Ennen euroon siirtymistä moni maa kekkuloi oman valuuttansa arvolla,mutt ei se siihen loppunut,sen jälkeen moni maa alkoi kekkuloida eurolla lisäämällä tilastoihinsa tai vähentämällä nollia ja nyt rehelliset saavat kärsiä.Rehellisiksi luetaan Saksa,Suomi ja Ranska(joiltain osin).
Tämmöinen väite on nyt esitetty mu-tu-teorialla,jonka paikkaansapitävyyttä en mene missään nimessä tukemaan,enkä myöskään luettele niitä,jotka ovat narripeliä pitäneet.
Toinen merkittävä asia on raha,jolla on vain teoreettinen arvo,paperilla,papelitiikeli.
Euro olisi pitänyt sitoa eu-maitten kultavarantoon ja mediasta saamieni tietojen mukaan näin ei olla ehkä tehty?
Tää ei näytä yhtään hyvältä,sanokoot tilastot mitä hyvänsä :)
Tämmöinen väite on nyt esitetty mu-tu-teorialla,jonka paikkaansapitävyyttä en mene missään nimessä tukemaan,enkä myöskään luettele niitä,jotka ovat narripeliä pitäneet.
Toinen merkittävä asia on raha,jolla on vain teoreettinen arvo,paperilla,papelitiikeli.
Euro olisi pitänyt sitoa eu-maitten kultavarantoon ja mediasta saamieni tietojen mukaan näin ei olla ehkä tehty?
Tää ei näytä yhtään hyvältä,sanokoot tilastot mitä hyvänsä :)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Onko hevosmiesten tietotoimiston juoru vai tottako, että Kreikassa olisi jo painatettu paikallista valuuttaa eurosta irtautumisen varalta?
Jokunen uutispätkä tästä on ollut viime päivinä, mutta pitävämpi tieto olisi tarpeen!
Wanhaan aikaan kansainvälisessä kaupassa oli erilaisia käytäntöjä rahojen suhteen.
Oli ns. kovia valuuttoja, jotka kelpasivat jokseenkin kaikkialla, dollari, Saksan markka, Sveitsin frangi jne. E tosin aina, muistan kuinka Bogotassa Kolumbiassa 80-luvulla hotelli ei suostunut vaihtamaan dollareita paikalliseksi kuin pienehkön kiintiön verran. Syynä oli maassa liikkuneet huumekaupasta saadut dollarit, joita paikalliset yrittivät vaihtaa omaksi rahakseen.
Pankkien kesken heikommista valuutoista käytiin jonkinlaista markkinahuutokauppaa, valuuttakurssit vaihtelivat kysynnän ja tarjonnan mukaan. Pankki ei paljoa maksanut heikosta valuutasta (ns. MikkiHiiri moneystä) jos sitä kukaan ei halunnut vastaavasti ostaa.
Ongelmaa kierrettiin sitten ns. bilateraalikaupoilla, jolloin kauppaa käyvät maat tai firmat keskenään sopivat vaihtokursseista. Meillä tunnettua oli tällainen menettely Neuvostoliiton kaupassa, mutta muuallakin esim. Brasilian suunnassa, kun kahvia ostettiin markoilla ja laivoja ja koneita myytiin cruseiroilla. Ja valtioiden keskuspankit pitivät kirjaa vienneistä ja tuonneista.
Siirtyminen yhteisvaluuttaan on ollut iso rationalisointi, mutta ei helppo kuten on todettu. Välivaiheena tässä lähellä oli Viron ja Latvian valuuttojen sitominen (kullan ohella) vanhvoihin Euroopan maiden valuutoihin, jolloin krooni ja lati sai vakaamman arvon vuosiksi.