Maidon pastörointi lopetettava

Täällähän sitä asiallista tietoa löytyy käsittelemättömästä maidosta.

http://www.realmilk.com/

tieteellinen tieto kirjoitti:

Täällähän sitä asiallista tietoa löytyy käsittelemättömästä maidosta.

http://www.realmilk.com/

Lue lisää

Köh, "A campain for real milk". Vaikuttaa "luotettavalta".

Tosiaan, eipä tuolla homogenisoimattomuudella ole saavutettu mitään todistettua etua (tosiaan voisitko antaa TIETEELLISET todisteet, jos olet sellaisia nähnyt), joten vähän heikoilla siinä ollaan.

Parempi käyttää pastöroimatonta ja homogenoimatonta tilamaitoa.

aitoa maitoa kirjoitti:

Parempi käyttää pastöroimatonta ja homogenoimatonta tilamaitoa.

Aika hankalaa kun maitoa menee 5 dl viikossa kahvimaitona. Ainut maitoruoka, jota teen on bechemel-kastike, jota tulee tehtyä ehkä 2 kertaa vuodessa ja tapanin päivänä maitokastike lipeäkalalle.

Kaikki ruokahan on terveysriski jos sitä käsitellään huonosti. Maitotiloilla on kuitenkin hyvin korkealaatuiset järjrstelmät joten siellä ei mitään riskiä ole.

ei riskiä kirjoitti:

Kaikki ruokahan on terveysriski jos sitä käsitellään huonosti. Maitotiloilla on kuitenkin hyvin korkealaatuiset järjrstelmät joten siellä ei mitään riskiä ole.

Ei kun riski on pieni.

Ajatellaanpa kauhuskenaariota. Maatilalla on päällä ehec tai listeria. Sen maito sekoittuu 5 000 muun maatilan maitoon ja saastuttaa ne (meijerissä kun ei linjoja pestä jokaisen maitoerän jälkeen). Syntyy 500 000 litraa saastunutta maitoa jota juo miljoona ihmistä. Luvut tietysti vedetty hatusta mutta yhdessä meijerissä käsitellään kyllä valtavasti maitoa per päivä. Bakteerimäärät voivat olla liian pieniä sairastumisen aiheuttamiseen koska se säilytetään kylmässä mutta sairastuttamispotentiaali on iso.

Joku jugyrtti/piimä on vielä ongelmallisempi tuote koska se hapatetaan lämpimässä ja myös patogeeneillä on aikaa monistua.

Suomessakin oli jokunen vuosi sitten listeriatapaus. Muistaakseni Aura-homejuustossa.

joku vaan kirjoitti:

Ei kun riski on pieni.

Ajatellaanpa kauhuskenaariota. Maatilalla on päällä ehec tai listeria. Sen maito sekoittuu 5 000 muun maatilan maitoon ja saastuttaa ne (meijerissä kun ei linjoja pestä jokaisen maitoerän jälkeen). Syntyy 500 000 litraa saastunutta maitoa jota juo miljoona ihmistä. Luvut tietysti vedetty hatusta mutta yhdessä meijerissä käsitellään kyllä valtavasti maitoa per päivä. Bakteerimäärät voivat olla liian pieniä sairastumisen aiheuttamiseen koska se säilytetään kylmässä mutta sairastuttamispotentiaali on iso.

Joku jugyrtti/piimä on vielä ongelmallisempi tuote koska se hapatetaan lämpimässä ja myös patogeeneillä on aikaa monistua.

Suomessakin oli jokunen vuosi sitten listeriatapaus. Muistaakseni Aura-homejuustossa.

Lue lisää

Ei se esittämäsi kauhuskenaario ole mahdollista. Virheellisen maidon pääsy tuotantoprosessiin tai tuotteisiin saakka olisi vahingollista ja kallista. Siksi maidon laadun tarkastaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on tärkeää. Jo keräilyauton kuljettaja tarkastaa maidon hajun ja ulkonäön ennen maidon siirtämistä tilatankista maitoautoon. Kuljettaja ottaa myös maidosta näytteen laboratoriotutkimuksia (bakteerien pesäkemäärä, solut, maku) varten.

asiasta tietävä. kirjoitti:

Ei se esittämäsi kauhuskenaario ole mahdollista. Virheellisen maidon pääsy tuotantoprosessiin tai tuotteisiin saakka olisi vahingollista ja kallista. Siksi maidon laadun tarkastaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on tärkeää. Jo keräilyauton kuljettaja tarkastaa maidon hajun ja ulkonäön ennen maidon siirtämistä tilatankista maitoautoon. Kuljettaja ottaa myös maidosta näytteen laboratoriotutkimuksia (bakteerien pesäkemäärä, solut, maku) varten.

Lue lisää

Vaan ehtiiko laboratoriotulokset ennen kuin tuote on kuluttajalla seuraavana päivänä?

Tuon listeriatapauksen aikana aura kerättiin joka tapauksessa takaisin kaupasta. Ulkomailla tuota tapahtuu aina silloin tällöin.

Kun maidossa saa olla bakteereita keruuhetkellä niin tuskinpa erottelevat eri bakteereja. Tehdään vaan viljely petrimaljalle ja lasketaan pesäkkeet, ei kauheasti toimi jos seassa on vaikka 10 % listeriaa ja 90% tavallisia maitohappobakteereja ja pesäkemäärä normaali.

Listerioosissa on sitten aika korkea kuolleisuus. Tästä voi lukea yhdestä, se tuli tosin juustosta:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/3137471

Nykysysteemi on hyvä, jos haluaa niin omalla riskillä voi tilalta ostaa.

joku vaan kirjoitti:

Vaan ehtiiko laboratoriotulokset ennen kuin tuote on kuluttajalla seuraavana päivänä?

Tuon listeriatapauksen aikana aura kerättiin joka tapauksessa takaisin kaupasta. Ulkomailla tuota tapahtuu aina silloin tällöin.

Kun maidossa saa olla bakteereita keruuhetkellä niin tuskinpa erottelevat eri bakteereja. Tehdään vaan viljely petrimaljalle ja lasketaan pesäkkeet, ei kauheasti toimi jos seassa on vaikka 10 % listeriaa ja 90% tavallisia maitohappobakteereja ja pesäkemäärä normaali.

Listerioosissa on sitten aika korkea kuolleisuus. Tästä voi lukea yhdestä, se tuli tosin juustosta:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/3137471

Nykysysteemi on hyvä, jos haluaa niin omalla riskillä voi tilalta ostaa.

Lue lisää

Siksihän niitä näytteitä otetaan ettei pilaantunutta maitoa pääsisi kuluttajille joten kyllä ne näytteet ehtivät ajoissa.

joku vaan kirjoitti:

Vaan ehtiiko laboratoriotulokset ennen kuin tuote on kuluttajalla seuraavana päivänä?

Tuon listeriatapauksen aikana aura kerättiin joka tapauksessa takaisin kaupasta. Ulkomailla tuota tapahtuu aina silloin tällöin.

Kun maidossa saa olla bakteereita keruuhetkellä niin tuskinpa erottelevat eri bakteereja. Tehdään vaan viljely petrimaljalle ja lasketaan pesäkkeet, ei kauheasti toimi jos seassa on vaikka 10 % listeriaa ja 90% tavallisia maitohappobakteereja ja pesäkemäärä normaali.

Listerioosissa on sitten aika korkea kuolleisuus. Tästä voi lukea yhdestä, se tuli tosin juustosta:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/3137471

Nykysysteemi on hyvä, jos haluaa niin omalla riskillä voi tilalta ostaa.

Lue lisää

Kyllä se tilamaito vielä kauppoihin tulee kun mitään estettä ei ole sen myymiselle. Ja ainahan riski on ostajalla jos vaikka ostat kalaa niin sekin voi olla pilaantunutta.

asiasta tietävä kirjoitti:

Siksihän niitä näytteitä otetaan ettei pilaantunutta maitoa pääsisi kuluttajille joten kyllä ne näytteet ehtivät ajoissa.

Näytteen viljely vie aikansa ja siitä pitäisi sitten vielä erotella eri bakteerit. Vie aikansa sekin ja maito on aika nopeasti kuluttajalla.

Listeriaepidemioissa tuntuu länsimaissa kuolevan muutamia kymmeniä ihmisiä ennen kuin lähde saadaan selville ja lähteenä on muu kuin maito (usein juusto koska pastöroimattomasta maidosta tulee parempaa juustoa) ja erät näin paremmin valvonnassa. Maito myöskin pastöroidaan liki kaikkialla.

joku muu vaan kirjoitti:

Kyllä se tilamaito vielä kauppoihin tulee kun mitään estettä ei ole sen myymiselle. Ja ainahan riski on ostajalla jos vaikka ostat kalaa niin sekin voi olla pilaantunutta.

Lue lisää

Yksi pilallinen kala ei pilaa tuhansia muita. Maidon ongelmana onkin sen käsittely meijereissä isoissa erissä. Maito on lisäksi melko ideaalinen kasvupaikka bakteereille ja homeille. PH on neutraali, sokeria ja valkuaisainetta on kasvua varten ja nesteenä siinä on helppo kasvaa joka suuntaan ilman esteitä.

On aika paljonkin tuotteita, joiden myynti on sallittua mutta joita ei syystä tai toisesta myynnissä joka kaupassa.

Pastöroimattomassa maidossa pitäisi olla joka tapauksessa varoitus siitä, että sitä ei saa syöttää vastasyntyneelle eikä sitä saa käyttää raskausaikana juuri listerioositartunnan mahdollisuuden vuoksi.

Kauppiaalla pitäisi olla joku etu käsittelemättömän maidon myynnistä. Ainut joka tulee mieleen on parempi hinta. Tuo taasen vähentää kysyntää. Myöskin jakelu pitäisi hoitaa ja meijerit ovat tuskin tuollaisesta toiminnasta kiinnostuneita. Uusia meijereitä taitaa hirvittää taasen investoinnin suuruus, pelkkä purkituslinja maksaa paljon. Kauppa ei kyllä koske irtomaitoon.

Joku osuuskunta voisi tietysti toimia tässä välikätenä niin jokaisen ei tarvitsisi käydä tilalla itse.

joku vaan kirjoitti:

Yksi pilallinen kala ei pilaa tuhansia muita. Maidon ongelmana onkin sen käsittely meijereissä isoissa erissä. Maito on lisäksi melko ideaalinen kasvupaikka bakteereille ja homeille. PH on neutraali, sokeria ja valkuaisainetta on kasvua varten ja nesteenä siinä on helppo kasvaa joka suuntaan ilman esteitä.

On aika paljonkin tuotteita, joiden myynti on sallittua mutta joita ei syystä tai toisesta myynnissä joka kaupassa.

Pastöroimattomassa maidossa pitäisi olla joka tapauksessa varoitus siitä, että sitä ei saa syöttää vastasyntyneelle eikä sitä saa käyttää raskausaikana juuri listerioositartunnan mahdollisuuden vuoksi.

Kauppiaalla pitäisi olla joku etu käsittelemättömän maidon myynnistä. Ainut joka tulee mieleen on parempi hinta. Tuo taasen vähentää kysyntää. Myöskin jakelu pitäisi hoitaa ja meijerit ovat tuskin tuollaisesta toiminnasta kiinnostuneita. Uusia meijereitä taitaa hirvittää taasen investoinnin suuruus, pelkkä purkituslinja maksaa paljon. Kauppa ei kyllä koske irtomaitoon.

Joku osuuskunta voisi tietysti toimia tässä välikätenä niin jokaisen ei tarvitsisi käydä tilalla itse.

Lue lisää

Kyllähän tilamaitoa myydään kaupassa Helsingissä. Eat&Joy Maatilatori myy sitä ja Hakaniemen hallissakin on.

joku vaan kirjoitti:

Näytteen viljely vie aikansa ja siitä pitäisi sitten vielä erotella eri bakteerit. Vie aikansa sekin ja maito on aika nopeasti kuluttajalla.

Listeriaepidemioissa tuntuu länsimaissa kuolevan muutamia kymmeniä ihmisiä ennen kuin lähde saadaan selville ja lähteenä on muu kuin maito (usein juusto koska pastöroimattomasta maidosta tulee parempaa juustoa) ja erät näin paremmin valvonnassa. Maito myöskin pastöroidaan liki kaikkialla.

Lue lisää

>

Jep, ja kun mietitään suoraan tilalta ostettavaa maitoa, niin tuskin tilalliset tuota maitoa säilövät niin pitkään, että labratulokset saavat, vaan myynevät oitis maitonsa.

Niin ! kirjoitti:

>

Jep, ja kun mietitään suoraan tilalta ostettavaa maitoa, niin tuskin tilalliset tuota maitoa säilövät niin pitkään, että labratulokset saavat, vaan myynevät oitis maitonsa.

Lue lisää

Samasta tilatankista ottaa myös Arla ja Valio maitonsa ja ottaa myös näytteet joten jos maito on kelvannut meijerille niin se on hyvää maitoa.

joku muu vaan kirjoitti:

Samasta tilatankista ottaa myös Arla ja Valio maitonsa ja ottaa myös näytteet joten jos maito on kelvannut meijerille niin se on hyvää maitoa.

Mutta eihän kukaan heti saa tietää, onko maito puhdast, kun näytteet on otettu. Se vie reippaasti aikaa ennen kun tulokset on selvillä (kuljetus laboratorioon, näytteenvalmistus, kasvatusaika [esim. 24 h] ja analyysi). Tähän mennessä tilalta on taidettu jo myydä usiampi litra maitoa - vai säilyttääkö tilamaitoa myyvät sitä ensin tankeissa pari vuorokautta, että saavat sen mikrobiologisen laadun varmistettua ?

Heh ! kirjoitti:

Mutta eihän kukaan heti saa tietää, onko maito puhdast, kun näytteet on otettu. Se vie reippaasti aikaa ennen kun tulokset on selvillä (kuljetus laboratorioon, näytteenvalmistus, kasvatusaika [esim. 24 h] ja analyysi). Tähän mennessä tilalta on taidettu jo myydä usiampi litra maitoa - vai säilyttääkö tilamaitoa myyvät sitä ensin tankeissa pari vuorokautta, että saavat sen mikrobiologisen laadun varmistettua ?

Lue lisää

Ei se vie aikaa. Usko jo. Konelypsyn jälkeen maito jäähdytetään 4 - 6-asteiseksi ja se kuljetetaan meijeriin jäähdytettynä. Meijerissä tuottajamaidon käsittely alkaa laatu- ja koostumustutkimuksilla. Maidosta määritellään muun muassa rasva-, solu-, proteiini- ja vesipitoisuus sekä bakteerien ja antibioottien määrä. Näiden toimien jälkeen maito ohjataan erilaisten maitovalmisteiden raaka-aineeksi.

Ei maitoa oteta käsittelyyn ennen tutkimustuloksia.

joku vaan kirjoitti:

Yksi pilallinen kala ei pilaa tuhansia muita. Maidon ongelmana onkin sen käsittely meijereissä isoissa erissä. Maito on lisäksi melko ideaalinen kasvupaikka bakteereille ja homeille. PH on neutraali, sokeria ja valkuaisainetta on kasvua varten ja nesteenä siinä on helppo kasvaa joka suuntaan ilman esteitä.

On aika paljonkin tuotteita, joiden myynti on sallittua mutta joita ei syystä tai toisesta myynnissä joka kaupassa.

Pastöroimattomassa maidossa pitäisi olla joka tapauksessa varoitus siitä, että sitä ei saa syöttää vastasyntyneelle eikä sitä saa käyttää raskausaikana juuri listerioositartunnan mahdollisuuden vuoksi.

Kauppiaalla pitäisi olla joku etu käsittelemättömän maidon myynnistä. Ainut joka tulee mieleen on parempi hinta. Tuo taasen vähentää kysyntää. Myöskin jakelu pitäisi hoitaa ja meijerit ovat tuskin tuollaisesta toiminnasta kiinnostuneita. Uusia meijereitä taitaa hirvittää taasen investoinnin suuruus, pelkkä purkituslinja maksaa paljon. Kauppa ei kyllä koske irtomaitoon.

Joku osuuskunta voisi tietysti toimia tässä välikätenä niin jokaisen ei tarvitsisi käydä tilalla itse.

Lue lisää

niin

kysehän on hinnasta, sorry vaan onkos maitolitran hinta n.1 e, vai kasiteltynä tuotuna 3 - 4 e/ ltr. pilaantuminen x%:a.Ehkä hävikki ja loppuhinta, 20-50 ltr/päivä, myyntiä 4 e/ltr päästään omilleen.

tai jotain muuta.

tämän tiedän. kirjoitti:

Ei se vie aikaa. Usko jo. Konelypsyn jälkeen maito jäähdytetään 4 - 6-asteiseksi ja se kuljetetaan meijeriin jäähdytettynä. Meijerissä tuottajamaidon käsittely alkaa laatu- ja koostumustutkimuksilla. Maidosta määritellään muun muassa rasva-, solu-, proteiini- ja vesipitoisuus sekä bakteerien ja antibioottien määrä. Näiden toimien jälkeen maito ohjataan erilaisten maitovalmisteiden raaka-aineeksi.

Ei maitoa oteta käsittelyyn ennen tutkimustuloksia.

Lue lisää

Mutta kun niitä bakteereja ei eritellä. Valiokin on eri mieltä kanssasi, ei suosita Auran syöntiä raskaana oleville listeriavaaran vuoksi:
http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/ammattilaiset/foodservice/hyva_tietaa/juustotietoa22072009092634/valio_juustojen_valmistajana22072009115235/valio_aura_sinihomejuuston_historia26042010130540/usein_kysyttya___valio_aura®26042010144354

asiasta tietävä kirjoitti:

Kyllähän tilamaitoa myydään kaupassa Helsingissä. Eat&Joy Maatilatori myy sitä ja Hakaniemen hallissakin on.

Tuommoiseenhan tilamaidon kauppaaminen käy hyvin, tilanne muuttuu oleellisesti kun mennään markettimyyntiin. Onko tietoa hinnasta?

joku vaan kirjoitti:

Mutta kun niitä bakteereja ei eritellä. Valiokin on eri mieltä kanssasi, ei suosita Auran syöntiä raskaana oleville listeriavaaran vuoksi:
http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/ammattilaiset/foodservice/hyva_tietaa/juustotietoa22072009092634/valio_juustojen_valmistajana22072009115235/valio_aura_sinihomejuuston_historia26042010130540/usein_kysyttya___valio_aura®26042010144354

Lue lisää

Minä kirjoitinkin maidosta ja tuo varoitus juustoista on ihan turhaa pelottelua. Sitä vaan halutaan elää niin steriilissä maailmassa että allergiat vain lisääntyy kun pelätään kaikenmaailman bakteereja ja pöpöjä.

joku toinen vaan kirjoitti:

Minä kirjoitinkin maidosta ja tuo varoitus juustoista on ihan turhaa pelottelua. Sitä vaan halutaan elää niin steriilissä maailmassa että allergiat vain lisääntyy kun pelätään kaikenmaailman bakteereja ja pöpöjä.

Lue lisää

Ja juustoon ne pöpöt tulevat maidosta. Juustot voidaan jopa testata eri bakteereja (koli/salmonella/listeria) vastaan koska valmistusaika on pitkä. Maidolle tuo ei onnistu.

Listeria on sikiölle ja pienelle lapselle tavattoman vaarallinen koska immuunisysteemi on kehittymätön. Sama koskee myös botulinismia ja siksi alle vuoden ikäiselle ei saa antaa hunajaa. Vanhemmalla vatsan happamuus suojaa botuliinin itiöiltä.

Allergioilta suojaavat lähinnä rokot ja muut tartuntataudit. Maidon luontaiset probiootit eivät juurikaan vaikuta immuunijärjestelmään.

Suurin tappaja kehitysmaissa on nimenomaan tartuntataudit. Osa niistä leviää siellä ruuan mukana. Mieluummin ei meille samaa takapajulaa.

tämän tiedän. kirjoitti:

Ei se vie aikaa. Usko jo. Konelypsyn jälkeen maito jäähdytetään 4 - 6-asteiseksi ja se kuljetetaan meijeriin jäähdytettynä. Meijerissä tuottajamaidon käsittely alkaa laatu- ja koostumustutkimuksilla. Maidosta määritellään muun muassa rasva-, solu-, proteiini- ja vesipitoisuus sekä bakteerien ja antibioottien määrä. Näiden toimien jälkeen maito ohjataan erilaisten maitovalmisteiden raaka-aineeksi.

Ei maitoa oteta käsittelyyn ennen tutkimustuloksia.

Lue lisää

>

En usko pelkkää sanomista. Osoita !

Mikrobit kun minun tietääkseni tarvitsevat välttämättäkin inkubointiaikaa. Yksittäisiä mikrobeja kun on helvetin vaikea havaita suuresta määrästä maitoa.

>

Entä suoraan maitotilalta myytävä maito ?

Heh ! kirjoitti:

>

En usko pelkkää sanomista. Osoita !

Mikrobit kun minun tietääkseni tarvitsevat välttämättäkin inkubointiaikaa. Yksittäisiä mikrobeja kun on helvetin vaikea havaita suuresta määrästä maitoa.

>

Entä suoraan maitotilalta myytävä maito ?

Lue lisää

Ei oikeastaan tarvita kasvatusta niinkään havainnointiin, tuo onnistuu kyllä elektronimikroskoopilla vaan syy on bakteerien ja homeiden monistaminen ja erottelu. Idea toimii seuraavasti: näyte laimennetaan sopivaksi eli siinä on pisarassa joitakin kymmeniä/satoja mikrobeja. Näyte levitetään noin kolmasosalle petrimaljaa, jonka kasvualusta on valittu tarkoitukseen sopivaksi (esimerkiksi jos halutaan selvittää homeita niin voidaan käyttää antibakteerista kasvualustaa). Tältä kolmasosalta levitetään puhtaalla silmukalla/vanupuikolla levitetyltä alueelta puhtaalle kolmasosalle ja tämä toistetaan vielä toisen kerran. Nyt kasvatuksen jälkeen kokenut laboratorioihminen pystyy sanomaan paljon näytteen mikrobitilanteesta valo-optisella mikroskoopilla ja yksittäisiä eristettyjä mikrobeja voidaan tutkia tarkemmin

Joskus tuo tehdään vain yksittäisellä sivelyllä esimerkiksi vanupuikolla ja lasketaan syntyneiden pesäkkeiden lukumäärä ja tarkastellaan ehkä ulkonäöltään poikkeavat pesäkkeet. Saadaan tulokseksi mikrobimäärä/ml tms. joka on sitten kriteerinä erän hyväksymiselle tai hylkäämiselle. Mikrobien luokittelu on vaativaa puuhaa ja vaatii pitkän koulutuksen.


Elintarviketeollisuudessa pyritään yleensä minimoimaan patogeenien kasvumahdollisuudet (matala lämpötila ja PH, korkea suolapitoisuus ja rasvan määrä) ja lisäämällä hyödyllisiä mikrobeja ja helpottamalla niiden kasvua. Patogeeneistä ei oikein voi halvalla päästä eroon kuin kuumentamalla ja tämä taas ei kaikille elintarvikkeille käy. Maidolle toimii hyvin.

Hyvä esimerkki on kestomakkaran valmistus. Makkaramassaan lisätään pari prosenttia glukoosia ja hyviä maitohappobakteereja. PH laskee tällöin paljon nopeammin kuin perinteisessä prosessissa (lisätään makkaramassaa edellisestä erästä, ei glukoosia) eikä patogeeneille jää mahdollisuutta lisääntyä liikaa. Lisäksi lopputuote vielä Pohjois-Euroopassa savustetaan.

Heh ! kirjoitti:

>

En usko pelkkää sanomista. Osoita !

Mikrobit kun minun tietääkseni tarvitsevat välttämättäkin inkubointiaikaa. Yksittäisiä mikrobeja kun on helvetin vaikea havaita suuresta määrästä maitoa.

>

Entä suoraan maitotilalta myytävä maito ?

Lue lisää

Samasta tilatankista ottaa meijeri maitoa kuin tavalliset ostajatkin joten ostajat hyötyvät kun meijeri tarkastaa maitoa ja ottaa näytteitä. Jos huomautettavaa meijerin taholta on niin ei tuottaja myy sitä maitoa lainkaan. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin kun joudutaan lehmien hoidossa käyttämään antibiootteja. Varoika on seitsemän päivää antibioottien käytön lopettamisesta jolloin meijeri ei suostu ottamaan maitoa vastaan ja sitä maitoa ei tila myy kenellekään.

maito poika kirjoitti:

Samasta tilatankista ottaa meijeri maitoa kuin tavalliset ostajatkin joten ostajat hyötyvät kun meijeri tarkastaa maitoa ja ottaa näytteitä. Jos huomautettavaa meijerin taholta on niin ei tuottaja myy sitä maitoa lainkaan. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin kun joudutaan lehmien hoidossa käyttämään antibiootteja. Varoika on seitsemän päivää antibioottien käytön lopettamisesta jolloin meijeri ei suostu ottamaan maitoa vastaan ja sitä maitoa ei tila myy kenellekään.

Lue lisää

>

Mutta ottaako tavallinen ostaja jo ennen kun meijeriltä on tullut varmistus ?

>

Paitsi jos on ehtinyt jo myydä.

>

Mutta kuluttaja ei edes tiedä tällaisesta antibiootista. Jos meijeri ei huoli, niin jää enemmän maitoa myytäväksi tavalliselle ostajalle. Jep, miten varmistetaan, ettei todellakaan myy ?

Ehkä se regulointi on sittenkin tärkeää.

joku vaan kirjoitti:

Ei oikeastaan tarvita kasvatusta niinkään havainnointiin, tuo onnistuu kyllä elektronimikroskoopilla vaan syy on bakteerien ja homeiden monistaminen ja erottelu. Idea toimii seuraavasti: näyte laimennetaan sopivaksi eli siinä on pisarassa joitakin kymmeniä/satoja mikrobeja. Näyte levitetään noin kolmasosalle petrimaljaa, jonka kasvualusta on valittu tarkoitukseen sopivaksi (esimerkiksi jos halutaan selvittää homeita niin voidaan käyttää antibakteerista kasvualustaa). Tältä kolmasosalta levitetään puhtaalla silmukalla/vanupuikolla levitetyltä alueelta puhtaalle kolmasosalle ja tämä toistetaan vielä toisen kerran. Nyt kasvatuksen jälkeen kokenut laboratorioihminen pystyy sanomaan paljon näytteen mikrobitilanteesta valo-optisella mikroskoopilla ja yksittäisiä eristettyjä mikrobeja voidaan tutkia tarkemmin

Joskus tuo tehdään vain yksittäisellä sivelyllä esimerkiksi vanupuikolla ja lasketaan syntyneiden pesäkkeiden lukumäärä ja tarkastellaan ehkä ulkonäöltään poikkeavat pesäkkeet. Saadaan tulokseksi mikrobimäärä/ml tms. joka on sitten kriteerinä erän hyväksymiselle tai hylkäämiselle. Mikrobien luokittelu on vaativaa puuhaa ja vaatii pitkän koulutuksen.


Elintarviketeollisuudessa pyritään yleensä minimoimaan patogeenien kasvumahdollisuudet (matala lämpötila ja PH, korkea suolapitoisuus ja rasvan määrä) ja lisäämällä hyödyllisiä mikrobeja ja helpottamalla niiden kasvua. Patogeeneistä ei oikein voi halvalla päästä eroon kuin kuumentamalla ja tämä taas ei kaikille elintarvikkeille käy. Maidolle toimii hyvin.

Hyvä esimerkki on kestomakkaran valmistus. Makkaramassaan lisätään pari prosenttia glukoosia ja hyviä maitohappobakteereja. PH laskee tällöin paljon nopeammin kuin perinteisessä prosessissa (lisätään makkaramassaa edellisestä erästä, ei glukoosia) eikä patogeeneille jää mahdollisuutta lisääntyä liikaa. Lisäksi lopputuote vielä Pohjois-Euroopassa savustetaan.

Lue lisää

>

Mutta kun niitä ei pystytä erottelemaan SEM:in. Pelkkää maitoa tuskin kannattaa tyhjiöön työntää.

Jep, se inkubointi on osa havainnointia.

Se tässä nyt vaan on avoin kysymys vielä, kauanko kasvatus kestää.

Mikrobiologinen (ajantasainen) analyysi lienee suorastaan mahdotonta tuollaiselle varsin dynaamiselle seokselle kuin maito, mutta yleensä tiukemmat patogeenit antavat esim. erilaisissa pikatesteissä selkeän signaalin (mutta siis kasvatusta tarvitaan välttämättä).

Niin ! kirjoitti:

>

Mutta kun niitä ei pystytä erottelemaan SEM:in. Pelkkää maitoa tuskin kannattaa tyhjiöön työntää.

Jep, se inkubointi on osa havainnointia.

Se tässä nyt vaan on avoin kysymys vielä, kauanko kasvatus kestää.

Mikrobiologinen (ajantasainen) analyysi lienee suorastaan mahdotonta tuollaiselle varsin dynaamiselle seokselle kuin maito, mutta yleensä tiukemmat patogeenit antavat esim. erilaisissa pikatesteissä selkeän signaalin (mutta siis kasvatusta tarvitaan välttämättä).

Lue lisää

Mikrobien kasvussa on aika isot erot. Tuberkuloosibakteerin kasvu on hidasta ja esimerkiksi maitohappobakteerien suhteellisen nopeaa. Mikrobien kasvuun vaikuttaa vielä lämpötila suuresti, esimerkiksi termofiiliset maitohappobakteerit kasvavat nopeiten lämpimässä, mesofiiliset viileässä.

Pikatestejä varten saatetaan tarvita enemmän materiaalia mitä ensimmäisellä viljelyllä saadaan kun siinä on monesti ideana erottaa mikrobit toisistaan (ts. jokainen möykky on peräisin yhdestä mikrobista) ja niitä ei voi siksi kasvattaa kovinkaan isoksi.

Aikaa kuitenkin palaa kun jos lähdetään yhdestä solusta ja 1000 solua olisi näkyvä niin tarvitaan 10 jakautumista. Jos jakautumiseen menee 20 minuuttia niin 3 tuntia palaa ainakin. (eksponentiaalinen lisääntyminen ei lisäksi pidä paikkaansa). Eristämisen jälkeen voidaan tietysti viljellä mikroputkissa tms. jolloin mikrobit eivät häiritse toisiaan.

Tämän mukaan listerian havainnontiin menee 5-7 päivää:
http://en.wikipedia.org/wiki/Listeria_monocytogenes#Detection

Omat kokemukset rajoittuvat panimohiivaan ja sieniin ja niiden kanssa menee muutama päivä, että maljassa näkyy mitään.

Heh ! kirjoitti:

>

Mutta ottaako tavallinen ostaja jo ennen kun meijeriltä on tullut varmistus ?

>

Paitsi jos on ehtinyt jo myydä.

>

Mutta kuluttaja ei edes tiedä tällaisesta antibiootista. Jos meijeri ei huoli, niin jää enemmän maitoa myytäväksi tavalliselle ostajalle. Jep, miten varmistetaan, ettei todellakaan myy ?

Ehkä se regulointi on sittenkin tärkeää.

Lue lisää

Riippuen tilan koosta niin meijeri hakee maitoa päivittäin tai joka toinen päivä ja tekee omat testinsä. Luuletko että meijeri ottaa sellaisia riskejä että tutkimatta pistää koko tuotantolinjansa seisomaan kun jostain on tullut tankkiautossa pilaantunutta maitoa ja se pilaa koko meijerin tuotannon. Et taida oikein ymmärtää näitä maitokuvioita.

En oikein usko että Suomessa kukaan tuottaja myy kuluttajalle pilaantuneeksi tietämäänsä maitoa. Kiinassa oli joku maitoskandaali ja ihmisiä kuoli mutta saivat kuolemantuomion.

joku vaan kirjoitti:

Mikrobien kasvussa on aika isot erot. Tuberkuloosibakteerin kasvu on hidasta ja esimerkiksi maitohappobakteerien suhteellisen nopeaa. Mikrobien kasvuun vaikuttaa vielä lämpötila suuresti, esimerkiksi termofiiliset maitohappobakteerit kasvavat nopeiten lämpimässä, mesofiiliset viileässä.

Pikatestejä varten saatetaan tarvita enemmän materiaalia mitä ensimmäisellä viljelyllä saadaan kun siinä on monesti ideana erottaa mikrobit toisistaan (ts. jokainen möykky on peräisin yhdestä mikrobista) ja niitä ei voi siksi kasvattaa kovinkaan isoksi.

Aikaa kuitenkin palaa kun jos lähdetään yhdestä solusta ja 1000 solua olisi näkyvä niin tarvitaan 10 jakautumista. Jos jakautumiseen menee 20 minuuttia niin 3 tuntia palaa ainakin. (eksponentiaalinen lisääntyminen ei lisäksi pidä paikkaansa). Eristämisen jälkeen voidaan tietysti viljellä mikroputkissa tms. jolloin mikrobit eivät häiritse toisiaan.

Tämän mukaan listerian havainnontiin menee 5-7 päivää:
http://en.wikipedia.org/wiki/Listeria_monocytogenes#Detection

Omat kokemukset rajoittuvat panimohiivaan ja sieniin ja niiden kanssa menee muutama päivä, että maljassa näkyy mitään.

Lue lisää

>

En kyllä tunne asiaa, mutta minun käsitys on, että pikatestit on kohtalaisen nopeita (vähäinen ja varsin epäselektiivinen määrä riittää), mutta pikatestin tulos tietysti lienee melkoisen hatara.

>

Jep. En tosin ajatellut kysyä teoreettista aikaa vaan ihan sitä aikaa, joka meijeriltä menee tiedon toimittamiseen.

>

Juuri tällaista tietoa tarkoitin, kiitokset. Tosin siis tuota ei takuulla tehdä kaikille maitoerille - ainakaan ennen kun se toimitetaan jakeluun. Jokin pikaisempi testi tai sitten agarille ilmaantuneen pesäkkeen silmämääräinen tarkastelu lienee kohtalaisen hyvä mitta kun patogeenit kuitenkin näyttävät maljalla erinäköisiltä kuin muut - ja käsittääkseni niitä on varsin selektiivisiäkin kasvatusalustoja (kun varmasti siitä maidosta tehdään heti vaikka kymmenen maljaa tms.).

Saako muuten kysyä, millä alalla olet töissä ? Ilmeisesti tuollainen luonnontieteen puoli ei ole aivan uppo-outoa ?

maito poika kirjoitti:

Riippuen tilan koosta niin meijeri hakee maitoa päivittäin tai joka toinen päivä ja tekee omat testinsä. Luuletko että meijeri ottaa sellaisia riskejä että tutkimatta pistää koko tuotantolinjansa seisomaan kun jostain on tullut tankkiautossa pilaantunutta maitoa ja se pilaa koko meijerin tuotannon. Et taida oikein ymmärtää näitä maitokuvioita.

En oikein usko että Suomessa kukaan tuottaja myy kuluttajalle pilaantuneeksi tietämäänsä maitoa. Kiinassa oli joku maitoskandaali ja ihmisiä kuoli mutta saivat kuolemantuomion.

Lue lisää

>

Joo, en ole tuttu maitokuvioiden suhteen. Kuitenkaan Sinultakaan ei saa suoraa vastausta noista mikrobiologisista tutkimuksista ja niiden kestosta, niin etpä Sinäkään taida kovin tuttu niiden kanssa olla.

Sitä en tiedä, miten harvinaisia nuo listeriat sun muut ovat, ottaako meijerit riskin tekemällä maidon tuotteeksi saakka ja sitten vasta ennen vähittäismyyntiin lähettämistä saavat mikrobiologiset tulokset. Voi olla, että tekevät toisin päin (eli säilövät maitoa), mutta koska Sinunkin sepitelmät ovat tuota luokkaa, että koko sepitelmäsi perustuu ainoastaan mielikuvaasi, mitä tapahtuu, niin ei tämä Sinun mokelluksellasi kuitenkaan avaudu.

>

Siinä ollaan uskon varassa. Uskotko myös, ettei kukaan tuottaja myy esim. antibiootin vuoksi seitsemäksi päiväksi hylättyä maitoa esim. kuudentena päivänä (kaikkihan tietävät, että varoajat ovat varsin pitkiä todelliseen riskiin verrattuna) ?

Ja oletko varma, ettei yksikään tuottaja myy maitoa suoraan tilalta jo ennen kun sen mikrobiologiset tulokset on valmiina luottaen siihen, ettei listeriaa tms. löydy ? Siitähän oli nyt kyse.

Tuota ! kirjoitti:

>

En kyllä tunne asiaa, mutta minun käsitys on, että pikatestit on kohtalaisen nopeita (vähäinen ja varsin epäselektiivinen määrä riittää), mutta pikatestin tulos tietysti lienee melkoisen hatara.

>

Jep. En tosin ajatellut kysyä teoreettista aikaa vaan ihan sitä aikaa, joka meijeriltä menee tiedon toimittamiseen.

>

Juuri tällaista tietoa tarkoitin, kiitokset. Tosin siis tuota ei takuulla tehdä kaikille maitoerille - ainakaan ennen kun se toimitetaan jakeluun. Jokin pikaisempi testi tai sitten agarille ilmaantuneen pesäkkeen silmämääräinen tarkastelu lienee kohtalaisen hyvä mitta kun patogeenit kuitenkin näyttävät maljalla erinäköisiltä kuin muut - ja käsittääkseni niitä on varsin selektiivisiäkin kasvatusalustoja (kun varmasti siitä maidosta tehdään heti vaikka kymmenen maljaa tms.).

Saako muuten kysyä, millä alalla olet töissä ? Ilmeisesti tuollainen luonnontieteen puoli ei ole aivan uppo-outoa ?

Lue lisää

ATK-hommia painetaan, koulutus on kyllä luonnontieteelliselle puolelle. Työ työllistää ehkä muutaman tunnin viikossa ja kiinnostuksen kohteita on paljon.

Noita kasvualustoja löytyy joka lähtöön. PH ja eri ravinteet ovat suosituimmat vaihtelevat tekijät. Antibiootteja sisältävät ovat suosittuja hiivan kotiviljelijöiden keskuudessa (ja heitä löytyy ihan Suomessakin koska puhdasviljelmät maksavat siinä 6 € per satsi ja ihan kaikkea ei ole kaupallisesti saatavilla). Toinen porukka on sienten kasvattajat, pienimuotoisia kasvattomoja on yllättävän paljon. Ideana on useimmiten jäljitellä mikrobin luontaisia kasvuolosuhteita. Jos etsitään epäpuhtauksia niin sitten taasen suositaan niitä. Esimerkiksi hiivojen kyky käyttää eri sokereita vaihtelee suuresti. Jos puhdistetaan niin käytetään sokeria, jota hiiva suosii ja jos tehdään laadunvarmistusta niin päinvastoin.

Meillä on aika hyvä tilanne maidon suhteen toistaiseksi. Tuottajien asema on kyllä kireä ja se tullee näkymään vielä hygienassakin. Patogeeneista kun on helpoiten päästävissä eroon alkuperäpaikassa.

Juusto on ongelmatuote, tai osa juustoista (pitkälti homejuustot Suomessa) koska pastörointi heikentää juustoutumisominaisuuksia (proteiinien koaguloitumisen takia, pääasiassa) niin houkutus käyttää pastöroimatonta maitoa on suuri. Muuten pastörointi ei ole juurikaan ongelma.

Ylipäätänsä patogeenisten mikrobien eristäminen elintarvikkeista on hankalaa kun niissä ongelma on enemmän määrä kuin laatu. Toki ns. puhtaat elintarvikkeet voi hylsyttää periaatteella liikaa mutta varsinkin kypsytetyt elintarvikkeet ovat ongelmallisia koska niissä on niin paljon eri mikrobeja.

Itse itse asiassa uskon että ei meijereissä niin hirveän montaa viljelyä tehdä, erä vaan tuhotaan jos siinä on liikaa bakteereja. Ongelmaa sitten selvitellään tuottajan kanssa.

joku vaan kirjoitti:

Ja juustoon ne pöpöt tulevat maidosta. Juustot voidaan jopa testata eri bakteereja (koli/salmonella/listeria) vastaan koska valmistusaika on pitkä. Maidolle tuo ei onnistu.

Listeria on sikiölle ja pienelle lapselle tavattoman vaarallinen koska immuunisysteemi on kehittymätön. Sama koskee myös botulinismia ja siksi alle vuoden ikäiselle ei saa antaa hunajaa. Vanhemmalla vatsan happamuus suojaa botuliinin itiöiltä.

Allergioilta suojaavat lähinnä rokot ja muut tartuntataudit. Maidon luontaiset probiootit eivät juurikaan vaikuta immuunijärjestelmään.

Suurin tappaja kehitysmaissa on nimenomaan tartuntataudit. Osa niistä leviää siellä ruuan mukana. Mieluummin ei meille samaa takapajulaa.

Lue lisää

Justiinsa niin: listeria voi aiheuttaa vaikka märkäisen aivokalvontulehduksen ja on odottaville äideille ja immuunipuutteisille erittäin hankala bakteeri. Käsittämättömän tietämättömiä ihmiset kyllä ovat ja silti vaativat likaisempaa yhteiskuntaa. No, Keski-Euroopassa tämä ihanuus nähtiin. Miksi ei kukaan ihaillut täällä?
Kuumennus ok, homogenointi makuasia.
Bakteeriviljely ei ole heti valmis. Käykää vaikka labrassa viljelemässä virtsaanne tai vertanne. Ei ole valmis kuin vasta muutaman päivän kuluttua. Keittiön oven kautta voidaan tutkia heikommin aiemmin (joku värjäys voisi olla nopea. Ennen värjättiin gonokokkia), mutta ei ole maitobakteerien osalta luotettava. Kuumennusta vaan, niin menevät kaikki basiliskot!

boxi kirjoitti:

Justiinsa niin: listeria voi aiheuttaa vaikka märkäisen aivokalvontulehduksen ja on odottaville äideille ja immuunipuutteisille erittäin hankala bakteeri. Käsittämättömän tietämättömiä ihmiset kyllä ovat ja silti vaativat likaisempaa yhteiskuntaa. No, Keski-Euroopassa tämä ihanuus nähtiin. Miksi ei kukaan ihaillut täällä?
Kuumennus ok, homogenointi makuasia.
Bakteeriviljely ei ole heti valmis. Käykää vaikka labrassa viljelemässä virtsaanne tai vertanne. Ei ole valmis kuin vasta muutaman päivän kuluttua. Keittiön oven kautta voidaan tutkia heikommin aiemmin (joku värjäys voisi olla nopea. Ennen värjättiin gonokokkia), mutta ei ole maitobakteerien osalta luotettava. Kuumennusta vaan, niin menevät kaikki basiliskot!

Lue lisää

Käsittämätön tunnut olevan sinäkin ja olet vaatimassa yhä steriilimpää yhteiskuntaa. Etkö jo ymmärrä mihin tämä bakteerien sairaalloinen pelko on johtanut. Allergiat vain lisääntyy ja silti emme pääse bakteereista eroon vaikka pesisimme käsiä joka tunti ja vaikka pesisimme ja pastöroisimme kaikki ruoka-aineemme. Meidän on vain pakko elää niiden kanssa halusimme tai emme.

maitobakteeri kirjoitti:

Käsittämätön tunnut olevan sinäkin ja olet vaatimassa yhä steriilimpää yhteiskuntaa. Etkö jo ymmärrä mihin tämä bakteerien sairaalloinen pelko on johtanut. Allergiat vain lisääntyy ja silti emme pääse bakteereista eroon vaikka pesisimme käsiä joka tunti ja vaikka pesisimme ja pastöroisimme kaikki ruoka-aineemme. Meidän on vain pakko elää niiden kanssa halusimme tai emme.

Lue lisää

Tartuntataudit olivat vielä muutama vuosikymmrn sitten merkittävin kuolinsyy. Mieluummin allergia kuin henki pois siis. Jos niitä bakteereja halutaan välttämättä ruokaan niin on parempi ensin tappaa entiset pois ja sitten lisätä ruokaan hyväksi havaittuja kantoja.

joku vaan kirjoitti:

Tartuntataudit olivat vielä muutama vuosikymmrn sitten merkittävin kuolinsyy. Mieluummin allergia kuin henki pois siis. Jos niitä bakteereja halutaan välttämättä ruokaan niin on parempi ensin tappaa entiset pois ja sitten lisätä ruokaan hyväksi havaittuja kantoja.

Lue lisää

Niinhän tuo näkyy olevan nykyisin vallalla. Ensin tapetaan kaikki luonolliset bakteerit ja lisätään sitten keinotekoisesti laboratoriobakteereja. Niinhän käy maidon osalta. Ensin tehdään kurria ja tapetaan maito poistamalla rasva ja bakteerit ja sitten lisätään bakteereja ja vitamiineja. Hullun hommaa kun ne luonnolliset bakteerit ovat niitä terveellisempiä.

Joo. Itse ostan vain UHT-maitoa jos ostan. Se säilyy vielä pari päivää pidempään kuin tavallinen maito ja kun käytän sitä vain kahvimaitona niin tuo on tärkeää minulle.

Tilamaito säilyy ainakin seitsemän päivää oikein säilytettynä. Kyllä se riittää aivan hyvin.

hyvin säilyy kirjoitti:

Tilamaito säilyy ainakin seitsemän päivää oikein säilytettynä. Kyllä se riittää aivan hyvin.

asiassa on toinenkin puoli jota kirjoittelijat eivät näy tietävän tai ne jotka tietävät eivät sitä sano. purkkimaito on tasalaatuista viime pisaraan, mutta tavallinen tilalta suoraan ostettu maito on yläosaltaan kermaa ja alaosaltaan kurria jo parin päivän jääkaapissa säilytyksen jälkeen. koska kenelläkään ei ole jääkaapissa automaattista sekoitus mahdollisuutta kuten tilasäiliössä on.

näin pintaan nousseesta kermasta, jos ei käytä sitä sellaisenaan, voi kokeilla voin valmistusta.
samalla häipyy turhia luuloja maa ja karjatalouden helppoudesta elinkeinona.

___________________- kirjoitti:

asiassa on toinenkin puoli jota kirjoittelijat eivät näy tietävän tai ne jotka tietävät eivät sitä sano. purkkimaito on tasalaatuista viime pisaraan, mutta tavallinen tilalta suoraan ostettu maito on yläosaltaan kermaa ja alaosaltaan kurria jo parin päivän jääkaapissa säilytyksen jälkeen. koska kenelläkään ei ole jääkaapissa automaattista sekoitus mahdollisuutta kuten tilasäiliössä on.

näin pintaan nousseesta kermasta, jos ei käytä sitä sellaisenaan, voi kokeilla voin valmistusta.
samalla häipyy turhia luuloja maa ja karjatalouden helppoudesta elinkeinona.

Lue lisää

No sinä et ainakaan ole koskaan hakenut tai käyttänyt tilamaitoa. Kyllä se maito ja kerma sekoittuu ihan ravistamalla, niin ennenkin tehtiin kun kaupoissa ei ollut homogenoitua prosessoitua maitoa.

Tilamaito säilyy jääkaapissa vähintäin seitsemän päivää. On se ihmeellistä uusavuttomuutta jos "ei jääkaapissa ole automaattista sekoitus mahdollisuutta" jniin ei osata ravistaa ja sekoittaa.

ihme ja kumma kirjoitti:

No sinä et ainakaan ole koskaan hakenut tai käyttänyt tilamaitoa. Kyllä se maito ja kerma sekoittuu ihan ravistamalla, niin ennenkin tehtiin kun kaupoissa ei ollut homogenoitua prosessoitua maitoa.

Tilamaito säilyy jääkaapissa vähintäin seitsemän päivää. On se ihmeellistä uusavuttomuutta jos "ei jääkaapissa ole automaattista sekoitus mahdollisuutta" jniin ei osata ravistaa ja sekoittaa.

Lue lisää

Oman kokemuksen mukaan pastöroitu maito säilyy 4 päivää ja UHT-maito 6 päivää omassa jääkaapissa, joka on säädetty 4 C. Jääkaappisi täytyy olla säädetty todella kylmäksi jos tilamaito säilyy viikon. Käyttötarkoituskin ratkaisee, kahvimaito ei saa olla yhtään hapantunutta.

Tämän mukaan pastöroidun maidon parasta ennen on 6 päivää pakkauksesta. Avattuna tietysti vähemmän:
http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMI/Milkworks/Oppimateriaali/pakkaaminen/maidon_sailyvyys

joku vaan kirjoitti:

Oman kokemuksen mukaan pastöroitu maito säilyy 4 päivää ja UHT-maito 6 päivää omassa jääkaapissa, joka on säädetty 4 C. Jääkaappisi täytyy olla säädetty todella kylmäksi jos tilamaito säilyy viikon. Käyttötarkoituskin ratkaisee, kahvimaito ei saa olla yhtään hapantunutta.

Tämän mukaan pastöroidun maidon parasta ennen on 6 päivää pakkauksesta. Avattuna tietysti vähemmän:
http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMI/Milkworks/Oppimateriaali/pakkaaminen/maidon_sailyvyys

Lue lisää

Jos pastöroitu maito säilyy van 4 paivää ja UHT maito 6 päivää niin olette hävinneet tämän ottelun. Tlamaito todella säilyy seitsemän päivää ja ehkä enemmänkin mutta en sellaista ole joutunut kokemaan koska yksinkertaisesti nen ole sen vanhempaa maitoa koskaan maistanut.

joku vaan kirjoitti:

Oman kokemuksen mukaan pastöroitu maito säilyy 4 päivää ja UHT-maito 6 päivää omassa jääkaapissa, joka on säädetty 4 C. Jääkaappisi täytyy olla säädetty todella kylmäksi jos tilamaito säilyy viikon. Käyttötarkoituskin ratkaisee, kahvimaito ei saa olla yhtään hapantunutta.

Tämän mukaan pastöroidun maidon parasta ennen on 6 päivää pakkauksesta. Avattuna tietysti vähemmän:
http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMI/Milkworks/Oppimateriaali/pakkaaminen/maidon_sailyvyys

Lue lisää

Pitääkö tästä ottaa mittaa? Jos haluat mitata kuinka kauan mikäkin maito säilyy niin olen valmis tuomaan tilamaitoa ja verrataan sitten kauanko maito säilyy.

otako haasteen vasta kirjoitti:

Pitääkö tästä ottaa mittaa? Jos haluat mitata kuinka kauan mikäkin maito säilyy niin olen valmis tuomaan tilamaitoa ja verrataan sitten kauanko maito säilyy.

Otetaan mittaa. Olen valmis maidon mittaukseen. Onko muut valmiita jos Mattila tuo tilamaitoa ja te muut kaupan maitoa niin katsotaan kenen maito säilyy.

onko kysyntää kirjoitti:

Otetaan mittaa. Olen valmis maidon mittaukseen. Onko muut valmiita jos Mattila tuo tilamaitoa ja te muut kaupan maitoa niin katsotaan kenen maito säilyy.

Tuskin Balleriina skäri Lutuunen lähtee kaupan maitojensa kanssa julkisille estradeille joten voimme unohtaa tämän koska hän ei halua esiintyä julkisuudessa kilojensa kanssa.

ihme ja kumma kirjoitti:

No sinä et ainakaan ole koskaan hakenut tai käyttänyt tilamaitoa. Kyllä se maito ja kerma sekoittuu ihan ravistamalla, niin ennenkin tehtiin kun kaupoissa ei ollut homogenoitua prosessoitua maitoa.

Tilamaito säilyy jääkaapissa vähintäin seitsemän päivää. On se ihmeellistä uusavuttomuutta jos "ei jääkaapissa ole automaattista sekoitus mahdollisuutta" jniin ei osata ravistaa ja sekoittaa.

Lue lisää

"No sinä et ainakaan ole koskaan hakenut tai käyttänyt tilamaitoa. Kyllä se maito ja kerma sekoittuu ihan ravistamalla, niin ennenkin tehtiin kun kaupoissa ei ollut homogenoitua prosessoitua maitoa.

Tilamaito säilyy jääkaapissa vähintäin seitsemän päivää. On se ihmeellistä uusavuttomuutta jos "ei jääkaapissa ole automaattista sekoitus mahdollisuutta" jniin ei osata ravistaa ja sekoittaa."

noh eipäs anneta väärää todistusta lähimmäisestä.

onhan lehmien lypsyäkin tehty käsin ja koneella. lisäksi lähetetty maitoa meijeriin sähköttömästä taloudesta ja viimeksi tilatankkiin sähköllä jäähdytettynä. jotain maidosta tiedän ja myös sen ongelmista kaivossa jäähdytyksestä ja sen sekoittamisesta ennen maidon kuljettamisesta maitoauton kyytiin pressulla peitettynä gaz- merkkisen autonlavalla tälläisillä helteillä 60km päähän meijeriin.

sekoitus huolellisesti oli myös hintakysymys koska rasvaprosentti laski jos rasva jäi maitotonkan kylkiin, hinnoittelu perustui ennen pelkästään rasvaprosenttiin.

se että ostaa maitoa tilalta ei kovin suurta asiantuntemusta vaadi, eikä anna valmiuksia arvioida tilan hygieniatasoa, jos navettaan edes pääsee. sehän on monissa paikoissa ulkopuolisilta estetty ja hyvä niin.

mitä kerman erottumiseen maidosta tulee sekoitus ja jäähdytys estää sitä mutta jääkaapissa kaksi päivää nostaa kyllä käsittelemättömän maidon rasvan pintaan.

jos sekoitatte käsittelemätöntä maitoa muistakaa sekoittaa niin ettei synny kuplia, silla silloin ruokitte bakteereja.

purkki maito ei sekoitusta yleensä tarvitse, vaikka rasvaton maito näkyy olevan pohjalta hyvinkin väritöntä kun olen kanojen ruokaan sitä kaatanut.


jos" ihme ja kummalle "joku asia jäi epäselväksi kysy vaan jotain minäkin asiasta tiedän kantapään kautta ovat tiedot tulleet ennen vikipedian ja netin keksimistä.


myöskin ennen maidon vaaralliseksi julistamista eläneenä, ja sitä nauttineena, kuten nykyisinkin, jugurttia ja kainuun leipäjuustoa oikeasta maidosta huvin vuoksi toisinaan tehden. leipäjuustoa voi tehdä kaupan punaisesta, nam

joku vaan kirjoitti:

Oman kokemuksen mukaan pastöroitu maito säilyy 4 päivää ja UHT-maito 6 päivää omassa jääkaapissa, joka on säädetty 4 C. Jääkaappisi täytyy olla säädetty todella kylmäksi jos tilamaito säilyy viikon. Käyttötarkoituskin ratkaisee, kahvimaito ei saa olla yhtään hapantunutta.

Tämän mukaan pastöroidun maidon parasta ennen on 6 päivää pakkauksesta. Avattuna tietysti vähemmän:
http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMI/Milkworks/Oppimateriaali/pakkaaminen/maidon_sailyvyys

Lue lisää

purkkimaidon ja tilamaidon ikä ja säilyvyys ovat varmaan samaa luokkaa. purkkimaitoa on vaan säilytetty ja kuljeteltu ensimmäiset 3-4 päivää ensin tilatankissa sitten keräilyautossa ja prosessoitu meijerissä kerma pois sitten jakelurekan rullakossa kauppaan. siinä vaiheessa se on varmaan ollut erossa lehmästä tuon neljä päivää matkustaen satoja kilometrejä. kuka selvittäisi maidon matkailukokemukset säiliöauton keräilyperävaunusta auringonpaisteisessa sorakuopasta nenäänsä nyrpistävien kuluttajien pöytiin. onko ihme jos joku maitopurkki maistuu hiukka ihmeeliseltä, alkuperäiseen odotukseen verraten.

___________________- kirjoitti:

purkkimaidon ja tilamaidon ikä ja säilyvyys ovat varmaan samaa luokkaa. purkkimaitoa on vaan säilytetty ja kuljeteltu ensimmäiset 3-4 päivää ensin tilatankissa sitten keräilyautossa ja prosessoitu meijerissä kerma pois sitten jakelurekan rullakossa kauppaan. siinä vaiheessa se on varmaan ollut erossa lehmästä tuon neljä päivää matkustaen satoja kilometrejä. kuka selvittäisi maidon matkailukokemukset säiliöauton keräilyperävaunusta auringonpaisteisessa sorakuopasta nenäänsä nyrpistävien kuluttajien pöytiin. onko ihme jos joku maitopurkki maistuu hiukka ihmeeliseltä, alkuperäiseen odotukseen verraten.

Lue lisää

Purkkimaidon pastörointi tappaa suurimman osan sen mikrobeista eli siksi sen elinikä lasketaan pakkaushetkestä.

Tilamaito on ok, ongelman ydin onkin meijeri, jossa käsitellään monen tilan maitoa. Ilman pastörointia riskit kasvavat liian isoiksi.

Itsekin ostaisin tilamaitoa jos se olisi kätevää eikä kallista. Kotona vaan menee niin vähän maitoa ettei asialla ole isoa väliä.

Uskon kyllä ettei säilyvyydessä ole isoa eroa koska maito on niin ihanteellinen kasvuympäristö mikrobeille eikä maidolla edes ole tarkkaa vanhenemisaikaa koska käyttötarkoitus ratkaisee käytettävyyden. Ennen vanhaksi päässyt maito saatettiin käyttää esimerkiksi lettuihin.

joku vaan kirjoitti:

Purkkimaidon pastörointi tappaa suurimman osan sen mikrobeista eli siksi sen elinikä lasketaan pakkaushetkestä.

Tilamaito on ok, ongelman ydin onkin meijeri, jossa käsitellään monen tilan maitoa. Ilman pastörointia riskit kasvavat liian isoiksi.

Itsekin ostaisin tilamaitoa jos se olisi kätevää eikä kallista. Kotona vaan menee niin vähän maitoa ettei asialla ole isoa väliä.

Uskon kyllä ettei säilyvyydessä ole isoa eroa koska maito on niin ihanteellinen kasvuympäristö mikrobeille eikä maidolla edes ole tarkkaa vanhenemisaikaa koska käyttötarkoitus ratkaisee käytettävyyden. Ennen vanhaksi päässyt maito saatettiin käyttää esimerkiksi lettuihin.

Lue lisää

Meijerit ovat nykyisin hyvin hygieenisiä joten riskejä ei sieltä tule. Eiköhän ongelma ole lähinnä jakelussa ja sen järjestämisessä riittävän nopeasti. Monilta tiloilta maitoa haetaan joka toinen päivä joten siinä jo menee pari päivää ennenkuin maito lähtee tilalta ja ennenkuin se saadaan pakattua ja tuotua kauppaan menee taas aikaa. Yleensähän elintarviketeollisuus haluaa pitkän hyllyssäoloajan ja siihen ne kyllä pääsevät nykysysteemillä. Ei silti pitäisi olla mahdotonta myydä tilamaitoa vaikka erikoiskaupoissa jos sille kysyntää on ja koska tilamaito on erikoistuote ja terveystuote niin sen hintakin voi olla korkeampi onhan siinä kermaakin mukana jota voi kuoria päältä kahvikermaksi.

aitoa maitoa. kirjoitti:

Meijerit ovat nykyisin hyvin hygieenisiä joten riskejä ei sieltä tule. Eiköhän ongelma ole lähinnä jakelussa ja sen järjestämisessä riittävän nopeasti. Monilta tiloilta maitoa haetaan joka toinen päivä joten siinä jo menee pari päivää ennenkuin maito lähtee tilalta ja ennenkuin se saadaan pakattua ja tuotua kauppaan menee taas aikaa. Yleensähän elintarviketeollisuus haluaa pitkän hyllyssäoloajan ja siihen ne kyllä pääsevät nykysysteemillä. Ei silti pitäisi olla mahdotonta myydä tilamaitoa vaikka erikoiskaupoissa jos sille kysyntää on ja koska tilamaito on erikoistuote ja terveystuote niin sen hintakin voi olla korkeampi onhan siinä kermaakin mukana jota voi kuoria päältä kahvikermaksi.

Lue lisää

Siis ongelma on eri maitoerien mikrobien sekoittuminen. Yhden päivän aikana käsitellään satojen jollei tuhansien tilojen maitoa ja vaarana on se, että yksi pilallinen erä pilaa kaikki muutkin. Eli riski moninkertaistuu kun maito kulkee meijerin läpi ja tilamaito pitäisi toimittaa kauppaan suoraan tilalta. Tuollaisella tilalla voitaisiin myös panostaa maidon laatuun ihan eri tavalla eli kannatettava juttu.

Pakkauslinja taitaa olla miljoonainvestointi eli pakatun käsittelemättömän maidon voi unohtaa. Miksipä tilamaito ei sopisi erikoiskauppaan, kate voisi olla ihan hyvä.

Kerman käyttö kahvissa on kyllä barbaarista mutta onhan sille vaikka kuinka paljon muuta käyttöä.

joku vaan kirjoitti:

Siis ongelma on eri maitoerien mikrobien sekoittuminen. Yhden päivän aikana käsitellään satojen jollei tuhansien tilojen maitoa ja vaarana on se, että yksi pilallinen erä pilaa kaikki muutkin. Eli riski moninkertaistuu kun maito kulkee meijerin läpi ja tilamaito pitäisi toimittaa kauppaan suoraan tilalta. Tuollaisella tilalla voitaisiin myös panostaa maidon laatuun ihan eri tavalla eli kannatettava juttu.

Pakkauslinja taitaa olla miljoonainvestointi eli pakatun käsittelemättömän maidon voi unohtaa. Miksipä tilamaito ei sopisi erikoiskauppaan, kate voisi olla ihan hyvä.

Kerman käyttö kahvissa on kyllä barbaarista mutta onhan sille vaikka kuinka paljon muuta käyttöä.

Lue lisää

Ei minusta kerman käyttö ole lainkaan barbaarista jos kahviin sitä laittaa. Jos minulle tarjotaan kahvia ja siihen rasvatonta maitoa niin kieltäydyn jos en saa kermaa.

Olen nyt siirtynyt käyttämään pannujauhatuskahvia sillä kahvia kuluu puolet vähemmän jos se tehdään pannujauhokahvista verrattuna suodatinkahviin. Suodatinkahviin ei saa samaa vahvuutta ja kun kerma kiehautetaan niin aito kahvi tehdään aina kuumaan astiaan ja riittävän vahvana.

kahvin ystävä kirjoitti:

Ei minusta kerman käyttö ole lainkaan barbaarista jos kahviin sitä laittaa. Jos minulle tarjotaan kahvia ja siihen rasvatonta maitoa niin kieltäydyn jos en saa kermaa.

Olen nyt siirtynyt käyttämään pannujauhatuskahvia sillä kahvia kuluu puolet vähemmän jos se tehdään pannujauhokahvista verrattuna suodatinkahviin. Suodatinkahviin ei saa samaa vahvuutta ja kun kerma kiehautetaan niin aito kahvi tehdään aina kuumaan astiaan ja riittävän vahvana.

Lue lisää

Optimi kahvimaidon rasvapitoisuus on itsellä 4%, tuota suurempi rasvapitoisuus vie jo makua liikaa. Rasvaton maito ei minustakaan toimi kahvin kanssa. Itsellä kun kahvin tekoon kuluu noin 0.5 dl kuumaa maitoa ja sama määrä erittäin vahvaa kahvia niin vaikuttanee optimirasvaprosenttiin.

Pannujauhatuksesta tulee kyllä parempaa kahvia mutta kyllä sitä myös menee enemmän. Itse käytän espressojauhatusta aeropressin kanssa.

joku vaan kirjoitti:

Optimi kahvimaidon rasvapitoisuus on itsellä 4%, tuota suurempi rasvapitoisuus vie jo makua liikaa. Rasvaton maito ei minustakaan toimi kahvin kanssa. Itsellä kun kahvin tekoon kuluu noin 0.5 dl kuumaa maitoa ja sama määrä erittäin vahvaa kahvia niin vaikuttanee optimirasvaprosenttiin.

Pannujauhatuksesta tulee kyllä parempaa kahvia mutta kyllä sitä myös menee enemmän. Itse käytän espressojauhatusta aeropressin kanssa.

Lue lisää

Aikaisemmin join paljon tätä tyypillistä toimistokahvia automaatista joka oli aivan liian laihaa jotta siihen olisi voinut lisätä jotain kermaa. Nykyisin juon harvemmin kahvia ja teen siitä vahvaa jotta siihen voin laittaa kuohukermaa. Näin kahvihetkestä on tullut nautinto eikä mikään tapa jota pitää toistaa useita kertoja päivässä kun niin muutkin tekevät.

joku vaan kirjoitti:

Optimi kahvimaidon rasvapitoisuus on itsellä 4%, tuota suurempi rasvapitoisuus vie jo makua liikaa. Rasvaton maito ei minustakaan toimi kahvin kanssa. Itsellä kun kahvin tekoon kuluu noin 0.5 dl kuumaa maitoa ja sama määrä erittäin vahvaa kahvia niin vaikuttanee optimirasvaprosenttiin.

Pannujauhatuksesta tulee kyllä parempaa kahvia mutta kyllä sitä myös menee enemmän. Itse käytän espressojauhatusta aeropressin kanssa.

Lue lisää

muuten

sunnuntaisessa kansanradiossa oli puhetta maidon kulusta tilatankista autoon ja meijeriin. Ilmeisesti oli jo viime viikkoisessa.

yks toinen kp kirjoitti:

muuten

sunnuntaisessa kansanradiossa oli puhetta maidon kulusta tilatankista autoon ja meijeriin. Ilmeisesti oli jo viime viikkoisessa.

No ei siinä varmaan kenelläkään huomauttamista ole jos tilatankista siirretään maitoa autoon. Onhan kylmäkuljetukset jo osattu Suomessa pitkään. Ei sen takia tarvitsisi maitoa pilata pastöroimalla ja homogenoimalla.