Haluaisin olla kiinnostuneempi ihminen

Ei varmaan oo syytä ottaa paineita tuommoisesta!Kyllä aivan varmasti joku asia sinua vielä alkaa kiinnostaa ja sen kyllä tulet vielä huomaamaan!!Vaikuttaa siltä että et vielä ole löytänyt asiaa josta innostuisit oikeasti...,mutta ole huoleti tulet varmasti löytämään sen jutun elämääsi joka todella kolahtaa ja josta et sitten pääse yli enää millään konstilla...Toivotan sinulle kaikkea hyvää;iloa ja rakkautta elämääsi jota todella tarvitset:)

Kysyt mielestäni erittäin tärkeän kysymyksen. Kiinnostuksen puute voi riuduttaa ihmisen. Toivottavasti joku viisas henkilö huomaa pian kysymyksesi ja osaisi neuvoa oikealle tielle. Auttakaa nyt joku ketjun aloittajaa.

Itselläni on hieman samanlainen ongelma.. Olen kylläkin kiinnostunut asioista, mutta niin laiska etten saa mitään aikaan, luettua mielenkiintoisia tieteellisiä tekstejä tai opeteltua soittamaan kitaraa tms.

Mutta nyt olen pikkuhiljaa alkanut huomata, että kiinnostus kasvaa kyllä, kunhan viitsii tehdä edes jotain. Puhu ihmisille, katso ympärilesi ja tee jotain erilaista! Jos aina vain tekee yhtä ja samaa, niin siihen turtuu, eikä ole ihme jos ei kiinnosta.. Kannattaa vaikka ruveta katsomaan säännöllisesti eihollywood elokuvia; ei tarvitse nähdä paljon vaivaa ja uusia näkökulmia & elämyksiä pitäisi löytyä :)

No sit et ole Ihminen, etkä kasva, aivot kuivattu.. nettiuhri vaan. Mieti itse mitä teet orja!

No ei kai muakaa kiinnosta mikää ku kaikki mitä yritän nii aina menee pilalle.

kiinnostaa vain tietyt jutut. Liikunta voisi kiinnostaa enemmän jos olis esimerkiksi kiva ihminen seurana. Aika moni asia kiinnostaisi jos olisi samanhenkinen persoona seurassa. Yksin on hieman tylsää mutta parempi yksin kuin täysin erilaisen ihmisen kanssa....

ala keräämään lp levyjä! niitä voi kuunnella samalla kun roikkuu huuto.netissä,kyttäämässä uusia.Ja tulee liikuttua kun joutuu noin vartin välein käydä kääntämässä puolta.Eikä ole ongelmia mihin kaikki rahansa saa uppoomaan.

olisi hauska tietää aloittajan ammatti?

no mulla on taas se että kiinnostais jotkut asiat mutta ei ole rahaa niitä tehdä..tosin olen kuollut seksille ja miehille täysin ei kiinnosta enää kumpikaan yhtään ja vielä kun ois ukkoja vaikka kuinka tarjolla ja kukaan ei tajua ,että en voi sille mitään kun ei vaan kiinnosta enää mikään tollanen...haluaisi vaan matkustella ja olla eläinten kanssa

Voi vitun vittu? Kuka ääliö muutteli juttuani?

Joku älypuutto vastaaja? SAATANAN ÄÄLIÖT VASTAAJAT HYPÄTKÄÄ SILLALTA!

Vähennä aikaa koneella niin jaksat keskittyä muihin asioihin..

Ala kuvata luontoa. Siinä tulee tutuksi eläinten ja muun luonnon kanssa.
Äsken makoilin sohvalla, mutta läksin sitten kuvaamaan tilhiä. Tässä
pari ruutua.

http://joukolasse.kuvat.fi/kuvat/DSC_0027.jpg
http://joukolasse.kuvat.fi/kuvat/DSC_0048.jpg

Alapas, lunttu, myymään itseäsi! Siinä tunnet itsesi tärkeäksi, sillä kiimaiset karjut ovat kiinnostuneita pillustasi.

Ala dokaan, kännissä tyhmätkin asiat kiinnostaa ja mieleen tulee kaikenlaisia aivopieruja, joita voi kokeilla.

Kuulostaa tutulta. Elämässä on kaikki varsin hyvällä mallilla, urheilua tulee harrasteltua, kitaraakin olen opetellut soittamaan ja monenlaisia muitakin juttuja on tullut kokeiltua, mutta mikään ei ole lopulta oikein kunnolla iskenyt. Onhan urheilu toki kivaa ja siitä tulee hyvä olo, mutta silti sekin on lähinnä ajan tappamista kun en muutakaan tekemistä ole. Monesti olen itsekin miettinyt, että tulenko ikinä innostumaan oikeasti mistään?

Tervehdys,

Sinulla on asiat harvinaisen hyvin kun et ole kiinnostunut pintapuolisista asioista.


Tuo ettet ole kiinnostunut mistään osoittaa sen, että et ole pinnallinen ja toivottavasti sinusta ei sellaista koskaan tulekkaan.

Annan sinulle pienen vihjeen jolla voit tehdä elämästäsi mielekkään ilman pinnallisuutta.

J.Krishnamurti
Ramana Maharshi

Etkö sitten tajua valita jotain kiinnostavaa kirjaa tietokirjoista, eikä vääntää pitkää romaania, joka pitkästyttäisi kenet tahansa. Miksi et valitse itseäsi kiinnostavia aiheita, vaan näennäisesti kiinnostavia.. Ajan kanssa ne löytyy kun mietiskelee asiaa, vai mitä ikää olet? Ja miksi on sun olisi pakko olla mistään kiinnostunut? Etsi ruudun kautta sitten tietoa, mut käy välillä lenkillä vaikka. Tieto vaan auttaa joskus elämässä eteenpäin, mutta sinä voit valita itse ja suodattaa sitä. Eikö tieto herätä kysymyksiä ja ajatuksia. No ihan miten vaan.

Jos istuu päivät naamakirjassa,niin oma elämä alkaa tuntua tylsältä,kun toiset ovat menossa milloin missäkin.Facebook ei tee hyvää mielenterveydelle,koska siellä kehutaan illallisilla,ulkomaanmatkoilla,juhlilla jne.Kuka jaksaa kehua eniten,sen elämä on tuntuu muista mageelta! Mullakin olisi kehumista:vihdoinkin mukava koti,ihana mies,fiksu tytär ja kaunis,mutta olen vaatimaton enkä jaksa mainostaa itseäni.Elämä ei ole mainos.

Kirjoita itsellesi ylös ihan vapaasti virtaavana ajatuksena ihan mitä sattuu tulemaan mieleen eli kirjaa ylös sellaisia juttuja vaikka 10-15 min ajan, että mitä haluaisit tehdä tai mikä kiinnostaa sua. Ne voi olla tyyliin: benjihyppy, museo, hyvä ruoka, Vanessa Hudgensin hiukset, kitara, italian kieli jne.

Kun sulla on jotakin konkreettista kirjoitettuna ylös paperille niin mieti, että mikä niistä asioista olis helpointa saavuttaa. Jos et ole esimerkiksi koskaan matkustanut junalla tai et ole käynyt naapurikaupungissa tai haluaisit käydä elämäsi eka kertaa museossa, niin sellaisesta on helppo aloittaa.

Yksi helppo keino on myös se, että ala seuraamaan uutisia. Valitse vaikka YLE1-kanavan uutiset joka päivä klo 20.30 tai MTV3-kanavan uutiset klo 22. Kun seuraat, mitä maailmalla tapahtuu, niin se on jo iso askel, että et ole koko ajan ihan pihalla siitä, mitä maailmassa tapahtuu.


Tietokone addiktoi ja laiskistaa tosi helposti. Jos et pysty pitämään tietokoneetonta päivää, niin kokeile, että teet esim. koulun/työn jälkeen heti jotakin, mitä suunnittelet esim. käyt juoksulenkillä, soitat kaverillesi, käyt uudessa kaupassa. Mene koneelle vasta sitten, kun olet tehnyt ne asiat, joita olet suunnitellut. Voit myös miettiä, että montako tuntia päivässä olisi kohtuullinen määrä tietokoneella olemista. Jos omistat keittiössä munakellon, niin laita se soimaan puolen tunnin tai tunnin kohdalle, niin tajuat, että paljonko sitä aikaa oikeasti menee. Jos päätät, että olet koneella vain tunnin ja olet koneella vielä kahden tunnin päästäkin, niin se on merkki, että olet riippuvainen, koska et pysty lopettamaan.

Jos sinulla asuu kaveri toisella paikkakunnalla tai jos vanhemmillasi on mökki, niin tietokoneeton viikonloppu vois olla hyvä idea. Jos kaverisi on samassa tilanteessa kuin sinä, niin ehdota, että vietätte yhdessä tietokoneettoman viikonlopun ja teette jotakin uutta. Uuden ei ole pakko olla kallista ja radikaalia, vaan riittää, että avaat itseäsi tietokoneympyröistä kohti laajempaa reviiriä. Kävely syysmetsässä voi jo olla iso eksoottinen kokemus joillekin:)

Nää on näitä suomi24:n ylläpitäjien avauskeskusteluja...hohhoijaa...:/

Miksi tarvitsee olla kiinnostunut noin tylsistä aiheista. Juu runoutta ja punaviiniä. Hyi vittu. Ala seuraamaan jotain väkivaltaista lajia, esim nyrkkeily, niin kuin normaalit ihmiset. Tai sitten alat tiirailemaan tähtiä.

Ei minuakaan kiinnosta nuo maitsemasi asiat patkääkään. Ovat veen tylsiä.
Sensijaan harrastan tanssia, ruuanlaittoa ja leipomista. Puutarhatyötkin on kivoja silloin tällöin. Jos nurtsi kasvaa liikaa, niin mitä väkiä.

Teen sitä mitä minua huvittaa ja joitain pakollisia systeemejä tietty. Otan rennosti ja oon ihan pirun onnellinen.

Näin tekevät myös suurin osa ystävistäni.

Joku romsku kun pitäis lukea ... voi veee ... mieluummin annan herran taivuttaa pääni lattiaan tangossa. Se vasta on elämää ja liikunnan iloa ja seksikästä.

Olen kyllä opiskelut itselleni työllistävän hyvän ammatin. Luin niitä kirjoja 4,5 vuotta ja se piisasi. Toki oli meillä käytännön harjoituksiakin ;))

Kirjoita kirja. Siinä on sopivasti haastetta.

Myöskään minä en ole juurikaan kiinnostunut paljoa mistään muusta kuin tietokone ja tv.

Haluaisit olla kiinnostunu runoudesta ja kirjallisuudesta miksi? Siksi että saisit sanoa olevasi kiinnostunut? En keksi oikein muuta syytä, koska jos aihepiiri kiinnostaa niin siitä hakee lisää tietoa netistä, kirjoista, julkaisuista jne.

Runoista varmaan joko on tai ei ole kiinnostunut. Oon tykästyny Edgar Allan Poen runoihin, mutta jotku hyviksi todetut (The Raven) on mun mielestä kuraa, ja kurat (Spirits of the Dead) taas aivan mainioita.

Älä tykkää elitisti-/statustrendeistä tykkäämisen vuoksi. Jos runojen lukeminen tuntuu hölmöltä ja tunnet vain myötähäpeää kirjoittajaa kohti, älä tao päätä seinään. Sekin on itsekehitystä: Opit hyväksymään asioita jotka eivät ole osa sinua.

Voisin sanoa että kulttuuri missä muodossa hyvänsä on omiaan ruokkimaan omaa kiinnostustasi. Lähde ihmisten pariin konsertteihin , näyttelyihin, vaikka vaan kirjastoissa pidettäviin runoiltoihin. Kun liikut muilla paikkakunnilla ota selvää etukäteen mitä tuolla on järjestettyjä tilaisuuksia, poikkea ihmettelemässä jos ehdit. Älä ota stressiä. Henkinen kasvu eri asioihin on hieno juttu, nauti siitä.

Tietokone kasvattaa passiivia kädettömiä ihmisiä.
Mitä ihmiset teki ennen tietokonetta? Harrasti, teki, kävi kirjastsossa, etsi tietoa ja jalosti sitä itse.
Käsillään, aivoillaan, koko tiedollaan ja taidollaan.

Aloita vaikka hapenotosta ja liikunnasta. Käy kirjastossa ja kátso mitä ideoita sieltä saa. Etsi kaveri liikuntaan tai vaikka pajukorin pudontaan. Kehitä sosiaalisia taitojasi. Oikeassa elämässä.
Opettele sanomaan ei ja kasvata itsellesi moraalinen selkäranka.

Jos on tylsä kirja, ei sitä saa luettua. Lainaa vaikkapa Alicia - Juutalaistyttö, Appleman-Jurman. Siinä tapahtuu ja tosiasioihin perustuva kirja. Se on kiinnostava kirja.

Ja runoutta voit harrastaa itse kirjoittamalla. Laitat vain sanoja pötköön, voit etsiä jonkun runopalstan. Esim. suomi24:n rakkausrunot-palsta on yksi, mistä voisit aloittaa.

Ensinnäkin...tietokone ja netti ovat HARRASTAMISEN välineitä. Samoin se voi olla väline sosiaalisuuteen.

Tämä tulee sitten ihmiseltä joka tekee tietokoneella jotain mutta suurin osa ajasta kuluu ulkoillessa, lukiessa, kaupungilla käydessä (näyttelyissä, elokuvissa jne.).

On todella TYPERÄÄ kuvitella että tietokone passivoi ihmisiä. Tosiasiassa se voi AKTIVOIDA ihmistä jos tekee muutakin kuin töllöttää ruutua kuten televisiota.

Se MITEN sitä käytetään on avain asemassa.

Joten lopettakaa tuo "tietokone ja netti pilavaat ihmisen" paska jos itse kirjoitatte juuri tänne palstalle kaiken hyvän lisäksi.
Ei elämää ole yhtään sen enempää tuolla jossain muualla. Osa istuu (jota olen minäkin tehnyt) vaikkapa baareissa tai turuilla ja toreilla vain jorisemassa. Onko se sitä elämää sitten?

Aloittajalle suosittelen että lähdet siitä mistä aita on matalin ja etenet sitten korkeampia aitoja ylittäen.
Esimerkiksi valitse aihealue mistä olet kiinnostunut tai joku aihe joka sattuu inspiroimaan. Käy hakemassa siitä se kirja.
Jos olet visuaalinen ihminen niin katso elokuvia ja lue kirjoja joissa on elokuvamaista tunnelmaa.

Yksi kirja vaikkapa Elroyn kirja ei kerro vielä mitään jos et jaksa sitä lukea loppuun. On paljon kirjoja joita en yleensä jaksa lukea loppuun (taisi olla joku Elroynkin kirja joukossa) ja moni niistä on mm. suomalaista sontaa.

Elämässä usein on sen elämän "etsimisestä" tai "itsensä etsimisestä" joka tarkoittaa että löydät niitä asioita joita voit pitää omina ja joista tulee ajan kanssa osa sinua. Mikään pakko ei ole lukea mm. kirjallisuutta, mutta uskon että moni voi löytää sitä kautta osia itsestään jos keskittyy niihin kirjoihinn jotka kiinnostaa.

Mutta rehellisesti sanottuna veikkaisin että sinun ongelmasi voi olla tällä hetkellä keskittymiskyvyn puute, vähäinen tietämys siitä mitä kaikkea maailmassa on koettavana (sekä myös luettavana) ja ehkä jonkin asteinen masennus.

Lopulta usein joutuu inspiroimaan itseään ja maistelemaan erilaisia makuja maailmasta kuin buffetissa ikään eri ruokalajeja. Jos et pidä jostakin niin älä kuvittele että siinä oli koko buffet. Toisaalta jos sinusta tuntuu ettei sinulla ole lainkaan nälkä niin tarvitset hieman rentoutumista ja energiaa jostakin.

Myös luonteita on erilaisia, osa on uteliaampia, kiinnostuneempia ja innostuneempia kuin toiset.

ET M ITENKÄÄN

Aseta pieniä tavoitteita, kuten : lainaan runokirjan kirjastosta ja luen sen kuukauden sisällä

Sitten jokin toinen pieni tavoite, ja niin edelleen.

Jos ei tunnu että aika ei riitä, varaa tälle ensin vaikka 15minuuttia, ja laita kirja pois. Sitten myöhemmin nosta aikaa 30minuuttiin ja niin edelleen.

Niin ja palkitse itsesi kun pääset asettamaasi tavoitteeseen.
Esim. suklaalevy lukemasta 1000sivun kirjasta.

Lisäksi kannattaa suunnitella myös se mihin tahtoo perehtyä. Usein mielenkiintoisimmat jutut vie nopeammin kaiken ajan.

Aijuu ja tee muistiin panoja, sanelulaitteella tiivistelmää tai pieni vihko johon keräät 'uudet asiat' jotka opit.

Se, että ei ole kiinnostunut juuri mistään, voi olla myös masennuksen merkki.

Minulla on myös ollut aikakausia, että olen "teoriassa" kiinnostunut yhdestä sun toisesta, mutta en saa aikaiseksi tarttua asiaan. Minulla on toiminut tällainen. Päätän, että teen kerran (tai kolme tai viisi kertaa) viikossa (riippuu siis siitä, miten täyttä elämä muuten on, kuinka paljon on vapaa-aikaa) jotain kivaa. Mitä tahansa tekeekin mieli tehdä. Mielellään jotain sellaista, mitä en ole ennen tehnyt tai ainakaan pitkään aikaan. Se voi olla siis ihan mitä tahansa. Kunhan vaan tekee. Käy vaikka taidenäyttelyssä tai rautakaupassa, opettelee tekemään ranskalaista ruokaa tai leipoo pullaa, lainaa kirjastosta klassikkoelokuvan tai pyöräilee johonkin uuteen paikkaan. Mieli virkistyy ja keksii uusia kiinnostavia asioita.

Jos kirjat tuntuvat liian raskailta, lue kirjastossa lehtiä, joka alalla on omansa.

Olen ollut hyvin pitkään samassa tilanteessa. Itse tulin siihen lopputulokseen, että tämä kone ei käy ilman rakkautta, eli tarvitsisin jonkun, joka rakastaisi ja jota saisin rakastaa sydämeni pohjasta takaisin.

Tiedän, että Jumala rakastaa minua, mutta kuitenkin jaksan vain toivoa. :)

Olisitko masentunut?

Itselläkin sama juttu vieläkin, vähentynyt kylläkin. Se vain on itsestä kiinni. On vain katsottava peiliin ja sanoa ''nyt perkele TEEN JOTAIN JOKA OLISI MUKAVAA''

Sinua ei kiinnosta kirjallisuus tai runous,koska silloin lukisit niitä. Eli voit unohtaa lukemisen ja keskittyä vaikka liikuntaan tai leipomiseen. Ei kaikkien tarvitse olla järjen jättiläisiä,voit olla onnellinen taviksena. Tulevaisuudessa voit etsiä itsellesi puolison joka on myös tavis,silloin et tunne itseäsi tyhmäksi hänen seurassaan. Pallo on sinulla ja vain sinulla eikä kenelläkään muulla,sinä itse päätät millaista elämää haluat viettää.

EuropeanRomance

Pane enemmän.

Se on tutkittu juttu.

Spermassa on sellaisia proteiineja, jotka lisää tiettyjä hormooneja naisen elimistöön.

Ne antavat iloa elämään, ja kiinnostusta :)

Luin nuo kaikki yllä olevat vastaukset - ja siellä oli kaksi, jotka vastasivat omia ajatuksiani.

Yksi oli sellainen, jossa sanottiin, että ei kannata yrittää kiinnostua mistään pelkästään kiinnostuksen haluamisen takia. Siinä mielestäni on perää. Pikkunen epäilys herää, että haluaisitko "esittää" jotain muuta, jota et oikeesti ole...(!) Voin toki olla väärässäkin(!)

Toinen juttu oli rakkauden voiman hyväksikäyttäminen. Ehkä tässä niin, että rakasta itseäsi. Tee mitä haluat. Mikä on sinulle hyväksi. Mitä osaat. Mikä sinua kiinnostaa. Oikeesti.

Ja nyt sanon sinulle ihan minun oman ajatukseni. Minusta on hienoa, että olet kiinnostunut kiinnostumisesta. Että arvostat uteliaisuutta.

Maailmassa on loputtomasti kiinnostavaa. Tuo asenteesi mielestäni on tärkein. Loppu sujuu kyllä - jossain vaiheessa - itsekseen, kun vaan jaksat påysyä kiinnostuneena kiinnostuneisuudesta.

Itse aloitin juuri Espanjan kielen opiskelun: Näin pääsen oikeastaan suoraan noin 500 miljoonan ihmisen, ympäri maapallon, kulttuurin sisään.

Lueppas steinbekin ystävyyden talo tai hyvien ihmisten juhla,mä ainakin sain niistä sellasen ahaa elämyksen,miten pitäis elämään suhtautua...En tiedä,mut ne vaan kosketti ja nykyään ajattelen aivan eri tavalla kuin ennen kirjojen lukemista!! Ja tietenkin jos lähdet ulos sieltä tietokoneen äärestä,niin saatat löytää jotain uutta ja ihmeellistä luonnosta.Mene ulos metsään ja avaa mielesi ja aistisi kaikille ympärilläsi oleville äänille ja tuoksuille ja voit huomata,että on muutakin tuo tietokoneen näyttö.!

No kai sä nyt jostain oot kiinnostunut! Selaa sivuhistoriaa ja katso, millä sivustoilla olet viihtynyt ja aina uudestaan käyt koneella ollessasi. Niistä asioista olet kiinnostunut. Paneudu sitten niihin olivatpa ne julkkisuutisia tai muita hömppäjuttuja. Jos viihdyt suomi24 -sivustolla, sinua kiehtovat ihmissuhdeasiat. Ala lukemaan siitä aiheesta kirjoitettuja kirjoja, psykologiaa jne.

Katso jotain kursseja vaikka kirjallisuudesta. Kun on jokin mikä pakottaa tarttumaan ja keskustelemaan niin siitä saa enemmän ja se syventää omaa tuntemustaan.

Ensimmäisenä kannattaa laittaa kone kiinni. Olet huomannut ihan oikein, se saattaa addiktoida (olen itse sitä sorttia). Sitten sitä jonkinmoisen puolityytymättömän "en oikein tiedä mitä etsin" fiiliksen parissa menee ilta toisensa perään saitteja seilatessa. Eli kone kiinni ja sopii itsensä kanssa, että käyn vaikka fb:ssä aina vasta illalla viimeksi (ei hetken piipahduksia pitkin päivää). Itse oli pois fB:stä kuukauden päivät ja se oli tosi virkistävää. Niitä innostuksen kohteita alkoi löytyä ja päivän ns. tyhjiin hetkiin muutakin täytettä. Tein mm. ovikranssin. Tarvikkeet on olleet olemassa jo iät ja ajat , vaan homma jäänyt ja jäänyt. Niihin tyhjiin hetkiin oli aina fb-päivitykset tms.
Mun neuvoni siis on, että hae kiinnostuksen kohteita jostain muualta kuin koneelta, kyllä niitä alkaa tulla. Usko pois! Kivaa syksyn jatkoa :)

Miust kans tuntuu että ap yrität kurkottaa liian korkealle - tuntuu et pitäis olla semmonen intressantti ihminen, ja ehkä liian selvänä kuva siitä, mikä sellaista intresanttia ihmistä kiinnostaa(?).
Toisaalta miul on kans semmonen ongelma, että kun aiemmin tein kovalla temmolla kaikkee, opiskeluja ja töitä samaan aikaan, olin mielestäni kuitenkin tosi hyvässä kunnossa kuitenkin. No nyt en tahdo jaksaa edes vaikka vaatimukset ei oo läheskään samaa tasoa kuin silloin aiemmin. Uskon että johtui ylirasituksesta, yritin pakottaa itseni takomaan opintoja jotka ei kiinnostaneet ollenkaan. Oon lukenut että masentuneen (laajennetaan: ylirasittuneen) pitäis opetella hemmottelemaan itseään ja tahallaan etsiä kaikkea kiinnostavaa, kokeilla uutta. Oon yrittänyt tätä itsekin, taitaa olla että vähitellen voimat ja kiinnostus palaa jokseenkin. Ehkä oon kans tätä myötä tajunnut, että tässä on koko elämä aikaa, enää aloitan harvemmin ikävistä asioista, ja jätän paljon aikaa ihmisten kanssa jutustelulle.
Juu ap, pistä tietokone kaappiin ja tee varmistuslappu seinälle, ettet vaan ota sitä esille :)

Tiedän mitä se on, kun ei ole intoa mihinkään, monta kertaa on tullut koettua. Itselleni antama diagnoosi on, että elämänenergia ei tuolloin virtaa ja silloin on etsittävä keinoja miten energian saisi taas liikkeelle. Omat keinoni: luonnossa liikkuminen hitaasti katsellen ja kuunnellen, virtaavan veden äärellä oleminen, eläinten tai pienten lasten seurassa oleminen, kulkeminen eri reittiä kuin yleensä ym rutiineista poikkeaminen, tunteisiin vetoavan musiikin kuuntelu, luova toiminta kuten vesiväreillä maalaaminen mm. Terveellinen ravinto myöskin. Jos nämä keinot eivät auta tarpeeksi, on parasta etsiä ulkopuolista apua kuten joku luontaishoito, jossa tukokset lähtevät/sulavat ja olo kevenee, puhdistuu pintaa syvemmältä ja energiavirta lähtee näin liikkeelle.
Silloin tuntee taas elävänsä, asiat alkavat kiinnostaa eikä vain katsele elämää sivusta seuraajana. Osaan hoitaa näin itseäni, kauan opettelu kesti, olen nyt nelikymmppinen ja elämä monin verroin parempaa kuin nuorempana :) Parempaa jatkoa aloittajalle!

Käy vaikka alkajaisiksi katsomassa Lahden Teatteri Vanha Jukon näytelmä Muoviukkeli eli veteraani Johanneksen ilmestys. Se voisi räjäyttää tajunnan, jonka jälkeen ryhtyisit toden teolla etsimään elämästä muuta kuin mitä se nyt on. Onnea matkaan!

munan puutetta,,,,....

Miten pääsee Suomi24 etusivulle? valitaanko paras aihe ihan satunnaisesti vai miten homma toimii..? Anteeksi trollaus..

Ajoin sinisellä autollani taidenäyttelyyn, enkä nähnyt kuin katuporaajia ja kaivinkoneenkuljettajia. Hommet meni niiltä täysin puhin. Tekivät kyllä vaikutuksen tyttöihin muihin, mutta Smurffiinaa ne ei vaan saa.

Ei ole konstia lisätä mielenkiintoa. Mielenkiinto, eli elämäntarkoitus, lähtee mukaan synnytyslaitokselta. Mielenkiinto keskimäärin heikkenee iän myötä.

Yleensä ongelmana on se ettei ihminen ehdi keskittymään mielenkiinnon kohteisiin silloin kun on parhaat mielenkiinnontäyteisimmät vuosikymmenet menossa.

sama juttu, ei huvita oikein mikään. jotain kiinnostavaa pitäs kehitellä. ehkä joku salarakas esmes.
sinä kiva nainen, laita viestiä niin nähää.

Moikka EuropeanRomance! Asiasi ei ole varmaan niin huonosti kuin ne sinusta tuntuvat. Minullakin oli vaihe, että tuijotin vaan tietokoneen ruutua. Mistään muusta ei tullut mitään.
Sitten päätin, että en voi olla tällainen lopun ikääni. Baby steps tyyliin otin vauvan askeleita. Ensimmäisenä lähdin lähimpään markettiin. Huomasin jo kuinka ihmisten näkeminen piristi.
Ei kannata laittaa liian suuria tavoitteita kerralle. Hiljaa hyvä tulee ja voimia koitoksiisi.

Aihe on omalla kohdallani täydellisen ajankohtainen. Olen alkanut kiinnittää entistä enemmän huomiota oman yleissivistykseni huonoon tasoon ja vaikka olen ollut siitä aina tietoinen niin nyt vasta 18 vuotiaana heräsin, että asialle pitäisi tehdä jotain.

Haluan siis kehittää itseäni ja tätä kautta kiinnostua asioista enemmän.

Liikunta ei ole ollut minulle ikinä ongelma, rakastan liikuntaa ja harrastankin sitä yksin säännöllisesti. Nautin myös koululiikunnasta, mutta sitä on liian vähän. Suht pienen kaveripiirin ja perheen taloudellisen tilanteen takia en vain ole koskaan joukkuelajeja päässyt harrastamaan. Tässä voisikin olla yksi seuraava etappi eli aloittaa joku säännöllinen laji missä pääsisi tutustumaan uusiin ihmisiin ja kiinnostua sitä kautta uusista asioista. (Jalkapallo, salibandy, judo, tanssi, tms.)

En ole koskaan pahemmin ollut teoriasta kiinnostunut koulussa, ellei aihe ole ollut mielenkiintoinen. Kaiken epäkiinnostavan tiedon olen sysännyt syrjään enkä niitä ole miettinyt sen enempää. Ainakin omalla kohdallani uskoisin että tässä on suurin kompastuskiveni.

Nyt olen aloittanut lukemaan myös niitä uutisia mitkä eivät herätä juurikaan kiinnostusta, esim. politiikka. Myös jos en ymmärrä jotain sanoja ja niiden merkitystä niin olen alkanut kirjoittaa niitä ylös (joku taisikin mainita että muistio on hyvä apuväline) ja kun tulee sopiva tyhjä väli käytän googlea ja wikipediaa apuna tiedon etsimiseen aiheesta.

Kuvioihin on tullut myös täysin uusi alue minulle elikkä ihmissuhteet (tyttöystävä). Tämä on uutta, jännittävää ja erilaista mihin olen tottunut. Huomasin että kaipaan paljon läheisyyttä ja hellyyttä ja kun näitä sai niin mieli on aivan uudella virkeysasteella. Kääntöpuolena tietysti on se että keskittyminen muihin asioihin herpaantuu, mutta nämä täytyy vain saada tasapainotettua itselleen sopivaksi.

Kokeile vaikka ei kiinnostaisi ja koe uutta, näistä se kiinnostus lähtee.

Vaikka ehkä enemmänkin sivuan aihetta viestilläni niin puute sivistyksessäni johtuu isolta osin mielenkiinnon puuttumisesta nuorempana.

ja tässä muuten ensimmäinen viesti minkä kirjoitan s24:n palstalle, on ainakin erilaista normaalin lukemisen sijasta.

jos on kokenut paljon turhautumista ja epäonnea eri elämän asioissa,kyllä siinä
turhuuden pukkaa automaattisesti.

ihmisen tulee saada tehdä niitä asioita,joista pitää tai toivoo,mutta eihän niitä automaattisesti ole kaikille,eikä aina mahdollista. on monesta kiinni ja raha on liian monesti jarrumies monessa asiassa. rahaa ei ole,ei tule,ei töitä,asunto surkea tai paikkakunta ei miellytä yhtään.mitä jää käteen,vain toimettomuus ja inho koko järjestelmää kohtaan.
jatkuva sopiva ja innostava työ on varmasti yksi parhaita innoittajia työkavereineen.
jos vuosikausia vain pätkiä tai ei mitään koulutuksesta huolimatta,en ihmettele ollenkaan ihmisen muuttumista täysin passiiviseksi.

yhteiskunta paapoo kyllä mamuja joka hetki,mutta omista paskat välittää.
yhteiskuntajärjestelmä ja kisa työpaikoista,asunnoista on monilta osin läpimätä,ei ne auta alkuun...vain loppuun niiden apueväät riittää.

rahalla on ainoastaan merkitystä ja sitä on pakko olla toimiakseen edes jotenkin.
ihmisyyttä ei ole ollut enää 20 v.,joten jatko tulee olemaan hyvin pahaa aikaa
aivan liian monelle.

herrojen kiireet ja apu menee kaikkialla omaan taskuun,ei niitä riitä muille.

Tietokone on vain väline, käytät sitä vierailuun niillä internet-sivuilla mitkä kiinnostaa, et siis voi väittää että mikään ei kiinnosta.
Ilmeisesti joku toinen yrittää syöttää sulle ajatusta että sinun pitäisi olla kiinnostunut runoudesta ja muusta mikä ei sinua aidosti kiinnosta. Kaikki eivät ole samanlaisia.
Kukaan ei varmaan kerkeä elämässään kokea kaikkea mitä maailmassa on joten siitäkään ei kannata turhaa stressata.

Se mitä ei kukaan koskaan tajua tai sano on että toiset ihmiset ovat motiivi tehdä asioita.

Jos olet "tietokoneen ruudulla" luultavasti olet yksinäinen. Jos olet yksinäinen sinua ei kiinnosta mikään koska toiset ihmiset eivät motivoi sinua mihinkään, tämä motivointi ei ole "suoraa kehoittamista" vaan syntyy sosiaalisessa kontekstissa pienenä kilpailunhaluna tai yksinkertaisesti haluna olla tärkeä.

Nykyaika on riistänyt meiltä ihmiset ympäriltämme monesti. Yksin kukaan ei jaksa tai kiinnostu kovinkaan paljoa mistään, vain velvollisuuksista ja tavoistaan jos niistäkään. Poikkeuksiakin on mutta nämä poikkeukset ovat juuri niitä ihmisiä joiden pitäisi olla yksi alkuunpaneva voima toisille ihmisille.

Se mitä ei tajuta tai tunnusteta on että IHMINEN ON RYHMÄDYNAAMINEN OLENTO ja meidän aktiivisuutemme ei ole omaamme, vaan se on usein ryhmätoiminnan tulosta.

Oletko tehnyt BDI-kyselyn, eli depressiotestin. Sellaisen löytää Duodecimin sivuilta. Tuloksen saatuasi hae apua...

Sama juttu kuin aloittajalla. Mikään ei sytytä, ei netti, ei elokuvat, ei toiset ihmiset, työ menettelee , mutta siitäkin on hohto lähtenyt. Kiehtovinta olisi vapautua kaikesta, lento tuntemattomaan, mutta arjesta ja vastuusta ei voi ottaa pesäeroa.
Kun on mielestään kaiken nähnyt ja monenlaista kokenut, eikä mikään enää tuo mitään uutta, ei sen paremmin ihmissuhteissa kuin matkustelussakaan niin tuntuu, että kai se silloin on aika tutustua omaan itseen tai etsiä maailmasta joku piste mihin matkustaa ja kävellä sieltä takaisin ja kokea sen ihanuus ja kurjuus..

Hei,

Olen käynyt läpi kakenlaista elämässäni, eikä yksin omaan positiivisia asioita. Negatiivista on ollut suurin osa. Olen ollut masentunut kaikesta ja kaikkeen, ja täysin aloituskyvytön mielenkiinnon menettäneenä. Onneksi minulla on ollut liuta koiria jotka on vienyt minut säännöllisesti ulos, muuten olisin varmaan lahonnut sängyn pohjalle. Oli aikoja, että ei ollut varaa juuri mihinkään ja jos jotain halusin sain säästää siihen tovin. Olin asuinpaikkani vuoksi paitsiossa kavereista ja en tavannut ihmisiä viikkokausiin, en edes naapureita. Koirat pakottivat ulos ja se oli parasta. Kaipasin ihmissuhteita, mutta töllistäni en voinut niin vain lähteä. Sairastan paniikkihäiriötä ja senkin takia olisi välttämätöntä liikkua ihmisten ilmoilla. Katsoisinkin välttämättömäksi liikkua paljon ja harrastaa jotain. Ihmistenilmoilla saattaa löytyä hyvinkin inspiroivia tuttavuuksia. Ja toinen on harrastepiirit ja vertaistuki sekä kurssit. Olen käynyt sellaisia lyhyitä (10 krt) terapiatyyppisiä taide- ja musiikkikursseja ja ne ovat olleet hyvin antoisia. Tietokone ei käy kaikille, ei ainakaan minulle, sieltä voi saada hyvinkin tylyä palautetta. Olen sitäkin saanut maistaa. Se on minella tapaa kylmä ja arvoton foorumista riippuen eikä lainkaan paras väylä haavoittuneessa tilassa olevalle ihmiselle varsinkaan. Kirjat n hyvä harrastus, mutta siinä jää usein yksin. Laumaeläimenä ihminen kaipaa toisia ihmisiä ympärilleen. Elämässä on pyrittävä etsimään sellaisia kannattelevia ja piristäviä voimia. Vaikka ensin yksi ja myöhemmin useampi, mut taakaksikaan niitä ei sovi kerätä. Ei pidä juuttua yhteen tai kahteen "harrastukseen", missä jäät yksin. Siinä erakoituu ihan varmasti.

Laita tietokone kiinni, ota vaikka, että viikkoon et avaa konetta ja katso mitä tapahtuu. Viikon jälkeen katsot mitä olet tehnyt ja minkälaiset fiilikset ovat.

Sullahan helppoa on, kun harrastuksesi ei vaadi edes harratus tiloja, vaan voit siinä sohvalla toteuttaa harrastustasi.
Ei ole pitkää pinnaa tuollaisella ihmisellä, joka luovuttaa noin helposti.

Ihan toisenlainen tilanne on niillä ihmisillä, joilla on joku toisenlainen harrastus, joka vaatii erillisen harrastustilan ja jos ei ole tilavaa asuntoa, niin harrastukseen ei ole mahdollisuuksia.
Se on paljon vakavampi tilanne ja silloin tulee hyvinkin tunne, että mikään ei kiinnosta, kun joutuu luopumaan olosuhteiden pakosta jostakin harrastuksesta mikä todella kiinnostaa.

♀♪ vaikka uudenlainen malli hiuksiisi ensin
tanssimaan ja puhumaan toiselle...kyselemään...mitä hän harrastaa..
sulkapallo on kivaa...otat selville missä pelataan ja sinne ♪
kävelemään luontoon..raikastumaan...käveleminen pistää veret kiertämään

Itsellä oli useita vuosia sama ongelma. Yksi tapa, jonka sattumalta keksin on tosiaan pysyä pois koneen äärestä. Se pakottaa keksimään jotain tekemistä, ja se pakottaa miettimään. Ei tämä välttämättä toimi, sillä netistä voi löytää kiinnostuksen kohteita, mutta kannattaa kokeilla olla ilman konetta joitain päiviä kokonaan, 100%.

Minua kiinnosti monet asiat lapsena, mutta täysi tyrmääminen vanhempien ja yleisesti maailman taholta sai minut luopumaan itsestäni ja kiinnostuksistani. Lapsenakaan minua ei pahemmin kiinnostanut perus jääkiekkokortit sun muut, joten minua oli ehkä vaikea miellyttää.

Tutustuin velipuoleeni varhais teininä, ja hänen kanssaan vietin öitä keskustellessa hänen ollessa noin 9 vuotias ja minun ollessa 11 muistaakseni :D Olimme ulkomailla, hotelleissa ja meitä ei kiinnostanut oikein mikään, ja kun vanhempamme menivät tekemään kaikkea "typerää", kuten ratsastamassa norsuilla sun muuta, me istuimme yöt myöten juttelemassa filosofiasta ja muusta sellaisesta :D

Sitten aikaa meni emmekä enää tavanneet pitkiin aikoihin, jouduin elämässäni kovaan myllerrykseen, mutta lopulta filosofiaa opiskellessani aikuislukiossa elämäni sai jostain kiinni, se oli se jota olin halunnut. Kuin olisin syntynyt uudelleen. Koulu menestykseni oli ollut aiemmin ala-arvoista, ja nyt aloin saada kymppejä, lukemattakin.

Mutta tosiaan, en usko, että se on varmaa, että mielenkiinnon kohde löytyy. Se ei ole kirjoitettu mihinkään. Mutta voisin uskoa, että sellainen löytyy jos tarpeeksi etsii. En usko myöskään, että asiasta ressaaminen auttaa, pitää ekhä enemmänkin maata vain paikoillaan ja miettiä asioita, ja tajuta mitä sitä oikeastaan elämältään edes haluaa, ja sitten mennä sen mukaan. Vihaamat asiat voi käydä mielenkiintoisiksi, lukeminenkin aklaa yllättäen innostaa kun siitä tuntuu olevan jotain hyötyä.

Kyllästyminen on jonkinlaista jumissa olemista, ainakin joissain tapauksissa, sitä tuntee tietävänsä tarpeeksi, ettei oikein tunnu että mikään tieto enää miellyttäisi samalla tavalla. Sellaista se on, mutta tästäkin aiheestä löytyy paljon hyvää kirjallisuutta.

En myöskään koskaan pitänyt lukemisesta, en yhtään. Kunnes aloin lukea minulle sopivia kirjoja sopivista aiheista. Ei kannata muiden mukaan ottaa kirjoja, kun niistä voi tulla kovinkin työlästä lukea loppuun.

Enempää en nyt keksi..

"Hanki moraalinen selkäranka."

Eli se että harvat asiat kiinnostavat ja sen takia on tylsää johtuu siitä ettei omaa moraalista selkärankaa. Onpa hienoa logiikkaa. Mistä sinä tiedät että minulla ei ole moraalista selkärankaa kun et ole ikinä tavannut minua? Ja mistä tiedät että sinulla on moraalista selkärankaa. Johtavatko sosiaaliset ja sen sellaiset lahjat siihen että omaa moraalisen selkärangan? Sehän tarkoittaa sitä että mitä siunatumpi on sitä suurempi selkäranka. Vain sosiaalisilla ja kiinnostuneilla ihmisillä on selkäranka. Heikot ovat luusereita. Haluaisin tähän sanoa että aloitusviestini ei kerro kaikkea minusta. En ole mikään laiska, saamaton internet-kuolaaja. On tosi helppoa tuomita toinen yhden ongelman, yhden kirjoituksen perusteella.

En tiedä pitäisikö minun mennä yökerhoon tapaamaan ihmisiä. Jotenkin tuntuu että yökerhoissa on tarjolla vain lihatiskimaailma. Ja sitäkin saa vain osallistumalla itseään ja muita osapuolia alentavaan viettelypeliin. On tosi helppoa sanoa toiselle että saahan sitä naista kun menee yökerhoon iskemään sellaisen. Se ei ole niin helppoa ja yksinkertaista.

http://www.pointshop.fi/f/?cid=10950&uid=5028277

http://www.clicksia.com/index.php?ref=aapol