Tälläkin palstalla näkyy näitä, jotka kailottavat kuntoilijalta sellaista 80-90 tai jopa 100:n kadenssia tai muuten polvet paukkuu.
Näiltä jää nyt pari fysiikan lakia täysin unholaan:
-- Teho on vääntö x kadenssi
-- Vauhdin noustessa 30 km/h => 40 km/h tarvittava teho kaksinkertaistuu. Sama kääntäen, jos kuntoilija ajaa 30 km/h samalla kadenssilla kuin toinen 40 km/h, rasitus polvissa on puolet pienempi.
-- Jos siis kadenssin tiputtaa vaikkapa 60-70 haarukkaan, on rasitus polvissa edelleen huomattavasti pienempi kuin nopeammalla 80-90 tasolla. Samalla luonnollisesti pyöritettyjen kierrosten määrä pienenee, sillä kyllä se vastuksetonkin polkeminen pidemmän päälle jotain kuluttaa.
Itse kun tykkään ajella aika matalalla kadenssilla...
Kadenssi ja kuntoilu
kuntofillaristi
40
6520
Vastaukset
- 25
Ihan sama mitä funtsailet ! Hyvä kadenssi on 80-100 krs/m. Jos oleet oikeassa kadenssiesi kanssa, mene kauppaamaan ammattipyöräilijöille ideasi. ottavat varmaan neuvosta vaarin, jos toteavat sinun olevan oikeassa.
- kuntofillaristi
Kyse oli siis esim. 30 km/h ajavalle sopivasta kadenssista. Tuolla nopeudella ei kauheita tienailla, mutta aika suurelle osalle meistä kuntoilijoista se on jo ihan hyvää vauhtia, ainakin keskinopeutena, yksin ajettuna.
Joillekin vain on niin vaikeata lukea ja ymmärtää...
- inssi'
Kuulosta oikealta.
Minä harrastan talvisin hiihtoa ja vaikka en vielä kuulukaan ladun tukkeiden joukkoon, niin siitä huolimatta kilpahiihtäjän näköiset painavat paljon tiukemmalla frekvenssillä ohi. Pitäisikö minunkin siis vain tiivistää tahtia, vaikka se ei tunnu hyvältä. Ei pidä, koska haluan mennä omaa tahtiani, sanokoon kilpailuhenkiset, mitä lystäävät.
Sama koskee luonnollisesti pyöräilyä. Ei pidä polkea nenä kiinni fillaristi-lehdessä, vaan siten kuin itsestä tuntuu oikealta.- Joo, siis ei!
Turha tulla sitten ruikuttamaan, kun povet ovat paukkuneet rikki virheellisen tekniikan takia.
1) Ensin tekniikka kuntoon ja kadenssi 90 - 110rpm väliin.
2) Myöhempinä vuosina tulee ohjelmaan mm. voimaharjoitteita alhaisemmalla kadenssilla.
nimimerkillä kokemusta valitettavasti on... - inssi'
Joo, siis ei! kirjoitti:
Turha tulla sitten ruikuttamaan, kun povet ovat paukkuneet rikki virheellisen tekniikan takia.
1) Ensin tekniikka kuntoon ja kadenssi 90 - 110rpm väliin.
2) Myöhempinä vuosina tulee ohjelmaan mm. voimaharjoitteita alhaisemmalla kadenssilla.
nimimerkillä kokemusta valitettavasti on...Milloin polvet alkavat paukkua. Minulla on pyöräilykokemusta yli 50 vuoden ajalta, josta aktiivisemmin noin 10 vuotta. Mm. tänä keväänä virheellisellä tekniikalla ja väärällä polkemistaajuudella yli 1000 km.
Mikä merkitys muuten aktiivisella lento- ja pesäpallon yli neljännesvuosisadan pelaamisella sanoisit oleva polvien kuntoon.
- Äijäkuntoilija
Taviskuntoilijalle riittää se 60 kierrosta,pääasia ettei polje jatkuvasti liian hitaalla pyörityksellä.
Nuo 100 kierrosta sopii sellaisille hyväkuntoisille ja kevytrakenteisille tour de france kroppaisille, äijäraami ei siihen kykene.- Tempokuski75
Saahan sitä ajella miten tykkää, eikä polvet väärän kadenssin takia heti hajoa. Mutta mahd laadukkaan kuntoilun, treenistä tai kisasta puhumattakaan tiheä pyöritys on paras, tosin kisakuskitkin ajaa ylämäkiä voimaharjoittelun merkeissä tosi alhaisella kadenssilla ja sit ylirytmiä päälle.
- Valitettavasti :(
Tempokuski75 kirjoitti:
Saahan sitä ajella miten tykkää, eikä polvet väärän kadenssin takia heti hajoa. Mutta mahd laadukkaan kuntoilun, treenistä tai kisasta puhumattakaan tiheä pyöritys on paras, tosin kisakuskitkin ajaa ylämäkiä voimaharjoittelun merkeissä tosi alhaisella kadenssilla ja sit ylirytmiä päälle.
Aloittelevalla kuntoilijalla polvet ovat vaarassa, jos tekniikka ei ole kohdallaan.
- Ei onnistu
Tempokuski75 kirjoitti:
Saahan sitä ajella miten tykkää, eikä polvet väärän kadenssin takia heti hajoa. Mutta mahd laadukkaan kuntoilun, treenistä tai kisasta puhumattakaan tiheä pyöritys on paras, tosin kisakuskitkin ajaa ylämäkiä voimaharjoittelun merkeissä tosi alhaisella kadenssilla ja sit ylirytmiä päälle.
Tulipa eilisellä lenkillä laskettua poljinkierroksia ja pätkän sotkin reippaammalla tahdilla jolloin melkein pääsi 70een kierrokseen per minuutti, kyllä nuo 100n pyöritykset on isolle miehelle liikaa, joku kevyt ja lyhytrakenteinen sen vielä sotkee...
- Joakim_
Ei onnistu kirjoitti:
Tulipa eilisellä lenkillä laskettua poljinkierroksia ja pätkän sotkin reippaammalla tahdilla jolloin melkein pääsi 70een kierrokseen per minuutti, kyllä nuo 100n pyöritykset on isolle miehelle liikaa, joku kevyt ja lyhytrakenteinen sen vielä sotkee...
Kuulostaa oudolta! Onko sulla lukkopolkimet/varvaskoukut? Ei mulla ole ongelmia polkea vaikka 120 rpm, lyhyitä pätkiä paljon nopeamminkin. Alamäessä olen polkenut (siis en rullannut) ainakin 65 km/h, mikä vastaa mun välityksillä yli 160 rpm. Toki kilpapyörillä on tullut ajettua 9-vuotiaasta saakka eli reilut 30 vuotta. En ole tarkemmin kokeillut, mutta uskoisin 100 rpm menevän helposti myös ilman lukkopolkimia.
Kyllä monet isot miehetkin polkevat matkavauhtinaan 100 rpm, joten ei se koosta kiinni ole. - Jep jep
Ei onnistu kirjoitti:
Tulipa eilisellä lenkillä laskettua poljinkierroksia ja pätkän sotkin reippaammalla tahdilla jolloin melkein pääsi 70een kierrokseen per minuutti, kyllä nuo 100n pyöritykset on isolle miehelle liikaa, joku kevyt ja lyhytrakenteinen sen vielä sotkee...
Et vain osaa! Vähän harjoittelua ja homma onnistuu. Sata rpm menee kyllä fläteilläkin, mutta ajathan lukkiksilla?
- Työmatkapyöräilijä _
Ei onnistu kirjoitti:
Tulipa eilisellä lenkillä laskettua poljinkierroksia ja pätkän sotkin reippaammalla tahdilla jolloin melkein pääsi 70een kierrokseen per minuutti, kyllä nuo 100n pyöritykset on isolle miehelle liikaa, joku kevyt ja lyhytrakenteinen sen vielä sotkee...
Tarvitset selvästi apua. Sinulla on jotain pahasti pielessä ajotekniikassa.
- Alkup. Maantiepyöräi
Kukaan ei koskaan aikaisemmin ole sanonut minua kevytrakenteiseksi (190cm/100kg). :) Jos joku ei osaa niin ei osaa. Opettelu ei paljoa vaadi, kunhan on edes jotenkin normaali motoriikka.
- -
Et tainnut ottaa pohdinnassasi huomioon vaihteita?
Raskaalla vaihteella ja 60 kadenssilla 25km/h on rankempi polville kuin kevyellä vaihteella 25km/h 90 kadenssilla.
Tosin, jos kroppa on raskasrakenteinen niin polvetkin kestävät todennäköisesti enemmän vääntöä, jolloin matalemmat kadenssit ovat sikäli mahdollisia. Itsellä normaalikroppaisena 90 poljinkierrosta on ollut polvien kannalta hyvä. Lyhyillä lenkeillähän ei ole oikeastaan mitään merkitystä millainen kadenssi on.- Joakim_
Ei vaihteita tarvitse pohtia. Teho on vääntömomentti*kadenssi ja 25 km/h tai mikä vaan nopeus vaatii saman tehon vaihteesta riippumatta. Jos kadenssi tippuu 90->60 pitää vääntömomentin vastaavasti kasvaa kertoimella 1,5.
Alkuperäinen kirjoittaja on oikeassa siinä, että 40 km/h vauhdissa teho on n. 2-kertainen 30 km/h vauhtiin nähden, jos ajaa ilman vetoapua. 40 km/h 90 rpm kadenssilla vaatii siis n. 1,3-kertaisen vääntömomentin 30 km/h 60 rpm kadenssiin verrattuna. Ja vastaavasti 25 km/h vauhdilla teho on enää 1/3 40 km/h vauhdista ja 60 rpm kadenssista huolimatta vääntömomentti on enää puolet.
Se on sitten toinen juttu miten hyvin vääntömomenttia kestävät 40 km/h vs. 25 km/h polkijan jalat.
- Tiedonjanoinen Pump
Minkälaisella frekvenssillä Fillari lehden mukaan minun tulee nussia?
- phil steel
minä tykkään ajaa kadenssilla 90 /70 km/h ja tietty lisää kadenssia jos haluaa ajaa lujempaa mutta tämmösellä sunnuntai ajelu vauhdille 90 on aika hyvä
- Pomppukeppi
Oikea kadenssi ei ole pelkästään polvien kestävyyden kannalta se paras. Se on myös todettu olevan ihmisen fysiologian kannalta se kokonaistaloudellisin ja -tehokkain pyöritysnopeus. Ja hetki kun tarvittava voima kasvaa, esim. ylämäessä tai vastatuulella, tämän myös huomaa selvästi. Itse olin juuri reilu viikko sitten 11v poikani kanssa pyöräilemässä Pirkan Pyöräilyn 134km lenkin. Pojalla on "oikea" maantiepyörä ja siinä kadenssimittari. Ja olen opettanut hänet myös sitä seuraamaan. Ja oli jännä nähdä miten tosi moni runttaamalla valtavat pohkeet kasvattanut "tunkkijalka" jäi pitkissä ylämäissä pikkupojan taakse kerta toisensa jälkeen kun toinen osaa ajaa oikeilla vaihteilla ja kadenssilla. Tasaisella menivät sitten taas tietysti ohi hiljaa pyörittäen mutta kohta taas tulivat ylämäessä selkä edellä vastaan kun runttaaminen toi hapot jalkoihin.
- Joakim_
Tutkimuksissa on todettu, että kadenssi 50-60 rpm on taloudellisin eli energiaa kuluu vähiten tuotetettuun tehoon nähden. Taloudellisuus ei kuitenkaan ole oleellisinta (kilpa)pyöräilyssä, vaan tehotaso, jota pystyy ylläpitämään. Tuossa taas paras tulos tulee selvästi suuremmalla kadenssilla, vauhdista, matkasta ja ajajastata riippuen 80-120 rpm.
Havaintosi Pirkan Pyöräilystä selittynevät enemmänkin painoeroila kuin kadenssieroilla. Tuon voi hyvin laskea noilla vaikkapa tällä: http://bikecalculator.com/veloMetric.html
Jos vaikka sovitaan, että poikasi teho on 120 W ja paino 35 kg ja niiden tunkkijalkojen 170 W ja 80 kg. Pyörät ovat identtiset ja ajoaseto "drops". Tasamaalla lasketut vauhdit poikasi 29,5 km/h ja tunkkijalat 32 km/h.
SItten ylämäessä (grade 5%) samoilla tehoilla ja painoilla vauhdit ovatkin: poikasi 15,3 km/h ja tunkkijalat 11,7 km/h. Päästääkseen poikasi vauhtiin ylämäessä tunkkijalat tarvitsevat 230 W tehon.
Jo 1% ylämäki riittää tasamaan vauhdit (26 km/h), mutta toistaalta 5% alamäesssä poikasi menee 46 km/h tunkkijalkojen liidellessä 60 km/h.
Itse poljen 80-100 rpm, mutta jyrkimmissä mäissä kyllä loppuu välitykset, jolloin saattaa mennä jopa 50. - kuntofillaristi
Kyllä siihen taloudellisempaan tehontuottoon liittyy oikean voiman ja liikenopeuden (kadenssi) suhde. Hitaasti kovalla väännöllä vääntäminen on epätaloudellista, mutta niin on myös ylinopeasti lähes nollakuormalla sitkuttaminenkin.
- 17
Joakim_ kirjoitti:
Tutkimuksissa on todettu, että kadenssi 50-60 rpm on taloudellisin eli energiaa kuluu vähiten tuotetettuun tehoon nähden. Taloudellisuus ei kuitenkaan ole oleellisinta (kilpa)pyöräilyssä, vaan tehotaso, jota pystyy ylläpitämään. Tuossa taas paras tulos tulee selvästi suuremmalla kadenssilla, vauhdista, matkasta ja ajajastata riippuen 80-120 rpm.
Havaintosi Pirkan Pyöräilystä selittynevät enemmänkin painoeroila kuin kadenssieroilla. Tuon voi hyvin laskea noilla vaikkapa tällä: http://bikecalculator.com/veloMetric.html
Jos vaikka sovitaan, että poikasi teho on 120 W ja paino 35 kg ja niiden tunkkijalkojen 170 W ja 80 kg. Pyörät ovat identtiset ja ajoaseto "drops". Tasamaalla lasketut vauhdit poikasi 29,5 km/h ja tunkkijalat 32 km/h.
SItten ylämäessä (grade 5%) samoilla tehoilla ja painoilla vauhdit ovatkin: poikasi 15,3 km/h ja tunkkijalat 11,7 km/h. Päästääkseen poikasi vauhtiin ylämäessä tunkkijalat tarvitsevat 230 W tehon.
Jo 1% ylämäki riittää tasamaan vauhdit (26 km/h), mutta toistaalta 5% alamäesssä poikasi menee 46 km/h tunkkijalkojen liidellessä 60 km/h.
Itse poljen 80-100 rpm, mutta jyrkimmissä mäissä kyllä loppuu välitykset, jolloin saattaa mennä jopa 50.Jyrkissä mäissä loppuu välitykset ? Missä Suomessa loppuu välitykset ? Kuntoilijan pyörässähän on useimmiten (maantiepyörä) eturattaat 50/34-36 ja takarattaat 11/25-28. Noilla välityksillä nousee vaikka puuhun. Jos sattuu olevaan kilpavälitykset 53/39 ja 12-25 niin noillakin ajaa hymyssä suin Suomen nousut.
- Joakim_
17 kirjoitti:
Jyrkissä mäissä loppuu välitykset ? Missä Suomessa loppuu välitykset ? Kuntoilijan pyörässähän on useimmiten (maantiepyörä) eturattaat 50/34-36 ja takarattaat 11/25-28. Noilla välityksillä nousee vaikka puuhun. Jos sattuu olevaan kilpavälitykset 53/39 ja 12-25 niin noillakin ajaa hymyssä suin Suomen nousut.
Mulla on 48/42 13/21 rattaat, joilla voi siis ajaa 80-100 rpm kadenssilla 20-46 km/h. Jyrkimmissä pääkaupunkiseudun mäissä vauhti tippuu mun kunnolla 10-15 km/h aluelle eli 40-60 rpm. 39/25:lläkin tuo olisi n. 50-80 rpm. Kilpapyöräni on yli 20 vuotta vanha ja takapakka 7-lehtinen.
Eihän tuollaisia nousuja montaa täällä ole, joten olen välitysiini tyytyväinen ja ihan itse olen ne valinnut. Ainakin Nuuksion urheiluopistolle vievällä tiellä on nousu, jossa vauhtini tippuu tuonne 10-15 km/h alueelle. - Pomppukeppi
Joakim_ kirjoitti:
Tutkimuksissa on todettu, että kadenssi 50-60 rpm on taloudellisin eli energiaa kuluu vähiten tuotetettuun tehoon nähden. Taloudellisuus ei kuitenkaan ole oleellisinta (kilpa)pyöräilyssä, vaan tehotaso, jota pystyy ylläpitämään. Tuossa taas paras tulos tulee selvästi suuremmalla kadenssilla, vauhdista, matkasta ja ajajastata riippuen 80-120 rpm.
Havaintosi Pirkan Pyöräilystä selittynevät enemmänkin painoeroila kuin kadenssieroilla. Tuon voi hyvin laskea noilla vaikkapa tällä: http://bikecalculator.com/veloMetric.html
Jos vaikka sovitaan, että poikasi teho on 120 W ja paino 35 kg ja niiden tunkkijalkojen 170 W ja 80 kg. Pyörät ovat identtiset ja ajoaseto "drops". Tasamaalla lasketut vauhdit poikasi 29,5 km/h ja tunkkijalat 32 km/h.
SItten ylämäessä (grade 5%) samoilla tehoilla ja painoilla vauhdit ovatkin: poikasi 15,3 km/h ja tunkkijalat 11,7 km/h. Päästääkseen poikasi vauhtiin ylämäessä tunkkijalat tarvitsevat 230 W tehon.
Jo 1% ylämäki riittää tasamaan vauhdit (26 km/h), mutta toistaalta 5% alamäesssä poikasi menee 46 km/h tunkkijalkojen liidellessä 60 km/h.
Itse poljen 80-100 rpm, mutta jyrkimmissä mäissä kyllä loppuu välitykset, jolloin saattaa mennä jopa 50."Taloudellisuus ei kuitenkaan ole oleellisinta (kilpa)pyöräilyssä, vaan tehotaso, jota pystyy ylläpitämään"
Tehotason ylläpitohan on juuri se joka pitää vauhdin ylämäissä tai muuten silloin kun tehoa tarvitaan paljon. Siksi juuri se että pystyy pitämään oikean kadenssin ylämäissä, antaa suuren edun. Heti kun teho ei enää riitä, alkaa nopeus tippua ja mennään nopeasti niin alhaisiin kadensseihin että ei olle enää edes tuossa 50-60 rpm alueella.
"Havaintosi Pirkan Pyöräilystä selittynevät enemmänkin painoeroila kuin kadenssieroilla. Tuon voi hyvin laskea noilla vaikkapa tällä: "
En kuitenkaan ihan tuota usko. 11v/35kg lapsen tuottaman jalkojen tehon en millään usko nousevan edes 50% aikuisen jalkojaan kovasti treenaavan 85 kg painoisen miehen tehoista. Jos mitattaisiin esim. jalkakyykyvoimaa painoilla niin tuskin pääsisi puoleen aikuisen tehosta... Sitäpaitsi heti jos painava aikuinen nousee polkemaan seisaaltaan, hän hyödyntää samalla myös suurempaa massaansa ja saa siitä etua kevyeen lapseen nähden..
Sitäpaitsi itsekin menin samalla tavalla helposti noista "tunkkijaloista" ohi suuremmilla kadensseilla vaikka en ole mikään kovasti treenannut maantieajaja vaan enemmän maastoa ajanut ja ulkoisesti melkoinen "rimppakinttu". - Joakim_
Pomppukeppi kirjoitti:
"Taloudellisuus ei kuitenkaan ole oleellisinta (kilpa)pyöräilyssä, vaan tehotaso, jota pystyy ylläpitämään"
Tehotason ylläpitohan on juuri se joka pitää vauhdin ylämäissä tai muuten silloin kun tehoa tarvitaan paljon. Siksi juuri se että pystyy pitämään oikean kadenssin ylämäissä, antaa suuren edun. Heti kun teho ei enää riitä, alkaa nopeus tippua ja mennään nopeasti niin alhaisiin kadensseihin että ei olle enää edes tuossa 50-60 rpm alueella.
"Havaintosi Pirkan Pyöräilystä selittynevät enemmänkin painoeroila kuin kadenssieroilla. Tuon voi hyvin laskea noilla vaikkapa tällä: "
En kuitenkaan ihan tuota usko. 11v/35kg lapsen tuottaman jalkojen tehon en millään usko nousevan edes 50% aikuisen jalkojaan kovasti treenaavan 85 kg painoisen miehen tehoista. Jos mitattaisiin esim. jalkakyykyvoimaa painoilla niin tuskin pääsisi puoleen aikuisen tehosta... Sitäpaitsi heti jos painava aikuinen nousee polkemaan seisaaltaan, hän hyödyntää samalla myös suurempaa massaansa ja saa siitä etua kevyeen lapseen nähden..
Sitäpaitsi itsekin menin samalla tavalla helposti noista "tunkkijaloista" ohi suuremmilla kadensseilla vaikka en ole mikään kovasti treenannut maantieajaja vaan enemmän maastoa ajanut ja ulkoisesti melkoinen "rimppakinttu".En usko, että 50-60 rpm alueella tehot tippuvat dramaattisesti ja monet ammattilaisetkin ajavat alhaisemmilla kierroksilla jyrkimmät mäet ja usein vielä seisaaltaan, jolloin varmasti kadenssi on alhainen. Kuten sanoin uskon kuitenkin 80 kadensseihin, myös tavallisille pulliaisille.
On aivan selvä fakta, että keveydestä on mäissä suurta hyötyä ja ammattipiireissäkin hyvät mäkiajat ovat rimppakinttuja hyvien kirimiesten taas ollessa niitä "tunkkijalkoja". Kyllä 11v/35 kg kilpapyöräilyä harrastanut pääsee yli 50% tehoon aikuiseen, joka ei ole yhtä paljon harjoitelut. Toki aikuinen pystyy hetkellisesti paljon suurempaan voimaan ja tehoon, mutta sillä ei ole mitään merkitystä pitkällä matkalla, jossa tuon tehon käyttö vie vain maitohapoille.
Mikä oli poikaisi matkavauhti tasamaalla? Kuinka paljon kovempaa ne "tunkkijalat" menivät? Tuskin paljon, jos ne kerran taas saitte kiinni. Jos tehoeroa kasvattaa, kasvaa vauhtiero tasamaalla niin suureksi, ettei kiinnisaaminen ylämäissä tunnu loogiselta. Poikasi olisi päässyt vain 25,3 km/h 80 W teholla tai vastaavasti "tunkkijalka" 37 km/h 250 W teholla. Noissa yli tuplatehotapauksissa (80/170 tai 120/250) "tunkkijalka" olisi ollut hiukan nopeampi 5% ylämäissäkin. 250 W on jo kova teho. Sillä pääsee yli 35 km/h keskinopeuteen Pirkan Pyöräilyssä ilman vetoapua.
Sinä ilmeisesti kuitenkin halusit ajella poikasi kanssa yhtämatkaa? Olisiko ne "tunkkijalat" menneet sinustakin ohi, jos olisit polkenut oman kuntosi mukaista maksimivauhtia tasamaalla? - Pomppukeppi
Joakim_ kirjoitti:
En usko, että 50-60 rpm alueella tehot tippuvat dramaattisesti ja monet ammattilaisetkin ajavat alhaisemmilla kierroksilla jyrkimmät mäet ja usein vielä seisaaltaan, jolloin varmasti kadenssi on alhainen. Kuten sanoin uskon kuitenkin 80 kadensseihin, myös tavallisille pulliaisille.
On aivan selvä fakta, että keveydestä on mäissä suurta hyötyä ja ammattipiireissäkin hyvät mäkiajat ovat rimppakinttuja hyvien kirimiesten taas ollessa niitä "tunkkijalkoja". Kyllä 11v/35 kg kilpapyöräilyä harrastanut pääsee yli 50% tehoon aikuiseen, joka ei ole yhtä paljon harjoitelut. Toki aikuinen pystyy hetkellisesti paljon suurempaan voimaan ja tehoon, mutta sillä ei ole mitään merkitystä pitkällä matkalla, jossa tuon tehon käyttö vie vain maitohapoille.
Mikä oli poikaisi matkavauhti tasamaalla? Kuinka paljon kovempaa ne "tunkkijalat" menivät? Tuskin paljon, jos ne kerran taas saitte kiinni. Jos tehoeroa kasvattaa, kasvaa vauhtiero tasamaalla niin suureksi, ettei kiinnisaaminen ylämäissä tunnu loogiselta. Poikasi olisi päässyt vain 25,3 km/h 80 W teholla tai vastaavasti "tunkkijalka" 37 km/h 250 W teholla. Noissa yli tuplatehotapauksissa (80/170 tai 120/250) "tunkkijalka" olisi ollut hiukan nopeampi 5% ylämäissäkin. 250 W on jo kova teho. Sillä pääsee yli 35 km/h keskinopeuteen Pirkan Pyöräilyssä ilman vetoapua.
Sinä ilmeisesti kuitenkin halusit ajella poikasi kanssa yhtämatkaa? Olisiko ne "tunkkijalat" menneet sinustakin ohi, jos olisit polkenut oman kuntosi mukaista maksimivauhtia tasamaalla?Tästä voisi tietysti vääntää vaikka maailman loppuun asti eikä varmaan mitään lopullista totuutta saataisi. Uskon että totuus on kuitenkin jossain puolivälissä. Laskelmasi tehoista ovat varmaan sinällään oikeita mutta silti uskoisin että nuo näkemäni "tunkkijalat" menisivät käytännössä paljon helpommin mäetkin ylös jos osaisivat käyttää suurempia kadensseja. Heillä kun oli usein alla jonkinlainen hybridi jossa kyllä riittäisi kevyempiäkin vaihteita. Maantiepyörähän on eri asia koska niissä välitykset on yleensä valittu suurempia vauhteja silmällä pitäen eikä keveitä välityksiä usein riitä ylämäkiin ainakaan harrastelijan voimia varten. Joten kadenssit laskevat silloin pakostakin aika alas pahimmissa nousuissa.
" Toki aikuinen pystyy hetkellisesti paljon suurempaan voimaan ja tehoon, mutta sillä ei ole mitään merkitystä pitkällä matkalla, jossa tuon tehon käyttö vie vain maitohapoille. "
Tässä minusta onkin koko homman juju. Aikuinen jolla ei ole pyöräilyn tekniikka vielä hallussa, ei saa hyödynnettyä koko tehovarantoaan vaan ajaa koko ajan "puoliteholla". Silloin lapsi joka osaa ajaa tehokkaammin, voi pysyä matkassa ihan hyvin kun pystyy jatkuvasti ajamaan omaan tasoonsa nähden paremmilla tehoilla kuitenkaan ajamatta itseään hapoille.
Mutta täytyy lisäksi vielä todeta että kun ajetaan pitkää matkaa kuten vaikka Pirkassa niin varsinkin lapsella myös energioiden riittävyys yms. fysiologiset seikat vaikuttavat vauhteihin hyvin paljon. Siksikin otimaalinen nopeus, kadenssit yms. pyöräilyn mahdollisimman taloudelliseksi tekevät seikat ovat ensiarvoisen tärkeitä. AIkuisella energiat ja nesteet riittävät paljon pidempään ja loput voi ajaa enemmän "hampaat irvessä". Ehkä juuri siksi tuo "tunkkijalkojen" vaikea mäennousu kiinnitti huomiota koska yritimme poikani kanssa nimenomaan ottaa ylämäet rauhallisesti (ja niitä reitillä totisesti riittää...) että emme turhaan rasittaisi itseämme. Ja silti monelle aikuiselle mäennousu tuntui paljon vaikeammalta vaikka matka itsessään näytti taittuvan ihan hyvin.
Mutta hyvää pyöräilykesää sinulle!
- inssi'
Katselin tuossa viikonloppuna yleisurheilua telkkarista. Oli 110 m:n aitajuoksu ja selostaja sanoi voittajasta, että hänellä on luontaisesti tiheä juoksurytmi ja siitä on apua nimenomaan aitajuoksussa, koska tässä lajissa kaikki ottavat yhtä monta askelta.
Miksi kaikki eivät muuta juoksurytmiään nopeammaksi, kun sillä näkyy pärjäävän paremmin. Miettikääpä sitä samalla, kun seuraatte sykemittaria, kadenssimittaria, navigaattoria, ajotietokonetta ja toivottavasti myös muuta liikennettä.- Tarkennetaan vähän!
Aloitelija tarvitsee ensimmäisenä vuonna karrikoiden vai kadenssimittarin. Kuntoilija tarvitsee käytännössä välttämättä vain kadenssi- ja sykemittarit. Järkevintä on paketoida ostos ja aloittelevan kuntoilijan kannattaa hankkia esim. Polar CS200cad tms.
- mutenvain
ei kai polkupyörällä ajaminen ole raketti tiedettä sykemittareineen ja kadensseineen.
hienoja puuhasteluja, mutta ilman noita tulee erinomaisesti toimeen.
lienevät tarvikekauppiaiden luomia tarpeita joita ilman voi nauttia pyöräilystä ilman verenmakua.
tietysti joka haluaa noudattaa noita se heille suotakoon.- Joo, siis ei
Sykemittari keskiverto kuntoilijalla _laskee_ lenkkeilynopeudet tehokkaalle sykealueelle, ei nosta niitä. Yleensä keskiverto (mies) vetää liian lujaa pk-lenkit.
Olen katsellut omien lukioikäisten lasteni terveystiedon opetusta. Se on aivan perseestä. Kyllä lukion jälkeen nuoren tulee kyetä tekemään itselleen jotenkin järkevä liikuntaohjelma. Hänen tulee kyetä ymmärtämään erilaisten treenien merkitys kokonaisuudessa. Hänen tulee kyetä ymmärtämään sykkeen mittaamisen merkitys. Nyt nuorille kerrotaan itsestään selvyyksiä ja tuhlataan aikaa. Olisi kiva tavata se typerys, joka on määritellyt terveystiedon aineopintojen sisällön.
Syketiedon seuraaminen ei ole rakettitiedettä. Sinäkin ymmärrät, mistä on kyse, kun vähän viitsit tutustua aiheeseen. Modernit mittarit jopa sisältävät kuntotestiohjelmistoja, joilla saa sykerajat määritettyä ihan riittävän tarkasti. Tietysti parempi on käydä silloin tällöin mittauttamassa itsensä ammattilaisella. Moni työnantajahan tarjoaakin tämän mahdollisuuden vuosittain. - inssi'
Joo, siis ei kirjoitti:
Sykemittari keskiverto kuntoilijalla _laskee_ lenkkeilynopeudet tehokkaalle sykealueelle, ei nosta niitä. Yleensä keskiverto (mies) vetää liian lujaa pk-lenkit.
Olen katsellut omien lukioikäisten lasteni terveystiedon opetusta. Se on aivan perseestä. Kyllä lukion jälkeen nuoren tulee kyetä tekemään itselleen jotenkin järkevä liikuntaohjelma. Hänen tulee kyetä ymmärtämään erilaisten treenien merkitys kokonaisuudessa. Hänen tulee kyetä ymmärtämään sykkeen mittaamisen merkitys. Nyt nuorille kerrotaan itsestään selvyyksiä ja tuhlataan aikaa. Olisi kiva tavata se typerys, joka on määritellyt terveystiedon aineopintojen sisällön.
Syketiedon seuraaminen ei ole rakettitiedettä. Sinäkin ymmärrät, mistä on kyse, kun vähän viitsit tutustua aiheeseen. Modernit mittarit jopa sisältävät kuntotestiohjelmistoja, joilla saa sykerajat määritettyä ihan riittävän tarkasti. Tietysti parempi on käydä silloin tällöin mittauttamassa itsensä ammattilaisella. Moni työnantajahan tarjoaakin tämän mahdollisuuden vuosittain.Ja paskanmarjat, jos saa käyttää hieman vulgääria ilmaisua. Lukioikäiset ja vähän vanhemmatkin ymmärtävät bilettämisen, ryyppäämisen ja naimisen päälle. Mutta eivät minkään muun, eivätkä oikeastaan noidenkaan päälle kovin syvällisesti. Jos sinä kuvittelet vaikkapa nyt omien nuoriesi jollakin lailla välittävän syketasoista, niin ei voi muuta todeta kuin, että aika paljon ovat jalkapohjasi irti maan pinnasta. Kannattaa seurata omien nuorten kiinnostuksen kohteita.
Mutta meille vanhemmille, varsinkin miehille, on ihan terveellistä seurata omaa syketasoa, jos kuntoilee aktiivisesti. Liian moni hyytyy lopullisesti, kuka minnekin. Minä sain sykemittarin 40-vuotislahjaksi paljon yli 10 vuotta sitten. Hiihto oli minulla se laji, jossa sykkeet olivat aivan liian korkealla. Kävelyssä ja pyöräilyssä sykkeeni eivät nouse liian korkeiksi, vaikka yrittäisin. Nyt tiedän jo ilman sykemittariakin, milloin vauhti on oikea. - Rauhoittaa monella
inssi' kirjoitti:
Ja paskanmarjat, jos saa käyttää hieman vulgääria ilmaisua. Lukioikäiset ja vähän vanhemmatkin ymmärtävät bilettämisen, ryyppäämisen ja naimisen päälle. Mutta eivät minkään muun, eivätkä oikeastaan noidenkaan päälle kovin syvällisesti. Jos sinä kuvittelet vaikkapa nyt omien nuoriesi jollakin lailla välittävän syketasoista, niin ei voi muuta todeta kuin, että aika paljon ovat jalkapohjasi irti maan pinnasta. Kannattaa seurata omien nuorten kiinnostuksen kohteita.
Mutta meille vanhemmille, varsinkin miehille, on ihan terveellistä seurata omaa syketasoa, jos kuntoilee aktiivisesti. Liian moni hyytyy lopullisesti, kuka minnekin. Minä sain sykemittarin 40-vuotislahjaksi paljon yli 10 vuotta sitten. Hiihto oli minulla se laji, jossa sykkeet olivat aivan liian korkealla. Kävelyssä ja pyöräilyssä sykkeeni eivät nouse liian korkeiksi, vaikka yrittäisin. Nyt tiedän jo ilman sykemittariakin, milloin vauhti on oikea.Jep. :) Valitettavasti nuorteni kiinostusalueeseen ei kuulu urheilu. Vanhempi sentään käyttää ylioppilaslahjaksi saamaansa sykemittaria ja treenaa melko kovaa, koska tuleva ammatti vaatii erittäin hyvää fyysistä kuntoa. :D Hänelläkään ohjelma ei ole kovin hyvin suunniteltu.
Silti olen sitä mieltä, että lukion on tuettava nuorta ihmistä elämään. Yksi sellainen tarpeellinen tieto on treenisuunnitelma ja -päiväkirja. Huomattavasti hyödyllisempää, kuin itsestään selvyyksien kertominen päihteistä.
Ps. Itse ostin ensimmäisen sykemittarini yli neljäkymppisenä muutamia vuosia sitten. Ympäristön painostus oli kova. :) Olin osaston ainoa mies, jolla ei ollut mittaria. :D Rauhoitti kummallisesti fillarilenkkejä. ;)
- 22
Mitä tekemistä mittareilla ja kadensseilla on verenmaun kanssa ?? !!
- fillaristipoju-81
Voi helvetti teidän HC-pellejen kanssa, antaa kaikkien ajella miten itse tykkää.
- KoiraKissaJänis
Kannattaa kokeilla asiaa näin, ota loiva ylämäki ja aja sitä isoimmalla vaihteella 10 km/h. Varmasti on vaikeaa ja ottaa polviin.
Vaihda sitten pienin vaihde ja polje kuin hullu samaa vauhtia, helppoa! Ei rasita. Ei tule kovaa vääntöä.
Asia on myös helppo ymmärtää auto-esimerkillä, ryömitä autoa 3-vaihteella tyhjäkäynnin tuntumassa, rämisee ja kolisee. Yskiikin. Aja sitten sitä samaa vauhtia 1-vaihteella, hah! Kyllä nyt auto jaksaa puhista ;)
Ei 90 kierrosta minuutissa ole mikään kova pyöritysnopeus, eikä se tarkoita että pitää ajaa kovempaa. Pyöritä 90 kierrosta minuutissa ja aja sitä vauhtia mikä tuntuu hyvältä, hah! Olet löytänyt vauhdin jota jaksaa ajaa maailman tappiin.
Itselläni on heikot jalat ja olen aina pyörittänyt nopeasti, jo ennen kuin fillarilehtiä oli olemassa.- Pyörä
Unohdit yhden kokeilun: Sopivalla välityksellä eri kadensseilla.
Keveys ei synny kadenssista vaan välityksestä.
Samalla vaihteella ajettaessa on ihan sama millä kadenssilla pyörittää, polkimien synnyttämä vastus on suuruudeltaan sama.
Ne jotka pitävät 90 kadenssia liian kovana voivat siis pyörittää pienemmällä kadenssilla. Tietysti nopeus samoin kuin 'kuntovaikutus' on silloin pienempi mutta onhan paljon sellaisiakin pyöräilijöitä, joiden liikkumisessa kyseiset asiat eivät ole ensisijaisia. - Joo, siis ei
Pyörä kirjoitti:
Unohdit yhden kokeilun: Sopivalla välityksellä eri kadensseilla.
Keveys ei synny kadenssista vaan välityksestä.
Samalla vaihteella ajettaessa on ihan sama millä kadenssilla pyörittää, polkimien synnyttämä vastus on suuruudeltaan sama.
Ne jotka pitävät 90 kadenssia liian kovana voivat siis pyörittää pienemmällä kadenssilla. Tietysti nopeus samoin kuin 'kuntovaikutus' on silloin pienempi mutta onhan paljon sellaisiakin pyöräilijöitä, joiden liikkumisessa kyseiset asiat eivät ole ensisijaisia.Kun aloittaa pyöräilyn kuntoilumielessä, on ensimmäisiä asioita laittaa tekniikka kuntoon: lukkopolkimet, pyörittävä liike ja kadenssi 90-100rpm. Noilla säästyy monelta murheelta. Vasta myöhemmin mukaan tulee voimaharjoittelua, eli pienempiä kierrosnopeuksia.
- Juha H
Pyörä kirjoitti:
Unohdit yhden kokeilun: Sopivalla välityksellä eri kadensseilla.
Keveys ei synny kadenssista vaan välityksestä.
Samalla vaihteella ajettaessa on ihan sama millä kadenssilla pyörittää, polkimien synnyttämä vastus on suuruudeltaan sama.
Ne jotka pitävät 90 kadenssia liian kovana voivat siis pyörittää pienemmällä kadenssilla. Tietysti nopeus samoin kuin 'kuntovaikutus' on silloin pienempi mutta onhan paljon sellaisiakin pyöräilijöitä, joiden liikkumisessa kyseiset asiat eivät ole ensisijaisia.Jos ja kun ollaan tarkkoja, niin samalla vaihteella ajaessa momentti kasvaa nopeuden noustessa hivenen. Ilmanvastuksen kasvamisen takia vastus kasvaa nopeuden noustessa.
Käytännössä sitä eroa ei niin helposti huomaa jos alussa on 10km/h ja 60rpm. 20km/h ja 120rpm menee myös kevyesti... jos pyörityksessä ei ole isompia ongelmia. 15km/h -> 30km/h nostossa ilmanvastuksen ero on jo suurempi. - Pomppukeppi
Juha H kirjoitti:
Jos ja kun ollaan tarkkoja, niin samalla vaihteella ajaessa momentti kasvaa nopeuden noustessa hivenen. Ilmanvastuksen kasvamisen takia vastus kasvaa nopeuden noustessa.
Käytännössä sitä eroa ei niin helposti huomaa jos alussa on 10km/h ja 60rpm. 20km/h ja 120rpm menee myös kevyesti... jos pyörityksessä ei ole isompia ongelmia. 15km/h -> 30km/h nostossa ilmanvastuksen ero on jo suurempi."15km/h -> 30km/h nostossa ilmanvastuksen ero on jo suurempi"
Juuri niin koska ilmanvastus ei kasva tasaisesti (siis 10km/h->20km/h olisi kaksinkertainen vastus) vaan eksponentiaalisesti (nopeus potenssiin 2) jolloin pienissä nopeuksissa nopeuden lisäys kasvattaa vastusta vähemmän kuin vastaava nopeuden nosto suuremmissa nopeuksissa
- aktiiviliikkuja
Itselläni kadenssi pyörii siellä 85-95 välillä. Jos menee alle tuon, menee väkinäiseksi vääntämiseksi, ja on aika vaihtaa pienempää pykälää, jos taas menee yli, heitetään isompaa silmään...
Pyörityksen tarkoitus on pitää lihastyö sellaisena, että happirikas veri huuhtelee lihassoluja ja auttaa poistamaan niistä maitohappoja. Sekin on tietysti selvää, että jos lihas tekee koko ajan kovatehoista työtä, kun runtataan voimalla alhaisella kierrosnopeudella, soluihin kertyy enemmän maitohappoja, jotka alentavat lihaksen toimintakykyä. Tällä ei tietysti ole ratkaisevaa merkitystä, jos lenkit ovat lyhyitä, mutta sitten kun aletaan venyttämään lenkkiä kahdesta tunnista ylöspäin, ei harjoituksesta hirveästi ole hyötyä, jos koko ajan mennään hapoilla. Sellainen harjoitus kuluttaa enemmän kuin kehittää, eikä niitä kannata kovin usein tehdä... - Anonyymi
On 30v viimeisestä kisasta ja viime kesänä aloitin taas ajamaan ja 90- 100 on frekfrenssillä ja se tuntuu minusta hyvältä.
Ihan sama mitä kaavoja esitetään kumoamaan ns korkeita frekfrenssejä, kun totuus on että kovaa mennään kovilla kierroksilla.
No se ähkiminen pikku kierroksilla hieman huvittavaa, mutta jos motoriikka anna periksi, niin sitten on siihen tyytyminen.
Polvien kuntoon vaikuttaa mm tuon hillitön vääntäminen alhaisella frekfrenssillä lisäksi, kenkien suuntaus lukkopolkimissa, kulkusten tuuletustyyli eli polvet ulospäin suunnattuna., kylmässä ajo polvia suojaamatta, väärä kuntosaliharjoittelu jne..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)1108386- 402555
- 1212263
- 231936
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais151674- 111499
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa161452"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla141399- 151272
Kristityt "pyhät"
Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.121183