Tämä aihe tarvitsisi tuekseen piirtoheittiön tai ainakin fläppitaulun :)
Kun näyttää siltä että palstalle on pesitynyt -minun lisäkseni, kaikki maailman paras sotataito, niin voisimme miettiä miten saksa olisi voinut käydä menestyksekästä puolustustaistelua nekkuja vastaan, suomalaisten lailla.
Olisipa ollut mojovaa jos sakut olisivat vetäisseet heti kerralla puolitoista miljoonaa ryssää mottiin, vaikka edes hetkeksi.
No tiedänhän minä että Aatun kahteen aivosoluun ei sellainen mahtunut, mutta jos aatua ei olisi ollut.
Kun näyttää siltä että palstalle on pesitynyt -minun lisäkseni, kaikki maailman paras sotataito, niin voisimme miettiä miten saksa olisi voinut käydä menestyksekästä puolustustaistelua nekkuja vastaan, suomalaisten lailla.
Olisipa ollut mojovaa jos sakut olisivat vetäisseet heti kerralla puolitoista miljoonaa ryssää mottiin, vaikka edes hetkeksi.
No tiedänhän minä että Aatun kahteen aivosoluun ei sellainen mahtunut, mutta jos aatua ei olisi ollut.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Jaah. Siksikö ne sai Ukrainassa lähes viisi miljoonaa sotavankia pihtihyökkäyksiillään ja motituksillaan vuonna 1941 kun ryssä kenraalit juoksi paskat housussa Volgalle ja Moskovaan.
Ellen ulkomuistista väärin kerro niin olivathan 1941 motit mm. Harkovassa siinä määrin massiivisia ettei Saksa ollut millään tavalla varautunut lähes puoleen miljoonaan mieheen nousseiden sotavankijoukkojen huoltamiseen.
Ja miksi ei olisi. Saihan suomalaisetkin niin paljon motitettua että ukkoja luikki metsistä karkuun kuin rusakkoja. Yllätyshyökkäystä on turha käyttää tekosyynä. Semjon Budjonnyi oli ammattimies. Eikä mitään tekosyitä että Stalinin käskyt sitä ja tätä. Jos tottelet käskyjä jotka tiedät typeriksi ja vaarallisiksi et ansaitse kutsua itseäsi sotilaaksi saatikka sotasankariksi. Ehkä Semjonkin tajusi myöhemmin että olisi ollut kunniakkaampaa kaatua Mikhail Korponoksen tavoin.
Semjon Budjonnyi oli imbesilli. Typerämpää sotamarsalkkaa saa etsimällä etsiä eikä kyllä löydetä.
Nyt minun pitää moittia itseäni siitä, etten muistanut tarkentaa, että etteikö niksmannit osanneet motittaa enää hyökkäysvaiheen jälkeen. Hyökkäysvaiheessahan motit olivat jättimäisiä.
Paljon parempi niksmannien olisi vetäytyessäänkin motittaa ryssiä, kuin jäädä itse "siilipuolustukseen", kuten aatu mottiin jääneitä joukkojaan nimitti. Jäivät mottiin, kun aatu ei ymmärtänyt edes taktista vetäytymistä.
Kurskissahan motittamista kovasti yritettiin mutta saksalaiset munivat liian kauan aloittamisen kanssa ja lisäksi saksalaisten pääesikunnassa toiminut myyrä vuodatti suunnitelmat N-liitolle joka käytti saksalaisten tupeksiman ajan kovaan kenttälinnoittamiseen.
Eikös Hitler luopunut Smolenskin jälkeen motituksesta. Smolenskissa 1941 pääsi karkuun paljon iivanoita. Voimme olla hyvillä mielillä että myös saksalaiset vetivät 1941 niin sanottuja vesiperämotteja paljon isommassa määrin kuin me.
Herra aatu kävi sotaa niin omintakeisin opein, että taisi hän luopua monesta muustakin sodankäynnin perusasiasta. Olisi mukavaa tietää miksi aatu luopui tehokkaasta motitustaktiikasta.
Ns vesiperämotissakin on se hyvä puoli että kalusto ainakin jää monesti itselle ja sodassa niin tärkeä aloitekin jää itselle.
Stalin muistutti kenraaleilleen että suomalaisten, toisin kuin saksalaisten kanssa on oltava erityisen varovainen, syystä siitä että suomalaiset yllättää aina.
Motituksen tärkein pointti puolustuksessa on juuri aloitteen tempaaminen hyökkääjältä itselleen.
Ehkä Hitler koki sen nöyryyttäväksi että ali-ihmisiä säästyi. Olihan se hänen näkemyksensä mukaan rodullinen sota. Hitler ei kuitenkaan hulluudessaan ottanut huomioon että Neuvostoliitossa yleensä ammuttiin ja teloitettiin suurin osa näistä "sankareista" jotka pelastuivat moteista. Toki oli niitäkin jotka palasi taistelemaan mutta aivan varmasti suurimmalle osalle tuli niskalaukaus tai reissu Siperiaan.
Niin se oli että stalin piti vangijsi jääneitä pettureina. Luultavasti suurin osa selvisi siperialla, mutta loikkareilla oli kova kohtalo esim Vlasov..
taitavasti omat joukkonsa. Kerran toisensa jälkeen hän kielsi vetäytymisen ajoissa. Niin sitten joukot jäivät motteihin ja useimmin tuhoutuivat sinne.
Stalinkin kielsi vetätymisen ainakin Stalingradiin asti. Sitäpaitsi kyllä Hitler tietääkseni antoi Mansteinin ja Modelin joissain tilanteissa vetäytyä mikä säästi porukan motitukselta.
jälkeen saksalaiset eivät muuta tehneetkään kuin vetäytyivät. Vähän enemmän kun olisivat vielä vetäytyneet niin olisivat taas päässeet hyökkäyssotaan: Länsirintama olisi hyökännyt selkä edellä itään ja itärintama länteen.
Taisipa kieltää vetäytymisen kokonaan, julisti sen jälkeen motin siilipuolustusasemaksi ja kaupunkit linnoituksiksi. Hän ajatteli kyynisesti että niin kauan kuin motissa ovat ,niin sitovat vihollisvoimia.
Taisivat mm herrat antaa vetäytymiskäskyn jo ennen aatun lupaa? Koska tilanteethan ovat niin nopeita, että jos vasta luvan jälkeen olisivat saaneet vetäytyä niin tie oli jo tukossa.
Olisivat voineet tehdä vetäytyessään ansoja ja iskeneet sivustasta vihollisen venyneitä huoltoyhteyksiä vastaan.
Olikohan saksalla enää vuoden -42 jälkeen, yhtään sotilaallista manööveriä itärintamalla, joka ei olisi ollut ennalta tiedettävissä?
Olihan tietenkin werther-vakooja joka omalta osaltaan vei yllätysedun.
No mikäs Mansteinin Harkovan takaisinvaltaus sitten oli. Vetäytymistä varmaan sekin. ha ha ha
Ainakin Frunzen "sotilasakatemian" oppien mukaan.
Niin nooh kun katsoo Harkovan takaisin valtausta ja Kurskia niin voi todeta että Neuvostoliiton teollinen tuotanto ja Länsi pelasti ryssän.
Kurskissa ryssä menetti esimerkiksi 6000 T-34:sta. Koko sodan aikana rakennettiin noin 84 000 T-34:sta. Siitä voi jokainen päätellä mikä olisi ollut tilanne jos Länsi ei olisi kiusannut Saksaa. Harkovassa oli mennyt ennen Kurskia 1100 T-34:sta. Todella surkeaa!
Hitler kyllä erotti kenraaleita jotka moisia käskyjä antoivat. Näin kävi esimerkiksi von Mansteinille. Georg von Küchlerille. Toisaalta Georg von Küchler ei edes antanut käskyä mutta pelkkä ehdottaminenkin johti erottamiseen.
Hitler salli erivapauksia vain tietyille henkilöille. Toisaalta puollustussodaksihan se oli kehittymässä. Harkova taisi jäädä Saksan viimeiseksi aloiteeksi liittoutuneita vastaan. Sisilian ja Kurskin alkoi alamäki.
Periaattessahan se on niinkin, mutta mitä helvettiä se sitominen auttaa ku omat joukot on motissa minne ei saa huollettua muutenku ehkä ilmasta käsin?
Sekin kusi....Stalingrad oi stalingrad....
Aatu uhrasi kylmästi mottiin jääneet sotilaansa ajatellen vain että niin kauan kuin elävät, sitovat myös vihollisia. Jos aatulla olisi ollut hivenkään inhimillistä ajattelutapaa pelastaa sotilaansa, silläkin olisi ollut suuri vaikutus saksan sotamenestykseen.
Elokuvassa "perikato" aatu sanoi hyvin häntä kuvaavasti: "sitähän varten he ovat olemassa" kun hänelle tultiin sanomaan 20 000 nuoren volksturmilaisen kuolemasta berliinin puolustuksessa
Aatu tuhlasi miehiä kuin stalin. Stalin pärjäsi, kun hänellä oli suuremmat ihmisreservit.
Saksa olisi hävinnyt Puna-armeijalle vaikka millä lailla olisi sotinut. Ei niin mitään mahkuja.
Ilman länsiapua olisi neukku sotansa hävinnyt! Sitä mieltä oli marsalkka Zukov.
Mannerheimilta oli virhe olla hyökkäämättä Pietariin sakujen mukana ja ottamatta sieltä sotilaat vangeiksi joita oli paljon ,toista vai yli kaksi miljoonaa sotilasta ja siviiliä. Pohjoinen NL:n rintama olisi tuolloin murtunut jolloinka Saksan pohjoinen armeija ,toista miljoonaa miestä olisi päässyt Moskovaan ja Stalingradiin avuksi,enää ei NL:n Aasiasta siirretyt joukot olisi pystyneet auttamaan riittävästi,mutta Mannerheim pelkäsi jenkkien sodanjulistusta,kenraali Airo ei pelännyt.Hän sanoi,ei olisi ollut mitään väliä vaikka olisivatkin julistaneet sodan,paljoa enempää eivät olisi pystyneet tekemään korkeintaan muutaman pommituslennon lisää brittien kanssa jotka ei olisi muuttaneet paljoa mitään,muutama rannikkokaupungin kortteli ehkä palanut,ei muuta. Kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa oli jo tuolloin hyvät pommisuojat joten kuolleita ei olisi tullut paljoakaan lisää ,päinvastoin olisivat menettäneet paljon lisää pommareitaan myös Suomen alueella,täällä oli paljon hyviä Saksan 88mm ilmatorjuntatykkiä tutkien kera.
Sekä hävittäjät tietysti,briteistä asti ei Suomeen olisi voinut lentää heidän hävittäjiään suojaksi,matka on liian pitkä.
Kun Pietari olisi lyöty,myös Muurmannin rata olisi katkennut jolloin venäläisten sotavarustelu olisi kokenut murskaavan romahduksen myös ja sen seurauksena heidän tappio olisi ollut jo aika varma.