Paltan opillisissa kiistoissa huomaa kuinka tietyt nimimerkit eivät koskaan kritisoi toistensa kirjoituksia vaan osallistuvat ketjuihin ainoastaan tukeakseen "uskonveljään"
Kuitenkin on sitten ketjuja joissa he loistavat poissaolollaan vaikka siellä "uskonveli" käy kovaa kamppailua oman opetuksensa puolesta.
Onko tämä tulkittava niin, että jos on kritisoitavaa niin silloin vaietaan, ei sanota mitään kun ei voida tulla ketjuun puolustamaan "veljeä"?
Kuitenkin on sitten ketjuja joissa he loistavat poissaolollaan vaikka siellä "uskonveli" käy kovaa kamppailua oman opetuksensa puolesta.
Onko tämä tulkittava niin, että jos on kritisoitavaa niin silloin vaietaan, ei sanota mitään kun ei voida tulla ketjuun puolustamaan "veljeä"?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Opillisten 'kiistojen' ei tarvitsisi olla kiistoja, jos keskustelijat onnistuisivat erottamaan aiheen ja asian sen takana olevasta nimimerkistä.
Myönnän itsekin sen, että kullekin kirjoittajalle tulee herkästi pantua ikäänkuin pohjasuolaa keskustelun virittämiseksi. Se ei ole kaikissa tapauksissa viisasta, eikä siinä ainakaan pidä mennä liian "iholle".
Toisaalta keskustelu latistuu keskinäiseksi kohteliaisuuskilvaksi, jos eriäviä kannanottoja ei esitetä kyllin selkokielisesti ja rohkeastikin.
Mitä tulee viittaukseesi "uskonveljien" ryhmittymisestä vain toistensa tukijoiksi, niin siinähän sinä olet aivan oikeassa. On kirjoittajia, jotka eivät ilmaannu paikalle muuta kuin aivan spesiaalitilanteissa: eräs heistä on tuo riemastuttava 'greeeeen', jota inspiroi yksinomaan "Semperille kampoihin paneminen":). No, sehän sopii minulle, en valita.
Oman lukunsa muodostaa ekivaarin "suppea erikoisala" ja onhan täällä varmaan toisiakin "yhden aiheen ihmisiä". Minua saa arvostella vapaasti, kirjoitan tätäkin kuvaannollisesti "niska kyyryssä"; sappi kiehahtaa kaiketi monella jo SF-nimimerkin näkemisestä, saati viestien sisällöstä:)