Joskus elämä mättää

Minusta tämä runo oli sivuillasi paras.
Joudun laittamaan lainauksen kun en saa sitä linkkiin.

Lainaus
-------------------------------------------------
Mitä Usko on?

Usko, onko se yrittämistä?
Vai väkisin suorittamista?
Ehkä toisten ihmisten mielistelyä?

Yrittämisellä en saa mitään.
Muotomenot ovat ihmisestä.
Mielistely oman itsensä nostamista.

Usko on jotain näkymätöntä.
Usko on enemmin kuin mitä näen.
Usko on armoa, jota on vaikea hyväksyä.
Usko on tyhjä hauta.

Sana Jeesus?
Niin vaikea sanoa.
Ymmärtää armo ja rakkaus.
Hyväksyä lahja ilmaiseksi.

Usko luottamista?
Luotanko vai epäilenkö?

Olisipa tänään uskoa sinapin siemenen verran.
Voisinpa tänään luottaa hiukan.
Uskoisinpa tänään, edes hitusen.
------------------------------------------

Kiitos runoistasi, luin niitä tänään :) Mukavan
inhimillisiä, aitoja.

Hymyilin, kun kerroit jossain runossa siitä,
kun tapasit Jeesuksen: "Ehä mie aluks ymmärt
mittää, miu ol vaa hyvä ol."

Sellaistahan se oli silloin just uskon alussa.
Paljoakaan ei ymmärtänyt, mutta jotenkin vaan oli
valtavan hyvä ja turvallinen olo. Vähitellen
sitten on ollut aikaa kasvaa, kun on Kaikkivaltias
pitämässä huolta ja opettamassa. Ja
keskeneräiseksihän täällä aina jäädään. Mutta
sielujemme Hyvä Paimen, Jeesus, antaa oman
täydellisyytensä meidän vikojemme peitoksi, ja
sen varassa sitten kerran mennään taivaaseen.