Jos 20 vuotta sitten olsivat kaikki alkaneet pyrkyröidä samalla tavalla, samoille trendialoille, kilpailla keskenään olisi kymmenen vuotta sitten käyty erittäin verinen sisällissota hyvinvoinnin jakamisesta.
Kiitos köyhien - ns. luopujien, rauhallisten hyvien ihmisten jotka uskovat että systeemi voi toimia järjellä ja yhteistyöllä olemme välttäneet tuon konfliktin.
On kestänyt 30 vuotta kurjistumista ja sitä että yhteisön eräät jäsenet ovat kävelleet päidemme päällä että olemme tulleet vihaisiksi. Tuo viha ja ärtymys on oikeutettua, se on tervettä ja se kanavoituu aikanaan oikealla tavalla tämän maan parhaaksi, aivan kuin on passiivinen luopumisemme on pitänyt toiminnan rauhallisena sensijaan että kaikki panikoisivat hyvinvointiin kuin pillastuneet lampaat.
Nyt ovat yhdet lihoneet liikaa hyvinvointiinsa, ja on köyhien aika tajuta että heillä on yhtäläinen oikeus saada palveluita, mahdollisuuksia onnelliseen täysvaltaiseen elämään ja että maailma on valmis nautittavaksi. Suuri tasaus saatetaan alkuun eivätkä ne jotka ovat saaneet rauhassa kehittää yltäkylläisyyttään uskalla puolustaa sitä. Ainoa mitä he pelkäävät on sitä että menettävät jotain - kuin lapsi joka ei halua luopua leluistaan jolla ei kuitenkaan ole leikkinyt aikapäiviin.
Me olemme ne jotka ansaitsevat työn koska meillä ei sellaista ole ollut, ja työmme kautta ansaitsemme myös yhteisömme varallisuutta ja hyvinvointia. On nyt hyvinvoivien aika siirtyä reserviin, nauttimaan saavutetuista eduista ja tämä prosessi olkoon rauhallinen ja totaalinen. Jos he eivät "osaa elää työttä" niin tehköön he - joilla on jo kaikki - niitä halpatöitä.
Kiitos köyhien - ns. luopujien, rauhallisten hyvien ihmisten jotka uskovat että systeemi voi toimia järjellä ja yhteistyöllä olemme välttäneet tuon konfliktin.
On kestänyt 30 vuotta kurjistumista ja sitä että yhteisön eräät jäsenet ovat kävelleet päidemme päällä että olemme tulleet vihaisiksi. Tuo viha ja ärtymys on oikeutettua, se on tervettä ja se kanavoituu aikanaan oikealla tavalla tämän maan parhaaksi, aivan kuin on passiivinen luopumisemme on pitänyt toiminnan rauhallisena sensijaan että kaikki panikoisivat hyvinvointiin kuin pillastuneet lampaat.
Nyt ovat yhdet lihoneet liikaa hyvinvointiinsa, ja on köyhien aika tajuta että heillä on yhtäläinen oikeus saada palveluita, mahdollisuuksia onnelliseen täysvaltaiseen elämään ja että maailma on valmis nautittavaksi. Suuri tasaus saatetaan alkuun eivätkä ne jotka ovat saaneet rauhassa kehittää yltäkylläisyyttään uskalla puolustaa sitä. Ainoa mitä he pelkäävät on sitä että menettävät jotain - kuin lapsi joka ei halua luopua leluistaan jolla ei kuitenkaan ole leikkinyt aikapäiviin.
Me olemme ne jotka ansaitsevat työn koska meillä ei sellaista ole ollut, ja työmme kautta ansaitsemme myös yhteisömme varallisuutta ja hyvinvointia. On nyt hyvinvoivien aika siirtyä reserviin, nauttimaan saavutetuista eduista ja tämä prosessi olkoon rauhallinen ja totaalinen. Jos he eivät "osaa elää työttä" niin tehköön he - joilla on jo kaikki - niitä halpatöitä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Toisin sanoen, hyvinvoivat ovat paljon valmiimpia elämään köyhän elämää kuin köyhät - ja köyhät ovat paljon valmiimpia rakentamaan omalla ahkeroinnillaan elämäänsä kuin ne joilla on jo liikaakin.
Koko ajan "köyhät" näillä palstoilla piipittävät miten AY-liikkeiden, rikkaiden, yms. rahat pitäisi jakaa köyhille, ja antaa vielä ilmaiseksi ruokaa ja lomamatkoja.
Ahkeroikaa siis ja pitäkää turpanne kiinni.
Ei työtön voi ahkeroida
Kukkomies nyt vaan on tätä mieltä...
Työperustaisesti. Me teemme työn ja otamme kermat. Te menette nukkumaan ja istuksimaan.
Kyseessä on siis työttömät töihin ja töissäolevat työttömäksi tyyppinen hyvin Maolainen ratkaisu. Opitte olemaan tuhlailematta rahaa ja siten varakkuutenne itseasiassa lisääntyy kun raha riittää pidemmälle, ja jää aikaa nauttia elämästä.
Samalla kun köyhät ex-työttömät paahtavat tervehtyneessä työelämässä ja saavat palkkionsa siitä mikä on jo nyt hyvinvoivilla ylimääräistä.
Ja tähän ei lupia tarvita. Jokainen joka haluaa tulla puolustamaan oikeuttaan jokavuotisiin lomamatkoihin ja mönkijäsafareille tulkoon helsingin keskustaan kohtaamaan katutaistelussa köyhät jotka haluavat työtä ja rahaa asialliseen terveydenhoitoon, asuntoon ja ravintoon sekä elämän kehittymiseen.
Katotaan kumpi joukko on isompi ja kumpi tahtoo taistella näistä eduista enemmän. Mitäs luulet että kävis?
Köyhät veis teitä 10-0.
Ei katsos työtä tekevällä ole aikaa tuhlailla rahaa tai varakkuuttaan. Sitä vaan valuu pankkitilille lisää koko ajan.
Mutta voidaan me erää ottaa.
Mikä teitä estää taistelemasta? Helppohan se on täällä nettipalstoilla huudella, mutta kukas kykenee ottamaan kiväärin ja vallata eduskuntatalon, sekä säätää siellä omat lait? Sehän on jo moneen otteeseen nähty, ettei suomalaiset nettiä pidemmälle kykene asioita viemään.
Olen samaa mieltä Kukkomiehen kanssa.
olin itse hyvinkin valmis jakamaan työtä aikoinani.Kun teimme lyhennettyä työviikkoa tai olimme lomautettuna 90-luvun alussa se oli parasta aikaa, olihan vapaata työn vastapainoksi tulotason siitä pahemmin putoamatta. Olisin ollut valmis laman mentyä jatkamaan samaan malliin ,olisi vaan palkattu työttömiä ja sama työaikamalli pidetty, mutta eihän sellainen ollut sopivaa.Sitten olosuhteitten pakosta vaihdoin työpaikkaa v.2005 ja tuli ''uusilama''v.2008-9. Aluksi teimme vuoroviikoin töitä mutta sellainen ei tietenkään sopinut kauaa suuren monikansallisen yhtiön imagoon jotet alkoi yt.Silloin ilmoitin olevani vapaaehtoinen putkeen lähtijä. Työnantaja suostui, tosin pitkin hampain, mutta vetosin jo heikentyneeseen terveyteeni ja pääsin kuin pääsinkin putkeen. Näin jaoin taas työn, saihan tilalleni jäädä nuorempi henkilö ja minä sain kaipaamaani vapaata.Kun on tarpeeksi kauan ollut töissä niin se työajan lyhennys on pelkästään positiivinen asia, ei siinä ne ansiotkaan putoa niin paljon että siitä mitään haittaa olisi. Vaikka moni pelkää juuri sitä tulotason putoamista eikä uskalla putkeen mutta voin sanoa että päivääkään en ole katunut. Näinkin voi työtä jakaa.
onko kukaan muu kokeillu tota edellistä juttua, toimiiko, olisi ehkä pian ajankohtainen omalla agendalla...
Kun on tämä tilanne ja lähes 1 miljoonaa Suomessa köyhiä, niin miksi taas ja edelleen on maassa porvari-hallitus? Miksi edelleen ihmiset äänestävät kokoomusta? Miksi edelleen hallituksessa samat naamat ja ei mitään muutunut? Miksi ei tapahtunut valankumous, että köyhät olisivta ottaneet valtaa käsiin , ajaneet porvari hallitus pois, ja itse säätäneet lakia.
Ei muissa länsi maissa sellaista työttlmien kyykytysta kun Suomessa.
Jossain olin lukenut että Isossa Britaniassa saa maahanmuuttaja ent. itä blogin maasta muutanut heti 1000puntaa työttömyyskorvausta, vaikka ei ollut koskan maassa töissä, ja tietysti asunto-lapsilisää.
Suomessa työtön saa joku 400eur, ja kun on naimisissa, puolison tulojen takia ei saa mistään mitään.
Miksi sellaista kyykytysta suomalaiset kestävät? Miksi ei tapahtunut mitään, ja jopa presidentti on aivan hiljaa vaikka leipäjonot kasvavat??