn jälkeen -
Pienoinen nainen ja hänen huutonsa - kuiskaus.
Outo minulle, kuitenkin kaikille tarkoitettu, sisar.
Sukupuu, jonka me aikojen alusta asti jaamme,
tuuli, joka sitä liikuttelee, puhaltaa rautalanka-aitausten läpi.
Yksi on tuuli, joka kohoaa yli rajojen,
Siperian pakkasten - Eretz Israeliin.
Se tuuli liikuttaa hiljaisia huuliani nyt
ja sitoo meitä toisiimme
Sisarsielujen liittoon.
Ja kuiskaa minulle, kun kirjoitan toivottaakseni sinulle hyvää,
toivottaakseni sinulle Eretz Israelin sineä ja valoa -
Että uskon kauan odotetun tapahtuvan,
kun saan toivottaa sinut tervetulleeksi, ja kun siunattu aurinko
loistaa meidän kahden yllä, rakas sisar.
Kirjoittanut Naomi Shemer, käännös viestin kirjoittajan.
Voiko juutalaiskansan rakkautta toisiinsa kuva juurikaan kauniimmin, kuin Israelin eräs tunnetuimmista laulunsanoittajista oleva Naomi Shemer kirjoittaa!
Me molemmat synnyimme samana vuonna, samasta kansasta tulimme.
Ja vaikka me kaksi emme ole milloinkaan tavanneet,
enkäole vielä saanut sinua toivottaa tervetulleeksi -
salli minun kaiken tämän vuoksi kutsua sinua sisarekseni,
ja kertoa sinulle ikiaikojen kielellä -
Sinun kansasi on minun kansani, sinun Jumalasi minun Jumalani.
Pienoinen nainen hankien saartamana erämaassa
vesisanko huurteisessa kädessään.
Ja pienessä majassaan kylmän ja nälän uhrina
yksinäisenä hän taistelee oman onnensa nojassa, kuluneena -
Ja kuitenkin järjenvastaisesti, jollakin oudolla ja ihmeellisellä tavalla
voitaneen sanoa, että hän, hän on tänään minun ainoa toivoni.
Minä, joka elän mukavasti ja turvassa,
varjossa auringon poltteelta ja syksyllä lieden lämmössä,
ja hunajaa ja voita aamiaisvoileivälläni.
Ja hänellä ei ole mitään, paitsi epätoivo ja kylmyys,
ja kaikki sitkeys ja kaikki hiljaisuus
ja kaikki auringon polttama kuivuus myrskyn jälkeen -
Pienoinen nainen ja hänen huutonsa - kuiskaus.
Outo minulle, kuitenkin kaikille tarkoitettu, sisar.
Sukupuu, jonka me aikojen alusta asti jaamme,
tuuli, joka sitä liikuttelee, puhaltaa rautalanka-aitausten läpi.
Yksi on tuuli, joka kohoaa yli rajojen,
Siperian pakkasten - Eretz Israeliin.
Se tuuli liikuttaa hiljaisia huuliani nyt
ja sitoo meitä toisiimme
Sisarsielujen liittoon.
Ja kuiskaa minulle, kun kirjoitan toivottaakseni sinulle hyvää,
toivottaakseni sinulle Eretz Israelin sineä ja valoa -
Että uskon kauan odotetun tapahtuvan,
kun saan toivottaa sinut tervetulleeksi, ja kun siunattu aurinko
loistaa meidän kahden yllä, rakas sisar.
Kirjoittanut Naomi Shemer, käännös viestin kirjoittajan.
Voiko juutalaiskansan rakkautta toisiinsa kuva juurikaan kauniimmin, kuin Israelin eräs tunnetuimmista laulunsanoittajista oleva Naomi Shemer kirjoittaa!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.