Lapsuus 60-70 luvulla

köyhät suomessa piil

olin silloin noin 10 vuotias, ja asuimme omakotitalossa, vain isä kävi töissä.
Koskaan ei ollut näin toiukkaa kuin on nyt 2000 luvulla olevat perheet.
Elimme normaalia elämää, eikä ollut edes leipäjonoja eikä kirpputoreja.

Emme me ainakaan siellä käyneet, jos niitä sattui olemaan.

Isän palkalla elettiin ja äidin sairaseläkkeellä. Hyvin riitti.

Mutta nyt 2000 luvulla suomi on täynnä köyhiä!!!! Palkka ei riitä elämiseen, ja leipäjonot senkun pitenee ja ovat normaalia päivää. Ennen niitä hävettiin jos oli, nyt sinne menee jo työssäkäyvät.

Miten voi olla mahdollista?

Nykyiset hallitukset sen tekee, rikkaille annetaan verohelpotukisia ja ohjaillaan kaikki heidän tililleen keinolla millä hyvänsä, ja köyhät jätetään oman onnensa nojaan.

Suomen pitäisi hävetä, eikä mainostaa hyvinvointivaltiona, kun suomi ei sitä ole. Hyvinvointivaltiossa ei ole köyhyyttä eikä leipäjonoja.

Suomen verorahat ohjataan ulkomaille, ja paapotaan ulkolaisia pakolasia ennemmin kuin autetaan oman maan kansalaisia.

Millasethan bonukset on luvassa päätttäjille, joille varmaan luvataan sievoiset summat, jos saa apupaketit ulkomaille hyväksytyksi!!!! Tuntuu siltä että ei ole puhtaat jauhot pussissa.

89

3339

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tuona aikana oli

      paljon rötösherroja, kuten tietysti nytkin.

      Rahaa vain kaavittiin omaan taskuun suotta surutta mitään veroja maksamatta.
      Harmaa talous kukoisti, ja kukaan ei välittänyt mitään.

      Muutama tietysti jäi kiinni, mutta, so what?

    • samaa miettinyt

      Meillä kanssa vaan isä vakitöissä ja äidillä viikonlopputyö seurakunnalla. Olin alle 10-vuotias, kun suunniteltiin remonttia rintamamiestaloon. Äiti mietti, että uskaltaakohan sitä ottaa velkaa. Meillä se talo oli siis tuolloin jo kokonaan maksettu. Talo oli ostettaessa vain muutaman vuoden vanha. Toki remontissa oli se pääasia, kun ei tullut vesi johtoja pitkin vaan oli kaivossa, että saataisiin vesijohtovesi. Sähköt oli. Ei nykyään uutta taloa saa maksettua noin nopeasti kahdellakaan palkalla, ei edes yksiötä.

    • Suomi erittäin köyhä

      Niinpä, miksi katainenkaan hampaat irvessä halusi että tukipaketit hyväksytään!! Olisiko bonukset tiedossa?

      Mutta oman maan lapsiperheet sai 0,40 senttiä lisää lapsilisää!

    • muuttuneet ajat

      Muistan hyvin 60-70 luvun. Ei sitä voi verrata nykymenoon. Ennen ei ollut sellaista kulutusta mikä on nykyään. Tv ja radio ainoat , ei ollut edes puhelinta vana soitettiin pakolliset kioskista. Nyt taulutv:t,(maksukanavat,.) digiboxit, kännykät jne,,, ja nekin maksavat.

      Asuminen aloitettiin ok-talon vuokra ullakkohuoneesta, jossa oli pieni alkovi, pieni sähköhella. Siitä pikkuhiljaa isompaan huone keittiö, puulämmitykset ja puuhella ( sähköhellan lisäksi) Pyykki pestiin erillisessä saunassa jossa oli iso puulla lämmittettävä pata. Valkopyykki keitettiin. Pulsaattorikone tuli jossain vaiheessa ja helpotti ainakin pyykin puristamisessa kuivaksi...

      Kaikki kulutus oli minimaalista verraten nykyaikaan. Vaatteet ommeltiin itse ja tehtiin kaikki itse. Ei ostettu valmisruokaa ja sitä ei varmaan ollutkaan. Leivottiin kaikki itse. Ajat ovat muuttuneet ja me sen mukana.

      • Saita Itara

        Mä ajattelin, että alan säästää ja opetella ompelemaan. Aika kalliiksi tulisi, ei voi todellakaan verrata. Kankaat ovat valmisvaatteen hintaisia ja ikkunaverhot tuli halvemmaksi hankkia Anttilasta valmiina. Meillä ei äiti osannut ommella, joten käytiin ompelijalla, vaikka oltiin vähävaraisia. Isä oli kyllä käsistään kätevä, mutta miehet ompelukoneen ääreen siihen aikaan.. Nykyään ompelijalla teettäminen on täysin rikkaiden hupia..


      • customcouture
        Saita Itara kirjoitti:

        Mä ajattelin, että alan säästää ja opetella ompelemaan. Aika kalliiksi tulisi, ei voi todellakaan verrata. Kankaat ovat valmisvaatteen hintaisia ja ikkunaverhot tuli halvemmaksi hankkia Anttilasta valmiina. Meillä ei äiti osannut ommella, joten käytiin ompelijalla, vaikka oltiin vähävaraisia. Isä oli kyllä käsistään kätevä, mutta miehet ompelukoneen ääreen siihen aikaan.. Nykyään ompelijalla teettäminen on täysin rikkaiden hupia..

        Opettele vaan ompelemaan, mutta osta kankaat kirpparilta. Voit myös kustomoida toisten vanhoja vaatteita. Tulee edulliseksi ja saat yksilöllisiä vaatteita - lisäksi luonto kiittää.


      • hölö&pölö
        Saita Itara kirjoitti:

        Mä ajattelin, että alan säästää ja opetella ompelemaan. Aika kalliiksi tulisi, ei voi todellakaan verrata. Kankaat ovat valmisvaatteen hintaisia ja ikkunaverhot tuli halvemmaksi hankkia Anttilasta valmiina. Meillä ei äiti osannut ommella, joten käytiin ompelijalla, vaikka oltiin vähävaraisia. Isä oli kyllä käsistään kätevä, mutta miehet ompelukoneen ääreen siihen aikaan.. Nykyään ompelijalla teettäminen on täysin rikkaiden hupia..

        Tokkiinsa, aina pitää vertailla. 60-70 luvuilla yksinkertaisesti duunaripalkalla
        oli enemmän ostovoimaa kun tänään. (asuminen, ruoka)
        Eiköhän ruuan tuottajahinnan ja kaupan myyntihinnan välissä ole joku
        pitkäkynsi tai useampi tämäpäivänä. 50 vuotta takasin ei vedetty näin
        härskisti välistä.

        Lapset tänäpäivänä maksaa eritavalla kun ennen vaatteineen ja harrastuksineen,jottei erotu muista.

        Kerrostalovuokralainen maksaa halvasta, mitättömän kokoisesta
        tonttimaastakin sikakallista hintaa kerrostalon siinä seistessä.
        Vuokrassa maksetaan jos jonkinmoisten konsultti ym isännöinti
        firmojen palveluista ja veroa, veron päällä.
        Välistävetäjää tänäpäivänä riittää eritavalla kuin ennen.

        Ennen isännöitsijä ja tanonmies usein asui omistusasunto kerrostalossa,
        olivat ehkä halvempia kuin tämänpäivän isot erilliset firmat.
        Kalliit on nykyään vanhojen omistusasuntojenkin korjauskustannukset.

        Kauppa se on joka kannattaa. Hartiapankki omakotirakentaja maksaa
        ostamastaan puolet rautaupalle, puolet saa itelleen, katteet on karmeet.
        Ehkä oli toisenlaiset 60 luvulla.

        Ei voi kun olla tyytyväinen, ettei ole enää lähimenneisyydessä ollut
        nuori, ei tällaista kilpailuelämää olisi ollut välttämättä mukava nuorena elää.


      • Anise
        customcouture kirjoitti:

        Opettele vaan ompelemaan, mutta osta kankaat kirpparilta. Voit myös kustomoida toisten vanhoja vaatteita. Tulee edulliseksi ja saat yksilöllisiä vaatteita - lisäksi luonto kiittää.

        Samaa mieltä, monesti olen löytänyt parinmetri kangaspalan euron hintaan. Ja Hyväkuntoisista pussilakavoista saa myös paljon kangasta.


    • köyhä ja kipeä

      Kyllä säästät itse ommellen, vertailin hintaa, tekokuituiset pitkät housut olivat saman hintaiset kuin laadukas villakangas.

      Tietty kun on oikein säästäväinen, ostan kirpputorilta.

      • singer.

        Ei sitä pelkällä kankaalla ommella, tarvitaan myös ompelukoneet,mielellään tavallinen ja saumuri, kun nyky kankaat kaikki joustaa, ja vetoketjuja ,nauhoja, nappeja, kaavoja ja tietty lankaa monen väristä.
        Sitte myös silitysraudat ja laudat.
        Kankaat voi vielä edullisesti saada, mutta ne muut napit ja ketjut maksaa aikas paljon.
        Alennusmyynneistä saa edullisemmin jo valmiin vaatteen.


      • köyhä ja kipeä
        singer. kirjoitti:

        Ei sitä pelkällä kankaalla ommella, tarvitaan myös ompelukoneet,mielellään tavallinen ja saumuri, kun nyky kankaat kaikki joustaa, ja vetoketjuja ,nauhoja, nappeja, kaavoja ja tietty lankaa monen väristä.
        Sitte myös silitysraudat ja laudat.
        Kankaat voi vielä edullisesti saada, mutta ne muut napit ja ketjut maksaa aikas paljon.
        Alennusmyynneistä saa edullisemmin jo valmiin vaatteen.

        Samaa kaavaa voi käyttää useasti, vetoketjut ja langat alle eurolla. No takin vetoketju on kallis, mutta niitä harvemmin tekee.
        Kokeile, havaitset selviäväsi puolella kustannuksista verrattuna valmiiden ostajiin.


      • nuukuus kunniaan
        singer. kirjoitti:

        Ei sitä pelkällä kankaalla ommella, tarvitaan myös ompelukoneet,mielellään tavallinen ja saumuri, kun nyky kankaat kaikki joustaa, ja vetoketjuja ,nauhoja, nappeja, kaavoja ja tietty lankaa monen väristä.
        Sitte myös silitysraudat ja laudat.
        Kankaat voi vielä edullisesti saada, mutta ne muut napit ja ketjut maksaa aikas paljon.
        Alennusmyynneistä saa edullisemmin jo valmiin vaatteen.

        Nappeja saa usein edullisemmin ostamalla kirpputorilta vaatteen, jossa on nappeja, kuin ostamalla napit erikseen. Sillä tavalla voi löytää todella upeita ja ainutlaatuisia nappeja. Myös kirpputorivaatteiden vetoketjut voi hyödyntää, jos ne ovat kunnossa. Kirpputorilta löytyy myös ompelu- ja neulelankoja yms.


      • ale,ale
        köyhä ja kipeä kirjoitti:

        Samaa kaavaa voi käyttää useasti, vetoketjut ja langat alle eurolla. No takin vetoketju on kallis, mutta niitä harvemmin tekee.
        Kokeile, havaitset selviäväsi puolella kustannuksista verrattuna valmiiden ostajiin.

        meikä juuri osti H&M:stä kympillä neljä T-paitaa ja farkut kahdeksalla eurolla ei kyl kantsi enää alkaa neuloon.


      • Taitoa riittää
        singer. kirjoitti:

        Ei sitä pelkällä kankaalla ommella, tarvitaan myös ompelukoneet,mielellään tavallinen ja saumuri, kun nyky kankaat kaikki joustaa, ja vetoketjuja ,nauhoja, nappeja, kaavoja ja tietty lankaa monen väristä.
        Sitte myös silitysraudat ja laudat.
        Kankaat voi vielä edullisesti saada, mutta ne muut napit ja ketjut maksaa aikas paljon.
        Alennusmyynneistä saa edullisemmin jo valmiin vaatteen.

        Saa hyvinkin, mutta kuka osaa korjailla, no minä osaan ja aika monta entisiaikaista markkaa on säästetty ja vielä eurojakin, tosin se loppuu tähän koska en osaa opettaa vasenkätistä tytärtäni tähän hommaan mutta ei osanneet opettajajatkaan 80 -luvulla, tuskin osaavat vieläkään.


      • täystumpelo
        singer. kirjoitti:

        Ei sitä pelkällä kankaalla ommella, tarvitaan myös ompelukoneet,mielellään tavallinen ja saumuri, kun nyky kankaat kaikki joustaa, ja vetoketjuja ,nauhoja, nappeja, kaavoja ja tietty lankaa monen väristä.
        Sitte myös silitysraudat ja laudat.
        Kankaat voi vielä edullisesti saada, mutta ne muut napit ja ketjut maksaa aikas paljon.
        Alennusmyynneistä saa edullisemmin jo valmiin vaatteen.

        Eipä kannata laadukasta kangasta ostaa jos opettelee...kun on se peukalo ihan todella keskellä kämmentä! En saa edes paperia leikattua suoraan, saati sitten jotain kangasta. Lakanoita teen itse ja tyynyliinoja, kun kukaan ei näe, mutta en vaatteita. Niistä kun pitäisi tulla vielä istuvia. Mitä kaavoihin tulee, ne on tehty mallinmittaisille. Mistä löytäis helppoja, siis todella helppoja kaavoja alle 160 cm hoikalle, mutta kuitenkin naisen muodot omaavalle naiselle? Ei ole taitoa muokata itse. Kellohameita pari myös olen joskus tehnyt, ne on helppoja kuminauhakujalla, mutta mitään muuta en osaa. Niihin ei tarvitse kovin kummoisia kaavoja. Mutta housut on jo vaikeet, mulle kun on tosi vaikeeta jo se lahkeiden lyhentäminen varsinkin farkuissa. Paksuun saumaan pitää olla jo laadukas kone, mulla on halpa signer aikonaan tukitöissä ollessa ostin jollain 900 markalla.


      • köyhä kelan sylkemä
        singer. kirjoitti:

        Ei sitä pelkällä kankaalla ommella, tarvitaan myös ompelukoneet,mielellään tavallinen ja saumuri, kun nyky kankaat kaikki joustaa, ja vetoketjuja ,nauhoja, nappeja, kaavoja ja tietty lankaa monen väristä.
        Sitte myös silitysraudat ja laudat.
        Kankaat voi vielä edullisesti saada, mutta ne muut napit ja ketjut maksaa aikas paljon.
        Alennusmyynneistä saa edullisemmin jo valmiin vaatteen.

        kierrätyksestä saat koneen 4-5 e, vetoketjut ja napit vanhoista vaatteista uusiokäyttöön, keinoja kyllä on, jos on pakko.


      • köyhä ja kipeä
        täystumpelo kirjoitti:

        Eipä kannata laadukasta kangasta ostaa jos opettelee...kun on se peukalo ihan todella keskellä kämmentä! En saa edes paperia leikattua suoraan, saati sitten jotain kangasta. Lakanoita teen itse ja tyynyliinoja, kun kukaan ei näe, mutta en vaatteita. Niistä kun pitäisi tulla vielä istuvia. Mitä kaavoihin tulee, ne on tehty mallinmittaisille. Mistä löytäis helppoja, siis todella helppoja kaavoja alle 160 cm hoikalle, mutta kuitenkin naisen muodot omaavalle naiselle? Ei ole taitoa muokata itse. Kellohameita pari myös olen joskus tehnyt, ne on helppoja kuminauhakujalla, mutta mitään muuta en osaa. Niihin ei tarvitse kovin kummoisia kaavoja. Mutta housut on jo vaikeet, mulle kun on tosi vaikeeta jo se lahkeiden lyhentäminen varsinkin farkuissa. Paksuun saumaan pitää olla jo laadukas kone, mulla on halpa signer aikonaan tukitöissä ollessa ostin jollain 900 markalla.

        Ihan 200 eurolla saat uuden Singerin peruskoneen.
        Suomalaisista kaavalehdistä löytyy kaikkia kokoja. Noin minäkin luulin etten ikinä opi, ensimmäinen paitapusero tuli vähän hassu, mutta toisella kertaa onnisti.
        Neuvon tekemään vaikka taskuttomat pitkät housut, tai kietaisuhameen, et varmasti kadu oppimaasi taitoa. Kunhan et kiirehdi työtä valmiiksi.


      • .
        köyhä ja kipeä kirjoitti:

        Samaa kaavaa voi käyttää useasti, vetoketjut ja langat alle eurolla. No takin vetoketju on kallis, mutta niitä harvemmin tekee.
        Kokeile, havaitset selviäväsi puolella kustannuksista verrattuna valmiiden ostajiin.

        Lasten puku 120 kankaat vetoketju ja napit maksoivat 67 €, valmiita saa 50 €


      • täystumpelo
        köyhä ja kipeä kirjoitti:

        Ihan 200 eurolla saat uuden Singerin peruskoneen.
        Suomalaisista kaavalehdistä löytyy kaikkia kokoja. Noin minäkin luulin etten ikinä opi, ensimmäinen paitapusero tuli vähän hassu, mutta toisella kertaa onnisti.
        Neuvon tekemään vaikka taskuttomat pitkät housut, tai kietaisuhameen, et varmasti kadu oppimaasi taitoa. Kunhan et kiirehdi työtä valmiiksi.

        Hei, mulla on se ompelukone yhä, jonka silloin ostin. sillä saa suoraa ja siksakkia ja napinläven, en tiedä mitä muuta. En minä tarvitse konetta, vaan ompelutaitoa. Mulla on sellainen kirja, jonka pitäisi olla helppo, mutta eivät ne ole helppoja. Ompelu ei oikeastaan ole se vaiken osa, vaan leikkaaminen ja palojen sovittaminen. koneella kyllä saa jo jotenkin ommeltua, kun saisi leikattua nätisti.


      • täystumpelon lisäys
        täystumpelo kirjoitti:

        Hei, mulla on se ompelukone yhä, jonka silloin ostin. sillä saa suoraa ja siksakkia ja napinläven, en tiedä mitä muuta. En minä tarvitse konetta, vaan ompelutaitoa. Mulla on sellainen kirja, jonka pitäisi olla helppo, mutta eivät ne ole helppoja. Ompelu ei oikeastaan ole se vaiken osa, vaan leikkaaminen ja palojen sovittaminen. koneella kyllä saa jo jotenkin ommeltua, kun saisi leikattua nätisti.

        Siis se 900 maksanut koneeni on aika samanlainen kuin mitä nykyään saa parilla sadalla eurolla.


      • täystumpelo
        köyhä kelan sylkemä kirjoitti:

        kierrätyksestä saat koneen 4-5 e, vetoketjut ja napit vanhoista vaatteista uusiokäyttöön, keinoja kyllä on, jos on pakko.

        Edelleen toistan: Ongelma ei ole koneen puute, se on. Nappeja, eihän niitä erityisemmin edes tarvitse, nytkin mulla on vaatteissa nappi vain farkuissa. En usko, että ompelutaitoni paranee siitä, että ostan toisen ompelukoneen, kun yksi on jo. Mulla on itseasiassa tosi hyvät kangasaksetkin, vuosia vanhat. Kohta saan kuulla neuvoja saksien ostosta - Opetelkaa nyt ihmiset lukemaan. Mulla on jotain kankaitakin kerran heikkona hetkenä ostin eurokankankaasta kympillä niin paljon kuin jaksat kantaa. Mutta olen onnistunut vasta tärvelemään niitä.


      • minäkään en osaa
        täystumpelo kirjoitti:

        Edelleen toistan: Ongelma ei ole koneen puute, se on. Nappeja, eihän niitä erityisemmin edes tarvitse, nytkin mulla on vaatteissa nappi vain farkuissa. En usko, että ompelutaitoni paranee siitä, että ostan toisen ompelukoneen, kun yksi on jo. Mulla on itseasiassa tosi hyvät kangasaksetkin, vuosia vanhat. Kohta saan kuulla neuvoja saksien ostosta - Opetelkaa nyt ihmiset lukemaan. Mulla on jotain kankaitakin kerran heikkona hetkenä ostin eurokankankaasta kympillä niin paljon kuin jaksat kantaa. Mutta olen onnistunut vasta tärvelemään niitä.

        tosi on, kyllä sitä taitoa tarvitaan, jos ommella meinaa, ei pelkällä kankailla ja koneella tee mitään, jos ei osaa .Ei kaikki ole syntynyt ompelijoiksi, ammattiopistossakin pukuompelijaksi käydään 3v koulua.


      • köyhä ja kipeä
        minäkään en osaa kirjoitti:

        tosi on, kyllä sitä taitoa tarvitaan, jos ommella meinaa, ei pelkällä kankailla ja koneella tee mitään, jos ei osaa .Ei kaikki ole syntynyt ompelijoiksi, ammattiopistossakin pukuompelijaksi käydään 3v koulua.

        Myönnän että neuleohjeita en minäkään jaksa seurata, teen ne omasta päästäni.
        Mutta vaatteita ommellessa työ tekijäänsä opettaa vaikka ohjeet olisivat vieraskielisiä.
        Kaikki eivät opi pitämään.
        Jos pitää jostain, oppii helpommin, on vain voitettava "en kuitenkaan osaa"-mieliala.
        Ajatelkaa kuinka kivalta tuntuu itsetehdyt vaatteet yllä, sitten joku kysyy mistä ostit noin upeat.


      • täystumpelo
        köyhä ja kipeä kirjoitti:

        Myönnän että neuleohjeita en minäkään jaksa seurata, teen ne omasta päästäni.
        Mutta vaatteita ommellessa työ tekijäänsä opettaa vaikka ohjeet olisivat vieraskielisiä.
        Kaikki eivät opi pitämään.
        Jos pitää jostain, oppii helpommin, on vain voitettava "en kuitenkaan osaa"-mieliala.
        Ajatelkaa kuinka kivalta tuntuu itsetehdyt vaatteet yllä, sitten joku kysyy mistä ostit noin upeat.

        Minä osaa neuloa erittäin hyvin, mutta..niissäkin pysyttelen pipoissa ja sukissa. Se yhteenompelu, olen monta kaunista neuletta pilannut siinä vaiheessa. Ei kukaan kysele miten upea, vaan enemmänkin että miten tuokin kehtaa tuollaista pitää. Se on vaikea tajuta niiden, joilla on kädentaitoja, että toisilla ei ole. En tiedä miksi neulominen ja virkkaaminen myös sujuu paremmin.


      • ompelijatarko?
        täystumpelo kirjoitti:

        Edelleen toistan: Ongelma ei ole koneen puute, se on. Nappeja, eihän niitä erityisemmin edes tarvitse, nytkin mulla on vaatteissa nappi vain farkuissa. En usko, että ompelutaitoni paranee siitä, että ostan toisen ompelukoneen, kun yksi on jo. Mulla on itseasiassa tosi hyvät kangasaksetkin, vuosia vanhat. Kohta saan kuulla neuvoja saksien ostosta - Opetelkaa nyt ihmiset lukemaan. Mulla on jotain kankaitakin kerran heikkona hetkenä ostin eurokankankaasta kympillä niin paljon kuin jaksat kantaa. Mutta olen onnistunut vasta tärvelemään niitä.

        Sinun pitäisi päästä opettelemaan ompelemista. Semmoisen ihmisen kanssa joka on ommellut, eikä opettanut. Semmoinen ihminen voisi osata opettaa "tumpeloakin" ompelemaan. Muistan omalta kouluajalta 70-luvulla kun opettaja puisteli päätään ja sanoi että "ei hyvänen aika..." ja purki toisen työllä ja tuskalla tekemät työt vaikka toinen oli kaiken taitonsa käyttänyt ja osannutkin mielestään jotain.
        Onnekseni se en ollut minä jolta purettiin, sain synnyinlahjana mummolta kädentaidot, äiti ei ollut kummoinen ompelija mutta kutomalla tekee vaikka norsulle kärsänlämmittimen. Ei äitikään täysin taidoton siis ollut.


      • täystumpelo
        ompelijatarko? kirjoitti:

        Sinun pitäisi päästä opettelemaan ompelemista. Semmoisen ihmisen kanssa joka on ommellut, eikä opettanut. Semmoinen ihminen voisi osata opettaa "tumpeloakin" ompelemaan. Muistan omalta kouluajalta 70-luvulla kun opettaja puisteli päätään ja sanoi että "ei hyvänen aika..." ja purki toisen työllä ja tuskalla tekemät työt vaikka toinen oli kaiken taitonsa käyttänyt ja osannutkin mielestään jotain.
        Onnekseni se en ollut minä jolta purettiin, sain synnyinlahjana mummolta kädentaidot, äiti ei ollut kummoinen ompelija mutta kutomalla tekee vaikka norsulle kärsänlämmittimen. Ei äitikään täysin taidoton siis ollut.

        Käsityönopettajat ovat kyllä samaa sarjaa liikunnanopettajien kanssa, pilaamassa ilon. Kun en osannut ommella ja tekemäni sukka olikin sitten kaunis, niin sanoi, että äitis on sen tehnyt, ja antoi kutosen käsitöistä aiemmin olleen seiskan sijaan. En sitten toista sukkaa tehnyt ollenkaan, tein seuraavat sukkani vasta vuosien kuluttua. Nyt teen niitä sukulaisille ja hyvin kelpaa, käytössä näkyy veljellänikin olevan, jopa sillä hyvätuloisella veljelläni ja aina ottaa lisääkin, valitsee värit mun lankavarastosta. Palkkaa en ota, mutta käydessään ostaa pitsat tai jotain vastaavaa.


      • köyhä ja kipeä
        täystumpelo kirjoitti:

        Käsityönopettajat ovat kyllä samaa sarjaa liikunnanopettajien kanssa, pilaamassa ilon. Kun en osannut ommella ja tekemäni sukka olikin sitten kaunis, niin sanoi, että äitis on sen tehnyt, ja antoi kutosen käsitöistä aiemmin olleen seiskan sijaan. En sitten toista sukkaa tehnyt ollenkaan, tein seuraavat sukkani vasta vuosien kuluttua. Nyt teen niitä sukulaisille ja hyvin kelpaa, käytössä näkyy veljellänikin olevan, jopa sillä hyvätuloisella veljelläni ja aina ottaa lisääkin, valitsee värit mun lankavarastosta. Palkkaa en ota, mutta käydessään ostaa pitsat tai jotain vastaavaa.

        Kokeile yhdistää villatakin saumat ompelukoneella käyttäen apuna vinonauhaa, laita pitkä tikki.
        On ikävää jos itsetunto viedään juuri lahjakkailta ihmisiltä.
        Ihailin yli kaiken käsityönopettajaa, hän ei vain jaksanut meidän rasavillien kanssa.


    • 60-luvun niukkuus

      Eläminen oli kaikin puolin niukkaa 60-luvulla. Se näkyi kodin sisustuksessakin ja lasten leluissa. ;Muuttotavarat sopivat pieneen kuormautoon.

      Joka muistaa Heikki ja Kaija sarjan tv:stä ja heidän kotinsa sisustuksen, sellaista se oli miltei kaikilla tavallisilla työläisillä .

      Ajatelkaa 2000-luvun kotia ja vaikka lasten leluvuoria. Ei ihme että nykylapset ovat vilkkaita, onhan heillä liikaa virikkeitä ympärillään..

      • kävelykone puuttuu

        Juu ja jolllain palstalla joku valitti pyykkihelvetistä???? Ajatella, nyt on kaikki pesukoneet, joka työlle on oma kone.. ja vielä valitetaan että kotitöistä.

        Laskekaapa huviksenne, kuin monta kotitalouskonetta huushollissanne on??? Ällistytte sitä määrää. Huusholli on niin koneellistettu, että jos vielä kehtaa valittaa, niin ihminen on enemmän kuin ääliö.


      • Pätkä Työläinen
        kävelykone puuttuu kirjoitti:

        Juu ja jolllain palstalla joku valitti pyykkihelvetistä???? Ajatella, nyt on kaikki pesukoneet, joka työlle on oma kone.. ja vielä valitetaan että kotitöistä.

        Laskekaapa huviksenne, kuin monta kotitalouskonetta huushollissanne on??? Ällistytte sitä määrää. Huusholli on niin koneellistettu, että jos vielä kehtaa valittaa, niin ihminen on enemmän kuin ääliö.

        Mä nautin maalla mummolassa kun pesin pyykkejä käsin ulkona, elämysekstremeä. Kyllä, mm. tämä minulla aina kalskahtaa korvaan, "vaatteet ostan..." eihän sitä vaatteita tarvitse edes kovin paljon, jos ei töissä käy - ja duunaritöissäkin on usein työvaatteet talon puolesta. Itse en työttömyysjaksojen aikana osta vaatteita koskaan, kotona välttää huonommatkin. Työhaastatteluvaatteet on ollut erikseen, ne on sitten työvaatteet kun tärppää ja palkalla ostan ehkä uuden työvaatekerran alesta.


      • köyhä ja kipeä
        Pätkä Työläinen kirjoitti:

        Mä nautin maalla mummolassa kun pesin pyykkejä käsin ulkona, elämysekstremeä. Kyllä, mm. tämä minulla aina kalskahtaa korvaan, "vaatteet ostan..." eihän sitä vaatteita tarvitse edes kovin paljon, jos ei töissä käy - ja duunaritöissäkin on usein työvaatteet talon puolesta. Itse en työttömyysjaksojen aikana osta vaatteita koskaan, kotona välttää huonommatkin. Työhaastatteluvaatteet on ollut erikseen, ne on sitten työvaatteet kun tärppää ja palkalla ostan ehkä uuden työvaatekerran alesta.

        Kukin taaplaa tyylillään, jos 2 eurolla saa laadukkaan pellavapuseron, en kadu tuhlausta.
        On sitä työttömälläkin oltava vaihtovaatteita.


    • Pispalanlikka

      olin 12-22 vuotias 1960-1970 luvulla.
      ehdin siis elellä jo itsenäisenä omassa vuokra-asunnossa 3 vuotta. Kylmävesi tuli hanasta ja alla oli viemäri josta vesi meni.. Keittiössä oli puuhella, jossa ei ollut lämminvesi säiliötä, joten ostin ison emalivadin, veden lämmitystä ja pyykinpesua varten.
      Kammarissa oli todella kaunis kaakeliuuni. Ostin työkaverilta käytetyn sähköpatterin, se maksoi puolen kuun palkkani. Vuokra polttopuut ja sähkö vei 1/3 -1/2 kuukauden tilistä. Asuntoni oli k huone 15 neliötä ja yhteinen WC neljän muun asunnon kanssa. Peseytymis mahdollisuutta ei ollut, kuin keittiössä vadista...Kävin Rajaportin saunassa.

      Ruokatalous ei oikein ollut hallinnassa, vaikeus oli kylmäsäilytys ja myytävien elintarvikkeiden myyntierät.
      Sain kerran todella pahan mahataudin, edellisenä päivänä ostamistani, verilätyistä kuumensin kyllä todella hyvin ne...
      Irtomyyntiä ei paljon ollut, perunat juurekset ja hedelmät olivat pusseissa ja verkkopusseissa vähän suurina erinä...

      Kotitalous tarvikkeet (astiat, kattilat,paistinpannu, atrimet ja työvälineet) ostelin pikku hiljaa ja esimerkiksi imurin ostin 1973 veron palautuksesta. Pyykin pesin käsin 1975 asti..
      Työkaverit tehtaassa asuivat vanhempiensa kanssa, heillä raha riitti elokuviin tansseihin ja muuhun...Siitä oli monta ottelua kun eivät ymmärtäneet että minun on ensin maksettava vuokra ja sähkö ja koko kesän säästi polttopuihin..

      näillä ei ole arvoa kellekään ja vain ne kokenut muistaa.

    • euro toi köyhät

      Ajatelkaas miten halpaa kaikki oli sillon.

      Muista kun 1 markalla sai 5 karkkiaskia, ne oli 20 penniä kappale!! Jäätelötöttörä maksoi 50 penniä joita markalla sai kaksi. Nykyisin maksat jäätelöpallosta, siis yhdestä pallosta 2,80 euroa eli melkeen 18 markkaa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

      Euro on tuonut keskuuteemme köyhyyden. Markka aikaan ei köyhyyttä ollut näin paljon. Nyt leipäjonot räjähtää käsiin kun palkallakaan ei enää elä.

      • varpaat suussa

        Tehtaassa urakkatyössä oli tuntipalkka 1,95 -3.20 markkaa/ tunti.


      • Vuosiluku ?
        varpaat suussa kirjoitti:

        Tehtaassa urakkatyössä oli tuntipalkka 1,95 -3.20 markkaa/ tunti.

        (noin) oleellinen. Kiitos


    • köyhä mies

      1965 palkka on ollut alle1mk-runsas2,5mk tunnilta työmiehellä/naisella.
      Jo tuolloin on sovittu miehen ja naisen samapalkkaisuudesta,
      takkuileeko toteututus vieläkin, kauan kestää toteutua.

    • 70-luku

      "- 70 luvulla, kun tulin isäni mukana eteläsuomeen, hän kykeni tehdastyöläisen palkalla elättämään 5 henkisen perheen, vaimo oli kotona, rahaa riitti juhlimiseen, kalusteiden uusimiseen tämän tästä, talon ostoon ja maksamiseen 8 vuodessa...

      - kuinka työttömiä oli vain 50.000, ulkomaan tai valtion velkaa yleensä ei juuri lainkaan, nyt työttömiä on 400.000 ja velkaa mielettömästi.

      - kuinka nuorena kossina 70/80 luvun vaihteessa pystyi ostamaan heti ammattikoulun jälkeen töihin mentyä auton ja muutaman vuoden vanhan prätkän, kun nyt ei DI:n palkkakaan meinaa riittää kuin asunnon maksuun...

      - Kuinka silloin oli työpaikoilla mukavempaa ja rennompaa, nyt painetaan niska limassa ylitöitä korvauksetta, mutta silti ostovoima on tiessään ja kansa sen kuin velkaantuu...mihin ne työn tulokset nyt katoaa, kun tuottavuus pitäisi olla tekemisen meiningin perusteella paljon parempi..

      Niin, että kertokaas nyt sitten, miksi silloin tehtiin kaikki väärin ja em. asiat olivat paremmalla tolalla. Ja miksi nyt tehdään kaikki "oikein" ja hommat kusee?"

      http://keskustelu.suomi24.fi/node/343514

      • yks voan

        70-luvulla täällä Kainuussa ostivat pojat marjankeruurahoilla mopoja, yhden tai kahden kesän tieneisteillä. Nyt yhden kesän tieneisteillä saa hyvällä tuulilla tankillisen tai pari bensaa.


    • jk

      samaa miettinyt

    • Riitta from 70s

      Olisi hauskaa jos keksittäisiin aikakone. Nyt alle kolmekymppiset pääsisivät kokeilemaan elämää 70-luvulla. Minä olin silloin kolmekymppinen. Meidän perheessä molemmat oltiin töissä, aika lailla silloisella keskipalkalla. Lapsia oli kaksi.

      Jos nyt siirtyisit 70-luvulle, tapahtuisi seuraavaa:

      - heitä pois kännykkäsi ja tietokoneesi, niitä ei ole tavallisille ihmisille keksitty. Vaihda stereosi kirpparilta löytyvään 60-luvun radioon, ja telkkarisi puolta pienempään 60-luvun mustavalkoiseen.
      - sinulla ei ole pyykinpesukonetta, astianpesukonetta, eikä paljon muutakaan kodin laitteita. Peset pyykkisi käsin yhteisessä pyykkituvassa.
      - heitä pois suurin osa vaatteistasi. Sinulla ei ole varaa moneen vaatekertaan, puhumattakaan merkkituotteista. Neulot osan vaatteista itse.
      - ruoka ja muut perustarvikkeet ei maksa vajaat 20% tuloistasi niin kuin tänään, vaan 30% tuloistasi. Suurin osa tästä kuluu ruokaan, paperiin ja saippuaan. Unohda parranajokoneet, yms. Herkkuja kuten yksi pullapitko tai pienet askit karkkia lapsille kerran viikossa, jos silloinkaan.
      - asuntosi olisi halvempi, mutta pienempi ja vähemmillä mukavuuksilla. Laina-aika alle 10 vuotta ja korko 7%. Tähän uppoaisi merkittävä osa tuloistasi. Unohda omakotitalo, siitä voit haaveilla sitten kun olet päässyt muuttamaan rivariin ja lapset ovat isoja. Ja käsiraha on vähintään 30%, mielellään 50%. Nyt asut pienessä kt-asunnossa elementtitalossa, rauhattomassa naapuristossa. Tietysti vuokralla.
      - etelän reissut ja muut rikkaiden huvit ovat kokonaan pois laskuista. Ehkä joskus pääset ulkomaille, jos säästät vuosikymmenen tai pari.
      - jos rahat loppuvat, lainaa ei tipu. Luotto on spesiaaliasiakkaille, etkä sinä keskiluokkaisena ole sellainen. Kerjää siis rahaa sukulaisilta.

      Jatkanko? Ei elämä 70-luvulla kurjaa ollut, mutta veikkaan että nykyajan kolmekymppisille voisi tulla shokkina kun tajuaisi mistä kaikesta pitäisi luopua.

    • ketjun aloittajalle:

      Mä olen kuullut tosta ajasta sellaista, että silloin ainoastaan todella koulunsa parhaiten pärjänneet ja ahkerat pääsi korkeakouluopintoihin, koska kiintiöt olivat pienet. Mainisemallasi 60-70-luvulla oli kylläkin käsittääkseni jokin erityinen perhehavustus(?) tms. lapsiperheellisille esim. opiskelijoille ja sillloin mm. akateemisten määrä oli niin vähäinen, että viran sai koulunsa hyvin käyneet älykkäät.

      Mielestäni Suomi meni pieleen siinä, kun joka vatun taka- hikiän ammattiopistosta piti muuttaa ammattikorkeakoulu. En tiedä kuka ja ketkä siitä on vastuussa, mutta omasta mielestäni se on Suomen hallinnon ehkä ever idioottimaisin päätös, lukuunottamatta omaisuusverosta luopumista. Mut hei... Pitäishän munkin, mikäli mulla olisi vaikkapa hitsarin tutkinto, saada nyt p*ru vie joku näyttävämpi "korkeakoulutusta" osoittava titteli *reps*;) Onhan tittelit nyt tärkeitä, hei! Ja joo urpot vaan käyttämään amiksissa "tutkimus"- titteliä, niin oi ihunaa.:D

    • nuukuus kunniaan

      Muutamia mietteitä 60- ja vielä 70-luvunkin lapsuudesta:
      1960-luvulla ei päivähoitolakia ollut. Äitiysloma kesti n. 6 viikkoa, ja sen jälkeen lapselle etsittiin hoitajaa kaupan ilmoitustaululla. Isommat lapset olivat usein kotona omin päin, avain kaulassa.
      Ei ollut peruskoulua, vaan 10-11-vuotiaat lapset osallistuivat halutessaan oppikoulun pääsykokeisiin. Oppikoulu oli ainoa tie yliopisto-opintoihin. Kirjat ja oppimateriaalit oli maksettava omasta/vanhempien pussista, samoin lukukausimaksut. Oppikoululaisilla ei ollut ilmaista hammashoitoa, joten hampaat jäivät usein hoitamatta.
      Opintolainan valtiontakaus tuli 60-70-luvun vaihteessa. Sitä ennen köyhien korkeakouluopinnot kilpistyivät usein rahanpuutteeseen.
      1970-luvun alkuun asti työttömät määrättiin työttömyys- ja siirtotöihin pitkienkin matkojen päähän. Monet perheet lähtivät Ruotsiin leveämmän leivän toivossa.
      Maaseutua koetteli valtava rakennemuutos. Maakylät tyhjenivät, kun väki muutti kaupunkien betonilähiöihin.
      Niistä lähtökohdista Suomesta luotiin hyvinvointivaltio. Se ei onnistunut eikä tule säilymään ilman kovaa työtä ja säästäväisyyttä.

      • aha????

        Mitäs sinä horiset, nimermin nuukuus "kunniaan käyttäjä". Ei jumalavita mite nuteliasta ja tyhmää sakkia näille keskustelupalstoille kirjoittaa: ei mitään ajatuksia, mutta kusipäistä provkaatiota kyllä. Ja SAANKO KIITOS KIRJOITTAA edes kerran tälle anonyymipalastalle mielipiteen ILMAN, että viestiini tehdään kirjoitusvirheitä???!

        Ei ollut 60-70-luvulla oppikoulu ainoa tie yliopisto- opintoihin. Sun mulle tässä tuntemattoman historiankäsitryksesi on ilmeisesti aivan p..ska,sori.:) Tottakai älykkäimmistä suuri osa kävi lukion, jos oli taloudellisia resursseja ja jos tyypiellä päässä älliä, mutta sitten myös ( saan vittu kohta raivarin näistä kirjoitusvirheistä, joita automaatisesti viesteihini ilmestyy...sick!) ne, joilla ei ollut varaa oppikouluun jas jogtka olivat todella kouluissa pärjänneitä, pääsivä k sittääkseni opintotukilain kautta osa yliopistoiuhin, jsokin äärimmäisen pieni prosentti.

        Itellä ainakin faija kirjoitti viis ällää ( silloin ei voinut kirjoittaa enempää) ja mutsikin meni äärimmäisen pienestä kiintiöstä yliopistoon.

        Tulee suorastaan sääli. kun ajattelee mitkä paskapäät haluaa titteleitä jopa ammattikorkeakouluille. Myös ylioppilastutkinto on nykyisin aivan asia, kuin vaikapa 1930- 1940- 1950, tai 1960- luvuilla.


      • 1960 syntynyt

        peruskoulu on aloitettu- 70 luvun alussa asteittain, pohjoisesta alkaen. Se kulki ennen kokeiluperuskouluna, ja yläasteella oli tasokurssit matikassa ja kielissä, ja ne oli suppea, keski ja laaja kurssi vain laajan kurssin käyneet pääsi lukioon.
        Helsinki siirtyi viimeisenä peruskoulu järjestelmään -78.
        Tuolla joku kirjoitti ettei -70 luvulla ollut pesukoneita, ei pidä paikkaansa, kyllä automaattipesukoneet sillon jo oli, samoin väritelevisio, ja kasettimankka.
        Kunnallinen päivähoito myös oli jo -70 luvulla.


      • nuukuus kunniaan
        1960 syntynyt kirjoitti:

        peruskoulu on aloitettu- 70 luvun alussa asteittain, pohjoisesta alkaen. Se kulki ennen kokeiluperuskouluna, ja yläasteella oli tasokurssit matikassa ja kielissä, ja ne oli suppea, keski ja laaja kurssi vain laajan kurssin käyneet pääsi lukioon.
        Helsinki siirtyi viimeisenä peruskoulu järjestelmään -78.
        Tuolla joku kirjoitti ettei -70 luvulla ollut pesukoneita, ei pidä paikkaansa, kyllä automaattipesukoneet sillon jo oli, samoin väritelevisio, ja kasettimankka.
        Kunnallinen päivähoito myös oli jo -70 luvulla.

        1970-luvulla Suomessa tehtiin valtavia sosiaalipoliittisia uudistuksia, joten lapsuus 60- ja 70-luvuilla ei ollut samanlainen.
        Laki lasten päivähoidosta annettiin vuonna 1973.


    • koulussa ei kivaa

      Kun olin koulussa, kouluun piti viedä omat eväät, leivät ja juoma. Mulla on muovinen taskumatti jossa oli batmanin kuva.

      Leivät oli pakattu voipaperiin.
      Koulun ruoka oli aina soppaa tai puuroa tai velliä.

      Lauantaina oli makkarakeitto tai kaakaota.

      Ämpärillä tuotiin ruoka päydälle.

      Vessat oli ulkona, ja siellä haisi aina kauheelle.

    • kokeilkaapa..

      Oliko asiat todella paremmin 60-luvulla...!!
      Meitä asui kuusihenkinen perhe maaseudulla 56nelin mökissä, isäni oli metsuri ja jäi sittemmin työttömäksi, savotat siirtyivät kauemmas, eikä olut varaa kustantaa autoa jolla olisi niille päässyt. Ekäi ollut minkäänlaisia työttömyyskorvauksia tuolloin.
      Ei ollut myöskään kunnallisia hoitopaikkoja lapsille, joten äidit yleensä kotona.
      Terveyspalvelut olivat maksullisia, lähin terveyskeskus 40km. päässä, kouluja oli toinen ilmainen kansalaiskoulu köyhemmille, ja maksullinen keskikoulu varakkaamille.
      Kodissani ei ollut sähköjä,joten ei myöskään kodinkoneita, kantovesi, ulkohuussi...Ei myöskään puhelinta.
      Kuinkahan moni 60-ja 70 lukua ihannoiva olisi valmis lähtemään kokeilemaan elämää tuonajan oloissa...?

      • yks voan

        Ihmiset olivat onnellisempia ja auttoivat toinen toisiaan. Lopulta tulemme palaamaan siihen, ainakin osa väestöstä, sillä osa alkaa arvottaa luonto-arvoja ja yhteisöllisyyttä enemmän. Mutta saastuttajat tietokoneiden ääressään haukkuvat näitä elämäntapaintiaaneja. Kun itse pohdi täällä, että voisiko elää täysin ilman mitään tukia, jos töitä ei löydy, sain ohjeita tukien hakemisesta ja haukkuja siitä, että aikoisin muka elellä pummina. Lukutaito on ainakin heikentynyt ihan selvästi.


      • kaikkea vielä...
        yks voan kirjoitti:

        Ihmiset olivat onnellisempia ja auttoivat toinen toisiaan. Lopulta tulemme palaamaan siihen, ainakin osa väestöstä, sillä osa alkaa arvottaa luonto-arvoja ja yhteisöllisyyttä enemmän. Mutta saastuttajat tietokoneiden ääressään haukkuvat näitä elämäntapaintiaaneja. Kun itse pohdi täällä, että voisiko elää täysin ilman mitään tukia, jos töitä ei löydy, sain ohjeita tukien hakemisesta ja haukkuja siitä, että aikoisin muka elellä pummina. Lukutaito on ainakin heikentynyt ihan selvästi.

        Ei tasan tarkkaan olleet ihmiset sen onnllisempia, oli köyyttä ja kurjuutta joka nurkalla
        .
        Totta kuitenkin että enemmän pidettiin syrjäkylillä yhteyttä naapureihin, ei ollut puhelimia eikä televisioita, kännykistä ja tietokoneista puhumattakaan.

        maaseudun naisten elämä yhtä kurjuutta, jatkuvia synnytyksiä , lissä lapsia vaikka ei varaa entisten elättämiseenkään, ei ollut ehkäisy maaseudun naisten tiedossa.
        Elämä jatkuvaa raatamista alkeellisissa oloissa ilman sähköjä joten ei pyykkikoneita tai muitakaan kodinkoneita. Vesi kannettiin kaivosta ja lämmitettiin kun ensin oli hella saatu syttymään.Ja kaikki vauvan vaipparievuista asti pestiin käsin, kertakaäyttövaipoista saati vaippahousuista ei edes tiedtty.

        Ja palkatko muka isoja, täällä puhuu ihmiset joilla ei ole mitään käsitystä asioista , saati kokemusta.Palkat aivan surkeita nykytasoon verrattuina, sekä mysökin oli kuusipäiväinen työviikko...

        Nyt elän yksin kaksi kertaa suuremassa ok-talossa kuin kotimökkini, käyn normityöstsä josta saamalla palkalla pärjään hyvin, on auto , kännykät, lähes ilmainen terveydenhuolto, lastenlapsilla hyvät kunnalliset hoitopaikat, molemmat aikuiset lapseni akateemisia.
        En ikinä kaipaa 60-luvulle jossa elin lapsuuteni.


      • yks voan
        kaikkea vielä... kirjoitti:

        Ei tasan tarkkaan olleet ihmiset sen onnllisempia, oli köyyttä ja kurjuutta joka nurkalla
        .
        Totta kuitenkin että enemmän pidettiin syrjäkylillä yhteyttä naapureihin, ei ollut puhelimia eikä televisioita, kännykistä ja tietokoneista puhumattakaan.

        maaseudun naisten elämä yhtä kurjuutta, jatkuvia synnytyksiä , lissä lapsia vaikka ei varaa entisten elättämiseenkään, ei ollut ehkäisy maaseudun naisten tiedossa.
        Elämä jatkuvaa raatamista alkeellisissa oloissa ilman sähköjä joten ei pyykkikoneita tai muitakaan kodinkoneita. Vesi kannettiin kaivosta ja lämmitettiin kun ensin oli hella saatu syttymään.Ja kaikki vauvan vaipparievuista asti pestiin käsin, kertakaäyttövaipoista saati vaippahousuista ei edes tiedtty.

        Ja palkatko muka isoja, täällä puhuu ihmiset joilla ei ole mitään käsitystä asioista , saati kokemusta.Palkat aivan surkeita nykytasoon verrattuina, sekä mysökin oli kuusipäiväinen työviikko...

        Nyt elän yksin kaksi kertaa suuremassa ok-talossa kuin kotimökkini, käyn normityöstsä josta saamalla palkalla pärjään hyvin, on auto , kännykät, lähes ilmainen terveydenhuolto, lastenlapsilla hyvät kunnalliset hoitopaikat, molemmat aikuiset lapseni akateemisia.
        En ikinä kaipaa 60-luvulle jossa elin lapsuuteni.

        No jaa, itselläni on kaksi veljaä, ei äitini ole yhtenään synnyttänyt. 60-luvulla kyllä oli jo ehkäisypillerit. *Meidän naapurustossa yleisimpiä olivat 2-3-lapsiset perheet, muutamassa oli 1 tai ei yhtään ja yhdessä naapurissa 9, joskin vanhimmat olivat 50-luvun alkupuolelta. Minä olen syntynyt 60-luvun alkupuoliskolla ja en muista ettei sähköjä ollut. Muistan kyllä, että vesi piti pumpata kaivosta, mutta kylmä vesi tuli pumpulla sisälle. Nyt puhutaan 60-70-luvusta, ei ajasta ennen sotia. 70-luvulla taloihin tehtiin jo vesijohdot lämpimine vesineen. Meillä oli 60-luvulla jo pyykkikonekin, vaikkei oltu varakkaita. Meillä oli kaasuhella. Sähköhella ja vesijohdot ilman pumppua tulivat 1976 ja meillä tehtiin aika myöhään, naapurustossa aiemmin. Sun juttus ei ole 60-70-luvulta, vaan aiemmalta ajalta.


      • tiedän asiat ..
        yks voan kirjoitti:

        No jaa, itselläni on kaksi veljaä, ei äitini ole yhtenään synnyttänyt. 60-luvulla kyllä oli jo ehkäisypillerit. *Meidän naapurustossa yleisimpiä olivat 2-3-lapsiset perheet, muutamassa oli 1 tai ei yhtään ja yhdessä naapurissa 9, joskin vanhimmat olivat 50-luvun alkupuolelta. Minä olen syntynyt 60-luvun alkupuoliskolla ja en muista ettei sähköjä ollut. Muistan kyllä, että vesi piti pumpata kaivosta, mutta kylmä vesi tuli pumpulla sisälle. Nyt puhutaan 60-70-luvusta, ei ajasta ennen sotia. 70-luvulla taloihin tehtiin jo vesijohdot lämpimine vesineen. Meillä oli 60-luvulla jo pyykkikonekin, vaikkei oltu varakkaita. Meillä oli kaasuhella. Sähköhella ja vesijohdot ilman pumppua tulivat 1976 ja meillä tehtiin aika myöhään, naapurustossa aiemmin. Sun juttus ei ole 60-70-luvulta, vaan aiemmalta ajalta.

        Kaikillapa ei ollut vielä 60-luvullakaan niinkuin teillä..Tälläinen "elintaso" oli tavallista ja normaalia vielä useilla maaseudun paikkakunnilla tuolloin..Tutkippa tarkemmin asioita ja lähihistoriaa. Kuusikymmen luvun alkuvuosiin yltävät vielä ns.suuret ikäluokat, perheet todella olivat suuria tuolloin, Olen syntynyt 1960.
        Tuohon aikaan ei ole eikä tule paluuta , ja hyvä niin!


      • tieto...
        tiedän asiat .. kirjoitti:

        Kaikillapa ei ollut vielä 60-luvullakaan niinkuin teillä..Tälläinen "elintaso" oli tavallista ja normaalia vielä useilla maaseudun paikkakunnilla tuolloin..Tutkippa tarkemmin asioita ja lähihistoriaa. Kuusikymmen luvun alkuvuosiin yltävät vielä ns.suuret ikäluokat, perheet todella olivat suuria tuolloin, Olen syntynyt 1960.
        Tuohon aikaan ei ole eikä tule paluuta , ja hyvä niin!

        suuret ikäluokat on syntynyt sodan jälkeen 1945-1950. kaikista suurin oli 1947-syntynyt ikäluokka.


      • synt -57
        yks voan kirjoitti:

        No jaa, itselläni on kaksi veljaä, ei äitini ole yhtenään synnyttänyt. 60-luvulla kyllä oli jo ehkäisypillerit. *Meidän naapurustossa yleisimpiä olivat 2-3-lapsiset perheet, muutamassa oli 1 tai ei yhtään ja yhdessä naapurissa 9, joskin vanhimmat olivat 50-luvun alkupuolelta. Minä olen syntynyt 60-luvun alkupuoliskolla ja en muista ettei sähköjä ollut. Muistan kyllä, että vesi piti pumpata kaivosta, mutta kylmä vesi tuli pumpulla sisälle. Nyt puhutaan 60-70-luvusta, ei ajasta ennen sotia. 70-luvulla taloihin tehtiin jo vesijohdot lämpimine vesineen. Meillä oli 60-luvulla jo pyykkikonekin, vaikkei oltu varakkaita. Meillä oli kaasuhella. Sähköhella ja vesijohdot ilman pumppua tulivat 1976 ja meillä tehtiin aika myöhään, naapurustossa aiemmin. Sun juttus ei ole 60-70-luvulta, vaan aiemmalta ajalta.

        samoin meillä oli pesukone ja vesijohto ja mutsini söi e-pillereitä jo kuuskyt luvun alussa, ite olen synt- 57 ja veljeni -60, ja meidän naapuristoissa oli kass kaksi tai kolmi lapsisii perheitä, jos jossain oli viisi, niin se oli suurperhe.


    • mieti tarkemmin

      Tässä maassa PUOLET bruttokansantuotteesta kuluttaa julkinen sektori eli valtiot ja kunnat.
      Siinä sinulle rikkaat, joiden tileille rahat ohjataan. Eikä hallitus mitään tee, hehän ovat juuri verorahoilla eläviä virkamiehiä ja kaikki heidän työkaverit ja tuttavat ovat virkamiehiä. Heille on tärkeintä oman ryhmän palkka.

    • ennen oli halpaa

      Ennen oli kaikki halvempaa, yt euro on tehnyt meistä köyhiä, kun hinnat on kivunneet pilviin. Kaikki hinnat on kuusinkertaistuneet. Mikä ennen maksoi 1 markan on nyt 6 markkaa.

      Aatelkaa, kuka olisi ennen maksanut leipäpaketista 15 markkaa, jonka sai markka aikaan 2,50 mk

      Tai jäätelöpallosta nykyisin 3,50 eli 20 markkaa, ennen 1 mk 50 p ????? Hei halooo

      • hoh-hoi...

        Voi Herra isä tätä järjen köyhyyttä,....Olisihan hinnat nousseet jo tässä ajassa, onhan markka-ajoista jo kymmenen vuotta aikaa. Ei saisi enää markalla mitään. Kyllä täällä on tyytymätöntä väkeä,


    • Järkimies75

      "Aatelkaa, kuka olisi ennen maksanut leipäpaketista 15 markkaa, jonka sai markka aikaan 2,50 mk"

      Ja silloin markka-aikaan keskipalkka huiteli siellä 18 000 markan tietämillä per kk?

      Verrattuna markka-aikaan, ruoka on halvempaa suhteessa tuloihin nykyään. Katso tilastoista jos et usko.

    • jk

      vai niin

    • Ruotsiin,

      Muistan 60-70 luvun todella köyhänä aikana,minäkin 1960 syntynyt....
      Maaseudulta muutti mökkiläisiä kyläkunnittain Ruotsiin, Suomessa kertakaikkiaan oli olot sellaiset ettei pärjännyt, työttömyyttä ja surkeat palkat..
      Ruotsissa palkat olivat jo silloin ihan eri tasoa, moni suomalainen jäi perheineen pysyvästi Ruotsiin.

      • jaaaa???

        Miten niin olisi ollut erityistä työttömyyttä 1960-70-luvuilla Suomessa? On tosi vaikeaa uskoa, kun omat porukat on sotaveteraanien jälkeläisiä ja ei tasan olleet työttömiä. Ehkä kuitenkin keskivertoa rehdimpiä ja osa myös älykkäämpiä, kuin ainakaan mulkut, jotka kehtaa tosta menneestä ajasta valittaa. Sanoo kolmikymppinen, jolla ei ole mitään tietoa 1960-luvusta.:)

        Mun oma mutsi kävi Ruotsissa muistaakseni kesätöissä hänkin..eli sikäli uskon ton jutun työllisyydestä. Mutta se oli myös sitten niin fiksu, että meni äärimmäisen pienestä kiintiöstä ylipistoon - tuolloin ei ollut mitään tittelinnälkäpelletyyppien "statuksia" jaossa joka ammattikuraopistoissa jonkun pimpelipompeli- täydennyksen lukeneille nollatapauksille.

        En todella usko nyky-yhteisknnan olevan sikäli erilainen, etteikö tässäkin älyllä pärjäisi. Tosin rikkaaksi ei Suomessa työllä tule kukaan, niin kauan kuin valtion rahat menee mulkkujen elättämiseen ja näiden konkurssien korjaamiseen. Minusta voisi - melkein, mutta ei ehkä todella kuitenkaan- vetää vaikka katutauluun niiden suomalaiste nimet, jotka on perustaneet " yrityksen" ja vetäneet verovaroista sata tonnia sivusta jo alunperinkin velkarahaa & sitten vielä paskapäät konkkakustannuksensakin perään... Haistakoot n iin kakka ne sellaiset. Kokisin iloa, jos saisin kaataa skumppalasillisen sellaisen päälle, joka mun verorahoista olisi luxuselämää silkasti piittaamattomuudella velaksi viettänyt.. Normaali ihminen kun miettii kaupassa asioidessaan jo sitäkin, että pystyykö maksamaan paskapaperipakkauksensa ja tiskirättinsä, niin ei kiinnosta näennäisrikkaat rikolliset siinä.

        Pitää olla
        vajis, jos

        kuluttaa suureellisesti ilman rahaa. Ja haista kyttääjä paska. Joku ehkä on seuraamassa mun kirjoitteluani, kosken voi kirjoittaa ilman, että oudosti viesteihini muodostuu virheitä. Kiitos turvallinen Suomi24- keskustelupaikka, kiitos kiitos! Outoa.


      • kekkonen,,

        ei 60-70 luvulla mitään työttömyyttä paljoa ollut, tehtaita oli pilvinpimein ja Suomi eli nousukautta, palkat oli Ruotsissa paremmat ja se houkutteli sinne muuttamaan.
        Sillon oli Kekkonen pressa ja kerran työttömyys nousi hiukan yli 60 000, niin Urkki jyrähti ja hallitus teki jotain toimenpiteitä, ja työttömyys saatiin laskemaan.
        Maaseudullaki oli asiat aikas hyvin olihan keskusta vallassa.


      • vuosimalli 1964
        kekkonen,, kirjoitti:

        ei 60-70 luvulla mitään työttömyyttä paljoa ollut, tehtaita oli pilvinpimein ja Suomi eli nousukautta, palkat oli Ruotsissa paremmat ja se houkutteli sinne muuttamaan.
        Sillon oli Kekkonen pressa ja kerran työttömyys nousi hiukan yli 60 000, niin Urkki jyrähti ja hallitus teki jotain toimenpiteitä, ja työttömyys saatiin laskemaan.
        Maaseudullaki oli asiat aikas hyvin olihan keskusta vallassa.

        Minä aloitin koulun 1971, äitini oli kotiäitinä siihen asti. Sitten kun aloitin ekaluokan, äitini tuosta vaan meni töihin. Se oli ihan yleistä siihen aikaan, kun maalla kirkonkylässä ei ollut hoitopaikkoja kuin yksityisiä. Eli äidilläni oli ikää jotain 35, ei työkokemusta ja töihin tuosta vaan saattoi mennä..mulle sanottiin 35-vuotiaana jo, että olen liian vanha, oli koulutusta ja kokemusta. Nyt onneksi sain töitä vaikka ikää on yli 40.


    • köyhä minäkö?

      Ennen vanhaan ei ollut kotitalouskoneita eikä muitakaan elämää helpottavia asioita.
      Ei se ollut köyhyyden merkki, niitä ei vain ollut.

      Silti hyvin asiat sujuivat.

      Nyt jos puuttuu auto tai tietokone, tai moderni telkku, on se köyhyyden merkki.

    • voi-voi...

      Kyllä oli kuusikymmenluvulla koneita paljonkin, sekä maataloudessa että kodinkoneita, autojakin varakkaamilla.....mutta suurimalla osalla kansasta ei ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia niitä hankkia , kuten nykysin,auto on jokaisella. ..Olivat tulotasoon nähden niin kalliita.tutkpa asioita hieman.

      Ruotsiin muuttaneet tulivat jo seuraavana kesänä Volvolla lomille...

      • foorti

        juu meilläkin oli faijalla sellainen ford Aglija selaanen ruma auto.


      • venäjä.
        foorti kirjoitti:

        juu meilläkin oli faijalla sellainen ford Aglija selaanen ruma auto.

        meitin isällä oli Mosse.


      • painukaa suolle.
        venäjä. kirjoitti:

        meitin isällä oli Mosse.

        on se kummaa kun Suomessa ei mikään maksa mitään kirpputorilla on mitä vaan ja ilmaiseksi.

        Myyjät sillä vain lahjoittaa ja maksaa siitä ilosta pöydästä 40 €..


      • vuosimalli 1964

        Meillä oli auto. emme todellakaan olleet varakkaita. Auto oli hankittu vähän käytettynä, venäläisvalmisteinen, 1962.


      • vuosimalli 1964
        vuosimalli 1964 kirjoitti:

        Meillä oli auto. emme todellakaan olleet varakkaita. Auto oli hankittu vähän käytettynä, venäläisvalmisteinen, 1962.

        Niin, meillä vuoteen 1971 asti kävi vain isä töissä. Meillä oli silti tuolloin omakotitalo ja auto. Vuokralla asuminen oli maalla erittäin harvinaista, itseasiassa lähinnä virkamiehet asuivat vuokra-asunnoissa, työsuhdesellaisissa. Oli sellainen talokin kuin virkamiesten talo, jossa sai asua vain parempi väki kuten opettajat ja kunnan henkilöstö.


      • vuosimalli 1964
        vuosimalli 1964 kirjoitti:

        Niin, meillä vuoteen 1971 asti kävi vain isä töissä. Meillä oli silti tuolloin omakotitalo ja auto. Vuokralla asuminen oli maalla erittäin harvinaista, itseasiassa lähinnä virkamiehet asuivat vuokra-asunnoissa, työsuhdesellaisissa. Oli sellainen talokin kuin virkamiesten talo, jossa sai asua vain parempi väki kuten opettajat ja kunnan henkilöstö.

        Lisäys, isä oli ihan tavallinen varastomiestalkkari ja muistan, kun isälle tarjottiin 200 markkaa parempaa palkkaa toisesta työpaikasta. Talkootöissä käytiin kyllä paljon, olin usein mukana. Nythän jos nostaa risun toisen pihassa, pitää ilmoittaa verottajalle..


      • Huh mitä hintoja
        painukaa suolle. kirjoitti:

        on se kummaa kun Suomessa ei mikään maksa mitään kirpputorilla on mitä vaan ja ilmaiseksi.

        Myyjät sillä vain lahjoittaa ja maksaa siitä ilosta pöydästä 40 €..

        Ajatella pöytä maksaa markoissa 240 mk!! Markka aikana se oli 10 mk päivä, viikko oli 70 markkaa!! Kaikki se euro nostaa pilviin.


      • 2002 ja €
        Huh mitä hintoja kirjoitti:

        Ajatella pöytä maksaa markoissa 240 mk!! Markka aikana se oli 10 mk päivä, viikko oli 70 markkaa!! Kaikki se euro nostaa pilviin.

        unohtakaa jo se markka, €urot on jo ollu 9v . kymmenen vuoden aikana jo kaikki pakostakin muuttuu.


    • Täyttä potaskaa!!!

      Ette ole köyhyyttä nähneetkään tämän päivän "köyhät", eri luukulta saa rahaa, kukaan ei asu toisten saunan eteisessä perheen kanssa. Kouluissa ei jaeta kenkälappuja vähäosaisille jne.
      Aloitin koulun 1965 pienessä maaseudun kansakoulussa nykyisessä Etelä-Suomen läänissä. Oli se surkeaa aikaa, melkoisissa ryysyissä lapset kulki vielä silloin koulussa, osa lapsista sai kenkälaput opettajalta, että saivat edes yhdet jalkineet jalkaansa koulun käyntiin. Osalle ilmestyi noiden lappujen jakamisen jälkeen uudet monot, joilla ne sitten kulki koulussa koko lukukauden. Omat eväät piti tuoda kouluun, maito saatiin koulusta (jonka yksi maajussi kait lahjoitti koululle) ja jonkinlainen lämmin ruoka, yleensä jotain velliä taikka keittoa. Ulkohuussi oli koululla kaikille, opettajatkin käytti sitä samaa mukavuuslaitosta ja talonmies & keittäjä. Kolme autoa oli täällä kyllällä silloin, Jawa taikka IC-moottoripyörillä liikuttiiin, traktoreita oli alle kymmene koko kylällä ja neljä leikkuupuimuria. Metsurit liikkui mopolla ja moottorisahaan meni monen kuukauden palkka (nykyään moottorisahan saa muutaman päivän työllä!!!!).
      Hain usein koulumatkalla kaveria kouluun, sen äiti oli karjakkona siinä naapurijussilla, niin surkeaa elämää en ole sen koomin nähnyt kuin jossain ulkomailla slummissa.

      • enkaipaa_aikaa

        Tätä se tosiaan oli vielä 60-luvulla syrjäseudun kyläkouluissa ja vielä 70-luvullakin. Itse aloitin v. 1969 oppikoulun, niin meillä oli muutamia vapaaoppilaita todella köyhistä perheistä. Yksikin poika kulki koko vuoden samassa veryttelypuvussa ja toi torakoita kouluun tulitikkuaskissa nähtäväksi kotoaan. 70-luvun alussa tekivät telkkariin dokumenttia yhden koulukaverin kotoakin, oli se tosi köyhää heilläkin.
        70-luvun alussa meidän piti vielä viedä kouluun omat lautasetkin, joista syötiin ruoka, lautaset piti merkitä nimikirjaimilla, että tunsi omansa ja omat eväät piti olla meilläkin mukana. Yleensä oli ruisleipää eväänä. Lämmintä ruokaa saatiin lautasellinen ja maitoa 2 dl mukillinen. Ei se kouluruoka mitään kummoista siihen aikaan ollut, puuroja ja keitonlirua, joskus oli keitettyjä perunoita ja jotain kastiketta. Joskus syötiin pelkkää omenasosetta lautaselta niiden omien eväiden kanssa ja se maitomukillinen saatiin.


    • rikukuiuk

      4minulla oli puinenrattikelkka, istuin ja jalakatuki,muuten metallia.ratti ja käsijarru!

    • 70luvulla

      Meidän korttelin lapset oli usein kaatopaikalla etsimässä myyntikelpoista tavaraa.
      Ruokaa sieltä sai myös.hirvenlihaa,sianlihaa oli ruhoina jotka vielä höyrysivät.Leikkasimme puukoillamme niistä kimpaleita ja paistoimme metsässä.

      Kahteen poikaan tarttui joku tauti,ilmeisesti kaatopaikalta koska pompimme siellä paljain jaloin.Kuolivat samana syksynä..
      Isot rotat tarkkailivat touhujamme kamalassa hajussa johon nenä tottui tosin hetkessä.

    • yruyeuyueryueryeur

      Eihän täällä suomessa muut valehtele eikä vedä toisten rahoja taskuunsa ja suvulleen kun sipilä ym ministerit. Siksi suomi on köyhä.

    • ilmaissapuskaa

      Nykyään ei o köyhiä vaan käyhiä, makaroniakin saa ilmasiks.

      • Anonyymi

        Muistelen minäkin 60-70 lukua.
        Asuttiin pienessä mökissä kuusihenkinen perhe.
        Isä oli töissä ja äiti kotona. Meitä lapsia oli vielä enemmän, mutta yksi annettiin kasvattivanhemmille ja toinen joutui terveytensä vuoksi kodin ulkopuolelle.
        Ulkovessa oli ja sauna. Kovat pakkastalvet. Kouluun oli matkaa yli 4 kilometriä. Isällä oli oikeastaan kaksi työtä, eikä kesälomia koskaan. Me kylän lapset olimme kaikki yhdessä. Harrastukset koulun puolesta. Niitä oli paljon. Kouluun vietiin omat leivät. Keittoa ja puuroa saatiin. Kotona äiti teki itse paljon ruokaa.
        Me saatiin kengät köyhän apuna. Sekä vaatteita lahjoituksena. Oppikouluun en minäkään sillon päässyt,
        mutta myöhemmin sitten kaupungissa työn ohella.
        Pidin koulunkäynnistä. Kävin kansalaiskoulun kaupallisen linjan. Sitten yksivuotisen kaupallisen koulun ja oppikoulun. Ei sitä elämää lapsuudessa murehdittu. Syöpäläisiä oli, koska ei ollut riittävästi vaatteita, eikä puhtautta.
        Elämässä on päästy eteenpäin.
        On ollut työssä opiskelua, sekä iltaisin.
        Työttömänä en ole paljon ollut.
        Aloin heti tekemään matkoja, kun sain rahaa säästöön.
        Työnteko kannatti entiseen aikaan. Jopa ylityöt.


    • Anonyymi

      Kyse on siitä, mitä pidetään elämänä. Jos ruskea kastike ja perunat on sitä, oltiin 60 ja 70 luvulla saavutettu se taso. Ja asuminen ei ollut ylihintaista rakentamisen ja muun tähden. Ei ollut myös erilaisia hajautettuja tarpeita, elektroniikkaa yms. jotka suurina määrinä vievät rahaa.
      Ihmiset pystyivät tuolloin tulemaan jotenkin omillaan toimeen.

      • Anonyymi

        Tämä omillaan toimeentuleminen:
        En ole ikinä hakenut mitään sossusta.
        Tiukkoja aikojakin on ollut.
        Olin yhtenä syksynä kokotoiminen opiskelija.
        Opintorahat tulivat vasta marraskuulla.
        Pankista tuli neuvo, että lainaa ystäviltä, jotta saat vuokran maksettua. Tein niin ja maksoin hyvän palkkion vielä ystävälle.
        Joudun kerran, kun oltiin lakossa, ottamaan vekselin.
        Jotta olisi rahaa ruokaan. Se piti maksaa takaisin kolmessa kuukaudessa. Mutta sossuun en mennyt.


      • Anonyymi

        Elämisen perustarpeet oli, kun oli ruokaa. Koti ja vaatteet päällä. Nykyisin olisi varaa säästää elektroniikassa. Joka vuosi ei tarvitse olla uutta laitetta. Nuoret elävät nykyisin "yli varojen".
        Mitä, jos tavoiteltaisiin vaatimatonta elämää?
        Ennen vanhaan koulussa, meitä opetettiin säästämään pienistä rahoista. Marjat ja sienet kerättiin metsästä.
        Minulla oli oma kasvimaa. Meillä oli sika ja kaneja navetassa.


    • Anonyymi

      Köyhyyttä riitti nuoruudessani-
      Meidät laitettiin 70 luvulla lapset maaseudulla talonkatolle kärsimään alasti.Pois ei päässyt korkealta katolta.
      Syötiin kattoon kasvanutta sammalta nälkäämme.
      Kukaan ei kuullut avunhuutojamme...
      Sodasta selvinnyt syvästi traumatisoinut, seonnut mies kutsui usein meidät lapset saunaan ja pesi meidän intiimi paikkamme puhtaaksi kranaatin runtelemin kourin, odotimme pelosta vapisten vuoroamme.

      Meidän kylän lapset oli usein kaatopaikalla etsimässä myyntikelpoista tavaraa.
      Ruokaa sieltä sai myös.hirvenlihaa,sianlihaa oli ruhoina jotka vielä höyrysivät.Leikkasimme puukoillamme niistä kimpaleita ja paistoimme metsässä.

      Kahteen poikaan tarttui joku tauti,ilmeisesti kaatopaikalta koska pompimme siellä paljain jaloin.Kuolivat samana syksynä..
      Isot rotat tarkkailivat touhujamme kamalassa hajussa johon nenä tottui tosin hetkessä.

      Jouten ei oltu, toitä riitti lapsillekin...aivan liikaa.Hiki vain roiskui.
      Uni tuli hetkessä kun kaaduimme vuoteeseen.
      Ei pelattu lippalakit päässä tietokone pelejä ja mussuteltu sipsejä.
      Monenlaista työtä oli, juurikin raskaita lapsillekin.

      Joka päivä saimme selkäämme, aivan turhista asioista.
      Kesäsiirtolassakin oli "kopit" eli putkat .Sinne koppiin laitettiin jopa 6 vuotiaita pimeään oppimaan tavoille.
      Tämä kaikki oli normaalia toimintaa ja köyhyyttä siihen aikaan.

      Nuoruudessani 70 luku, ei heiluttu viidakkoveitsien, huumiden kanssa, nosteltu Kelatukia koko elämän


      Aikaa näköjään riittää viidakkoveitsien, aseiden, huumeiden kanssa heilumiseen, shoppailuun ja hengaamiseen niin kotimaan pullukoilla kuin ulkomaiden Kela-asiakkailla kaupungeissa. (toisten piikkiin)

      70 luvulla meitä lapsia kasvatettiin tekemään tuottavaa työtä.
      Se kasvatti vahvaksi lapset..Opettajat olivat pelottavia sodankäyneitä auktoriteetti sotilaita, upseereja, vanhempia jämptejä rouvia.

      Silloin kymmeniä vuosia sitten 70 luvulla pikkupoikina autoimme mm.vanhuksia pilkkomalla heille puita,kantamalla ne liiteriin, nurmikonleikkuuta oli,kaupassakäyntiä,lastenhoitoa teininä(sisarusten),ulkovessojen tyhjennystä reikälapiolla,lumenluontia,saunanlämmitystä, korjauksia, metsätöitä, jne...

      Kortteleiden kesken järjestimme myyjäisiä/kilpailuja katujen reunamilla,joista saimme rahaa muihin harrastuksiin.
      Kesät olimme maatiloilla monenlaisissa töissä,joista päivän jälkeen menimme isolla porukalla aina saunaan,uimaan,sitten nukkumaan ja uni tulikin aina puhtaissa lakanoissa heti.Masennuksesta ei siihen aikaan ollut tietoakaan.

      Sota-invalideja autoimme myös, joilta oli kädet ja jalat irti ja hermot riekaleina ja eivät päässeet sairaaalaan, kuten nykyään ulkomaiden sotilaskarkurit hotelleihin suomeen.Siinä oppi rahan ja työn arvon jo pienenä,kun mistään ei saanut ilmasta rahaa ja monenmuotoisia tukia laiskaksi, masentuneeksi oppimiseen elon tiellä.

    • Anonyymi

      Joo tää on mennyt ihan sairaaksi tämä nyky-Suomen touhu.
      Meilläkin oli ajoittain aika tiukkaa rahallisesti 80-luvulla, mutta ihan hyvin pärjättiin kuitenkin tiukkoinakin aikoina.
      Että aina meillä rahaa oli kuitenkin ainakin pakollisiin menoeriinkin, kuten ruokaan ja vaatteisiin ja kyllä porukoilla nyt aina oli myös hieman ylimääräistäkin rahaa jemmassa.
      Ja mekin olimme kuitenkin sen ajan köyhiä/pienituloisia, eli kyllä sossu oli "hyvä kaveri" joinakin aikoina.
      En myöskään muista leipäjonoja ym noilta ajoilta. Sen tosin muistan, että olikohan seurakunnalla joskus näitä ruokakasseja saatavilla, missä oli jotain säilykkeitä ja jauhoja ym juttuja, mitä sai pahimpaan hätäänsä hakea. Niitä meillä porukat pari kertaa haettiin.
      Mutta muuten tosiaan, isä meillä sen rahan toi taloon ja mutsi teki joskus jotain satunnaistyötä myöskin. Ja sitten jossain vaiheessa isä perusti tällaisen parin hengen tmi-firman, millä nyt sai kanssa raavittua elämisrahat kasaan, vaikka ei nyt mikään kultakaivos ollutkaan.
      Eli tuolloin köyhilläkin nyt kuitenkin oli aikas hyvin turvattu asiat, vaikka tiukkaa tosiaan oli tuolloinkin.
      Kirppareita kyllä oli jo tuolloinkin, mutta ikinä ei tarvinnut sieltä hakea esimerkiksi mitään vanhoja vaatteenresuja tms tavaraa, että kyllä me aina uusissa vaatteissa kuljettiin ja ruokaa tosiaan oli aina ihan riittävästi.
      Ja kyllä meillä aina oli joulutkin ym pyhät ihan normaaleja. Eli oli jouluruuat ym ja meille muksuille nyt ainakin jotain joululahjaakin hankittuna, vaikka niitä paketteja nyt ei ollutkaan mitään säkkikaupalla tms.
      Ihmetyttää tämä nykyaika, mutta kai se on sitä, kun valtion rahat täytyy tosiaan työntää ulkomaille milloin minkäkin tahon perseeseen "inhimillisen auttamisen" verukkeella ym.
      No tuon ymmärrän, että Ukrainaa autetaan, saihan Suomikin sotien aikaan apuja ulkomailta, mutta muuten. Esimerkiksi nämä Kreikan paskasotkut muutaman vuoden takaa, heikäläisethän itse romutti ihan omaa tyhmyyttään oman valtiontaloutensa ja niitä saatanan sekoiluja sitten Suomikin makseli tukiaisina ja apupaketteina. Vaikka olisi ollut ihan kohtuullista, että Kreikka olisi itse lusinut ja lillunut siinä sopassaan, minkä itse kehitti. Silloinhan he olivat mm. maksaneet vuosikausia eläkkeitä kuolleille kansalaisilleen jne.

    • Anonyymi

      Sehän oli ihan normaalia 60-luvulla että vain isä oli töissä ja äiti hoiti laset
      selä kotona olevat elikot. Vaikka oli niukkaa taloudellisesti niin ei maalla
      ollut ruokapulaa, kun perunat, juurekset tuli maasta ja leipävilja pellosta.
      Navetan kautta tuli se maito, voi ja juusto joten ei kaupasta paljoa tarvi.
      Mutta ajat muuttuivat tuolloin kovasti eikä viljely enää tuonut leipää,
      joten pellot pakettiin 60-luvun lopulla ja sitten kaikki aikuiset kaupunkiin
      täihin tienaamaan 70-luvun alusta alkaen. Palkalla sai ostetuksi kaiken
      mitä tarvittiin ja säästöönkin vielä jäi koska asuntokin itselle ostettiin.
      Mutta niukkuus on hyvä opettaja, sillä sen myötä oppi säästeliääksi
      eli laitettiin aina osa tilistä säästöön pankkiin myöhempiin tarpeisiin.
      Nykyään sitä kutsutaan taloudelliseksi varautumiseksi.
      Tästä on seurauksena se, että sähkö hinnan kohoamisella ei ole merkitystä
      ei myöskään vastikkeen nousulla eikä elintarvikkeiden kallistumisella, sillä
      mitään talousongelmaa niistä ei synny. Pitää vain olla tarkempi ostosten
      suhteen ja harkita jokaisen isomman hankinnan tarpeellisuus .
      Onneksi perheessä on kaksi taloudellisen vastuun kantajaa.
      Yksin ollessa joutuisi varmaan luopumaan isosta menoerästä eli autosta.

    • Anonyymi

      Olen perheemme lapsista nuorempi. Sv. 1974.
      Ensimmäiset muistot koskivat niukkuutta. Naapurien lapsilla oli kaikkea hienoa ja haluttavaa mikä meiltä puuttui mutta se oli luonnollinen asia.
      Kului useita vuosia, ettei ollut puhettakaan minkään uuden saamisesta. Harkitut harrastusvälineet kuten lasketteluun isäni osti urheiluseuran kalupöessistä käytettynä.
      Minun ja kaksi buotta vanhemman siskoni "uudet" vaatteet oli äitini ostanut jostakin vaihtopörssistä ennen nettiaikaa.
      Sama periaate koski kaikkea.
      Talomme pieneltä tontilta keräsimme viinimarjat jotka äitini hyytelöi.
      Isäni hoiti omarakenteista purkutalon ikkunoista valmistettua kasvihuonetta josta saimme runsaasti tomaatteja, kurkkuja ja paprikoita.
      Keräsimme välittömästi syötäviksi ja talvea varten runsaasti mustikoita ja puolukoita sekä monen sortin sieniä joita oli pöydässä eri muodoissaan viikoittain useampana päivänä. Noiden kuurivuosien jälkeen en ole syönyt sieniä.
      Mitään muuta utta en saanut paitsi hiihtovälineet. Ne olivat aina laadukkaita ja mitoiltaan sopivia.

      En silloin pitänyt elämäämme mitenkään köyhänä mutta jälkeen päin ajatellen se oli sitä todella.
      Omat, 8v ja 10v lapseni ovat varttuneet paljon vauraammassa ympäristössä!

      • Anonyymi

        Se on oikein hieno asia, jos pystyy tarjoamaan lapsilleen tasapainoisen ympäristön
        eli luomaan heille sellaiset elämän eväät, että he pärjäävät sitten omin avuin.
        Päätavoitteena on tukea lapsien lasten kehitystä ja taloudellista asemaa, joten
        en jaksa osallistua niihin keräyksiin ja kummitoimintaan ympäri maailmaa.
        Näinä kiristyvän talouden aikoina on hyvä keskittää sekä henkiset että
        taloudelliset voimavarat vain tiettyihin täsmäkohteisiin, niin saa tulosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on oikein hieno asia, jos pystyy tarjoamaan lapsilleen tasapainoisen ympäristön
        eli luomaan heille sellaiset elämän eväät, että he pärjäävät sitten omin avuin.
        Päätavoitteena on tukea lapsien lasten kehitystä ja taloudellista asemaa, joten
        en jaksa osallistua niihin keräyksiin ja kummitoimintaan ympäri maailmaa.
        Näinä kiristyvän talouden aikoina on hyvä keskittää sekä henkiset että
        taloudelliset voimavarat vain tiettyihin täsmäkohteisiin, niin saa tulosta.

        Köyhät olosuhteet valmistelivat minua itsenäiseen elämään. Vanhemmiltani sai eväinä ehdottoman rehellisyyden ( joskus tyhmyyteen saakka ) ja vastuun omista tekemisistä etsimättä syitä muista.
        Lapsuuteni monipuolinen "hyötyliikunta" loi pohjan fyysiselle kunnolleni ja karkaisi kestämään epämiellyttävyyksiä.
        Lapseni ovat tyttöjä ja, kuten mainitsin niin olosuhteet ja edellytykset ovat toiset kuin minulla. Olemme ohjanneet tytöt erimuotoisen liikunnan pariin.
        Eniten talvisin hiihtoa. Kesäisin kävelyä, samoilua, pyöräilyä.
        Lisäksi lasten yu-harjoituksia, prinssessa futista, temppujumppaa jne.
        Kotona ovat puhelimet suljettuina.

        Köyhyyden kokeneet vanhempani ovat huomioineet tyttöjen tulevaisuutta eri muotoisesti. Jokunen kultakoru. Unssin laattoja tallelokerossa. Vuosien ajan kuukausittain tasasumma tyttöjen tileille josta kuukausittain minä sijoitan valitsemiini rahastoihin.
        Tavatessamme vanhempani tytöt saavat "harrastusrahastoonsa" tasasumman, 500€ tai 1000€ / tyttö.


    • Anonyymi

      Aamu-uutisten mukaan Suomessa on 200.000 työssä käyvää köyhää.
      Lisäksi on ainakin 300.000 ihmistä jotka eivät käy töissä ja ovat rutiköyhiä.
      Olemme vahvasti menossa siihen mitä kansainväliset tulevaisuuden
      ennustajat ovat jo vuosia povanneet eli että jopa 1/3 väestöstä
      elää pelkkien tukiaisten varassa.
      Meille siis syntyy surkea proletaariluokka, mitä ylläpidetään avustuksilla.
      Kurjuus keräytyy tiettyihin huonomaineisiin kaupunginosiin iäksi.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka paiskasi vauvan betoniin Oulussa?

      Nimi esiin.....
      Oulu
      167
      12601
    2. Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa

      Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h
      Maailman menoa
      152
      5446
    3. Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p
      Maailman menoa
      45
      4710
    4. Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan

      Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv
      Maailman menoa
      149
      3679
    5. Anteeksipyyntöni

      Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska
      Järki ja tunteet
      39
      2778
    6. Sydämeni valtiaalle

      En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden
      Ikävä
      120
      1935
    7. Oletko tyytyväinen

      Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?
      Ikävä
      110
      1696
    8. Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..

      ...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam
      Maailman menoa
      364
      1617
    9. Onko Sanna menossa Ukrainaan viettämään vuosipäivää?

      Kun on bongattu Varsovan lentokentältä?
      Maailman menoa
      107
      1533
    10. Jos oikeasti haluat vielä

      Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚
      Ikävä
      136
      1471
    Aihe