Jehovantodistajat opettavat, että Jeesus kuoli yksittäisessä, pystysuorassa paalussa. Käytännössä kaikki tämän päivän jehovantodistajien on oltava siinä luulossa, että tämä opetus perustuu siihen tai olisi lähtöisin siitä, että Raamatun kreikan sanat stauros ja ksylon/xylon ovat, rangaistusvälineenäkin kautta aikain merkinneet yksiselitteisesti paalua ja puuta.
Kruunu ja risti oli Russelille tärkeä tuhatvuotisen valtakunnan merkki, joka oli Vartiotornin kannessa vuodesta 1891 lähtien. Raamatuntutkijoilla oli myös käytössä kruunu ja risti-pinssi, jota pidettiin arvossa. Kuten hallintoelimen jäsen Carey W. Barber ilmaisi asian 1975 vuosikirjassa: "It was a badge really, with a wreath of laurel leaves as the border and within the wreath was a crown with a cross running trough it on an angle. It looked quite attractive and was our idea of what it meant to take up our 'cross' and follow Christ Jesus in order to be able to wear the crown of victory in due time."
Rutherford ei kuitenkaan ollut kovin viehättynyt tähän merkkiin, joka muistutti Russelista ja pahan palvelijan luokasta. On hyvä pitää mielessä, että Rutherford oli kaapannut raamatuntutkijoiden omaisuuden hallinnan ja kaikki eivät hyväksyneet tätä lainvastaista tekoa. Eräs ilmentymä Rutherfordin vastenmielisyydestä Russelin kannattajia kohtaan oli myös parran kieltäminen. Monilla Russelin kannattajilla kun oli esikuvansa mukaisesti pitkä parta.
Rutherfordin ristiretki ristiä vastaan kesti kahdeksan vuotta ja lähtölaukaus ammuttiin 1928 Detroitin konventissa, jolloin hän kehotti seuraajiaan hylkäämään tarpeettomat ja arveluttavat korut. Vuonna 1931 kruunu ja risti katosi Vartiotornin kannesta. Hyvin yksinkertaisesti Rutherford kirjoitti vuonna 1936 kirjassaan Riches, sivulla 27: "Jesus was crucified, not on a cross of wood, such as exhibited in many images and pictures, andwhich images are made and exhibited by men; Jesus was crucified by nailing his body to a tree."
Tässä alkuvaiheessa oli käytössä vielä crucified-termi, hyvänä osoituksena siitä tietämättömyydestä, jonka voimalla tuo oppimuutos tehtiin. Kuten surullisenkuuluisa 607-oppinäkemys, niin tämän paalu-oppinäkemyksenkin varmat todisteet ovat ovat edelleen löytymättä. New World Translation of the Christian Greek Scriptures 1950 sivu 771: "This is a revolutionary translation [i.e. rendering (stauros kreikkalaisilla kirtsuilla) as 'torture stake'], we admit, but it is the purest one. The passing of time and further archaelogical discoveries will be certain to prove its correctness."
Nyt on kulunut puoli vuosisataa ja Jehova pitää seuraajiaan edelleen jännityksessä, odottaen arkeologista tukea tuittupäisen Rutherfordin oppimuutoksen tueksi. Tätä UMK:ssa uhottua näyttöä odotellessa olisi monen epävarman hyvä tutustua esimerkiksi Sarah J. Robertsin [Havajin yliopisto 1990] tutkielmaan "JEHOVAH'S WITNESSES AND THE CROSS". Tämä tutkielma ei tuo varmuutta Jeesuksen oletettuun kuolintapaan, mutta osoittaa Vartiotorniseuran vetäneen sanakirjasta sanan ja johtaneen sillä seuraajiaan harhaan. On aivan riittävästi näyttöä siitä, että stauros tarkoitti ristillä tapahtunutta rangaistusta. Logiikka oli siinä, että sen aikuinen rangaistustapa oli patibulumin (poikkihirsi, antenna) asettaminen syyllisen harteille kannettavaksi. Sitten syyllinen ja patibulum, eli poikkihirsi, kiinnitettiin pystypuuhun. Ranagaistustavasta ei ollut käytössä muuta nimitystä.
http://www.forananswer.org/Top_JW/jwcross.pdf
Kruunu ja risti oli Russelille tärkeä tuhatvuotisen valtakunnan merkki, joka oli Vartiotornin kannessa vuodesta 1891 lähtien. Raamatuntutkijoilla oli myös käytössä kruunu ja risti-pinssi, jota pidettiin arvossa. Kuten hallintoelimen jäsen Carey W. Barber ilmaisi asian 1975 vuosikirjassa: "It was a badge really, with a wreath of laurel leaves as the border and within the wreath was a crown with a cross running trough it on an angle. It looked quite attractive and was our idea of what it meant to take up our 'cross' and follow Christ Jesus in order to be able to wear the crown of victory in due time."
Rutherford ei kuitenkaan ollut kovin viehättynyt tähän merkkiin, joka muistutti Russelista ja pahan palvelijan luokasta. On hyvä pitää mielessä, että Rutherford oli kaapannut raamatuntutkijoiden omaisuuden hallinnan ja kaikki eivät hyväksyneet tätä lainvastaista tekoa. Eräs ilmentymä Rutherfordin vastenmielisyydestä Russelin kannattajia kohtaan oli myös parran kieltäminen. Monilla Russelin kannattajilla kun oli esikuvansa mukaisesti pitkä parta.
Rutherfordin ristiretki ristiä vastaan kesti kahdeksan vuotta ja lähtölaukaus ammuttiin 1928 Detroitin konventissa, jolloin hän kehotti seuraajiaan hylkäämään tarpeettomat ja arveluttavat korut. Vuonna 1931 kruunu ja risti katosi Vartiotornin kannesta. Hyvin yksinkertaisesti Rutherford kirjoitti vuonna 1936 kirjassaan Riches, sivulla 27: "Jesus was crucified, not on a cross of wood, such as exhibited in many images and pictures, andwhich images are made and exhibited by men; Jesus was crucified by nailing his body to a tree."
Tässä alkuvaiheessa oli käytössä vielä crucified-termi, hyvänä osoituksena siitä tietämättömyydestä, jonka voimalla tuo oppimuutos tehtiin. Kuten surullisenkuuluisa 607-oppinäkemys, niin tämän paalu-oppinäkemyksenkin varmat todisteet ovat ovat edelleen löytymättä. New World Translation of the Christian Greek Scriptures 1950 sivu 771: "This is a revolutionary translation [i.e. rendering (stauros kreikkalaisilla kirtsuilla) as 'torture stake'], we admit, but it is the purest one. The passing of time and further archaelogical discoveries will be certain to prove its correctness."
Nyt on kulunut puoli vuosisataa ja Jehova pitää seuraajiaan edelleen jännityksessä, odottaen arkeologista tukea tuittupäisen Rutherfordin oppimuutoksen tueksi. Tätä UMK:ssa uhottua näyttöä odotellessa olisi monen epävarman hyvä tutustua esimerkiksi Sarah J. Robertsin [Havajin yliopisto 1990] tutkielmaan "JEHOVAH'S WITNESSES AND THE CROSS". Tämä tutkielma ei tuo varmuutta Jeesuksen oletettuun kuolintapaan, mutta osoittaa Vartiotorniseuran vetäneen sanakirjasta sanan ja johtaneen sillä seuraajiaan harhaan. On aivan riittävästi näyttöä siitä, että stauros tarkoitti ristillä tapahtunutta rangaistusta. Logiikka oli siinä, että sen aikuinen rangaistustapa oli patibulumin (poikkihirsi, antenna) asettaminen syyllisen harteille kannettavaksi. Sitten syyllinen ja patibulum, eli poikkihirsi, kiinnitettiin pystypuuhun. Ranagaistustavasta ei ollut käytössä muuta nimitystä.
http://www.forananswer.org/Top_JW/jwcross.pdf
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jossain sanassako on se totuus, eli miten joku sana käännetään?
On kuitenkin monesti todettu, että siihen aikaan ristiinnauliittiin tietyistä rikoksista ja paalutettiin tietyistä rikoksista. Jeesuksen rikokseksi luettiin sellainen josta tulee ristiinnaulitseminen.
Sekin on tutkittu että paalussa ei pysy niin kauan hengissä kun Jeesuksen sanotaan pysyneen hengissä ristillä. Jos raamatussa on valheita eli Jeesus ei ollut hengissä niin kauan kuin siellä sanotaan, niin se on taas toinen juttu. Nimittäin jos raamattu on valhetta.
>>Jossain sanassako on se totuus, eli miten joku sana käännetään?
Nimenomaan tästä on kysymys, asia kirkastunee kun luet tuon linkin ajatuksella. Vartiotorniseura hylkäsi ristin ja otti paalun tilalle ainoastaan sillä perusteella, että aikanaan stauroo olisi tarkoittanut ainoastaan paalua.
Linkin takana oleva tutkielma osoittaa, että asia ei ole näin. Patibulumin tai antennan kantamisen jälkeen paaluun kiinnitetty tuomittu oli ristillä ja tuossa tilanteessa käytetty sana oli edelleen stauroo.
Vartiotorniseuran alkuperäisenä perusteena ollut väite on näin perätön, joten on jäätävä odottelemaan uutta perustetta. Sitähän UMK:n esipuheessa on lupailtu jo 50 vuotta sitten.
Joten vaikka toinen olisi laitettu paaluun ja toinen ristille, niin rangaistustavasta käytettiin yhtä ja samaa sanaa. Tämän Vartiotorniseutra tietää aivan hyvin, muuten sen ei tarvitsisi harrastaa väärinlainausta esimerkiksi Lipsiuksen kuvan/kuvien suhteen sekä antamassani Puhu perustellen-kirjan esimerkissä.
Rehellistä asiaa ei tarvitse pönkittää valheella, valhetta käytetään valheen peittelyyn.