Voi olla väärä palsta..mutta en haluaisi tuonne "suhteet ja tunteet"-palstoille, vaan vastauksia uskovilta
Kun tapailee uskossa olevaa miestä ja keskusteluun nousee menneet seurustelu- ym suhteet, niin voinko vastata myöntävästi ettei ole ollut seurustelu- ym suhteita, jos minulla on kuitenkin ollut kokemusta seksistä, mutta ainoastaan uhrin asemassa?
Onko väärin antaa näin miehen olettavan minun olevan neitsyt?
Tuntuu vaikealta melko varhaisessa vaiheessa kertoa, että olin insestin ja muun hyväksikäytön uhri lapsena ja teininä.
En halua toisen hylkäävän sen takia.
Asiat ovat kuitenkin tapahtuneet tahdostani riippumatta, herättävät ainoastaan negatiivisia muistoja, mutta eivät onneksi kuitenkaan ole poistaneet halua seksiin kunnollisen miehen kanssa, jota rakastan.
Voiko näistä kokemuksista kertoa vasta paljon myöhemmin, kun on enemmän kiintymystä, vai pitäisikö koittaa salata kokonaan vai onko väärin pitkittää asian kertomista, jos se vaikuttaa oleellisesti toisen kiinnostukseen?
Kun tapailee uskossa olevaa miestä ja keskusteluun nousee menneet seurustelu- ym suhteet, niin voinko vastata myöntävästi ettei ole ollut seurustelu- ym suhteita, jos minulla on kuitenkin ollut kokemusta seksistä, mutta ainoastaan uhrin asemassa?
Onko väärin antaa näin miehen olettavan minun olevan neitsyt?
Tuntuu vaikealta melko varhaisessa vaiheessa kertoa, että olin insestin ja muun hyväksikäytön uhri lapsena ja teininä.
En halua toisen hylkäävän sen takia.
Asiat ovat kuitenkin tapahtuneet tahdostani riippumatta, herättävät ainoastaan negatiivisia muistoja, mutta eivät onneksi kuitenkaan ole poistaneet halua seksiin kunnollisen miehen kanssa, jota rakastan.
Voiko näistä kokemuksista kertoa vasta paljon myöhemmin, kun on enemmän kiintymystä, vai pitäisikö koittaa salata kokonaan vai onko väärin pitkittää asian kertomista, jos se vaikuttaa oleellisesti toisen kiinnostukseen?
Vastaukset 3
Vanhimmat
No jos toinen kysyy että oletko seurustellut aikaisemmin tai onko ollut suhteita niin vastaat että ei ole ollut jos asia on niin.
Insestiasian voit ottaa keskustelun aiheeksi sitten kun olet siihen itse valmis. Itse pyrkisin rehellisyyteen eli en salaisi asiaa. Jos tapailemasi mies ei kykene rakastamaan sinua ikävistä kokemuksistasi huolimatta niin silloin suhde ei ole alunperinkään tarkoitettu tapahtuvaksi eikä tapailemasi mies ole oikea sinulle. Oikea rakkaus kyllä ymmärtää sen mitä olet kokenut. Olet oikean rakkauden arvoinen. Älä tyydy vähempään.
Neuvoni siis on että älä salaile menneisyyttäsi mutta kerro asiat vasta kun olet siihen itse valmis ja koet että aika on oikea asioiden jakamiselle. Älä kiirehdi. Oikea aika kyllä tulee ja sinä tunnistat sen kyllä kun kuuntelet mitä sydämesi sanoo. Luota itseesi.
Rehelliseltä pohjalta pitää aloittaa, jos teidän suhde kehittyy kihlaukseen ja avioliittoon. Sun kuuluu kertoa sit kaikki, ennekuin sormus on sormessa, jos mies rakastaa sua , ei hän hylkää, jos et kerro tulee totuus kuitenkin ilmi, ja rehelliseltä pohjaltahan elämä aloitetaan, eikä totuutta kiertämällä. Jossain elämäsi vaiheessa kuitenkin tulisit katumapäälle miksi et kertonu ja sit on vaikeampaa molempien kannalta. Miten voisit antaa miehen olettaa olevasi neitsyt, kun se kuitenkin tulee ilmi. Parempi kertoa kaikki siitä on hyvä alkaa yhteiselämä ei jää mitään omalletunnolle vaivaamaan. Katsele tilannetta mihin suuntaan menee kerro sit miehelle, kun olet valmis. Jeesus teitä siunatkoon.
"Miten voisit antaa miehen olettaa olevasi neitsyt, kun se kuitenkin tulee ilmi."
Miten niin "Kuitenkin tulee ilmi"?
Eihän se immenkalvo ainakaan kerro varmuudella sitä että on neitsyt.