NYT KANSA MAKSAA TOLLOILUT

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) esiintyi vakavailmeisenä eilisessä uuden hallituksen tiedotustilaisuudessa. Katainen uskoo, että Suomi haastetaan rajusti maailman melskeissä.

– Tulevat viikot, tulevat kuukaudet voivat muuttaa kaiken. Niin epävarmaa on koko eurooppalainen talous, Katainen varoitti.

Sampo Pankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila uskoo, että Kataisen piirtämät uhkakuvat liittyvät Kreikan kriisiin ja sen mahdollisiin seurauksiin.

– Lähipäivinä ja kuukausina nähdään mitä kaikkea Kreikasta voi kaatua päälle. Jos kreikan hoitaminen menee ihan ranttaliksi, niin seurauksena voi olla paljon puhuttu pankkikriisi kuten syksyllä 2008.

Taloustiedot
Sampo Pankki Oyj
Uotila uskoo, että Kreikan kriisi päättyy kuitenkin todennäköisemmin hallittuun velkajärjestelyyn. Se on kahdesta vaihtoehdosta Suomelle selvästi armeliaampi.

Kahdesta
pahasta pienempi

Uotila ei usko, että Kreikka selviää veloistaan suunnitelluilla valtion omaisuuden myynneillä. Velkajärjestelyä tarvitaan joka tapauksessa. Se tietäisi suomalaisillekin tappioita, mutta tuskin vielä muuttaisi kaikkea.

– Lyhyellä tähtäimellä rahoitusmarkkinoille syntyisi jännitteitä ja pelkoja, jotka heijastuisivat Suomeen. Sen jälkeen suomalaiset sijoittajatahot joutuvat kirjamaan tappiot.

Tappioista kärsisivät niin suomalaiset pankit, valtio kuin yksityisetkin sijoittajatahot. Summat ovat kuitenkin Uotilan mukaan pieniä.

– Jos Kreikalle annetaan osa veloista anteeksi, niin selvitään helposti, ei se kovin monia miljardeja ole.

Raha ei ole suoraan pois kansalaisilta, koska vain osa summasta on valtion menetyksiä. Ne katettaisiin Uotilan mukaan luultavimmin lainalla.

– Lainan hoitaminen kohdistuu koko kansaan verojen kautta. Suomen valtio ottaa vaikkapa 15-vuoden obligaatiolainan, josta maksetaan takaisin 1/15-osa vuodessa ja korot päälle, ei se vuodessa kovin paljon ole.

Lehman-ilmiön
paluu

Entä jos Kreikka-kriisi ei päätykään onnellisesti? Sijoittajat seuraavat tarkasti tänään alkavaa EU:n huippukokousta, jolta odotetaan päätöksiä pysyvästä lainoitusmekanismista. Samaan aikaan Kreikassa oppositio tarvitsee ainoastaan muutaman loikkarin hallituksesta, jotta leikkauslistat kaatuvat.

– Jos neuvottelut menevät pelkäksi riitelyksi, se voi luoda hirveän epävarmuuden rahoitusmarkkinoille. Jos pankitkin alkavat pelätä toisiaan kuten syksyllä 2008, tilanne voi kärjistyä.

Jos rahoitusmarkkinoiden epävarmuus leviää ja pankkien keskinäinen lainananto tyrehtyy, Suomenkin tilanne synkistyisi nopeasti. Kriisissä olisi Uotilan mukaan paljon kaikuja vuoden 2008 finanssikriisistä.

– Se taittaisi meidän vientikehityksemme ensimmäisenä, kun olemassa olevat tilaukset peruttaisiin ja uusia ei tulisi. Investoinnit hyytyisivät, työttömyys lisääntyisi.

Pankkien keskinäinen epävarmuus heikentäisi lainarahan saatavuutta. Se tuntuisi paitsi yrityspuolella, myös asunnonostajilla. Lainat painuisivat kiven alle.

Elvytysrahat
on syöty

Edellisen rahoituskriisin aikaan Suomen talous oli ollut muutamia vuosia ylijäämäinen ja toiveissa siinsi valtionvelan tuntuva lyhentäminen.

– Nyt ei ole elvytysvaraa kuten oli pari vuotta sitten, se olisi se suurin ero, Uotila sanoo.

Muutama vuosi sitten valtio käynnisti nopeasti muun muassa aravarakentamista, mikä pelasti rakennusalan pahimmalta montulta. Nyt rakennusala reagoisi taas nopeasti, mutta valtion apu olisi tiukassa.

– Jo aloitettuihin hankkeisiin pantaisiin nopeasti huput päälle.

Elvytystoimien puutteessa työttömyys pahenisi viime kriisiä syvemmäksi. Toinen vaihtoehto olisi valtion entistä pahempi ja nopeampi velkaantuminen.

Uudesta lamasta eivät välttämättä nytkään kärsisi ne, joiden työt jatkuisivat ja terveys kestäisi. Korot kääntyisivät luultavasti laskuun, mutta palveluista leikattaisiin.

– Kuntien menotaloudessa tulisi säästöpaineita.

Likinäköinen
hallitus

Jos Uotilan vaihtoehdoista todennäköisempi toteutuu, Kreikka päästetään hallittuun velkajärjestelyyn. Siihen nykyinen hallitusohjelma pystyy Uotilan mielestä vastaamaan tyydyttävästi.

– [Ohjelmassa] on aika paljon sellainen henki, että pidetään tiukat välitarkastelut ja tehdään sitten tarvittaessa isojakin muutoksia.

Vaikeat hallitusneuvottelut leikkasivat Uotilan mielestä hallitusohjelmasta pois kunnianhimoisimmat tavoitteet. Katainen saattoi viitata niihin sanoessaan, että "suomalaista taloutta ja hyvinvointiyhteiskuntaa haastetaan".

– Olisi voitu tehdä ohjelma, jossa katsotaan kauemmas tulevaisuuteen.

Kestävyysvaje on vakava ongelma, johon Uotilan mielestä on löydyttävä konkreettisia ratkaisuja tämän vaalikauden loppuun mennessä.

– On paljon latteuksia työurien pidentämisestä, mutta ei mitään konkreettisia toimia. Kukaan ei ole esittänyt miten työssäjaksamista kehitetään, opiskeluaikoja lyhennetään ja saadaan nuoret työurille.

– Tulevaisuudessa on nöyrryttävä ja eläkelakeja muutettava.