Kertoo ken uskaltaa ketä kaipaa...kaunein muistonne?

Kaipaan Teroa, olen hänet tavannut suunnilleen 10 kk:tta sitten kerran vuosien jälkeen kunnolla ajan kanssa, mutta se tapaaminen oli niin voimakas ensi katseesta viimeiseen etten voi unohtaa, koin hänen kanssaan jotain sellaista mitä en enää koskaan tule kokemaan...

sellaista suurta tunteiden ja kaipuun tuomaa täydellisesti yli tajunnan menevää hurmion omaista kokemusta en uskonut olevankaan, ei sellaista tunnetta (kaikkiaan mikä oli alusta alkaen) osaa edes unelmoida jos sitä ei koe, ja sen kokee vain kerran...toisenkin ja kolmannenkin mutta vain hänen kanssaan jonka kanssa on yllättäen päässyt tuolle tunteiden ja nautinnon matkalle, kukaan toinen ei voi sitä tarjota, sitä ei kenenkään toisen kanssa kannata edes yrittää etsiä...

Hän oli ensi rakkauteni....ja nyt aikuisena sain huomata että hän on ollut aina ainoa rakkauteni..

Aajattelin lähettää hänelle kortin johon kirjoitan kiitoksen siitä että pääsin kanssaan uusiin ulottuvuuksiin yhdessä sylikkäin hänen kanssaan, tiedän että hän koki kaiken tapahtuneen yhtä voimakkaasti kuin minä..

Tavallaan yhteinen neitsyt matkamme tunteiden paratiisiin..

Yritän saada lyhyellä mutta sydämestä kirjoitetulla tekstillä kerrottua kuinka paljon kaipaan tuota yhteistä paratiisi matkaamme, helpompaa kuin soittaminen, kasvokkain olisi parhain...mutta vaihtoehdot vähissä joten tyydyn korttiin jonka sullon kuoreen, nimeäni en alle kirjoita koska hän varmastio tuntee sielussaan asti keneltä kirje on..