Mielenkiinnosta kysyisin, että onkohan kukaan tehnyt vertailuja siitä paljonko avoautonsa kuluttaa bensiiniä katto auki ja katto kiinne.
Luin muutama viikko sitten jostakin – nyt en enää samoja sivuja löytänyt pikaisella googletuksella – kuinka joidenkin avoautojen huippunopeus oli luokkaa 10 – 20 km nopeampi ajettaessa katto kiinne.
Olen itse ajanut omalla avoautollani Saksassa katto auki puuskittaisessa etuvasemmalta tulleessa vastatuulessa 265 km/h. Olisin auton tehojen ja kierroslukumittarin mukaan voinut ajaa vielä hieman kovempaa, mutta puuskittaisesta tuulesta, vallinneesta liikenteestä – ja etenkin vaimoni äänekkäistä vastalauseista johtuen jätin suosiolla kokeilematta mihin asti nopeusmittari olisi kivunnut. Autoni nopeusmittari näyttää suomalaisten nopeusnäyttöjen mukaan yllättävän oikein eri nopeuksilla.
Autoni on kaksipaikkainen Roadster. Vakiomalliin verrattuna autooni on lisätty downforsea lisääviä ilmanohjaimia ja autossa on myös ilmanvastusta (= bensiinin kulutusta) kasvattavat vakiomallia leveämmät renkaat. Autoni moottoria on myös viritetty tehonlisäämiseksi ja tähän viritykseen liittyy myös se seikka, että moottori käy läpi kierrosalueiden hieman normaalia rikkaammalla bensiiniseoksella. Auton tehot ovat noin luokkaa 375 hv. - mitkä saavutetaan vapaasti hengittävän moottorin varsin korkealla kierrosalueella.
Ajoin tänään autollani 353 kilometriä – vaimo kyydissä – puoliurheilullisella tyylillä. Tämä tarkoittaa sitä, että liikennevaloista tai risteyksistä lähtiessä takapyörät eivät vinkuneet, mutta ohitustilanteissa nopeuksilla 60 – 120 km/h polkaisin kyllä kaasupoljinta reippaasti vaikkakaan en viitsinyt vaihdetta pääsääntöisesti vaihtaa alemmas sille moottorin kierrosalueelle, millä autostani ne suurimmat tehot löytyvät. Ajetut kilometrit koostuivat ajallisesti pienestä osasta kaupunkiajoa, hieman pidemmästä ajasta 60 – 80 km rajoituksen alaisesta mutkatiestä ja suurimmalta osaltaan moottoriteistä, joilla rajoitukset olivat luokkaa 100 tai 120 km/h, mutta joilla osuuksilla liikennevirta kulki keskimäärin 10 km/h rajoituksien yli.
Kun nyt reissun jälkeen laskin autoni keskikulutuksen tuolla reissullani, niin olin ja olen hämmästynyt siitä, että se oli vain n. 10,5 l / 100 km. Rahassa bensiininä siis vain 60,88 erkkiä!
Minulla on sellainen periaate – tähän autooni minulla ei ole olemassa kuin yksi sikakallis, varsin meluisa, mutta myös rata-ajoon soveltuva kesärengaskerta – että silloin kun ulkoilman lämpömittari autossa näyttää yli 10 astetta, niin silloin katto pyritään pitämään auki. Tämä sääntö pitää myös pienen sadekuuron yllättäessä, koska jos autoni liikkuu yli 40 km/h, niin sisälle ei tule kuin muutama pisara sateen määrästä riippuen ja yleensä vain kuskin puolelle tuulilasin vasemmasta yläkulmasta. Tänään reissullani lämpötilat olivat luokkaa yli 20, ja en bongannut avoautoja joissa katto olisi ollut alhaalla, mutta niin usein olen ihmetellyt sitä, että mikä mahtaakaan olla vikana suomalaisissa avoautojen omistajissa – vai onko heidän avoautojensa katon avaamismekanismissa jokin vika? Joo ja kyllä, minunkin autossa oli ja on jo sen ostaessani - turha ja bensiinin kulutusta lisäävä ilmastointi.
OK. Tuli tuossa kirjoiteltua jo ehkä liiankin paljon. Sitä se kai teettää, kun tuuli tuivertaa ja aurinko paahtaa, siis avoauton turhaan lämmitettäviä, vain kahta, nahkapenkkiä ja kuskin puolikaljua päätä – niin rikas en siis vielä ole, että koko tukkani olisi pelkkää nahkaa.
Siis ja mutta ihan mielenkiinnosta kysyisin, että paljonkohan olisin säästänyt bensiinikuluissa tällä 353 km matkallani, jos olisin ajanut katto suljettuna?
Luin muutama viikko sitten jostakin – nyt en enää samoja sivuja löytänyt pikaisella googletuksella – kuinka joidenkin avoautojen huippunopeus oli luokkaa 10 – 20 km nopeampi ajettaessa katto kiinne.
Olen itse ajanut omalla avoautollani Saksassa katto auki puuskittaisessa etuvasemmalta tulleessa vastatuulessa 265 km/h. Olisin auton tehojen ja kierroslukumittarin mukaan voinut ajaa vielä hieman kovempaa, mutta puuskittaisesta tuulesta, vallinneesta liikenteestä – ja etenkin vaimoni äänekkäistä vastalauseista johtuen jätin suosiolla kokeilematta mihin asti nopeusmittari olisi kivunnut. Autoni nopeusmittari näyttää suomalaisten nopeusnäyttöjen mukaan yllättävän oikein eri nopeuksilla.
Autoni on kaksipaikkainen Roadster. Vakiomalliin verrattuna autooni on lisätty downforsea lisääviä ilmanohjaimia ja autossa on myös ilmanvastusta (= bensiinin kulutusta) kasvattavat vakiomallia leveämmät renkaat. Autoni moottoria on myös viritetty tehonlisäämiseksi ja tähän viritykseen liittyy myös se seikka, että moottori käy läpi kierrosalueiden hieman normaalia rikkaammalla bensiiniseoksella. Auton tehot ovat noin luokkaa 375 hv. - mitkä saavutetaan vapaasti hengittävän moottorin varsin korkealla kierrosalueella.
Ajoin tänään autollani 353 kilometriä – vaimo kyydissä – puoliurheilullisella tyylillä. Tämä tarkoittaa sitä, että liikennevaloista tai risteyksistä lähtiessä takapyörät eivät vinkuneet, mutta ohitustilanteissa nopeuksilla 60 – 120 km/h polkaisin kyllä kaasupoljinta reippaasti vaikkakaan en viitsinyt vaihdetta pääsääntöisesti vaihtaa alemmas sille moottorin kierrosalueelle, millä autostani ne suurimmat tehot löytyvät. Ajetut kilometrit koostuivat ajallisesti pienestä osasta kaupunkiajoa, hieman pidemmästä ajasta 60 – 80 km rajoituksen alaisesta mutkatiestä ja suurimmalta osaltaan moottoriteistä, joilla rajoitukset olivat luokkaa 100 tai 120 km/h, mutta joilla osuuksilla liikennevirta kulki keskimäärin 10 km/h rajoituksien yli.
Kun nyt reissun jälkeen laskin autoni keskikulutuksen tuolla reissullani, niin olin ja olen hämmästynyt siitä, että se oli vain n. 10,5 l / 100 km. Rahassa bensiininä siis vain 60,88 erkkiä!
Minulla on sellainen periaate – tähän autooni minulla ei ole olemassa kuin yksi sikakallis, varsin meluisa, mutta myös rata-ajoon soveltuva kesärengaskerta – että silloin kun ulkoilman lämpömittari autossa näyttää yli 10 astetta, niin silloin katto pyritään pitämään auki. Tämä sääntö pitää myös pienen sadekuuron yllättäessä, koska jos autoni liikkuu yli 40 km/h, niin sisälle ei tule kuin muutama pisara sateen määrästä riippuen ja yleensä vain kuskin puolelle tuulilasin vasemmasta yläkulmasta. Tänään reissullani lämpötilat olivat luokkaa yli 20, ja en bongannut avoautoja joissa katto olisi ollut alhaalla, mutta niin usein olen ihmetellyt sitä, että mikä mahtaakaan olla vikana suomalaisissa avoautojen omistajissa – vai onko heidän avoautojensa katon avaamismekanismissa jokin vika? Joo ja kyllä, minunkin autossa oli ja on jo sen ostaessani - turha ja bensiinin kulutusta lisäävä ilmastointi.
OK. Tuli tuossa kirjoiteltua jo ehkä liiankin paljon. Sitä se kai teettää, kun tuuli tuivertaa ja aurinko paahtaa, siis avoauton turhaan lämmitettäviä, vain kahta, nahkapenkkiä ja kuskin puolikaljua päätä – niin rikas en siis vielä ole, että koko tukkani olisi pelkkää nahkaa.
Siis ja mutta ihan mielenkiinnosta kysyisin, että paljonkohan olisin säästänyt bensiinikuluissa tällä 353 km matkallani, jos olisin ajanut katto suljettuna?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Paas laittaen kiinni se rättikatto ja ajele varovasti pintakaasulla!
Autobildissä oli joku aika sitten tehtykin tästä asiasta testi. 100km/h vauhdissa katottomuus lisäs kulutusta jotain 0,5-1litran välistä. En nyt tarkemmin muista. (testiauto oli mazda mx-5) testi oli siis tehty tuulitunnelissa ilmanvastusta tutkien.
Itse en ole suuria eroja huomannut omassa autossa (bmw z4 3litrasella koneella)
Uusimassa TM:ssä oli mitattu että 100 km/h nopeudessa menee 1,1 litraa enemmän katto auki.
Mutta avoauto on Suomessa sellainen laite että eipä tuo vuositasolla paljoa vaikuta, kausi on lyhyt. Esim. Mallorcalla on cabrio vielä lokakuussa tosi kiva.
Kiitoksia kaikille vastanneille hämmästyttävän asiallisista vastauksista.
Sufletti:
En tainnut mainita, että autoni avattava katto on mallia rätti, mutta hyvin arvasit asian oikein. Kehoituksesi varovaiseen ajoon on paikallaan. Pyrin aina ajamaan varovaisesti ja tilanteita ennakoiden. Näin myös toisella, käyttöautollani ajellessani. Tällaisella ajotavallahan säästää myös bensiini kuluissa, kun pitää mahdollisesti edellä kulkevaan autoon reilusti etäisyyttä ja voi alamäessä tai risteyksen lähestyessä lasketella vapaalla.
Mitä tähän avoautooni tulee, niin Katon ollessa auki ajelen varovasti ja katon ollessa kiinne – mikä johtuu yleensä vesisateesta – ajelen vieläkin varovaisemmin. Suomen uraiset tiet – vesi urissa – leveät renkaat ja auton reagointi ei pintakaasulla ajettaessa kaasupoljinta reilusti polkaisteassa voivat tuottaa ikävän yllätyksen. Aina pitää muistaa se, että hölmöillessä vaarantaa myös muiden liikenteessä mukana olevien sivullisten turvallisuuden. Olen itse käynyt tutustumassa autoni ominaisuuksiin ja ajotaitoihini suljetuilla rata-alueilla. Tätä suositellen lämpimästi myös muille, etenkin tällaisten hieman normaaleista autoista poikkeavien autojen omistajille ja miksipä en ihan tavallistenkin autojen omistajille. Monilla eri yhdistyksillä on ratapäivillään erikseen ajovuorot ”hitaimmille” kuljettajille.
nsngjsgslglsgnl:
Iso kiitos sinulle tästä tiedosta. Täytyykin katsella jos jostain saisi tämän Autobildin testin luettavaksi. Aika paljon on siis tuo ero kai suhteellisen pienikulutuksisen Mazdan kohdallakin ”vain” 100 km/h nopeudellakin.
EOSin vuokrannut:
Iso kiitos myös sinulle kertomastasi, enpä hittolainen(!) ole vielä tuota uutta TM:kään ehtinyt lukemaan.
Olen samaa mieltä kanssasi tuosta, että etenkin Suomessa ei ainakaan joku bensiinin kulutus pitäisi vaikuttaa siihen ajaako avoauton omistaja autollaan katto auki vai kiinne. Pelkkä ajatus siitä, että itse ajaisin autollani saman reissun, kun nyt ajoin katto auki, uudestaan katto kiinne, vain tietääkseni paljonko olisin säästänyt bensiini kuluissa, tuntuu tosi hullulta ja hilseen määrää päässäni järkyttävästi lisäävältä.
Kiitos siis sinulle ja nsngjsgslglsgnj nimimerkille vastauksistanne hilsesampoon kauppaajien tappioksi ;)
Äijä on tossun alla ja karvanopatkin puuttuvat. Huonosti menee.