Onko teillä töissä sairaalapappi?
Meillä on, mutta hän ehtii vain tosi harvoin
osastolle, vaikka moni potilas varmaan haluais
keskustella. Ootteko koskaan suoraan soittaneet
sille, että tääl ois yks potilas....
Meidän osastolla ei oo kuulumma ollut tapana juuri
soitella. Usein on vaan kova kiire, eikä oo aikaa
jäädä jutteleen esim. kuolemasta tai uskosta...
Meillä on, mutta hän ehtii vain tosi harvoin
osastolle, vaikka moni potilas varmaan haluais
keskustella. Ootteko koskaan suoraan soittaneet
sille, että tääl ois yks potilas....
Meidän osastolla ei oo kuulumma ollut tapana juuri
soitella. Usein on vaan kova kiire, eikä oo aikaa
jäädä jutteleen esim. kuolemasta tai uskosta...
Vastaukset 7
Vanhimmat
En nyt hoitaja ole, mutta jonkin verran kokemuksia
sairaalapapista on kertynyt. Tavallisesti olen
häntä tavannut kun lähiomainen on ollut pidempään
osastolla ja olen pyytänyt, että jos pappi voisi
käydä häntä tapaamassa. Positiivisia ja tavallisia
ihmisiä ne ovat olleet ja ovat ehtineet ja
jaksaneet minuakin kuunnella.
Miksi pitäisi juuri 'kuolemasta' ja 'uskosta'
keskustella, eikö sairaalassa tarvita useammin
toivoa ja lohdutusta, rauhallista keskustelua ja
välittämistä.. minulla on mainioita kokemuksia
sairaalapastoreista! Kai papeilla sitten on
kiire, jos niitä vain 'harvoin' näkyy? höh!
Soitelkaa sairaalapastoreille hoitajat, jos joku
toivoo keskustelua.. Kysykää potilaalta
haluaisivatko he, älkää tyrkyttäkö..
jarkolle terveisiä!
pappi vieraili kuolevan potilaan luona. Tämä oli
itse toivonut sitä ja mielestäni se oli hyvä
juttu. Mutta myös hoitajan tulisi voida rukoilla
potilaan puolesta, jos tämä niin haluaa. Mutta
ainakin omassa työpaikassani täytyy rukoilla
salaa, muuten luullaan että minä "tyrkytän
uskontoa". Järkyttävää!
Luin Terhi Utriaisen kirjaa Läsnä, riisuttu,
puhdas, Uskontoantropologinen tutkimus naisista
kuolevan vierellä. Olen aivan mykkä asian
suhteen.. Lue kirja! Älä harmistu teoriaosista..
nämä asiat eivät oikein
luonnistu 'rupattelemalla'..Tiedät varmaan..
Rukoilen salaa..
Minulla on hyvä ystävä, kuolevien hoitaja
(HYKS).. emme KOSKAAN puhu
hänen 'asiakkaistaan'.. sellaisia ne asiat ovat!
Eikä tämä hoitaja varmaankaan ikinä tule tänne
palstalle.. En edes kysy.. Sellainen se se asia
on..
Juha Lankisen väitös on myös hyvä,
'Kuolevan syöpäpotilaan pastoraaliset odotukset'
En ole hoitaja enkä edes hoitoalalla, mutta
kuitenkin teen ihmissuhdetyötä ja siksi ajattelen
niinkuin ajattelen. Mietin potilasta, jolla ei
ole ketään omaista ei yhtään ystävää, hoitajilla
on kova kiire, eikö hän olisi tyytyväinen, jos
joku jotakin puhuisi. Tunnen monta pappia naisia
ja miehiä, ja sanon että hekin ovat ihmisiä,
joilla on järki päässä. Papit puhuvat
uskonasioista silloin, kun vastapuoli sitä
haluaa, eivät nykyaikaiset papit tuputa mitään.
Ainakin itselleni on samantekevää keskustelenko
papin tai jonkun muun ammattilaisen kanssa.
Keskusteluun tarvitaan kaksi ja aina voi sanoa,
että puhutaan jostakin muusta kuin uskonasioista.
Papit ovat sivistyneitä ihmisiä siinä kuin
muutkin eivätkä varmasti tuputa uskoa. Jos olisin
hoitaja tämän päivän kiireisessä sairaalassa
työssä ja näkisin yksinäisyyttä potilaissani,
varmasti pyytäisin pappia pistäytymään osastolla.
Ainakin ihminen voi sitten valita yksinäisyyden
tai keskustella asioista. Paljon voimia
hoitajille.