Oma-asunto

Onko palkka brutto vai netto?
Paljonko asunnon yhtiövastike olisi?
Paljonko nykyään menee asumismenoihin?
Asumistukea voi saada hoitovastikkeeseen ja korkoihin, mutta miksi puhut 50% omistuksesta, etkös ollut asuntoa etsimässä yksin (tyttären kanssa)?
Jos sinulla ei ole säästöjä, mistä saat takaajat 30% asunnon hinnasta?
16v tytär saa muutes lapsilisää, joka voi olla isompi kuin opintoraha etenkin jos/kun lapsilisään saa yh-korotuksen.. ei siis kannata odottaa innolla 17v synttäreitä.

Koroissa pitää varautua vähintään 5% korkotasoon. 120 000 lainalla se tekee 500e/kk. Tähän päälle tulee vastike, kaksiossa (?) luokkaa 150-250 euroa. Lisäksi tähän päälle tulee tietysti lainan lyhennys, 20 vuoden lainalla noin 300e/kk.

Asumiskulut kuussa olisivat siten noin 950-1050 euroa kuussa. Jos haluat lyhennyseräksi mainitsemasi 550e/kk, tekee se 1200-1300e/kk. Arviosi 600 euron kustannuksista on siis todella alakanttiin mitoitettu.

Kuulostaa siis siltä, että taloudellisesti järkevintä on odottaa se 3 vuotta että tytär muuttaa kotoa, ja ostaa sitten pienempi ja halvempi asunto. Samalla voit laittaa rahaa säästöön, jolloin kolmen vuoden päästä voisi olla koossa 30% yksiön hinnasta.

Huomaathan, että kaavailemassasi 120 tonnin kämpässäkin "hukkaan" (korkoihin ja vastikkeeseen) menee kuussa saman verran rahaa kuin 600 euron vuokra-asunnossa? Ei vuokralla silloin häviä mitään, vaan voit ihan samalla lailla säästää kuin mitä maksaisit lainan lyhennystä. Jos teille sopiva asunto maksaa ostettuna 120 tonnia mutta vuokrattuna 600e, niin ei missään nimessä kannata ostaa omaa. Etenkin, kun rahavarat ovat tiukilla ja kyseisen asunnon tarve on vain muutamaksi vuodeksi.

Takaajien ja säästöjen puuttuessa voi takauksen usein myös ostaa pankilta, mutta se maksaa. Samoin pitää muistaa että sinun todnäk pitää maksaa varainsiirtovero, koska lienet yli 40v. Verrataan siis tilannetta a) ostat nyt suuren asunnon b) ostat muutaman vuoden päästä pienemmän, esim. 30te halvemman asunnon

Maksat a vaihtoehdossa:
* Varainsiirtoveroa 1920e (kertasuoritus)
* Korkoja noin 400-500e/kk (laskettu 4-5% korolla). Jos luottaa siihen että korkotaso pysyy nykyisellään, tulee korkoja noin 300e/kk
* Maksat yhtiövastiketta noin 150 e.
* Maksat lainan lisävakuudesta pankille, arviolta 2000-3000e (kertasuoritus).
* Lisäksi jos vaihdat asuntoa sitten 3 vuoden päästä pienempään, maksat siitäkin varainsiirtoveron 1440e

Kolmen vuoden ajalle laskettuna näistä tulee kuluja keskimäärin (pl. viimeinen kohta) noin 600-800e/kk. Korkovähennystä en huomioi, koska sen hyöty hukkuu helposti korkonousuihin ja sitä ollaan pikkuhiljaa poistamassakin. Näiden lisäksi tulee maksettavaksi lainan lyhennys noin 300e/kk. Asumiskulut kuussa tekevät siis 900-1100e.

Maksat b vaihtoehdossa
* Vuokraa 600e/kk

Jos laitat asumiseen saman rahan mikä menisi vaihtoehtossa a, saat säästöön kuussa 300-500 euroa. 3 vuoden päästä se on 10 - 18 te. Hieman enemmän, jos pistät rahat korolliselle tilille.

Kolmen vuoden päästä, jos ostaisit sitten sen pienemmän asunnon, selviätkin tuolla pienemmällä varainsiirtoverolla. Lisäksi säästöt kattavat osan asunnon hinnasta, jolloin lisätakauksen hinta jää huomattavasti pienemmäksi. Todennäköisesti saat myös marginaalin neuvoteltua pienemmäksi kun säästöjä löytyy. Jos asunnon hinta olisi silloin se 90t€, jäisi lainattavaksi 70-80 tonnia (en usko, että hinnat hirveästi nousevat vähään aikaan). Tällä summalla korot tekevät noin 310e/kk, ja pienemmän asunnon yhtiövastike noin 100e. Tällöin pakolliset kulut olisivatkin enää nelisen sataa euroa, ja loput voisi laittaa lainan lyhennykseen. Tämä vaihtoehto tulee huomattavasti edullisemmaksi, ja on turvallisempi kun rahat ovat tiukilla.

Jos sinulla ei ole käsitystä nykyisistä asumiskuluista, et todennäköisesti tiedä muistakaan menoista tarkkaan - joka tarkoittaa sitä, että yllätyksiä voi tulla kun vastaatkin kaikesta yksin. Jos nyt tuosta palkasta ei ole jäänyt säästöön vaikka teitä on kaksi vastaamassa menoista, lienet myös tottunut suht hyvään elintasoon josta tinkiminen voi olla vaikeaa. Siksi taloutta ei kannata vetää nyt liian tiukille, koska säästeliääksi oppiminen vie aikaa.

Tilanteessasi oman ostaminen alkaa olla kannattavaa vasta, kun vastaavan vuokraaminen alkaa maksaa tonnin luokkaa. Huomaa, että asumistukea ette saa kumpaankaan vaihtoehtoon, koska palkkasi on sen verran korkea. Muista laskea tuloihisi myös elatusmaksu, joka on minimissään 130e siihen asti kun tytär täyttää 18.

Jos harkitset asumisoikeusasuntoa (joka sekin voisi olla vaihtoehto, mutta vain jos et tarvitse siihen lainaa) niin hae ihmeessä jonotusnumero jo valmiiksi. Se ei maksa mitään ja on käytännössä ikuisesti voimassa. Silloin, jos tarve tulee, olet jonossa jo pitkällä.

Voi juma, miten täällä kukaan koskaan onkaan uskaltanut ostaa oman asunnon :D Hyvä palkkahan tuo on yhdelle ihmiselle ja varmasti lainan saat, mitäpä sitä täältä kyselemään. Jos aina miettii elämää vuosia eteenpäin ja varmistelee niin ei sitten varmasti koskaan tule mitään saamaankaan. Muista että jäähän omaisuutesi sitten joskus perintönä tytöllesi, vuokra-asumisestahan ei mitään jää.

Tuo kirjoittamasi "Jos aina miettii elämää vuosia eteenpäin ja varmistelee niin ei sitten varmasti koskaan tule mitään saamaankaan." on se tällä palstalla usein toistuva väittämä. Ja se väittämä on täyttä huuhaata. Nimenomaan sillä voi jotain saavuttaa, että tarkastelee asioita vähän pidemmälle.

Ketjun avajaa voi hyvinkin saada sen asuntolainan, mutta kokonaan toinen asia on mikä sen hinta on. Jos hän turvautuu pankin tarjoamiin vakuuksiin, niin ne maksaa. Ja jos hänellä ei ole juurikaan omaa rahaa kiinni, niin se näkyy heti korkeampana lainamarginaalina. Ja niin edelleen. Asunnon ostoa kannattaa miettiä siinä vaiheessa kun on pistää omarahoitusosuutta vähintään se tyyliin 30% likoon. Ainakin tällaisina aikoina, kun asuntojen hinnoissa ei suuria nousupaineita ole.

Voi hyvänen aika. Ensinnäkin, asuntolainan korko ei todellakaan ole lähelläkään viittä prosenttia, eikä korkoihin mene viittäsataa euroa kuukaudessa! Jos ottaa vaikka 3kk euriborilla ja laskee siihen prosentin marginaalin päälle, ollaan vasta 2,5 prosentissa, eli puolessa siitä mitä "Ylikallis" väittää. Ja joo, tulevaisuudessa korot nousee mutta niin nousee palkatkin ja lisäksi todennäköisesti tyttäresi muuttaa parin vuoden kuluttua pois jolloin kulusi pienenevät.
Mikäli nykyinen asunto on tosiaan miehen nimissä etkä ole omistanut asuntoa koskaan, et myöskään maksa varainsiirtoveroa lainkaan.
Nämä nyt ensimmäisenä poimin tuolta, ja oletuksena vielä että lapsen isäkin siis osallistuu lapsen kustannuksiin. Ja palkkasi on aivan hyvä asunnon ostoon! Ja jos haluat säästää, voithan ostaa kaksion jossa itse sitten pari vuotta asustelet olohuoneessa, tunnen monta yksinhuoltajaa jotka ovat näin tehneet, koska asunto on sitten hyvän kokoinen kun lapsi muuttaa pois kotoa, eikä siis tarvitse olla asuntoa vaihtamassa koko ajan. Sermillä vaan sänky erikseen muusta,niin saa vähän omaa rauhaa.

Onnea uuteen kotiin!

Kyllä, 20 vuoden laina todellakin kannattaa mitoittaa näiden neuvojen mukaan:

* Korko on 2.5%
* Palkat nousee
* Lapset eivät tarvitse avustusta
* Et maksa varainsiirtoveroa (kyllä muutes maksaa, ikäraja on 40v)
* Lapsen isä kyllä maksaa

Huomasitko muutes, että laskin myös 3%:n koron mukaan esimerkin? Silloinkin kuluja tulee 300 (korko) 150e (vastike) 120e (vero takaus 3 vuoden ajalle jaksotettuna) = 570e. Jos vastaavan asunnon saa vuokrattua 600 eurolla, niin kannattaako ottaa kaikki riskit ( nipistää rahaa itse lyhennyksen maksuun) 30 euron säästön takia? Tällöin ap kyllä säästää kolmessa vuodessa noin tonnin, mutta ottaa myös aika ison riskin korkojennousun, tulojen pienenemisen ja yllättävien kulujen kanssa.

No ensinnäkin, minä en näe missään, että lukisi aloittajan olevan yli nelikymppinen. Toisekseen, sanoin kyllä että korot nousevat, mutta ei ne nyt yhtäkkiä ihan kattoon ampaise. Ja vaikka lapsi tarvitsisikin avustusta kotoa pois muutettuaan, on se kuitenkin ihan eri kuin elättää lasta kotonaan. Lapsellakin nimittäin on kotoa poismuuton jälkeen tuloja, joko opintorahan, palkan, työmarkkinatuen, toimeentulotuen tai näiden yhdistelmien kautta. Joten ei sille lapselle tarvitse kaikkia vaatteita, koulukirjoja, ruokia ym. ostaa enää silloin kun lapsi omillaan asuu.
Ja kyllä, huomasin että laskit kolmen prosentin mukaan (joka sekin on tällä hetkellä vielä ylimitoitettukin), mutta mielestäni asuntosijoitus on kannattava. Laina-aikaakin voi alkuun ottaa vaikka vähän pidemmäksi vielä, ja nostaa sitten lyhennyksen määrää kun taloustilanne vielä kohenee.

Lapsilla on myös menoja. Tässähän ei muuten mainittu että vastikkeen lisäksi asuntoon voi tulla muita korjauksia, puhumattakaan elämän muista yllätyksistä. Kun yhdistetään äärimmilleen venytetty laina, ei säästöjä, ja kahden ihmisen talous jossa vain yhdellä on mainittavia tuloja, todennäköisyys ongelmien syntymiseen on varsin suuri.

Omassa työssäni mietitään aina millaisen palkkion riskin ottamisesta saa, mikäli asiat menevät odotetusti. Ap:n tapauksessa omistusasumisen hyöty olisi parhaimmillaan vähäinen, todennäköisesti olematon, ja mahdollisesti homma menisi ns. persiilleen :-)

Riskinotto ei minusta vaikuta perustellulta.



Ps. Oma asunto ei ole "sijoitus".

Jep, elämä on täynnä yllätyksiä, mutta ei nyt ihan noin pessimistinen kannata olla.
Taloyhtiöillä on nykyään velvollisuus tehdä se suunnitelma korjauksista jo muutamaksi vuodeksi eteenpäin joten kun valitsee taloyhtiön, jossa kalleimmat korjaukset on jo tehty, pääsee silläkin pitkälle. Tottakai mitä tahansa voi tapahtua, mutta riskejäkin voi ottaa (enkä edes näe että asunnon ostaminen on mikään erityisen suuri riski). Lisäksi kotivakuutuksilla jne katetaan esim vesivahinkoja tai muita yllättäviä tapahtumia.
Ja edelleen, tuo kahden ihmisen talous ei tule kovin kauaa jatkumaan. Lapsilisää saa toistaiseksi, eli sen voi laskea tuohon palkan päälle, ja myöhemmin sitten lapsi saa omia tuloja esim. tukena valtiolta. Lisäksi jos isä ei maksa elatusapua, sitä voi hakea valtiolta.
Aloittajalle jää asumiskustannusten jälkeen (siis äkkiseltään laskettuna sisältäen lainan, vastikkeen, sähkön jne) vielä yli 1000€ kuukaudessa kahden ihmisen elättämiseen. Mitään suurempaa hätää siis ei ole, kunhan osaa pitää muun elämisen ns. normaalina. Ihmisethän elävät toimeentulotuellakin, joka on vain puolet tuosta, joten omasta kulutuksesta se on kiinni, miten sitten pärjää.

Ja kyllä asunto on sijoitus tulevaisuuteen. Pitkällä tähtäimellä asuntojen hinnat nousevat, eli sijoitus tuottaa voittoa. Lisäksi on järkevämpi maksaa omaa asuntoa kuin vuokraa.

"Ja kyllä asunto on sijoitus tulevaisuuteen. Pitkällä tähtäimellä asuntojen hinnat nousevat, eli sijoitus tuottaa voittoa. Lisäksi on järkevämpi maksaa omaa asuntoa kuin vuokraa."

Tuttu mantra.

Pitkällä tähtäimellä asuntojen reaalinen arvo ei nouse. Inflaatiokorjattuna hinnat olivat 2008 samalla tasolla kuin 1989. Eikä tässä oltu huomioitu putkiremontteja ym. Sijoituksessa jokainen sentti joka upotetaan sijoituksen hoitamiseen pitää huomioida. Esim. USA:ssa asuntojen arvo pysyi aika lailla saman n. 100 vuotta, siitä huolimatta että omistajat upottivat omaisuuden perusparannuksiin.

Epäiletkö? Katsotaanpa. En viitsinyt etsiä uusimpia versioita, idea tullee selväksi.

USA:

http://nowshowingmn.com/wp-content/uploads/2011/01/case-schiller-chart-300x229.png

Japani:

http://www.intmath.com/money-math/house-prices-japan.gif

Suomi:

http://www.stat.fi/til/ashi/2009/04/ashi_2009_04_2010-01-29_tie_001_fi_001.gif

Kuvio näyttää pahaenteisen tutulta, eikö vain?

Usko arvonnousuun perustuu viime vuosiin; se ei kerro tulevaisuudesta. Sijoittamisessa typerintä kaikesta on sijoittaa menneen tuoton perusteella, ja ikävä kyllä ns. tavallinen tallaaja menee joka kerta tähän vipuun. Vrt. 80-luvun kupla.

Eikä ole yhtään järkevämpää oman ylläpitoa ja vuokraa pankille. Ainoastaan lyhennys menee sinne omaan pussiin, ja mikäli pystyy alittamaan säästöön about lyhennystä vastaavan summan, ei mitään eroa oman asunnon hyväksi ole.

Oman asunnon ostaminen kannattaa, jos kulut (vastike, korko, vakuutus, rempat) ovat riittävän paljon vuokraa alhaisemmat. Ap:n esimerkissä näin ei ole.

Pahoittelen kirjoitusvirheitä :-)

Hei!

Olipas mielenkiintoista lukea vastauksianne! Minun ei ilmiselvästikkään kannata ostaa sitä asuntoa? :(

En ole vielä päättänyt mitä teen mutta kyllä näistä vastauksista apua oli. Mutta: Haluaisin ostaa asunnon, josta ei tarvitsisi muuttaa heti pois (ikinä), vaikka lapsi lähtisikin kotoa pois.

Asunnon hinta jota kaavailin saattaa tuntua isolta, mutta tahtoisin rivitaloasunnon, koska haluaisin pienen pläntin omaakin pihaa. En ole koskaan asunut kerrostalossa. Täältäpäin suomea voi rivitalo kaksion saada jopa alle 100 000€, täytyisi vain käydä ahkerasti näytöissä.

Työ josta saan mainitsemani palkan on kestänyt vasta vähän aikaa, siksi en ole ehtinyt säästämään. Entisillä tuloilla ei paljon säästetty. En siis ole tottunut luksuselämään. Eikä minulla ole edes autoa enkä aio hankkiakkaan! Tinkimään olen tottunut varsinkin itseäni koskevissa menoissa. Tytär kyllä ymmärtää venyttää senttiä myös, jos taloudellinen tilanne sitä vaatisi. Eikä meillä ole kalliita harrastuksia, ei kesämökkiä.(sitten)

Suurin rahanreikä olisi juuri asumiskustannukset: laina, korot, vastike, sähkö ja vesi. Ruokaankin varmaan menee paljon rahaa, mutta siitäkin voi säästää kun osaa organisoida ja tekee itse.

Tytär saisi vielä vuodenverran lapsilisää (nyt se menee miehen tilille) Minä olen säästänyt lapselle opiskeluajan menoja varten, josta saa tietyn summan /kk. Joten lapsen taskurahat on osin jo turvattu ja pitäähän miehen maksaa elatusmaksua, vaikka eihän sekään suuren suuri ole. Alussa kodin sisustaminenkin tulee hirvittävän kalliiksi, vaikka ei ihan kaikkea kerralla ostaisikaan, niihin kyllä voisi käyttää säästöjäkin eikä ostaa osamaksulla.

Olen kyllä jo 40-vuotta täyttänyt, joten tuo varainsiirtovero koskee minua, vaikka en ole koskaan omistanutkaan asuntoa. Tuo vero olisi 4% kauppahinnasta, joten lisäkustannusta sekin.

En aio tehdä hätiköityjä päätöksiä. Ainakin aion ottaa selvää miten paljon kuukaudessa pitää varata rahaa, että saan laskut maksettua. Yllättäviin menoihinkin pitäisi varautua, mutta jääkö rahaa säästöön... Olemme olleet terveitä, mutta sairastumisenkin riski on olemassa. Elämä on itsessään yhtä suurta riskiä, kuten tämä asunnon ostaminenkin. Uskaltaako/kannattaako vai ei.

Alle 100 000 euroa kuulostaisi paremmalta. Kahdessa vuodessa saisit luultavasti säästettyä n. 20% käsirahan, mikäli vuokra olisi 600 euroa max. 80 000 euron laina olisi varsin kohtuullinen. Iso plussa siitä ettei autoa ole, autottomana säästää pitkän pennin. Tämähän menisi sopivasti. Niin kauan kun tyttäresi asustelisi kotona, talouteen jäisi kivasti joustoa.

Lukuun ottamatta säästöjen puutetta, asiasihan ovat ihan hyvällä mallilla, kun maltat olla kärsivällinen.

"Alussa kodin sisustaminenkin tulee hirvittävän kalliiksi, vaikka ei ihan kaikkea kerralla ostaisikaan, niihin kyllä voisi käyttää säästöjäkin eikä ostaa osamaksulla."

Eikös ihan ok kalusteita löydy kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista? Varmaan entisestäkin asunnosta pystyt ottamaan ylimääräisiä mukaan? Sävy sävyyn ratkaisuthan ovat ajankohtaisia sitten kun on rahaa, kuten viisaasti ajattelitkin. Muutaman kuukauden nettopalkka tulisi olla säästössä ihan hätävaraksi, ja sitten kun yli tämän kertyy, voi miettiä laittaako sisustamiseen ylimääräistä.

Varainsiirtovero asunto-osakkeesta on 1,6%.

Osakemuotoisissa rivitaloissakin varainsiirtovero on 1,6 %. Sitä ei sentään uusikaan hallitus ole nostamassa.

Kyllähän asunnon ostaminen yleensä kannattaa verrattuna siihen, että maksat jatkuvasti nousevaa vuokraa loputtomiin jollekulle toiselle. Varsinkin eläkkeelle jäädessä vuokralaisen tilanne tulee varsin kipeäksi tulojen pudotessa. Mutta jos vuokra tosiaan on vain puoli prosenttia asunnon hinnasta kuukaudesta, aikaisempien vastaajien kritiikki alkaa päteä ainakin lyhyellä tähtäimellä. Lisäksi oman pääoman puute pakottaisi ottamaan aikamoisen riskin suuren lainan muodossa.

Sen vuoksi yhdyn kuoroon ja suosittelen asumaan vuokralla muutamia vuosia. Niiden kuluessa säästä se minkä pystyt. Jos sinulta irtoaa 500 euroa kuussa, vuoden 2014 lopussa omaa rahaa on jo parikymmentätuhatta. Se auttaa vakuuskysymyksissä ja lainaneuvotteluissa kummasti ja lisäksi pienentää tarvittavaa lainamäärää. Ja ellei säästäminen onnistu, olisit joka tapauksessa lainan kanssakin vaikeuksissa.

En tunne ketään joka olisi suurissa vaikeuksissa asuntolainan maksun kanssa. Ehkä joku sellainen joka on sitten heittäytynyt muutenkin yhteiskunnan rattaista, eikä jaksa enää mistään välittää? Mutta se on sitten itseaiheutettua ongelmaa. Pankissa laskevat myös tulot ja menot, eivät enää anna ylisuuria lainoja asuntoihin, haluavathan hekin rahansa ja tuottonsa takaisin itselleen. Täällä kirjoitetaan niin hienoja asioita ettei sellaisia edes pankissa kuule, en ainakaan minä kun omaa lainaa hain 10v sitten. Hirvee riski varmaan oltiin pankille kun ei säästöjä, toisella ei töitä jne. Kummasti on maksettu ja nykyään jo on helpompaa kun minullakin työ :)
En vaihtaisi tätä asumismuotoa mihinkään, on oma rauha ja oma lupa tehdä mitä haluaa. Asumme siis omakotitalossa.
Alle 100 000e. laina on pieni, sen kanssa kyllä pärjää.

Minä tunnen. Ja siinäkin on eroa kuinka moni on vaikeuksissa / tunnustaa olevansa vaikeuksissa. Monella jo parin tonnin remontti aiheuttaa tarpeen kysellä luottoa, ja pahimmissa tapauksissa vaikeuksia ylipäätään saada luottoa.

Kaksi aikuista maksajaa on eri tilanne, vaikka toisella ei sillä hetkellä olisikaan töitä. Yksi maksaja on aina suurempi riski, kun vielä asujia onkin kaksi.

Siksi toisekseen 10v sitten asuntojen hinnat olivat erilaisessa suhteessa vuokriin; silloin ostaminen kannatti lähes poikkeuksetta. Nyt onkin eri tilanne, kun sopulibuumin aiheuttama nousu on lopuillaan. Hinnat ovat korkealla, ja aletaan huomata ettei vuokria pystytä korottamaan sellaiselle tasolle että 10v sitten realistinen 7-9% vuokratuotto olisi saatavissa.

Nimim. Velkakierre on täysin oikeassa; nykytilanteessa vuokraaminen on ap:lle parempi valinta. Taloudellisesti kiikun kaakun kumpi on edullisempi, mutta kun turvallisuus otetaan laskuihin, vuokraaminen on järkevämpää - siis lyhyellä tähtäimellä. Pitkällä tähtäimellä, kun 20% käsiraha pikku emergency fund on kasassa (säästöjä pikkuremppoihin, ei tarvetta ryöstöhintaiselle OmaTakaukselle, edullisempi marginaali & turvaa ongelmatilanteisiin), on syytä valita joko asunto tai kertyneiden rahojen sijoittaminen. Muussa tapauksessa on luultavaa että inflaatio ryöstää pikku hiljaa säästöjen arvoa pois.

Mutta vasta sitten. Heti asunto maksoi mitä maksoi saattoi kannattaa 10 vuotta sitten. Se ei kannata nyt.

Olen toki huomannut että hintataso on noussut, ainakin tuplahintaa 10 vuoden takaisiin hintoihin pyydetään. Siis ihan rintamamiestaloista, remontin tarpeessa olevistakin. Taitaa ne muutkin asunnot jo hinnoissa olevan. Mutta eikö kuitenkin kannata maksaa omaa jos vuokra olisi suurempi kuin lainanlyhennys? Toki omassa on kuluja mutta tulee niitä laskuja vuokra-asuntoonkin. Tarkalla taloudella kyllä selviää pikku ylläreistäkin. Joistain noista kirjoituksista päätellen kenenkään ei kannata koskaan ostaa omaaasuntoa. Missähän ne kirjoittajat asuvat? Tyytyväisenä vuokralla? Onhan siinä omassa asunnossa muitakin puolia kuin raha-asiat, mukava se on omassa asua ja omaa maksaa mielellään :)

"Mutta eikö kuitenkin kannata maksaa omaa jos vuokra olisi suurempi kuin lainanlyhennys?"

Vuokraa ei tule verrata lainan lyhennykseen. Sitä tulee verrata kuluihin, joita siis ovat:

- lainan korko
- yhtiövastike
- vakuutukset
- korjaukset, remontit
- ns. "opportunity cost" käsirahan osalta, eli paljonko tuottoa asuntoon "sijoitutulle" rahalle olisi saatavissa muualta

Lainan lyhennys ja pelkästään lainan lyhennys menee omaan taskuun. Kaikki muu on pelkkää kulua. Ap:n esimerkissä asunnon kulut - siis ennen lainan lyhennystä - olisivat vähintään samaa luokkaa vuokran kanssa. Lue aikaisemmat viestit :-)

"Missähän ne kirjoittajat asuvat? Tyytyväisenä vuokralla?"

Jep. Tällä hetkellä olisi mahdollisuus ostaa nykyinen kämppä omaksi ilman lainaa, mutta säästöjen tuotto ylittää selvästi vuokraisännän saaman tuoton (alle 3%!), ja itse asiassa koko 12kk vuokran.

Hirveän vaikea keksiä miksi ostaisin asunnon omaksi...

Ää mieti liikaa paljonko tulet maksamaan korkoja. Mietit vain sitä miten paljon pystyt senttiä venyttämään.

Menet pankkiin jonka kannsa keskustelut lainoista ja lyhennyksestä.
Jos palkkasi on 1995 € uskon että pystyt lyhentämään joka kuukausi asuntolainaa 700 € 150 € vastiketta=850. Jäljelle jää tonni juokseviin kuluihin.

Oma pappa teki 8 lasta mailmaan metallimies 1650€/kk ja mutsi on työtön ku muksui on hoitanut. Ollaan saatu vain asumistukea ja lapsilisiä jolla on pärjätty.

Opi penninvenyttämisen taito. Rahaa tarvitset vain ruokaan, vuokraan, kodin ja työpaikan väliseen matkaan. Joku fiksu sanoisi tähän että tarvii sitä elääkin, mutta köyhällä ei ole varaa valita.

Hyviä ajatuksia, mutta entäs jos tulee kenkää työpaikasta? Kahden tonnin palkasta siirrytään noin tuhannen euron korvaukselle, ja silloin tulee ongelmia, jos asumiskulut ovat 850 euroa ja lopulla pitäisi elättää kaksi henkilöä.

Faijjalle tapahtu toi. Onneks oli kasvattanut muksut oikein. Asutaan viel hänen luona ja "kannetaan" rahaa kotiin. Oltaisiin kyl jo lähetty aikoi sitten mutt emme haluunneet työttämän yli 60-kymppisen kitua ansiosidonnaisella ja myydä kämppää alta.

Anyway kaikkee tapahtuu elämässä eikä kaikkea voi ennustaa. Aina voit kämpän myydä jos tiukkaa tekee. Tappiota tulee mut fiksulla järjenkäytöllä ei tule velkaantumaan liikaa.