On tosi muutos tapahtunut

Kansa ei halunnut Juttaa pääministeriksi eikä taatusti myöskään rahaministeriksi. Kansalta ei kysytä kun demarit suhmuroi paikkoja.

Kysyttiinkö kansalta demareiden poliittisesta nimityksestä Vantaan kaupunginjohtajaksi - no ei. Lehdessä sanotaan poliisin tutkivan herran tekosia että olisiko kyseessä virkarikos.

Katsotaan hallitusohjelmaa, että kenen jutut pitävät ja kenen eivät.
Kokoomuksen verolinja pitää. Kokoomus vaatii lisää yritysverojen huojennuksia, lisää verotukia yrityksille ja verohuojennuksia sijoittajille. Yritysten saamat 0-verot ja huojennukset kerätään sitten lisäveroina kuluttajilta - on ollut kokoomuksen vaatimus hallitusneuvotteluissa. Onneksi vasemmisto sai estettyä tuloerojen kasvun ja pidettyä arvonlisäveron sekä energiaveron ennallaan.

Kataisen aikana Suomeen tuli pysyvät leipäjonot ja pysyvä, periytyvä, köyhyys. Kansa halusi lopun kokoomuksen kamreeripolitiikalle, joten kokoomus menetti kuusi kansanedustajapaikkaa.
Valitettavasti vielä liian moni äänesti tuloerojen kasvun puolesta ja luokkayhteiskunnan synnyn puolesta, kun äänestivät kokoomusta.

Suomen suurin puolue on siis kokoomus, joka kannattaa tuloerojen kasvua. Suomen toiseksi puolue on demarit, joka vastustaa tuloerojen kasvua.

Kokoomuksen mukaan rikkaita on liian vähän verotettavaksi - mutta ei liian vähän, jotta heille voidaan antaa mitä erilaisimpia verotukia. Yritysten saamat vuosittaiset 3 miljardin euron suorat yritystuet ovat suoraa tulonsiirtoa palkansaajilta yrityksille. Lisäksi yritykset saavat saman verran verotukia.

Kokoomuksen kansanedustajaehdokkaat ilmoittivat ennen vaaleja kannattavansa tuloerojen kasvua. Kokoomus oli ainoa puolue, joka kannatti tuloerojen kasvua ja siis luokkayhteiskunnan syntyä. Tuloeroja kokoomus yritti kasvattaa hallitusneuvotteluissa - siinä täysin onnistumatta. Kiitos vasemmiston!

SDP:n mukaan verotuksen tulee tasata tuloeroja. Verotuksen pitää olla oikeudenmukaista ja veronmaksukykyyn perustuvaa.

Hallitusohjelmaneuvotteluissa on käyty kovaa kädenvääntöä kahden suurimman puolueen välillä.

* Valtiontalouden tasapainottaminen (leikkaukset ja välillisten verojen korotukset)
- kokoomus vaati 6 miljardia euroa
- demarit vaati 2 miljardia euroa

Neuvottelutulos 2,5 miljardia euroa. Köyhiltä leikataan siis vähemmän ja alvia ei nosteta.

* Ansiotulovero
- kokoomus vaati 1 miljardia vähemmän verotuloja eli miljardin kevennystä
- demarit vaati ansiotuloveron pysyttämistä ennallaan

Neuvottelutulos: säilytetään ennallaan

* Pääomatulovero
- kokoomus vaati 30 %:n tasaveroa, suurille pääomatuloille 32 %:n tasaveroa tilapäisesti
- demarit vaati progressiivista 30 - 35 %:n pääomatuloveroa

Neuvottelutulos: 30 %:n tasavero, suurille tuloille 32 %.n tasavero

* Yhteisö- eli yritysvero (nykyisin 26 %)
- kokoomus vaati yritysveron alentamista 4 % eli 22 %:iin
- demarit vaati yritysveron säilyttämistä ennallaan (26 %:ssa)

Neuvottelutulos: yritysveroa alennetaan 1 % eli 25 %:iin

* Listaamattomien yhtiöiden osingot - nykyisin 90.000 euroon asti verottomana
- kokoomus vaati säilytetään ennallaan tai uusitaan järjestelmä
- demarit vaati, että osinkojen verovapaus poistetaan kokonaan ja myös listaamattomien yhtiöiden osinkoja aletaan verottaa

Neuvottelutulos: verottomuus laskee 90.000:sta 60.000:een euroon

* Yleinen arvonlisävero - nykyisn 23 %
- kokoomus vaati, että arvonlisäveroa nostetaan 25 %:iin eli 2 %
- demarit vaati, että pidetän ennallaan eli 23 %:ssa

Neuvottelutulos: arvonlisävero pysyy 23 %:ssa - ei korotusta

* Valmisteverot
- kokoomus vaati yhteensä miljardin euron korotuksia valmisteveroihin
- demarit vaati, että energiaveroja ei saa kiristää. Alkoholi-, tupakka-, jäte-, ja pakkausveroon yhteensä 500 miljoonan euron korotus

Neuvottelutulos: sähköveroa ei koroteta. Muihin valmisteveroihin tulee yhteensä 600 miljoonan euron korotukset.

Kun työantanjien kela-maksut poistettiin Kataisen toimesta, niin 1,1 miljardia kerättiin välillisten verojen muun muassa kiinteistöveron ja energiaverojen korotuksilla. Luonnollisesti teollisuuden sähkövero oli ennen sitä alennettu sähköveroluokkaan II.

Suomen toiseksi suurin puolue on SDP, joka ajoi heikkenyksiä köyhempien asemaan Lipposen hengessä.

Leipäjonot Kataisen aikana, ihanko totta? Leipäjonot tulivat 1990-luvulla.

Aluksi kauppiaat ehdottivat, että he hoitaisivat jakelun, mutta AY-liike halusi estää moisen. Olisihan se ollut hirvittävää tunnustaa, että apu tulee parhaiten porvarlta.

Mutta kun Eu aloitti ruoka-avun toimittamisen Suomeen, niin SAKn nuorisojärjestö oli ensimmäinen joka halusi jakaa EU-ruokaa köyhille.

Onhan se sentään EU-rahalla kustannettua toimintaa; järjestöille hyvä rahastuskeino. Eihän pelkkä köyhän auttaminen sovi sossupossulle: pitää saada omaan taskuun vähän EUrahaa.

No, sitten tuli ruuanjakelijoita lisää: leipäjonot vakiintuivat.

Eli jonot ovat olleet jo toistakymmentä vuotta, joten ei taida ihan sopia Jyrki Kataisen piikkiin.

Kataisen tavoitteena on luoda työpaikkoja köyhille, jotta pääsevät pois köyhyydestä ja leipäjonoista: mutta sehän ei kelpaa punaiselle väelle.

NINEL