Niitä olisi pitänyt rakentaa eikä mitään Kuningastiikereitä! http://fi.wikipedia.org/wiki/Jagdpanther
Ajatelkaas jos Laguksen miehillä olisi ollut muutama kymmenen noita, olisi ollut jälki vielä hurjempaa...
Ajatelkaas jos Laguksen miehillä olisi ollut muutama kymmenen noita, olisi ollut jälki vielä hurjempaa...
Vastaukset 59
Vanhimmat
Tuollaisia olisi Saksasta pitänyt tilata, vähän toista kuin Stug rynnäkkötykit. Olisi tullut hirmuista jälkeä kun suomalaiset olisivat olleet Jagdpantherin puikoissa!
T34/85 "Pitkäputkinen Sotka" on Dieselmoottoreineen idioottivarmalla tekniikalla tehokkain taistelupanssarivaunu sodankäyntiin suomenniemellä 1940-luvulla kesät talvet. Valettu torni ja laivatykki nokalla.
T-34+oli+paska+tankki+täynnä+suunnittelu-+ja+valmistusvikoja.+Surkeat+työskentelytilat+miehistölle,+huono+optiikka,+puute+radioista+tai+radio+heikkotasoinen,+surkea+vaihdelaatikko,+puuttuvat+iskunvaimentimet,+epätarkka+ja+kokoonsa+nähden+heikkotehoinen+tykki,+telaketjut+ongelmalliset+ja+hammastusnasturat+vääntyivät/katkesivat+helposti.+Ominaisuuksien+takia+tulinopeus+matala,+tulitus+epätarkkaa.+Vaunun+elinkaari+ei+yltänyt+kunnolla+200+kilometriin.+90%+vaunuista+ei+läpäissyt+300+km+maantiematkaa+hajoamatta+tienposkeen.
Joo,+valettu+torni.....30%+heikompi+kuin+vastaava+saksalainen+valsattu+panssariteräs.
Oliko nuo käytössä itä vai länsirintamalla? Yllättävän vähän valmistettu vaikka rynnäkkötykki on halvempi ja helpompi rakentaa kuin panssarivaunu. Sekin kiinnostaisi miten pärjäsivät tositoimissa.
Ensisijaisesti nyt länsirintamalla. Valmistusmäärät olivatkin vähäisiä käsittääkseni monilta osin liittoutuneiden ilmahyökkäysten ansiosta, kuten tuolla taidettiin mainita.
Kuinka ne pärjäsivät? Sellaista voi olla vaikeampi määrittää. Yleisin moite näyttävät olleen lukuisat mekaaniset ongelmat, jotka oletettavasti juontuivat valmistusvioista.
Älä valehtele, teknisesti paras saksalainen rynnäkkötykki!
Kun ne toimivat, ne olivat erinomaisia puolustustaistelussa. Suurin osa lännen panssarivoimien tykeistä läpäisi sen panssarin vain hyvin läheltä tai takaa.
pst-vaunu, ei rynnäkkötykki. Siinä on ero, vaikkei kovin suuri.
tai sivuilta (about sama paksuus kuin takana), kuten Imperial War Museumissa olevasta yksilöstä ottamani kuvat osoittavat (Cromwellin tykin tekemät kolme reikää). Pelottava vastus kuitenkin. Olisi ollut omiaan "aakeilla laakeilla."
Ryssien tankkeja täällä hehkuttavat eivät yleensä tiedä, että germaanien optiikka aina vaikka jo sturmin vaununjohtajan periskoopista lähtien ollut vuosikymmeniä ryssiä edellä. Lisäksi heidän jättitykkivaunut (SU -152, IS-2) ym. eivät voineet taistella kauan, johtuen pienistä a-tarvikemääristä.
Olin toissa vuonna juhannusta viettämässä Bovingtonin tankkifestivaaleilla Englannissa, eli aika kiinnostunut tästäkin aiheesta olen. Mutta, mikäs oikeasti on sitten rynnäkkötykin ja tankintappajan ero? Tiedän kyllä, että jo ekat lyhytpiippuiset sturmit oli jv-tukemiseen, ja taisivat kuulua tykistöön, mutta onko jokin rakenteellinen tms. ero, jota nyt en muista?
Ainoa ero itse asiassa Käytetty tykki ja rooli. Rynnäkkötykkiä käytettiin monipuolisemmin ja Pst vaunussa käytettiin panssarintorjunta-asetta(saksassa esim.PaK 40) kun taas rynnärissä tankkitykkiä(vaikka stugin KwK ??/??)
Huppista. jagdpantherin ase oli Pak 43/4 L/71 ja stug III:sen 75mm StuK 40 L/48
hups, tässä olikin vastaus siihen kysymykseeni eroista. Tosin esim. Stug III f:ssä taisi olla 75/L 43, eli vähän lyhyempi piippu. No, mitäs eroa on pst- ja tankkitykillä?
Sitä en tiedä :/ ainakin PaK 43 L71 oli lähes täysin identtinen Kuningastikrun tykin kanssa, mikä ei siis ollut panssarintorjunta-ase..
*Panssarintorjuntavaunu* (lyhennetään *pst-vaunu*) on telaketjuilla
liikkuva, panssarintorjuntaan
tarkoitettu panssariajoneuvo
. Panssarintorjuntavaunut on aseistettu panssarintorjuntakanuunalla, nykyisin pääasiassa panssarintorjuntaohjuksin. Vaunujen panssarointi on usein paljon heikompi kuin varsinaisilla panssarivaunuilla, mutta vastaavasti ne ovat paljon halvempia valmistaa. Tykein aseistettuja panssarintorjuntavaunuja käytettiin pääasiassa toisen maailmansodan aikana ja ne on nykyisin korvattu taistelupanssarivaunuilla
rynnäkkötykki* on panssaroitu, etupäässäjalkaväen
tukitehtäviin tarkoitettu tela-alustainen suorasuuntaustykki, jossa ei yleensä ole kääntyvää tornia. Rynnäkkötykin pääaseena on suurikaliiperinen kanuuna
tai haupitsi
. Kääntyvän tornirakenteen puuttuminen mahdollistaa raskaamman aseistuksen käyttämisen sekä pienentää tuotantokustannuksia.
Siinähän se. Saksan pst-vaunut ovat tässä tapauksessa vähän huonosti kuvaansa sopivia
myynnissä. Valmistuskin oli vain vajaaa 400.
Sturm oli aivan riittävän tehokas, kuten nähtiin.
Jagdpanther ei ollut rynnäkkötykki, vaan tankintuhoaja.
Mutta Jagdpantterit ei estäneet RKKA:ta marssimasta Berliiniin ja tokkopa olisivat estäneet vanjoja pääsemästä Valitun-kaupunkiin.
"Mutta Jagdpantterit ei estäneet RKKA:ta marssimasta Berliiniin..."
Ja aika haastavaa se olisi ollutkin ottaen huomioon, että noin 3/4 niistä vaunuista meni länsirintamalle. Ei sillä mielellä, että ne sielläkään olisivat vastustajaa pysäyttäneet.
totta, totta, tuskimpa ne 100% jagdpanteria itärintamalla RKKA:ta olisi pysäyttänyt.
Mutta muistaakseni jagdtigerilla oli vakavia voimansiirto-ongelmia raskaan etupainonsa takia ja olen kuullut väittämää että samaa ongelmaa poti jagdpanterikin.
Suunnilleen noin näyttää olleen asian laita.
Jagdtikrun tapauksessakin silti tarina on pitkälti sama eli J-pantterin tapaan se oli ensisijaisesti länsirintaman vaunuja.
Jagdtiger oli taas toimimaton ylilyönti, kuten KT tai hiiri. hervottoman kallis rooliinsa.
No, se vaunutyyppi ei oikeastaan edennytkään rajallisen tuotannon ulkopuolelle. Pahempi tilanne oli Pantterilla ja Jpantterilla, joiden oli tarkoitus näytellä merkittävää roolia.
Eikös joku saksan iso kiho suuresti protestoinut tuotannon jatkuvaa hajauttamista vastaan, joka heikens kokonaistuotantoa. Hän halusi keskittää tuotannon muutamaan tärkeään malliin, joita tuotettaisiin suuret määrät(PzIv,panther, raskas panssarivaunu, kaksi-kolme rynnäkkötykkiä tai pstvaunumallia) ei sen hajauttamista kymmeneen tai useampaan Kuten jagdpanzer IVn tapauksessa.
Jos sekä jagdtikerilla että jagdpantterilla on sama etukeno-ongelma, niin silloin karjalan korvessa ei paljon naurata jos jägdpanter ( tai tarkemmin sanottuna sen voimansiirto ) sanoo sopimuksensa irti. Sillä vaunu joka ei vanjojen puskiessa niskan päällä liiku, on vaunu joka on menetetty.
Venäläiset osasivat
http://en.wikipedia.org/wiki/SU-152
SU-100 oli paljon käytännöllisempi.
http://en.wikipedia.org/wiki/SU-100
SU-100 oli jopa yllättävän kevyt. Hiukan yli 30 tonnia. Vastaavat saksalaiset painoivat noin 45 tonnia.
Suomeen tarvitaan aseistusta massa-työttömyyden lopetukseen, esim torjunta vaunu. Ja Leipäjonojen lopetus torjunta vaunu.
Siis Leipjono järjestelmän lopettamiseen ( kokoomus ), ei siis leipäjonoon kyykytettyjen ihmisten lopettamiseen - huom !
Historiapalsta on tämä. Painu vittuun täältä valehtelijakomu
Suomeen tosiaan tarvitaan pirun torjunta vaunu parantamaan henkistä selkärankaa ja nälän torjunta vaunu, eli leipomo vaunu, lopettamaan leipäjonot.
Milloin pelastusarmeija tekee tilaukset?
Se tarve suomeen olisi toimiva Lahtarin torjunta vaunu. LTV.
Ahne Lahtari kun pelkää vaan voimaa. Ja jakaa työtä ja tuloa vain pakolla.
Siis Lahtarin torjuntavaunu olisi se oiva ratkaisu.
Voisi olla rakennatavissa halvalla, esim halpoja romutettavissta sergei ilmatorjuntakonekiiväreistä ja pohjalavettina olisi joku 4wd pick uppi.
Näiitä sitten paljon ja lahtarit kuriin. -- JA SUOMI NOUSUUN !
Nykyiset Leopardit varmaan riittävät. Ainakin ne riittävät hyvin siihen, että kaikki stallarit, hipit, punaiset ja muut loiset laitetaan riviin ja ajetaan Leolla yli.
Sitten Suomen työttömyyslukemat kaunistuu, keskimääräräinen älykkyysosamäärä nousee, ja minkitkin saavat rehua, jos niille se kelpaa. Ei, kyllä se varmaan olisi eläinrääkkäystä. Unohdetaan se minkin rehu. Järjestetään kilpailu, jos vaikka joku keksisi sille soossille jotakin käyttöä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jagdpanther
>>Saksalaiset suosivat rynnäkkötykkejä jo siitäkin syystä, ettei niiden valmistuksessa vaadittu tornin kehän vaikeasti saatavia kuulalaakereita.
Ei täällä puhuta mitää laakeripulasta... 1930-luvun loppupuolella... Vasta myöhemmin niitä alettiin käyttää liikkuvina pst-tykkeinä ja ne varustettiin tehokkailla pitkäputkisilla tykeillä sitä varten.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rynnäkkötykki
Rynnäkkötykin idean esitti ensimmäisen kerran saksalainen eversti, myöhemmin marsalkka, Erich von Manstein (1887–1973) vuonna 1935 muistiossaan Wehrmachtin komentajalle. Manstein tarkasteli ensimmäisen maailmansodan saattopatterien toimintaa ja esitti jalkaväen tukemista panssaroiduin ja liikkuvin tykkilavetein. Manstein nimitti suunnitelmaansa rynnäkkötykistöksi (saks. Sturmartillerie).
Noilla ei voi muuta kuin peruuttaa Berliiniin, ja joskus välillä piilosta pamauttaa.
Jenkit olivat hätää kärsimässä vain Ardenneilla, kun ajettiin kolmen SS armeijan Tiikereillä eikä sekään onistunut. Oljamit loppuivat Adolfilta.
"Jenkit olivat hätää kärsimässä vain Ardenneilla, kun ajettiin kolmen SS armeijan Tiikereillä eikä sekään onistunut."
Saksalaisilla ei ollut yhtään SS-armeijaa Ardenneilla ja saatavilla olleet Tiikeritkin osallistuivat taisteluihin varsin niukalti.
Saksan 6., 5. ja 7. panssariarmeijat aloittivat hyökkäyksensä 16. joulukuuta 1944 yhteensä 24 divisioonan voimin. Liittoutuneiden Ardennien alueen toimintaa hoitaneiden yhdysvaltalaisten joukkojen puolustuksen etulinja murtui kahdessa tunnissa noin 100 kilometrin alueelta.
"Saksan 6., 5. ja 7. panssariarmeijat aloittivat hyökkäyksensä 16. joulukuuta 1944 yhteensä 24 divisioonan voimin."
Jatketaanpa niitä alkeita vähän; ainoastaan 5. ja 6. tunnettiin panssariarmeijoiden nimillä eikä yksikään mainituista ollut SS-armeija.
"Liittoutuneiden Ardennien alueen toimintaa hoitaneiden yhdysvaltalaisten joukkojen puolustuksen etulinja murtui kahdessa tunnissa noin 100 kilometrin alueelta. "
No, ei ihan. Ainoastaan 5. PsA onnistui saamaan aikaan minkäänlaisen selvän läpimurron ja senkin saavuttaminen vaati noin vuorokauden taistelut.
Kirjoita lisää ihan omatekoista soopaa.
Tämän tiedon kolmesta panssariarmeijasta on antanut amerikkalainen mukana ollut Stephen E. Ambrose. Täällä on tosiaan yritystä kirjoittaa historiaa uudelleen sillä nuo olivat pelkkiä lainauksia täältä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ardennien_taistelu
http://fi.wikipedia.org/wiki/6._SS-Panssariarmeija
Haista ittu, kahjin tunnistaa sontajutuistaan.
"Saksalaisilla ei ollut yhtään SS-armeijaa"
Olivat armeijoiden nimillä mutta eivät todellakaan sen kokoisia
Kyllä siellä oli kolme armeijaa, joista kaksi panssariarmeijaa.
Eli oli 6. SS-Panssariaarmeija ja 5. Panssariarmeija, joka oli Wehrmachtin joukko. Sitten oli 7. Armeija, mutta se ei ollut panssariarmeija, joskin taisi saada joitain panssarivahvemmuksia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_3._jalkaväkidivisioona
Toisen maailmansodan syttyessä 7. armeija oli sijoitettuna Ranskan vastaiselle rajalle. Se osallistui Ranskan valtaamiseen kesällä 1940 ja jäi maahan miehitystehtäviin. Normandian maihinnousun aikaan kesällä 1944 sen komentaja oli SS-Obergruppenführer Paul Hausser.
http://fi.wikipedia.org/wiki/II_SS-panssariarmeijakunta
Kolmesta panssariarmeijasta Sepp Dietrichin johtama 6. SS-panssariarmeija oli vahvin.
Normandien maihinnousun aikaan 7. Armeijaa komensi kenraalieversti Dollman. Se sai maihinnousun niskaansa.
SS-upseereita ei juuri käytetty Wehrmachtin joukkojen komentajian, eikä päinvastoinkaan.
Hausser komensi SS:n II PsAK:a noihin aikoihin.
7. armeijan komentajan Friedrich Dollmannin tehtyä itsemurhan Hausser ylennettiin 7. armeijan johtoon.
vain kaksi panssariarmeijaa. 5. PsA oli uudelleen perustettu Tunisiassa täysin tuhoutunut Wehrmachtin yhtymä. Sen runkona oli Panssariryhmä Länsi.
Lokakuussa -44 perustettiin 6. Panssariarmeija, jolle marraskuussa annettiin nimeksi 6. SS-PsA, koska siihen kuului mm. II SS-PsAK.
7.A oli tavallinen jalkaväkiarmeija. Sille voitiin tietysti alistaa panssarijoukkoja.
Mutta oikea oli fuhrervaunu oli königstiger, jagdpantherhan on vain gepardi.
http://www.privateletters.net/MAPS/ETO/AlliedOperationsAgainsttheWestWall(8November-15December1944).png
"Tämän tiedon kolmesta panssariarmeijasta on antanut amerikkalainen mukana ollut Stephen E. Ambrose."
Fiktio on aina ollut Ambrosen vahvempi osa, mutta hän ei ole ainoa, jolla se ei ole mennyt pieleen.
"Lokakuussa -44 perustettiin 6. Panssariarmeija, jolle marraskuussa annettiin nimeksi 6. SS-PsA, koska siihen kuului mm. II SS-PsAK."
6. PsA ei saanut virallista SS-titteliään ennen vuotta -45.
Wehrmachtin luotto oli Hitler-attentaatin jälkeen nollassa.
Syksyllä 1944 Hitler määräsi Dietrichin johtamaan 6. SS-panssariarmeijaa, jolla oli ratkaiseva rooli vuodenvaihteeseen 1944-45 sijoittuneessa Ardennien taistelussa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Josef_Dietrich
Ei kukaan pakota sinua kirjoittamaan "omaa paskaa"...
"...jolla oli ratkaiseva rooli vuodenvaihteeseen 1944-45 sijoittuneessa Ardennien taistelussa."
Ratkaiseva rooli ilmeisesti tarkoittaa epäonnistumista tässä kohdassa vähemmän luotettavien armeijan divisioonien suorittaessa ainoan mainittavan läpimurron :)
Suomen metsäoloissa kohtaamisetäisyydet olivat lyhyitä, jotta 75mm:n tykillä tuhosi kaikki vastustajan vaunut. Olisihan se varmasti tuntunut hienolta, jos vaunun nokalla olisi ollut karmea 88-millinen.
Näin oli toki Sotkien osalla, joita valtaosa ryssien vaunuista oli. Mutta jos vastassa oli Klim, Stalin, tai JSU-152, niin tilanne oli toinen. Välttämättä keulasta ei saatu läpi edes erikoisammuksilla. Parolan panssarimuseossa on sotasaalis Klim joka (olikohan Kuuterselässä tai Portinhoikassa) sai kolme 75 mm osumaa keulaan. Kyllä suomalainenkin miehistö sai tarpeekseen ja ryntäsi sekopäisenä ulos, mutta vaunu jäi ehjäksi. Toki Sturmien 75 millinen oli karvan verran läpäisyarvoiltaan venäläistä parempi, ihan perus ap-ammuksillakin. Ja kyllähän karjalassa pitkiä suoria ja peltoja on. Tankit eivät paljon metsässä ajele.
StuG-rynnäkkötykin 75 mm:n ammus läpäisi enemmän panssaria kuin T-34/85-vaunun 85 mm:n tykki. Ja mikä vieläkin tärkeämpää: ase oli venäläistä huomattavasti tarkempi.
Jagdpanther oli huono kokonaisvalinta. Miehistöpula (oli opetettava miehistö käyttämään vaunua), varaosapula (operatiivisia tappioita) ja pieni valmistusmäärä (ei oleellista kokonaisvaikutusta).
Kyseessä marginaalitapaus kun StuG-vaunuja valmistettiin 25 kertaa enemmän.
StuG III-rynnäkkötykki oli Saksan armeijan eräs menestyksellisempiä asejärjestelmiä koko sodassa.
Mutta T-34 Oli kuitenkin lopulta voitokkaampi kuin saksalaisten rynnistystykit. Eiks jeh?