"miksi sitten kaiken tämän yliampuvan täydellisen pakollisuuden kyllästämässä kokonaisuudessa yhdestä aineesta syntyy hirveä mekkala?"
Äitinä ja opettajana voin vastata tähän hyvin selkeästi.
Kielet ovat suurelle osalle oppilaista kaikkein vaativin osa koulua. Erityisesti ne kielet, joita ei arjessa käytä. (Miten sujuvasti arvelisit ruotsinkielisen perheen lapsen oppivan suomea Ruotsissa?)
Erityisesti poikien ja kielellisesti hitaasti kehittyvien kohdalla ruotsi vie paljon aikaa, siitä saatu arvosana laskee keskiarvoa, jolla pyritään ja siitä saatu heikko pohja vaikeuttaa esimerkiksi lukio-opintoja - ja aiheuttaa vastenmielisyyttä kieltenopiskeluun kaikilla tasoilla.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä kouluilla (ainakin isoissa kaupungeissa) on noussut muutamassa vuodessa todella suureksi. Luokasta voi kevyesti olla puolet maahanmuuttajataustaisia. Kamppailaan kotikielen, suomen omaksumisen kanssa. Monet maahanmuuttajaryhmät eivät koulun ulkopuolella seurustele suomenkielisten kanssa vaan kielitaito jää heikoksi. Pakollinen ruotsi on tällä hetkellä niin pakollinen, ettei esimerkiksi heikosti suomea puhuva, vasta vuoden maassa ollut, aasialaista kieltä kotona puhuva ja kotimaassaan vailla englanninopetusta jäänyt lapsi saa ruotsista vapautusta yläasteen alussa vaan hän opiskelee kolmea uutta kieltä yhtä aikaa vieraskielisessä ympäristössä. Tämä on kestämätön tilanne.
Ruotsin tarve on meillä suomenkielisillä olematon. Ruotsia on harrastettava (äänikirjoin, satunnaisin teatterikäynnein, runoin ja elokuvin) ja tämänkaltainen ruotsin ylläpito sopii parhaiten meille kulttuurinharrastajanaisille. Siksi ruotsi on monen naisen mielestä tosi ok kieli.
Ruotsissa, Ahvenanmaalla ja monessa muussa naapurimaassamme kieliopinnot on järjestetty oppilaan kannalta mielekkäästi. On tunnustettu englannin merkitys ja valittu se kaikille pakolliseksi. Toista pakollista vierasta kieltä ei sellaisenaan ole vaan sen tilalla voi ottaa esimerkiksi kotikieltä tai lisää maan pääkieltä. Mikäli opetus järjestetään hyvin, se palvelisi kokonaisoppimista paljon paremmin.
Tunnistan, että pakollisen ruotsin ystävät haluaisivat ruotsin myötä aukeavan jonkinlaisen pohjoismaisen identifikaation ja osallisuuden heille tärkeään kulttuuripiiriin. Se vaan jää useimmille aukeamatta, väistämättä.
Miksi pakollinen ruotsi nostattaa mekkalan?
37
109
Vastaukset
- 12
Pakko liittää tähän se, mitä Umayya Abu-Hanna totesi hesarissa viime talvena:
Suomen yhteiskunnan demograafinen rakenne on muuttumassa vääjäämättömästi, nopeasti ja radikaalisti.
Vuonna 2025 arvioidaan, että joka kolmas tai neljäs helsinkiläinen on siirtolainen tai siirtolaistaustainen.
Kun ruotsinkielisen vähemmistön prosentti pienenee, olemme tilanteessa joka on demokratian silmissä kestämätön – jos vaaditaan kaikilta sekä suomen että ruotsin osaamista. Lähitulevaisuutta ajatellen taistelu ruotsinkielen eksklusiivisesta asemasta ei ole järkevä eikä eettinen. Se on hävitty taistelu, joka voidaan kääntää joko positiiviseksi suunnitteluksi tai katkeraksi vainoharhaksi.
Äidinkieleni on arabia, toinen kieleni on heprea, tyttäreni äidinkieli on zulu, kotikielemme on englanti. Emme ole vaatimassa sitä, että saisimme käyttää äidinkieltämme virastoissa, mutta on todella epäreilua meidän henkilökohtaisella kehityksellä olla kehittämättä ja investoimatta meidän perheen kieliin. Meidän pitää antaa aikaa ja taloudellisia resursseja, jotta kaikki kansalaiset voisivat kehittää äidinkieliään mahdollisemman monipuolisesti ja rikkaasti.
Toisaalta suomalaista yhteiskuntaa ajatellen taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja ulkopoliittiset etuudet olisivat monikertaiset, kun suomen lisäksi ihmisillä voi olla mahdollisimman monta eri kieltä. - 12
Painotan vielä, että meillä käytäisiin samaa keskustelua, vaikka meillä olisi pakkosaksa - toki silloin tuskin kukaan herättäisi kiihkeitä tunteita väittämällä, että suomenkieliset voivat olla sivistyneitä vain, mikäli osaavat saksaa, mutta muuten kielen opiskelun kannalta tilanne olisi hyvin samankaltainen.
- rautaako?
"toki silloin tuskin kukaan herättäisi kiihkeitä tunteita väittämällä, että suomenkieliset voivat olla sivistyneitä vain, mikäli osaavat saksaa,"
Tuo on tyypillinen ennakkoluuloihin perustuva panettelu. Ei kukaan ole koskaan väittänyt että vain ruotsinkielen kautta avautuisi sivistys. Tai joku yksittäinen ääliö, mutta yksittäisi ääliöitä mahtuu joka ryhmään. Tuo on väite jota nefet ylläpitävät sinunkaltaisten nieltäväksi. Jos ajattelisit objektiivisesti ymmärtäisit ettei tuo voi olla totta. Jos luulet tuon olevan totta niin sinulla on täysin väärä käsitys suomenruotsalaisista. Silloin sinun kannattasia tutustua meighin paremmin. Halutessasi oppisit ruotsia samalla, mutta voi meihin tutustua suomekisikin.
Mutta se on totta että kansalliskielemme kuuluu kansalliseen yleisivistykseen. Jos saksankieli olisi kansallinen kieli niin silloin tilanne olisi tietysti se että se kuuluu kansalliseen ylsisivistykseen.
Huomaatko muuten ettet sinä pysty pitämään tunteet erillään itse asiasta? - 12
rautaako? kirjoitti:
"toki silloin tuskin kukaan herättäisi kiihkeitä tunteita väittämällä, että suomenkieliset voivat olla sivistyneitä vain, mikäli osaavat saksaa,"
Tuo on tyypillinen ennakkoluuloihin perustuva panettelu. Ei kukaan ole koskaan väittänyt että vain ruotsinkielen kautta avautuisi sivistys. Tai joku yksittäinen ääliö, mutta yksittäisi ääliöitä mahtuu joka ryhmään. Tuo on väite jota nefet ylläpitävät sinunkaltaisten nieltäväksi. Jos ajattelisit objektiivisesti ymmärtäisit ettei tuo voi olla totta. Jos luulet tuon olevan totta niin sinulla on täysin väärä käsitys suomenruotsalaisista. Silloin sinun kannattasia tutustua meighin paremmin. Halutessasi oppisit ruotsia samalla, mutta voi meihin tutustua suomekisikin.
Mutta se on totta että kansalliskielemme kuuluu kansalliseen yleisivistykseen. Jos saksankieli olisi kansallinen kieli niin silloin tilanne olisi tietysti se että se kuuluu kansalliseen ylsisivistykseen.
Huomaatko muuten ettet sinä pysty pitämään tunteet erillään itse asiasta?"Tuo on tyypillinen ennakkoluuloihin perustuva panettelu."
Niin minustakin.
"Ei kukaan ole koskaan väittänyt että vain ruotsinkielen kautta avautuisi sivistys."
Olen kyllä törmännyt, mutta panetteluahan se on. :)
"kansalliskielemme kuuluu kansalliseen yleisivistykseen"
Tämä on nyt taas niitä sanaleikkejä ja olen tästä eri mieltä.
Ruotsin kieli ei ole samanlainen osa yleissivistystämme kuin Suomen historia.
"Huomaatko muuten ettet sinä pysty pitämään tunteet erillään itse asiasta?"
No enpä huomannut :) Mitenkä sinä noin päättelit? - huusianna
rautaako? kirjoitti:
"toki silloin tuskin kukaan herättäisi kiihkeitä tunteita väittämällä, että suomenkieliset voivat olla sivistyneitä vain, mikäli osaavat saksaa,"
Tuo on tyypillinen ennakkoluuloihin perustuva panettelu. Ei kukaan ole koskaan väittänyt että vain ruotsinkielen kautta avautuisi sivistys. Tai joku yksittäinen ääliö, mutta yksittäisi ääliöitä mahtuu joka ryhmään. Tuo on väite jota nefet ylläpitävät sinunkaltaisten nieltäväksi. Jos ajattelisit objektiivisesti ymmärtäisit ettei tuo voi olla totta. Jos luulet tuon olevan totta niin sinulla on täysin väärä käsitys suomenruotsalaisista. Silloin sinun kannattasia tutustua meighin paremmin. Halutessasi oppisit ruotsia samalla, mutta voi meihin tutustua suomekisikin.
Mutta se on totta että kansalliskielemme kuuluu kansalliseen yleisivistykseen. Jos saksankieli olisi kansallinen kieli niin silloin tilanne olisi tietysti se että se kuuluu kansalliseen ylsisivistykseen.
Huomaatko muuten ettet sinä pysty pitämään tunteet erillään itse asiasta?Ruotsalaiset ovat jo satoja vuosia pyrkineet määritelemään suomalaisen sivistyksen. Nyt vihdoin olisi suomalaisten aika itse määritellä oma sivistyksensä. Se tarkoittaa vähintään pakkoruotsin poistoa ja maailmankielien opiskelun lisäämistä pakkoruotsin kustannuksella.
Vähemmistön ei tule enää jatkossa antaa määritellä suomalaisten sivistyskäsitettä. Heidän tulee vain pitää huoli omasta sivistyksestään ja niin halutessaan oppia maan pääkieli ollakseen itse sivistynyt vähemmistö.
- lainaus rautaako?
Tässä nimimerkin "rautaako?" vastine toisesta ketjusta:
”Äitinä ja opettajan voin vastata tähän hyvin selkeästi. Kielet ovat suurelle osalle oppilaista kaikkein vaativin osa koulua. Erityisesti ne kielet, joita ei arjessa käytä."
Valitettavasti tuo ei selitä yhtään mitään. Tuo selittää ehkä sen että pitäisi vähentää kieliä kaikenkaikkiaan, mutta ei sitä että yhdestä tietystä syntyy valtava mekkala.
Ja "opettajana" taidat tietää että matematiikka tuottaa eräille paljon enemmän tuskaa ja komplekseja kuin muutama hassu viikotunti kieliliä parin vuoden aikana. "Opettajana" tiedät myös miten syviä arpia pakollinen liikunta tuottaa joihinkin lapsiin. Miski et kyseenalaista sen pakollisuutta.
"Erityisesti poikien ja kielellisesti hitaasti kehittyvien kohdalla ruotsi vie paljon aikaa, siitä saatu arvosana laskee keskiarvoa, jolla pyritään ja siitä saatu heikko pohja vaikeuttaa esimerkiksi lukio-opintoja - ja aiheuttaa vastenmielisyyttä kieltenopiskeluun kaikilla tasoilla."
Muutaman teinipojan faijana tiedän että tuo pätee kyllä melkein kaikkiin aineisiin. Ja varsinkin matematiikassa ja fysiikassa, vaikka ovat kaikki lahjoiltaan enemmän loogisia kuin kielellisesti taitavia. En ole huomannut että kielet olisi tältä osin erityisen vaikeita. Ja niitähän aina voi hoitaa jollain kielimatkalla.
"Ruotsin tarve on meillä suomenkielisillä olematon."
Jep varsinkin jos sitä ei osaa. Osaamattomuudesta saattaa olla paljonkin haittaa monessa suhteessa. Mikis suomenkielisen poliitikkoenemmistön mielestä sitä pitäisi luke jos hyöty on olematon Ovatko kenties kakki suomenkieliset poliitikot kollektiivisesti "irrationaalisia"? Tälläkin hetkellä 126 kansanedustajan muodostaman enemmistöhallituksen mielestä kaksikielisyyttä pitää vahvistaa, kieliopintoja aikaistaa, pakollinen toinen kotimainen pirtää ennallaan ja kieliopinto menetelmiä ajanmukaistaa. Tämä on tällä hetkellä poliitikkojen kollektiivisen irrationaliteetin aste. Panettele heitä, äläkä syyttömiä.
"Ruotsissa, Ahvenanmaalla ja monessa muussa naapurimaassamme kieliopinnot on järjestetty oppilaan kannalta mielekkäästi. "
Norjassa, kanadassa, Sveitsissä, Espanjassa ja muissa monikielisissä maissa on eri asteita usean kotimaisen pakollisuuksia. Kannataisi verrata meitä maihin joiden tilanne vataa omaamme. Eikö vaan? On toki monikielisissä maissa jossa kansallismielisesti on järjestetty asiat niin että synnytetään kahden kerroksen väkeä kielellisesti. Jälki ei ole kaunista. Ei sitten ollenkaan. Viro on siitä surullinen ja läheinen esimerkki.
"Tunnistan, että pakollisen ruotsin ystävät haluaisivat ruotsin myötä aukeavan jonkinlaisen pohjoismaisen identifikaation ja osallisuuden heille tärkeään kulttuuripiiriin. Se vaan jää useimmille aukeamatta, väistämättä. "
No en tiedä tuosta, mutta jos leikitään että tuo on tärkeä perustelu pakollisuudelle, niin ei kai aukeaminen parane sillä ettei lueta ollenkaan?
Yleisesti ottaen opettajajärjestöt ovat äännekkäimpiä toisen kotimaisen pakollisuuden vaalijoita.
Eli vieläkään et ole oikein pääsyyt pisteeseen jossa punnitssisit objektiivisesti kaikkia peruteluja puolesta ja kaikkia perusteluja vastaan tässä kysymyksessä. Eikä vieläkään ole selvinnyt että miltä osin ruotsinkieliset ovat niin irrationaalisia ja helposti median vedätettävissä. Pinnistelist nyt vähän, hei.- 12
"Tuo selittää ehkä sen että pitäisi vähentää kieliä kaikenkaikkiaan, mutta ei sitä että yhdestä tietystä syntyy valtava mekkala."
Mekkala syntyy siitä ainoasta pakollisesta.
Kirjoitin jo, että pakkosaksa kokisi saman kohtalon.
Englanti on eri asia, koska se on arjessa niin käytetty kieli. - 12
"Ja "opettajana" taidat tietää että matematiikka tuottaa eräille paljon enemmän tuskaa ja komplekseja kuin muutama hassu viikotunti kieliliä parin vuoden aikana."
Ei parin vuoden aikana vaan koko kouluajan peruskoulusta yliopistoon.
Matematiikkaa oppilaat eivät vieroksu vaikka se voisi olla vaikeaakin ja tukiopetusta ja hyviä materiaaleja kaivataan enemmän. Matematiikan ongelma on se, että sitä pidetään älykkyyden mittarina, mitä se ei ole.
Kaikkiin komplekseihin koulussa tulee suhtautua vakavasti, mutta ruotsin kohdalla kyse ei ole siitä vaan kerrassaan väärästä valinnasta monien kohdalla.
Toki ruotsia tullaan jatkossa valitsemaan paljonkin. Sitä voivat valita myös ne, joille kielet ovat vaikeita ja tähän tulisi resurssoida tukiopetusta. Määrättömästi sitä ei kuitenkaan voi antaa. - 12
"En ole huomannut että kielet olisi tältä osin erityisen vaikeita. Ja niitähän aina voi hoitaa jollain kielimatkalla."
Näen, että sinulta puuttuu kokemus asiasta. - 12
"Ruotsin tarve on meillä suomenkielisillä olematon."
"Jep varsinkin jos sitä ei osaa."
On se niillekin, jotka osaavat. Siksi moni laudaturin kirjoittanut unohtaa kielen muutamassa vuodessa.
Näin se vain on. - 12
"Ruotsissa, Ahvenanmaalla ja monessa muussa naapurimaassamme kieliopinnot on järjestetty oppilaan kannalta mielekkäästi. "
"Norjassa, kanadassa, Sveitsissä, Espanjassa ja muissa monikielisissä maissa on eri asteita usean kotimaisen pakollisuuksia."
Näiden maiden tilanne on aina tyystin toinen.
Esimerkiksi Espanjassa lähellä espanjaa olevaa kataloniaa opetetaan kouluissa alueella, jossa ehdoton enemmistö puhuu kataloniaa kotikielenään - heitä on siellä 10 miljoonaa.
Norjassa kyse on saman kielen kahdesta variaatiosta ja näiden pakollisuutta pohditaan.
Sveitsissä ei ole samanlaista pakkoa neljään kotimaiseen. Kielet ovat selkeästi kantooneittain jakautuneita.
Kanadassa tilanne on myös avoimempi.
Sitä paitsi on hiukan helpompi esittää pakollista yhdistelmää saksa ranska tai englanti ranska, koska näillä kielillä avautuu todella iso osa maailmaa. Suomi ruotsi ei oikein kuulu joukkoon. - 12
"Yleisesti ottaen opettajajärjestöt ovat äännekkäimpiä toisen kotimaisen pakollisuuden vaalijoita."
Kyseessä on kieltenopettajien etujen vartiointi. Tosin kieltenopettajissa on yhä enemmän niitä, jotka kritisoivat pakollista ruotsia - mutta vain yksilöinä. Jos tästä järjestettäisiin nimetön gallup, tulos hämmästyttäisi vapaan kielivalinnan painottumisella. - rautaako?
12 kirjoitti:
"Tuo selittää ehkä sen että pitäisi vähentää kieliä kaikenkaikkiaan, mutta ei sitä että yhdestä tietystä syntyy valtava mekkala."
Mekkala syntyy siitä ainoasta pakollisesta.
Kirjoitin jo, että pakkosaksa kokisi saman kohtalon.
Englanti on eri asia, koska se on arjessa niin käytetty kieli."Mekkala syntyy siitä ainoasta pakollisesta."
Melkein kaikki aineet ovat pakollisia. Juuri siksi ihmettelen miksi tuosta yhdestä parista pakollisesta viikotunnissa kolmen vuoden aikan saatta syntyä niin karmea haloo.
Olen melko varma siitä että jos akiiken noiden pakollisten jokosta (poislukien pakollinen toinen kotimainen) valitaan 2-3 vähiten ylsisivistvää ja potentiallisesti hyödyllistä, niin olisi vaikeaa keksiä niiden pakollisuudelle selkeästi pinavammat perustelut kuin toiselle kotimaiselle. Siksi mielestäni tämän yhden puolitärkeän aineen pakolisuudesta riehuminen on saanut kohtuuttomat mittasuhteet suhteessa muihin puolitärkeisiin.
Siten voidaan pohtia miksi juuri tämä puolitärkeä aine saa niin suhteettomastu huomiota. Valitettavasti vastaus ei taida olla kovin kunniakas mekkalaa ylläpitäville.
"Kirjoitin jo, että pakkosaksa kokisi saman kohtalon."
Ehkä, muttei samasta syystä. - rautaako?
12 kirjoitti:
"Ruotsin tarve on meillä suomenkielisillä olematon."
"Jep varsinkin jos sitä ei osaa."
On se niillekin, jotka osaavat. Siksi moni laudaturin kirjoittanut unohtaa kielen muutamassa vuodessa.
Näin se vain on."On se niillekin, jotka osaavat. Siksi moni laudaturin kirjoittanut unohtaa kielen muutamassa vuodessa. "
Ensin totean maanlaajuisena faktana että ruotsinkieli on suomekielislle toiseksi tärkein vieras kieli. Tämä romutta typerän väitteesi täydellisesti
Toisekis hiukan subjektiivisempi arvio koska puhut asioista joista minulla on luonnollisista syistä paljon enemmän tietoa ja kokemusta kuin sinulla.
Minulla on valtava määrä ystäviä, perheenjäseniä ja jopa vaimokin joka voi todistaa sinut vääräksi. Vaimoni kirjoitti laudaatturit ruotsista, englannista ja ranskasta. Arvaa mistä hänelle on ollut ylivoimaisesti eniten hyötyä ja iloa? Sitä kautta hänen lähisukunsakin on taas huomannut sen hyödyn ja ilon jonka ruotsiopinnot heille nyt tuottavat. Sisaruksitanikin pari ovat valineet elämänkummpaneiksi suomenkielisen.
Kaksikielisiä skidejä on syntynyt melkoinen liuta. Hekin ovat suomekielisiä joille on valtavasti hyötyä ruotsinkielestä. Yli kolmannes kaikista pääkaupunkiseudun ruotsinkielistä kolua käyvistä ovat kaksikielisä, ja luku kasvaa. Se on sitä aitoa, oikeaa ja elävää kaksikielisyyttä. Todiste siitä että kieliryhmien välienen kitka on vain joidenkin korvien välissä. En tiedä kenenkään suomenkielisen joka on meihin tutustumut joka väittä'isi muuta kuin että kaksikielisyys on rikkaus. Varmasti sellainenkin löytyy, mutta harvassa ne on.
Työpaikallani on pitkä liuta ruotsia osaavia suomenkielisä joille kieli on urakehitykselle ollut tärkeä.
Ruotsi on paitsi Suomen tärkein ulkomaakauppakumppni, myös kaikissa muissakin merkityksissä läheisin kumppanimme. Meillä on ylivoimaisesti eniten yhteisyrityksiä Ruotsin kanssa. Muillakin aloilla Ruotsi on tärkein kumppani; kulttuuri, puolustus, ulkopolitiikka, historia, yhteiskuntamalli, EU-neuvotteluissa. Eikä ihme. Mehän olimme yhtä 600 vuotta. Kyllä ruotsinkielelä on suomenkieliselle käyttöä.
Olen siis täydellsiesti osoittanut olevasi väärässä tuon väittämäsi suhteen. Kysy itseltäsi miksi väität jotain noin selvästi väärää? - rautaako?
12 kirjoitti:
"Ruotsissa, Ahvenanmaalla ja monessa muussa naapurimaassamme kieliopinnot on järjestetty oppilaan kannalta mielekkäästi. "
"Norjassa, kanadassa, Sveitsissä, Espanjassa ja muissa monikielisissä maissa on eri asteita usean kotimaisen pakollisuuksia."
Näiden maiden tilanne on aina tyystin toinen.
Esimerkiksi Espanjassa lähellä espanjaa olevaa kataloniaa opetetaan kouluissa alueella, jossa ehdoton enemmistö puhuu kataloniaa kotikielenään - heitä on siellä 10 miljoonaa.
Norjassa kyse on saman kielen kahdesta variaatiosta ja näiden pakollisuutta pohditaan.
Sveitsissä ei ole samanlaista pakkoa neljään kotimaiseen. Kielet ovat selkeästi kantooneittain jakautuneita.
Kanadassa tilanne on myös avoimempi.
Sitä paitsi on hiukan helpompi esittää pakollista yhdistelmää saksa ranska tai englanti ranska, koska näillä kielillä avautuu todella iso osa maailmaa. Suomi ruotsi ei oikein kuulu joukkoon.""Norjassa, kanadassa, Sveitsissä, Espanjassa ja muissa monikielisissä maissa on eri asteita usean kotimaisen pakollisuuksia."
Näiden maiden tilanne on aina tyystin toinen."
Kyllä ja ei. Mutta jokaisessa on jonkunmallisia usean kotimaisen pakollisuuksia. Meillä taas on meidän mallinen.
"Kanadassa tilanne on myös avoimempi. "
Kanadassakin on "kanadalaisuuden liitto" jonka ainoa tehtävä on panetella ranskankielisiä, ja hekin käyttävät "pakkoranskaa" keppihevosena. Aika samanlainen tillanne siis.
"Norjassa kyse on saman kielen kahdesta variaatiosta ja näiden pakollisuutta pohditaan."
Meilläkin pohditaan eri koulaineiden pakollisuutta. Joissain piireissä ihan asiallisestikin. Ainakin virkamiesten ja poliitikkojen piireissä. Kokoomus esimerkisi on peruskouluuudistuksesta asti ideologisin perustein halunut lisää valinnaisuutta (koko järjestelmään eikä vain kieliin). Yo-uudistus oli Kokoomuksen projekti, joka hallitusohjelman mukaan jonkun verran jämäköityy (eli valinnaisuutta vähennetään, koska joltain osin lopputulos ei ollut tovotunlainen)
"Sitä paitsi on hiukan helpompi esittää pakollista yhdistelmää saksa ranska tai englanti ranska, koska näillä kielillä avautuu todella iso osa maailmaa. Suomi ruotsi ei oikein kuulu joukkoon."
Ja kuitenkin pääargumentit ovat samat kuin meillä.
Mutta nyt ainakin tiedät mihin verrata meidän mallia. Ja sehän on saavutus sinänsä. i tarvitse kiittää. - rautaako?
12 kirjoitti:
"Yleisesti ottaen opettajajärjestöt ovat äännekkäimpiä toisen kotimaisen pakollisuuden vaalijoita."
Kyseessä on kieltenopettajien etujen vartiointi. Tosin kieltenopettajissa on yhä enemmän niitä, jotka kritisoivat pakollista ruotsia - mutta vain yksilöinä. Jos tästä järjestettäisiin nimetön gallup, tulos hämmästyttäisi vapaan kielivalinnan painottumisella."Kyseessä on kieltenopettajien etujen vartiointi. Tosin kieltenopettajissa on yhä enemmän niitä, jotka kritisoivat pakollista ruotsia - mutta vain yksilöinä. Jos tästä järjestettäisiin nimetön gallup, tulos hämmästyttäisi vapaan kielivalinnan painottumisella. "
Minusta tuo on taho jolla pitäsi olla aika paljon tietoa ja ymmärrystä asiasta.
Valinnaisuus johtaa opettajatarpeen lisäykseen. Siksi järjsetön pitäisi kaiken järjen mukaan puoltaa valinnaisuuden lisäämistä.
Yksi valinnaisuuden lisäämisen vastaargumentti onkin kustannusopaine. Tämäkin on asia josta oltaisiin keskusteltu itsestäänselvästi pitkin ja poikin JOS keskustelun varsinainen tarkoitus todellakin olisi valinnaisuuden lisääminen. En ole koskaan tällä tai vastaavilla palstoilla nähnyt kenekään muun kuin minun ottavan kiustannukset esille.
Jos valinnaisuus olis varsinainen aihe me olismme myös aikoja siten huomattu ett Keskusta on pahin vastustaja. Hajaasutusalueella valinnaisuuden lisääminen on erityisen kallista, eikä sitä kuitenkaan saa toteutettua, jolloin alueet joutuvat eri asemiin. Myös RKP vastustaisi valinnaisuutta yleisesti koska ruotsinkieliset koulut ovat pieniä ja valinnaisuus siki kallista ja vaikeampaa toteuttaa.
Tällaisista keskutelisimme jos keskustelu oikeast pohtisi valinnaisuuksia. - 12
rautaako? kirjoitti:
"Mekkala syntyy siitä ainoasta pakollisesta."
Melkein kaikki aineet ovat pakollisia. Juuri siksi ihmettelen miksi tuosta yhdestä parista pakollisesta viikotunnissa kolmen vuoden aikan saatta syntyä niin karmea haloo.
Olen melko varma siitä että jos akiiken noiden pakollisten jokosta (poislukien pakollinen toinen kotimainen) valitaan 2-3 vähiten ylsisivistvää ja potentiallisesti hyödyllistä, niin olisi vaikeaa keksiä niiden pakollisuudelle selkeästi pinavammat perustelut kuin toiselle kotimaiselle. Siksi mielestäni tämän yhden puolitärkeän aineen pakolisuudesta riehuminen on saanut kohtuuttomat mittasuhteet suhteessa muihin puolitärkeisiin.
Siten voidaan pohtia miksi juuri tämä puolitärkeä aine saa niin suhteettomastu huomiota. Valitettavasti vastaus ei taida olla kovin kunniakas mekkalaa ylläpitäville.
"Kirjoitin jo, että pakkosaksa kokisi saman kohtalon."
Ehkä, muttei samasta syystä."Kirjoitin jo, että pakkosaksa kokisi saman kohtalon."
"Ehkä, muttei samasta syystä."
No mistä syystä sitä sitten vastustettaisiin?
Edelleenkin ihmettelet, "miksi tuosta yhdestä parista pakollisesta viikotunnissa kolmen vuoden aikan saatta syntyä niin karmea haloo."
Mutta kun sinulle vastaa, kieltäydyt hyväksymästä mitään muuta syytä kuin että "vastaus ei taida olla kovin kunniakas mekkalaa ylläpitäville".
Eihän tällä asenteella päästä keskustelussa koskaan eteenpäin. Kerro nyt, mistä meitä kielivapauden kannattajia oikein syytät! - 12
rautaako? kirjoitti:
"Mekkala syntyy siitä ainoasta pakollisesta."
Melkein kaikki aineet ovat pakollisia. Juuri siksi ihmettelen miksi tuosta yhdestä parista pakollisesta viikotunnissa kolmen vuoden aikan saatta syntyä niin karmea haloo.
Olen melko varma siitä että jos akiiken noiden pakollisten jokosta (poislukien pakollinen toinen kotimainen) valitaan 2-3 vähiten ylsisivistvää ja potentiallisesti hyödyllistä, niin olisi vaikeaa keksiä niiden pakollisuudelle selkeästi pinavammat perustelut kuin toiselle kotimaiselle. Siksi mielestäni tämän yhden puolitärkeän aineen pakolisuudesta riehuminen on saanut kohtuuttomat mittasuhteet suhteessa muihin puolitärkeisiin.
Siten voidaan pohtia miksi juuri tämä puolitärkeä aine saa niin suhteettomastu huomiota. Valitettavasti vastaus ei taida olla kovin kunniakas mekkalaa ylläpitäville.
"Kirjoitin jo, että pakkosaksa kokisi saman kohtalon."
Ehkä, muttei samasta syystä.Olen listannut sinulle keskeisiä argumentteja sille, miksi ruotsista nousee mekkala - on noussut alusta asti.
Väität, että kyse on "vain muutamasta tunnista kolmen vuoden ajan".
Ei ole. Kyse on kielestä, jota opiskellaan läpi koko kouluputken peruskoulusta yliopistoon - paljon enenmmän kuin sellaista vapaasti valittavaa kieltä, jonka voi aloittaa yläasteella. Vähintään yhtä paljon kuin toista A-kieltä, joka alkaa viidenneltä, jos otetaan putken pituus huomioon. - 12
rautaako? kirjoitti:
"On se niillekin, jotka osaavat. Siksi moni laudaturin kirjoittanut unohtaa kielen muutamassa vuodessa. "
Ensin totean maanlaajuisena faktana että ruotsinkieli on suomekielislle toiseksi tärkein vieras kieli. Tämä romutta typerän väitteesi täydellisesti
Toisekis hiukan subjektiivisempi arvio koska puhut asioista joista minulla on luonnollisista syistä paljon enemmän tietoa ja kokemusta kuin sinulla.
Minulla on valtava määrä ystäviä, perheenjäseniä ja jopa vaimokin joka voi todistaa sinut vääräksi. Vaimoni kirjoitti laudaatturit ruotsista, englannista ja ranskasta. Arvaa mistä hänelle on ollut ylivoimaisesti eniten hyötyä ja iloa? Sitä kautta hänen lähisukunsakin on taas huomannut sen hyödyn ja ilon jonka ruotsiopinnot heille nyt tuottavat. Sisaruksitanikin pari ovat valineet elämänkummpaneiksi suomenkielisen.
Kaksikielisiä skidejä on syntynyt melkoinen liuta. Hekin ovat suomekielisiä joille on valtavasti hyötyä ruotsinkielestä. Yli kolmannes kaikista pääkaupunkiseudun ruotsinkielistä kolua käyvistä ovat kaksikielisä, ja luku kasvaa. Se on sitä aitoa, oikeaa ja elävää kaksikielisyyttä. Todiste siitä että kieliryhmien välienen kitka on vain joidenkin korvien välissä. En tiedä kenenkään suomenkielisen joka on meihin tutustumut joka väittä'isi muuta kuin että kaksikielisyys on rikkaus. Varmasti sellainenkin löytyy, mutta harvassa ne on.
Työpaikallani on pitkä liuta ruotsia osaavia suomenkielisä joille kieli on urakehitykselle ollut tärkeä.
Ruotsi on paitsi Suomen tärkein ulkomaakauppakumppni, myös kaikissa muissakin merkityksissä läheisin kumppanimme. Meillä on ylivoimaisesti eniten yhteisyrityksiä Ruotsin kanssa. Muillakin aloilla Ruotsi on tärkein kumppani; kulttuuri, puolustus, ulkopolitiikka, historia, yhteiskuntamalli, EU-neuvotteluissa. Eikä ihme. Mehän olimme yhtä 600 vuotta. Kyllä ruotsinkielelä on suomenkieliselle käyttöä.
Olen siis täydellsiesti osoittanut olevasi väärässä tuon väittämäsi suhteen. Kysy itseltäsi miksi väität jotain noin selvästi väärää?"On se niillekin, jotka osaavat. Siksi moni laudaturin kirjoittanut unohtaa kielen muutamassa vuodessa. "
rautaako?:
"- totean maanlaajuisena faktana että ruotsinkieli on suomekielislle toiseksi tärkein vieras kieli. Tämä romutta typerän väitteesi täydellisesti
- minulla on luonnollisista syistä paljon enemmän tietoa ja kokemusta kuin sinulla.
- Minulla on valtava määrä ystäviä, perheenjäseniä ja jopa vaimokin joka voi todistaa sinut vääräksi
- Kaksikielisiä skidejä on syntynyt melkoinen liuta. Hekin ovat suomekielisiä joille on valtavasti hyötyä ruotsinkielestä.
- En tiedä kenenkään suomenkielisen joka on meihin tutustumut joka väittä'isi muuta kuin että kaksikielisyys on rikkaus.
- Työpaikallani on pitkä liuta ruotsia osaavia suomenkielisä joille kieli on urakehitykselle ollut tärkeä.
- Ruotsi on paitsi Suomen tärkein ulkomaakauppakumppni, myös kaikissa muissakin merkityksissä läheisin kumppanimme. --- Mehän olimme yhtä 600 vuotta.
Olen siis täydellsiesti osoittanut olevasi väärässä tuon väittämäsi suhteen. Kysy itseltäsi miksi väität jotain noin selvästi väärää?"
Oletko tosissasi vai oliko tämä huumoria? - 12
rautaako? kirjoitti:
""Norjassa, kanadassa, Sveitsissä, Espanjassa ja muissa monikielisissä maissa on eri asteita usean kotimaisen pakollisuuksia."
Näiden maiden tilanne on aina tyystin toinen."
Kyllä ja ei. Mutta jokaisessa on jonkunmallisia usean kotimaisen pakollisuuksia. Meillä taas on meidän mallinen.
"Kanadassa tilanne on myös avoimempi. "
Kanadassakin on "kanadalaisuuden liitto" jonka ainoa tehtävä on panetella ranskankielisiä, ja hekin käyttävät "pakkoranskaa" keppihevosena. Aika samanlainen tillanne siis.
"Norjassa kyse on saman kielen kahdesta variaatiosta ja näiden pakollisuutta pohditaan."
Meilläkin pohditaan eri koulaineiden pakollisuutta. Joissain piireissä ihan asiallisestikin. Ainakin virkamiesten ja poliitikkojen piireissä. Kokoomus esimerkisi on peruskouluuudistuksesta asti ideologisin perustein halunut lisää valinnaisuutta (koko järjestelmään eikä vain kieliin). Yo-uudistus oli Kokoomuksen projekti, joka hallitusohjelman mukaan jonkun verran jämäköityy (eli valinnaisuutta vähennetään, koska joltain osin lopputulos ei ollut tovotunlainen)
"Sitä paitsi on hiukan helpompi esittää pakollista yhdistelmää saksa ranska tai englanti ranska, koska näillä kielillä avautuu todella iso osa maailmaa. Suomi ruotsi ei oikein kuulu joukkoon."
Ja kuitenkin pääargumentit ovat samat kuin meillä.
Mutta nyt ainakin tiedät mihin verrata meidän mallia. Ja sehän on saavutus sinänsä. i tarvitse kiittää.Huomasitko, ettet edelleenkän voi verrata suomen pakollista ruotsia noiden mainitsemiesi maiden tilanteeseen.
- 12
rautaako? kirjoitti:
"Kyseessä on kieltenopettajien etujen vartiointi. Tosin kieltenopettajissa on yhä enemmän niitä, jotka kritisoivat pakollista ruotsia - mutta vain yksilöinä. Jos tästä järjestettäisiin nimetön gallup, tulos hämmästyttäisi vapaan kielivalinnan painottumisella. "
Minusta tuo on taho jolla pitäsi olla aika paljon tietoa ja ymmärrystä asiasta.
Valinnaisuus johtaa opettajatarpeen lisäykseen. Siksi järjsetön pitäisi kaiken järjen mukaan puoltaa valinnaisuuden lisäämistä.
Yksi valinnaisuuden lisäämisen vastaargumentti onkin kustannusopaine. Tämäkin on asia josta oltaisiin keskusteltu itsestäänselvästi pitkin ja poikin JOS keskustelun varsinainen tarkoitus todellakin olisi valinnaisuuden lisääminen. En ole koskaan tällä tai vastaavilla palstoilla nähnyt kenekään muun kuin minun ottavan kiustannukset esille.
Jos valinnaisuus olis varsinainen aihe me olismme myös aikoja siten huomattu ett Keskusta on pahin vastustaja. Hajaasutusalueella valinnaisuuden lisääminen on erityisen kallista, eikä sitä kuitenkaan saa toteutettua, jolloin alueet joutuvat eri asemiin. Myös RKP vastustaisi valinnaisuutta yleisesti koska ruotsinkieliset koulut ovat pieniä ja valinnaisuus siki kallista ja vaikeampaa toteuttaa.
Tällaisista keskutelisimme jos keskustelu oikeast pohtisi valinnaisuuksia."Hajaasutusalueella valinnaisuuden lisääminen on erityisen kallista, eikä sitä kuitenkaan saa toteutettua, jolloin alueet joutuvat eri asemiin."
Kieliä opetetaan jo nyt usein pienissä ryhmissä. Erilaiset A-ruotsin ja A-saksan/ranskan sekä B-saksan/ranskan ryhmät ovat juuri ja juuri kymmenen, usein alle. Jos B-kielen valitsijat päästään palkittamaan kahden kielen ja suomit toisena kielenä ryhmiin, saadaan ihan normaalit ryhmät. Aito valintatilanne tasaisi ryhmäkokoja.
Kieltenopettajien koulutus on pahasti vinoutunutta. Olisi kiireesti päästävä kouluttamaan enemmän venäjän ja ranskan opettajia. Nykyisin moni luokanopettaja valitsee esim. englannin opettajan lisäopinnot, mutta heistä löytyisi kiinnostusta myös muihin kieliin, mikäli niillä olisi kysyntää. Tietysti koulutus maksaa, mutta kyse on nuorista ihmisistä, jotka koulutetaan joka tapauksessa. Kymmenessä vuodessa he ovat jakautuneet tasaisesti ympäri Suomea.
Pikkukunnissa tehdään jo nyt esimerkiksi tietokoneavusteista kieltenopetusta. Näin voidaan menetellä jo yläasteella ja varsinkin harvinaisempien kielten ja kotikielten kohdalla. Tällaisen järjestelmän rakentaminen keskitetysti olisi kaikkien etu.
Kun pohditaan koulutuksen hintaa oleelinen on myös se, mitä saadaan koulutuksen tuloksena. Huonosti opitusta ruotsista ei kannata maksaa. Monien kohdalla oppimatta jäänyt venäjä tai ranska voi taas näkyä kansantulossa miinusmerkkisenä sekin.
Joka tapauksessa tulee kalliimmaksi vaatia nuorelta kolme vierasta kieltä kuin antaa hänen valita kaksi itselleen mieluisinta.
Miksi muilla mailla on varaa monipuoliseen ja oppilasta ja tämän taustaa palvelevaan kieltenopetukseen, muttei meillä. - jokkex
12 kirjoitti:
"On se niillekin, jotka osaavat. Siksi moni laudaturin kirjoittanut unohtaa kielen muutamassa vuodessa. "
rautaako?:
"- totean maanlaajuisena faktana että ruotsinkieli on suomekielislle toiseksi tärkein vieras kieli. Tämä romutta typerän väitteesi täydellisesti
- minulla on luonnollisista syistä paljon enemmän tietoa ja kokemusta kuin sinulla.
- Minulla on valtava määrä ystäviä, perheenjäseniä ja jopa vaimokin joka voi todistaa sinut vääräksi
- Kaksikielisiä skidejä on syntynyt melkoinen liuta. Hekin ovat suomekielisiä joille on valtavasti hyötyä ruotsinkielestä.
- En tiedä kenenkään suomenkielisen joka on meihin tutustumut joka väittä'isi muuta kuin että kaksikielisyys on rikkaus.
- Työpaikallani on pitkä liuta ruotsia osaavia suomenkielisä joille kieli on urakehitykselle ollut tärkeä.
- Ruotsi on paitsi Suomen tärkein ulkomaakauppakumppni, myös kaikissa muissakin merkityksissä läheisin kumppanimme. --- Mehän olimme yhtä 600 vuotta.
Olen siis täydellsiesti osoittanut olevasi väärässä tuon väittämäsi suhteen. Kysy itseltäsi miksi väität jotain noin selvästi väärää?"
Oletko tosissasi vai oliko tämä huumoria?""- totean maanlaajuisena faktana että ruotsinkieli on suomekielislle toiseksi tärkein vieras kieli. Tämä romutta typerän väitteesi täydellisesti"
Ei ole ollut minullekaan, eikä täällä päin juuri muillekaan.
"- minulla on luonnollisista syistä paljon enemmän tietoa ja kokemusta kuin sinulla."
Mielikuvitusta.
"- Minulla on valtava määrä ystäviä, perheenjäseniä ja jopa vaimokin joka voi todistaa sinut vääräksi"
Ei, vaan minulla.
"- Kaksikielisiä skidejä on syntynyt melkoinen liuta. Hekin ovat suomekielisiä joille on valtavasti hyötyä ruotsinkielestä."
Tyttäreni on kaksikielinen (ei ruotsi) ja todennäköisesti ei tule tarvitsemaan ruotsia missään.
"- En tiedä kenenkään suomenkielisen joka on meihin tutustumut joka väittä'isi muuta kuin että kaksikielisyys on rikkaus.
Teistä en tiedä, mutta olen ollut töissä kaksikielisessä firmassa ja joudun toteamaan kahden pienen kielen kaksikielisyyden rasitteeksi.
"- Työpaikallani on pitkä liuta ruotsia osaavia suomenkielisä joille kieli on urakehitykselle ollut tärkeä."
Minun työpaikallani ei yhtään. Norjalaisen pomonkin kanssa kaikki puhuvat englantia, aivan luonnollisesti.
"- Ruotsi on paitsi Suomen tärkein ulkomaakauppakumppni, myös kaikissa muissakin merkityksissä läheisin kumppanimme. --- Mehän olimme yhtä 600 vuotta."
Ai, kun olimme yhtä 600 vuotta, mutta kun emme ole olleet enää pariin sataan vuoteen. Venäjä lienee mielestäsi toiseksi tärkein kun olimme yhtä noin sata vuotta.
Kielten opiskelun kannalta lienevät Saksa ja Venäjä nyt tärkeäpiä. - huusianna
rautaako? kirjoitti:
"Mekkala syntyy siitä ainoasta pakollisesta."
Melkein kaikki aineet ovat pakollisia. Juuri siksi ihmettelen miksi tuosta yhdestä parista pakollisesta viikotunnissa kolmen vuoden aikan saatta syntyä niin karmea haloo.
Olen melko varma siitä että jos akiiken noiden pakollisten jokosta (poislukien pakollinen toinen kotimainen) valitaan 2-3 vähiten ylsisivistvää ja potentiallisesti hyödyllistä, niin olisi vaikeaa keksiä niiden pakollisuudelle selkeästi pinavammat perustelut kuin toiselle kotimaiselle. Siksi mielestäni tämän yhden puolitärkeän aineen pakolisuudesta riehuminen on saanut kohtuuttomat mittasuhteet suhteessa muihin puolitärkeisiin.
Siten voidaan pohtia miksi juuri tämä puolitärkeä aine saa niin suhteettomastu huomiota. Valitettavasti vastaus ei taida olla kovin kunniakas mekkalaa ylläpitäville.
"Kirjoitin jo, että pakkosaksa kokisi saman kohtalon."
Ehkä, muttei samasta syystä.Ruotsin kieli on este saksan oppimiselle. Ruotsin opiskelu ennen saksan opiskelua pitää kieltää lailla.
Suomalaisen kannattaa opiskella ensin saksa joka paljon vaikeampana kielenä vaatii paljon enmmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa. Jos tekee päinvastoin jää saksan osaaminen huonolle tasolle eikä saksaa ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.
Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa.
Entinen pääministeri Kiviniemi meni vuodeksi vaihto-oppilaaksi Saksaan oppiakseen saksaa ja siksi joutui käymään lukiota vuoden kauemmin. Entä jos hän olisi ruotsin sijaan voinut opiskella saksaa? Vaihto-oppilasvuodet ovat kalliita ja ne paljastavat pakkoruotsin mielettömyyden. Vaihto-oppilasvuodet ovat turhia kun pakkoruotsi poistuu. - huusianna
rautaako? kirjoitti:
"On se niillekin, jotka osaavat. Siksi moni laudaturin kirjoittanut unohtaa kielen muutamassa vuodessa. "
Ensin totean maanlaajuisena faktana että ruotsinkieli on suomekielislle toiseksi tärkein vieras kieli. Tämä romutta typerän väitteesi täydellisesti
Toisekis hiukan subjektiivisempi arvio koska puhut asioista joista minulla on luonnollisista syistä paljon enemmän tietoa ja kokemusta kuin sinulla.
Minulla on valtava määrä ystäviä, perheenjäseniä ja jopa vaimokin joka voi todistaa sinut vääräksi. Vaimoni kirjoitti laudaatturit ruotsista, englannista ja ranskasta. Arvaa mistä hänelle on ollut ylivoimaisesti eniten hyötyä ja iloa? Sitä kautta hänen lähisukunsakin on taas huomannut sen hyödyn ja ilon jonka ruotsiopinnot heille nyt tuottavat. Sisaruksitanikin pari ovat valineet elämänkummpaneiksi suomenkielisen.
Kaksikielisiä skidejä on syntynyt melkoinen liuta. Hekin ovat suomekielisiä joille on valtavasti hyötyä ruotsinkielestä. Yli kolmannes kaikista pääkaupunkiseudun ruotsinkielistä kolua käyvistä ovat kaksikielisä, ja luku kasvaa. Se on sitä aitoa, oikeaa ja elävää kaksikielisyyttä. Todiste siitä että kieliryhmien välienen kitka on vain joidenkin korvien välissä. En tiedä kenenkään suomenkielisen joka on meihin tutustumut joka väittä'isi muuta kuin että kaksikielisyys on rikkaus. Varmasti sellainenkin löytyy, mutta harvassa ne on.
Työpaikallani on pitkä liuta ruotsia osaavia suomenkielisä joille kieli on urakehitykselle ollut tärkeä.
Ruotsi on paitsi Suomen tärkein ulkomaakauppakumppni, myös kaikissa muissakin merkityksissä läheisin kumppanimme. Meillä on ylivoimaisesti eniten yhteisyrityksiä Ruotsin kanssa. Muillakin aloilla Ruotsi on tärkein kumppani; kulttuuri, puolustus, ulkopolitiikka, historia, yhteiskuntamalli, EU-neuvotteluissa. Eikä ihme. Mehän olimme yhtä 600 vuotta. Kyllä ruotsinkielelä on suomenkieliselle käyttöä.
Olen siis täydellsiesti osoittanut olevasi väärässä tuon väittämäsi suhteen. Kysy itseltäsi miksi väität jotain noin selvästi väärää?"Ensin totean maanlaajuisena faktana että ruotsinkieli on suomekielislle toiseksi tärkein vieras kieli. Tämä romutta typerän väitteesi täydellisesti"
---Buahahahhaaaa..... Älä vain totea vaan yritä todistaa asiasi. Toteamisesi ei todellakaan romuta mitään. - ketä näitä nyt on...
rautaako? kirjoitti:
""Norjassa, kanadassa, Sveitsissä, Espanjassa ja muissa monikielisissä maissa on eri asteita usean kotimaisen pakollisuuksia."
Näiden maiden tilanne on aina tyystin toinen."
Kyllä ja ei. Mutta jokaisessa on jonkunmallisia usean kotimaisen pakollisuuksia. Meillä taas on meidän mallinen.
"Kanadassa tilanne on myös avoimempi. "
Kanadassakin on "kanadalaisuuden liitto" jonka ainoa tehtävä on panetella ranskankielisiä, ja hekin käyttävät "pakkoranskaa" keppihevosena. Aika samanlainen tillanne siis.
"Norjassa kyse on saman kielen kahdesta variaatiosta ja näiden pakollisuutta pohditaan."
Meilläkin pohditaan eri koulaineiden pakollisuutta. Joissain piireissä ihan asiallisestikin. Ainakin virkamiesten ja poliitikkojen piireissä. Kokoomus esimerkisi on peruskouluuudistuksesta asti ideologisin perustein halunut lisää valinnaisuutta (koko järjestelmään eikä vain kieliin). Yo-uudistus oli Kokoomuksen projekti, joka hallitusohjelman mukaan jonkun verran jämäköityy (eli valinnaisuutta vähennetään, koska joltain osin lopputulos ei ollut tovotunlainen)
"Sitä paitsi on hiukan helpompi esittää pakollista yhdistelmää saksa ranska tai englanti ranska, koska näillä kielillä avautuu todella iso osa maailmaa. Suomi ruotsi ei oikein kuulu joukkoon."
Ja kuitenkin pääargumentit ovat samat kuin meillä.
Mutta nyt ainakin tiedät mihin verrata meidän mallia. Ja sehän on saavutus sinänsä. i tarvitse kiittää.Fitti-setä jutut olivat toisinaan ihan hauskoja.
Teidän, rautaako?, huumoriyritykset ovat yksinomaan typeriä.
- rautaako?
kaikki aineet ovat vaikeita. Ei kielet ole siltä osin mitenkään erityisasemassa. Päinvastoin kieliä saattaa opetella kielimatkoilla. Ruotsinkieltä voi harjoitella kotimaassakin. Moni ruotsinkielinen ummikko (tai sellaisen vanhempi) ratkaisee asian niin.
Maahanmuttajille tilanne on sama. Kaikki aineet ovat vaikeita. Maahnmuuttovaltaisille kouluille, joita maassamme on todella harvassa, annetaan lisää resursseja tämän hoitamiseski. Maahanmuutajan tilanne Suomessa pakollisine aineineen kaikkineen on kuitenkin huima parannus entiseen. On maahanmuutajia jotka puolustavat pakkoruotsa, ja varmasti vastustaviakin. Se on luonnollista.
Et ole vielä perustellut miski juuri yhden pikkuaineen parin viikotunnin pakollisuus kolmen vuoden aikana olisi niin kaikenkattava katasrofaalinen ja irrationaalinen.
"Ruotsin tarve on meillä suomenkielisillä olematon."
Aika raju väite. Oletko varma että osaat pysyä tämän asian suhteen objektiivisena kuin tuollaisia päästelet? Tuohan on rationaaliseti, objektiivisesti ja juriidisestikin siilkka valhe!
Mutta annan perusperustelut sille että olet väärässä. Molemmat kotimaiset kuuluvat kansalliseen yleisivistykseen, ruotsinkieli on suomenkielisille toiseksi tärkein vieras kieli, ja ruotsinkieli on monessa työpaikassa suositus ja joissakin jopa vaatimus. Tässä lienee pääsyyt sille että suomekielinen poliitikkojen enemmistö ylläpitää tämän asian.
"Ruotsissa, Ahvenanmaalla ja monessa muussa naapurimaassamme kieliopinnot on järjestetty oppilaan kannalta mielekkäästi."
Ehkä olisi järkevämpää verrata meitä maighin jotka tältä osin musituttavat meitä. Kanada, Sveitsi, Espanja ja jopa Norja, ovat parempia veratilukohtia. Heillä on kaikilla erityyppisiä kotimaisten kielten pakollisuuksia. Muitakin toki löytyy. Vastaavasti kannataisi tarkkaila myös mailla jossa kieleiisiä eroja ei ole huomoitu, ja näin synnytetty kahden kerroksen väkeä. Näkymät eivät ole kauniit.
"Tunnistan, että pakollisen ruotsin ystävät haluaisivat ruotsin myötä aukeavan jonkinlaisen pohjoismaisen identifikaation ja osallisuuden heille tärkeään kulttuuripiiriin. Se vaan jää useimmille aukeamatta, väistämättä."
En pidä tuota persutelua kovin painavana, vaikka toki silläkin on merkitystä. Ja siltä osin sanon että eiköhän tuonkin aukeaminen ole todennäköisempää jos kuolussa on hankkinut kieitaitopotentiaalin.
Et ole mielestäni esittänyt mitään kovin painvaa jolla voitaisiin kumota kaikki pakoliisuutta puoltavat perustelut. Mutta astetta objektiivisempi ja vähemmän ennakkoluulokyllästetty tämä aloituksesi oli kuin edellinen.
Painavimmat perustelut pakollisuuden puolest lienevät:
1) kansalliskielet kuuluu kanslliseen yleisivistykseen (tämän voi jakaa pienmpiin osiin)
2) ruotsinkieli on suomenkielisille keskimäärin toiseksi tärkein kieli englannin jälkeen
3) ruotsitaidon monopolisoituminen vain ruotsin tai kaksikielisiksi antaisi näille suhteetonta etua eikä välttämättä riittäisi ruotsinkielisten perustarpeiden saatvuuden kattamiseen kuitenkaan
Muitakin löytyy mutta ne ovat marginaalisemmat kuten tuo pohjoimainen ulottuvuus, porttiteoria, kieliryhmien tasaarvo...
Ja muistutan siis suomenkielinen poliitikkojen enemmistö, suomenkielisten virkamiesten tietojen puitteissa ovat nämä lait säätäneet. Ovatko he kaikki "irrationaalisia" propagandan uhreja?- 12
"Ruotsin tarve on meillä suomenkielisillä olematon."
rautaako?:
"annan perusperustelut sille että olet väärässä.
- Molemmat kotimaiset kuuluvat kansalliseen yleisivistykseen
- ruotsinkieli on suomenkielisille toiseksi tärkein vieras kieli
- ruotsinkieli on monessa työpaikassa suositus ja joissakin jopa vaatimus. "
Kuka määrittelee, mikä on kansallista yleissivistystä?
Millä perusteella ruotsinkieli on suomenkieliselle se toiseksi tärkein vieras kieli? Ja vaikka se olisikin monelle tärkeä, miksi sen pitäisi olla kaikille pakollinen?
Mikä merkitys on vaatimuksella, jolle ei ole oikeasti tarvetta?
"Et ole mielestäni esittänyt mitään kovin painvaa jolla voitaisiin kumota kaikki pakoliisuutta puoltavat perustelut."
Olivatko ne pakollisuutta puoltavat perustelut nuo kolme tässä alussa?
Nähdäkseni ne itsessään vaatisivat perustelut. - huusianna
12 kirjoitti:
"Ruotsin tarve on meillä suomenkielisillä olematon."
rautaako?:
"annan perusperustelut sille että olet väärässä.
- Molemmat kotimaiset kuuluvat kansalliseen yleisivistykseen
- ruotsinkieli on suomenkielisille toiseksi tärkein vieras kieli
- ruotsinkieli on monessa työpaikassa suositus ja joissakin jopa vaatimus. "
Kuka määrittelee, mikä on kansallista yleissivistystä?
Millä perusteella ruotsinkieli on suomenkieliselle se toiseksi tärkein vieras kieli? Ja vaikka se olisikin monelle tärkeä, miksi sen pitäisi olla kaikille pakollinen?
Mikä merkitys on vaatimuksella, jolle ei ole oikeasti tarvetta?
"Et ole mielestäni esittänyt mitään kovin painvaa jolla voitaisiin kumota kaikki pakoliisuutta puoltavat perustelut."
Olivatko ne pakollisuutta puoltavat perustelut nuo kolme tässä alussa?
Nähdäkseni ne itsessään vaatisivat perustelut."Kuka määrittelee, mikä on kansallista yleissivistystä?"
Suomalaiset eikä ainakaan vähemmistö.
Ruotsalaiset ovat jo satoja vuosia pyrkineet määritelemään suomalaisen sivistyksen. Nyt vihdoin olisi suomalaisten aika itse määritellä oma sivistyksensä. Se tarkoittaa vähintään pakkoruotsin poistoa ja maailmankielien opiskelun lisäämistä pakkoruotsin kustannuksella.
Vähemmistön ei tule enää jatkossa antaa määritellä suomalaisten sivistyskäsitettä. Heidän tulee vain pitää huoli omasta sivistyksestään ja niin halutessaan oppia maan pääkieli ollakseen itse sivistynyt vähemmistö.
- kokenut kokenut
Suomalainen suomessa ei tarvitse ruotsinkieltä mihinkään.
Englantia osaamalla pärjää missä vaan.- rautaako?
Minä olen suomalainen Suomess ja minä tiedän sinun olevan väärässä. Tiedät sen muuten itsekin ja kuitenkin kirjoitat noin. Miettisit syitä.
- Nettisuom. (-fenno)
rautaako? kirjoitti:
Minä olen suomalainen Suomess ja minä tiedän sinun olevan väärässä. Tiedät sen muuten itsekin ja kuitenkin kirjoitat noin. Miettisit syitä.
Näin "rautaako?": "Minä olen suomalainen Suomess ja minä tiedän sinun olevan väärässä. Tiedät sen muuten itsekin ja kuitenkin kirjoitat noin. Miettisit syitä."
Humen giljotiinin mukaan siitä, miten jokin asia on ja varsinkaan siitä, miten asiat ovat jonkin yksittäisen ihmisen kannalta, tässä tapauksessa "rautaako?:n" maailmassa, ei voi päätellä, miten asioiden tilan pitäisi yleisesti olla. Perustelu pakkoruotsia vastaan tai sen puolesta kulkee aivan muita reittejä pikin. Tavallisimmin asian ratkaisee puolesta tai vastaan kansan enemmistön ääni. Edustuksellisessa demokratiassa dilemmana on se, vastaako edustajien enemmistön mielipide kansan enemmistön mielipidettä. Pakkoruotsin tapauksessa mielipiteet mittausten mukaan eivät vastaa toisiaan. Se on ongelman ydin. - adfgaeadf
rautaako? kirjoitti:
Minä olen suomalainen Suomess ja minä tiedän sinun olevan väärässä. Tiedät sen muuten itsekin ja kuitenkin kirjoitat noin. Miettisit syitä.
Ensinnäkin, sinä et ole suomalainen vaan suomen_ruotsalainen_.
Toisekseen, ruotsin osaamiselle on RKP:n vaatimuksesta luotu _keinotekoinen, lakitekninen_ tarve. Todellisuudessa ruotsia ei Suomessa tarvitse juuri missään, minkä osoittaa jo tämäkin keskustelu hurríen kanssa; se käydään suomeksi.
- 515
No tottakai ruotsi on tärkeä ruotsinkielisille ei sitä kukaan kiistä.
Mutta ne piirit on niin pienet,ettei niiden takia tarvitse koko Suomea
kouluttaa.
Opettaja kirjoitti todella hyvin;kuinka helposti ruotsalaiset Ruotsissa
oppisivat suomen,siinä on juuri se pointti,että ei opita kun ei ole
tarvetta eikä mahdollisuutta harjoitukseen.
Kun näitä keskusteluja on lukenut niin ei voi muuta sanoa kuin,että
ei ole toista itsekkäämpää kansanosaa Suomessa kuin suomenruotsalaiset.
Vaikka koko maa menisi konkurssiin heidän vaatimustensa takia,ei mitään väliä
kunhan saavat alistaa suomalaista.
Heillä on omat instanssinsa lastentarhasta vanhainkotiin ja se ei riitä,
heidän pitää hallita vielä toistenkin elämää.
Hävetkää,minun mieleni on ainakin täysin muuttunut,mitä tulee tähän
kaksikielisyysteeskentelyyn. - elämän koulussa
On syntynyt pitkä ketju ruotsinkielen hyödyllisyydestä ja hyödyttömyydestä.
Luin koulussa pitkän ruotsin ja voin sanoa, että en osaa ruotsia. Jonkin sanan muistan ja melko paljon kielioppia, mutta siihen se jääkin.
Olen sitä mieltä, että ei Suomen syrjäkylissä ruotsia pitäisi pakolla lukea. Hän, joka vapaaehtoisesti ruotsinkielen valitsee, se on ihan OK, mutta jokaisen oppilaan, taulapäänkin, pitäisi sitä tankata, niin onhan se ihan väärin. Hukkaan heitettyä opiskeluaikaa, jonka olisi hyödyllisemminkin voinut käyttää. - koontien koonti
rautaako?:
"annan perusperustelut sille että olet väärässä.
- Molemmat kotimaiset kuuluvat kansalliseen yleisivistykseen
- ruotsinkieli on suomenkielisille toiseksi tärkein vieras kieli
- ruotsinkieli on monessa työpaikassa suositus ja joissakin jopa vaatimus. "
Tässä ne ovat pakollisen ruotsin kevyet perustelut, mutuja ja kehäpäättelyä.
Ainoaksi toistuvaksi perusteluksi näyttää jäävän suomenkielisten ja vapaata kielivalintaa kannattavien syyttäminen vihasta ja kateudesta ja ymmärtämättömyydestä. Näin ei tarvitse keskustella itse asiasta.
Tällainen keskustelu ei ole minkään arvoista.
Poliitikot työntävät Ahtisaari-ryhmän paperia hallitusohjelmaan, mutta ei heilläkään ole mitään perustetta pakolliselle ruotsille. Paitsi että suomenruotsalaisuuden tulee voida elää Suomessa. Tietysti - mutta ei näin rumalla tavalla, ei näin rakenneta positiivista vähemmistöasemaa. - 123...
"Tunnistan, että pakollisen ruotsin ystävät haluaisivat ruotsin myötä aukeavan jonkinlaisen pohjoismaisen identifikaation ja osallisuuden heille tärkeään kulttuuripiiriin. Se vaan jää useimmille aukeamatta, väistämättä."
- Luultavasti tämä pakollinen ruotsi on juuri ruotsinkielisen suomalaisen ja joidenkin samanmielisten suomalaisten lempilapsi. Koko heidän identiteettinsä perustuu siihen, että he haluavat olla enemmistönä ja suomenkielinen halutaan pitää keinolla millä hyvänsä vähemmistönä. Parhaiten tämä onnistuu vahvojen pohjoismaisten siteiden ansiosta jossa vielä työkielenä olisi ruotsin kieli eikä englanti jolla kanssakäyminen parhaiten onnistuisi. On täysin turhaa kuvitella, että kaikki pohjoismaalaiset ymmärtäisivät toisiaan jos he puhuvat "omaa" kieltään. Tämä onnistuu ainoastaan jos islantilainen osaa joko norjaa tai ruotsia ja tanskalainen on opetellut kohtalaisesti ruotsia.
Jos nämä pohjoismaiset kontaktit lakkaisivat yht`äkkiä olemasta niin koko suomenruotsalainen maailma romahtaisi totaalisesti kokonaan, sillä juuri pitämällä suomenkieliset vähemmistönä heidän itsetuntonsa säilyy. Ja tämä onnistuu ainoastaan tiiviillä yhteistoiminnalla muun Pohjolan kanssa jolloin he kokevat olevansa enemmistöä. - 12
"Koko heidän identiteettinsä perustuu siihen, että he haluavat olla enemmistönä ja suomenkielinen halutaan pitää keinolla millä hyvänsä vähemmistönä."
Koska suomenruotsalaiset kokevat aina olleensa muita enemmän "kulturbärande", he eivät useimmiten voi ymmärtää, miksi heidän pitäisi sopeutua kielivähemmistöksi. Siksi he todella kokevat olevansa Nordenin kielienemmistön osa ja suomalaiset (siis suomenkieliset) taas ovat se aito kielivähemmistö, joka ei omaa etuaan ymmärrä.
Jännittävää on, että itse asiassa sanaa "suomalaiset" ei voi käyttää lainkaan, niin hämärä on sen sisältö. Tässä maassa asuu suomenruotsalaisen tulkinnan mukaan "suomenmaalaisia", joista osa puhuu ruotsia ja heistäkin vain osa on suomenruotsalaisia, osa jotain muuta. Suomenkielisiä voi ruotsiksi kutsua finnareiksi, mutta suomeksi heillä ei ole nimitystä. Sellaista ei suomeksi tarvita, sillä mitään etnistä ja kielellistä yhtenäisyyttä ei suomenkielisyydelle kannata perustaa, se olisi aika rasistista kahden kansalliskielen maassa.
Minulla ei ole mitään Suomen ruotsinkielisiä asukkaita vastaan. Minusta ruotsinkielinen (myös keskieurooppalaisia ja venäläisiä vaikutteita kantava) kulttuuri säilyy täällä ihan elinvoimaisena Nordenin ja sen skandinaavisen kulttuurin läheisyydessä mielenkiintoisessa vuorovaikutuksessa suomenkielisen kulttuurin kanssa. (Sanon tämän nyt erityisen painokkaasti, koska olen väsynyt ruotsinsyöjän leimaan, jolla meitä kielivapaudesta keskustelevia yleensä heitetään).
Nyt vain on Norden suomenmaalaisuuden ohella saatava virallisesti rakentaa sekä suomalaista monikulttuuria että suomalaista kulttuuria, jossa suomen kieli on se keskeinen yhdistävä tekijä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!
Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten3143856Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?2093068Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en722604Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.2422054Tuollainen kommentti sitten purjehduspalstalla
"Naisen pillu se vasta Bermudan kolmio on. Sinne kun lähdet soutelemaan niin kohta katoaa sekä elämänilo että rahat"161495Nesteen bensapumput pois, tilalle latausasemat
Näin se maailma muuttuu, kun Suomessakin liikenneasemat lopettavat polttoaineiden myynnin ja tarjoavat enää sähköä autoi1781402Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?421381Nukkumisiin sitten
Käsittelen asiaa tavallani ja toiveissa on vielä että tästä pääsee hyppäämään ylitse. Kaikenlaisia tunteita on läpikäyny41357Syö kohtuudella niin et liho.
Syömällä aina kohtuudella voi jopa laihtua.On paljon laihoja jotka ei harrasta yhtään liikuntaa. Laihuuden salaisuus on251344Muistatko komeroinnin?
Taannoin joskus kirjoitin aloituksen tänne komeroinnista eli hikikomoreista; syrjäytyneistä nuorista ihmisistä. Ehkä asu511287