Syysleimulle kaveri?

Syysleimu taitaa olla yksikseen niin kaunis kokonaisuus, että on vaikeaa keksiä sille kavereita. Kuten jo aijemmassa keskustelussa totesin, en ole mikään osaaja asiassa, mutta miksi meidän pitäisi saada tunkea syysleimulle jokin kauneuskilpailija.
Minkälainen kukkapenkki sinulla on syysleimuille? Miksi sinun mielestäsi se tarvitsisi ympärilleen "napureita"?? Minkä värinen kukinto syysleimullasi on? Onko niitä monenlaisiakin. Ota aina mm. kasvupaikkavaatimukset, kukintojen värit ja lehtien muoto- ja sävyt huomioon ratkaisujasi tehdessäsi.
Itse laittaisin jotain vaatimatonta ikään kuin täytekasveja tai prinsessalle hovia, tietysti riippuen miljööstä ja monista muista seikoista kiinnii olevia ja mieltymyksiäni vastaavia. Kauneushan on katsojan silmässä ja tietokin voi luoda tuskaa. Ole oma itsesi, jos tiedät mitä tahdot.
Haet koko kesän kukkivia tai siis varmaankin jotain sellaisia jotka kukkivat vuorotellen... Kaiketi syysleimu on se pääasia????
Jaahas! Mietitääs kansalaiset!
Minä mitään tietämätön edes omista mieltymyksistäni, laittaisin matalia havukasveja... Ei kun en kyllä laittaisikaan tähän omaani niin vehmaaseen pihaani. Tosin eipä täällä ruohikon seasta ole syysleimua ainakaan vielä ilmaantunut.
Ootellaanpas mitä muut sanovat aloitukseesi! Sillävälin tutustun syysleimun sielunelämään ihan salaa ja läiskin hyttysiä ihan julkeasti.

no miulle tuli mieleen, jotta siihen vois käydä valko-vihreä kuunlilja, lajiketta en siis muista. on matalampi, tukis hyvin leimua kun ne tuppaa kaatuilemaan. lehdet on ihanat just siinä valkovihreässä, tois ikäänkuin valoa sinne juureenkin sitten.

itse tykkään kovasti loistosalviasta. kukkii parhaillaan tuolla minun kukkapenkissäni, on sellanen sinivioletti, himpun matalampi kuin syysleimu.

ihana olis myös morsiusharso. kasvaa aika korkeaksi (1m) ja pensasmaiseksi., sopis ehkä taka-alalle? valkoisin kukin, tuolla aloittelee juuri kukintaansa.. leimut näyttäis komeilta valkoista taustaa vasten..

valkoiset suuret päivänkakkaratkin vois olla sopivia kavereita leimulle. mielestäni kannattaa kuitenkin valita AINAKIN jotain matalampaa eteen kaveriksi tukemaan.

tässä pari ehdotusta. makuja on monia, kokeilemalla selviää mikä olis paras yhdistelmä :) kolme vuotta meni minun perennapenkilläni, että siitä tuli tuuhea ja runsaskukkainen.

Jaloangervot käyvät lähistölle. Kukkivat heinäkuussa ennen syysleimua.
keväällä lyhyen aikaa isoilla oransseilla kukilla on unikko. Se leviää. Lehdistö kuihtii kukinnan jälkeen ja sen voi riipiä pois.
Palavarakkauskin on sitkeä tulenpunainen väriläiskä. Syksyyn syysasteria.
Pioni käy myös ja värejä on monia. Kukinta heinäkuussa. Sen lehdistö on kaunis, kun poistaa kuihtuneet kukat varsineen. Pioni ei pidä siirtelystä, joten harkintaa.
Omassa penkissäni on syysleimun vieressä pionit ja sen edessä jaloangervot.
Kaunis lehdistään ja jatkuvasti kukkiva on päivänlilja. Niitäkin on monen värisiä. Se on hyvin talven kestävä. Sekin vaatii oman tilansa.
Yksi matalampi jatkuvasti kukkiva on kesäpikkusydän. Kukintaa on toukokuusta lokakuuhun pakkasiin asti. Sekin leviää hitaasti. Kukka on vaatimaton, ei suuri.