Luomisaika laahaa perässä

Se on aina 6000 vuotta, koska se vain on.

Kristityt ovat jokseenkin aina laskeneet maailman olevan luotu noin vuoden 4000 eKr. paikkeilla, eli 800-luvulla maailmaa luultiin vajaan viiden tuhannen vuoden ikäiseksi. Kuuluisin iänmääritys lienee 1600-luvulla eläneen Ussherin laskelma, jonka mukaan maailma olisi luotu 23. lokakuuta 4004 eKr.

Michelarkangelo kirjoitti:

Kristityt ovat jokseenkin aina laskeneet maailman olevan luotu noin vuoden 4000 eKr. paikkeilla, eli 800-luvulla maailmaa luultiin vajaan viiden tuhannen vuoden ikäiseksi. Kuuluisin iänmääritys lienee 1600-luvulla eläneen Ussherin laskelma, jonka mukaan maailma olisi luotu 23. lokakuuta 4004 eKr.

Lue lisää

Tulimpa vahingossa yleistäneeksi: "Kristityt ovat jokseenkin aina laskeneet..." Tarkoitin tietenkin että kreatinisti-kristityt laskevat maailman olevan 6000 vuoden ikäinen, suuri osa kristityistä tietenkin hyväksyy miljardien vuosien ikäisen maailman.

DNA-molekyylien perusteella on laskettu nykyihmisen kehittyneen omaksi lajikseen noin 200 000 vuotta sitten. Tietenkään muutos ei ollut nopea afrikkalaisesta heidelberginihmisestä nykyihmiseen, vaan se on vaatinut useita sukupolvia, joten tarkkaa "syntyaikaa" ei voida tarkasti määrittää. Noin 400 000–250 000 vuotta sitten aivojen tilavuus kasvoi ja työkalut kehittyivät nykyihmismäisempään suuntaan. Afrikasta löydetyissä noin 260 000 vuotta vanhoissa fossiileissa on ollut sekä heidelberginihmisen että nykyihmisen piirteitä. Vanhin tunnettu vuonna 1967 löydetty ja vuonna 2005 luotettavasti iältään määritelty nykyihmisen fossiili on noin 195 000 vuoden ikäinen. Vielä vuonna 1997 vanhimpina nykyihmisen fossiileina pidettiin 165 000 vuoden ikäisiä Etiopiasta löytyneitä fossiileita.[3] Jotkut tutkijat ovat ehdottaneet heidelberginihmisten ja nykyihmisten välimuodolle nimeä Homo helmei, mutta sitä ei kovinkaan laajalti ole otettu käyttöön.

Nykyihmisten määrä romahti noin 150 000 – 50 000 vuotta sitten hyvin pieneksi, mistä johtuu hyvin suuri geenien samankaltaisuus. Ihmispopulaation on arveltu kutistuneen 2000–10 000 yksilöön jonkin katastrofin seurauksena, mahdollisesti "tulivuoritalven”, kun Toban tulivuori räjähti 73 000 vuotta sitten. Tutkijat eivät kuitenkaan ole yksimielisiä asiasta.

Nykyihmisten kulttuuri oli pitkään samanlaista kuin neandertalinihmisten. Noin 60 000 vuotta sen jälkeen, kun rakenteellisesti nykyihmisten kaltaiset ihmiset olivat ilmestyneet maapallolle, heidän käyttäytymisensäkin alkoi saada nykyaikaisia piirteitä. Tämä oli viimeisin ja tärkein vallankumous ihmisten kehityksessä. Ihmiset olivat innovatiivisia, he alkoivat kehittää uusia työkaluja ja tekniikoita. Vanhemmille ihmislajeille oli tyypillistä se, ettei kerran keksittyä hevin muuteta, esimerkiksi pystyihmisen kulttuuri säilyi samanlaisena lähes 1,5 miljoonaa vuotta ja neandertalilaisen 170 000 vuotta, yhtä pitkään kuin nämä ihmistyypit olivat olemassa. Käytännössä tällöin nykyihminen syntyi. Kulttuurivallankumous mahdollisesti syntyi kun ihmisten perimässä tapahtui muutosta, jonka seurauksena aivot muotoutuivat toimimaan täysin nykyihmismäisellä tavalla.

Wisconsinin yliopiston tutkijan John Hawksin mukaan ihmisen evoluutio kiihtyi rajusti laajamittaisen maatalouden synnyttyä. Hawksin mukaan mukaan jopa niin nopeasti, että nykyihmiset ovat geneettisesti eriytyneempiä 5 000 vuotta sitten eläneistä ihmisistä kuin nämä olivat 30 000 vuotta sitten eläneistä Neanderthalin ihmisistä.[4] Maatalouden myötä ruokavalio muuttui. Lihan ja juuresten väheneminen ja toisaalta viljan ja maidon lisääntyminen ruokavaliossa aiheutti raudan puutetta, hampaiden reikiintymistä ja eliniän lyhenemistä. Väestön tiivistyminen aiempaa tiiviimpään asutukseen viljelyseuduille johti muiden muassa malarian, tuberkuloosin ja isorokon leviämiseen.[5]

Mesoliittisen kivikauden aikaisilla kaakkoisaasialaisilla havaittiin olevan samankaltaisuuksia nykyisiin ja muinaisiin australialaisiin, mistä vedettiin johtopäätös, että australidit ilmensivät selvästi erillistä sukujuurta, joka oli selviytynyt muinaisesta ihmislajin muuttoaallosta sen levittäytyessä Afrikasta muihin maanosiin. Jälkeläisten arveltiin selviytyneen maantieteellisesti eristyneillä alueilla, kun taas mantereella australidien arveltiin sulautuneen mongolideihin tai tulleen syrjäytetyiksi mongolidien levittäytyessä alueelle.

Eräiden tutkimusten mukaan ensimmäisillä amerikkalaisilla oli australidien piirteitä. Brasiliasta löydetystä Luciaksi nimetyn kallon piirteet olivat tutkimuksen mukaan samankaltaisia kuin Australian aboriginaalien. Erään teorian mukaan australidejä muutti Amerikkaan jo 50 000 vuotta sitten, mutta myöhemmin saapuneet mongolidit surmasivat heidät. Toisin eräät tutkijat uskovat Tulimaan alkuperäisasukkaiden polveutuvan mongoloidien ja australidien sekoituksesta.