On se vaan outoa miten täällä haukutaan uskovia
koko ajan. "Te ootte niin tekopyhiä, leuhkia
ihmisiä. Te kaikki ootte niin ulkokultaisia että
oksettaa. Miksi te uskotte Jumalaan, eihän
Jumalaa ole? Menkää pehmustettuihin huoneisiin ja
ottakaa pillerinne kiltisti..." no joo,
suurinpiirtein tollasta.
Ensinnäkin, Jumalahan on uskonasia. Eikä
uskonasioista voi oikein kiistellä. Uskonasialla
tarkoitan, että Jumalaa ei voi laittaa laatikkoon
ja näyttää että hei, kattokaa. Vaikka se taitaa
olla kriteerinä monelle... jos mä uskon Jumalaan
niin mitä ihmettä se teitä haittaa? En mä tuu
tunkemaan Jeesusta teidän korvista sisään. Te
sanotte että me ollaan homokammoisia ja
suvaitsemattomia ja vaikka mitä. Sitten
sieltäpäästä tulee kumminkin sellasta tekstiä
että huh...
On se vaan kumma että mun kaikki uskovat kaverit
on ihania, huumorintajuisia, ystävällisiä,
lämpimiä ihmisiä jotka todella välittää toisista.
Ja uskovienhan kuuluisi olla tän palstan mukaan
maailman ärsyttävimpiä ihmisiä...
Musta tuntuu että monet on sattunu tapaamaan pari
sellasta "uskovaa" jotka on kovasti olevinaan
uskossa mutta oikeesti ollaan tosi ylpeetä ja
inhottavia. Kyllähän niitäkin ihmisiä on ja oon
kyllä tosi pahoillani että niiden ihmisten takia
uskovia pidetään ihan ufoina...
Me ollaan ihan tavallisia ihmisiä jotka yrittää
välittää toisista. HUOM: tavallisia. Me ei olla
eikä meidän kuulu ollakaan täydellisiä. On se
niin ihanaa että Jeesukselle kelpaa tällanen
vajavainen ihmislapsikin... =)
Että silleen...
koko ajan. "Te ootte niin tekopyhiä, leuhkia
ihmisiä. Te kaikki ootte niin ulkokultaisia että
oksettaa. Miksi te uskotte Jumalaan, eihän
Jumalaa ole? Menkää pehmustettuihin huoneisiin ja
ottakaa pillerinne kiltisti..." no joo,
suurinpiirtein tollasta.
Ensinnäkin, Jumalahan on uskonasia. Eikä
uskonasioista voi oikein kiistellä. Uskonasialla
tarkoitan, että Jumalaa ei voi laittaa laatikkoon
ja näyttää että hei, kattokaa. Vaikka se taitaa
olla kriteerinä monelle... jos mä uskon Jumalaan
niin mitä ihmettä se teitä haittaa? En mä tuu
tunkemaan Jeesusta teidän korvista sisään. Te
sanotte että me ollaan homokammoisia ja
suvaitsemattomia ja vaikka mitä. Sitten
sieltäpäästä tulee kumminkin sellasta tekstiä
että huh...
On se vaan kumma että mun kaikki uskovat kaverit
on ihania, huumorintajuisia, ystävällisiä,
lämpimiä ihmisiä jotka todella välittää toisista.
Ja uskovienhan kuuluisi olla tän palstan mukaan
maailman ärsyttävimpiä ihmisiä...
Musta tuntuu että monet on sattunu tapaamaan pari
sellasta "uskovaa" jotka on kovasti olevinaan
uskossa mutta oikeesti ollaan tosi ylpeetä ja
inhottavia. Kyllähän niitäkin ihmisiä on ja oon
kyllä tosi pahoillani että niiden ihmisten takia
uskovia pidetään ihan ufoina...
Me ollaan ihan tavallisia ihmisiä jotka yrittää
välittää toisista. HUOM: tavallisia. Me ei olla
eikä meidän kuulu ollakaan täydellisiä. On se
niin ihanaa että Jeesukselle kelpaa tällanen
vajavainen ihmislapsikin... =)
Että silleen...
Vastaukset 21
Vanhimmat
On vain luulottelua, jos kuvittelet, että on
olemassa asioita, joista sinulla ei ole TIETOA.
Kun et tiedä jotakin, et tiedä. Se on siis vain
ei-tietämisen asia. Ei se muutu miksikään
uskonasiaksi missään vaiheessa.
Ikävä kyllä läheskään kaikki uskovat eivät
ajattele niin kuin sinä vaan pitävät
elämäntehtävänään muiden käännyttämistä ja
informoimista uskostaan ja omasta jumalastaan.
Minulla ei henkilökohtaisesti ole yhtään
mitään "uskovia" vastaan jos he vaan pitävät sen
suurin piirtein omana tietonaan eivätkä ainakaan
ala jossain keskustelussa tms. vetoamaan koko
ajan esim. raamatun lauseisiin,jumala tietää
tyyliin.
Muuten miten mielestäsi käy seuraavassa
tapauksessa ?
Kaksi täysin samanlaista ihmistä jotka
käyttäytyvät toisia ihmisiä kohtaan yhtä
inhimillisesti mutta vain toinen tunnustaa
aidosti esim. kristinuskoa (siis ei ole
tapakristitty), kumpi on parempi ihminen ?
Jos oletetaan että ns. jumala nyt sitten on
olemassa niin olettaisin että tämä instanssi
pystyy vaivatta lukemaan/näkemään ihmisten
todelliset ajatukset ja teot ja niiden
perusteella noukkimaan taivaaseen ne jotka
oikeasti ovat hyviä ihmisiä eikä pelkästään niitä
jotka pitävät omasta uskostaan haloota ja
julistavat omaa hyvyyttään suureen ääneen sekä
siinä sivussa tuomitsevat muita ei uskovia!
Kiva... tuleehan sieltä jotain asiallistakin...
Jumala näkee ihmisen sydämen ja todelliset
ajatukset. Ihmisille mä voin esittää jotain mutta
Jumalalle en. Jumala on oikeudenmukainen ja
tietää kyllä miten sä olet elämäsi elänyt...
ihmisellä ei ole oikeutta sanoa että sä joudut
käristymään mutta sä et. Kovastihan täällä voi
leukojaan louskutella mutta pitäisi muistaa että
enhän mä toisia tuomitse vaan Jumala.
Ja mitä tulee näihin tuputtajiin... mä en usko
että se nyt on niin vaarallista. Ei ne sitä
kumminkaan ilkeyttään tee... tietysti se voi
tuntua kiusalliselta ja ärsyttävältä mutta pitäis
edes yrittää ymmärtää... jos sulla on jotain tosi
tosi hyvää niin kai sä haluat sanoa muillekin
mistä sitä saa?
No joo... silleen. Siunausta sulle...
tuosta hyvästä. Tarkoitin vain sitä että ainakin
itse olen sen verran itsepäinen ihminen että en
taatusti ala uskomaan mihinkään jota toinen
suureen ääneen toitottaa ja pelottelee
kadotuksella. Tällä palstalla on kyllä vieraillut
useita persoonia joiden tuputtamista on kyllä
vaikea pistää enää minkään muun kuin
persoonallisuushäiriön tms. piikkiin. Ja enkä ole
ollenkaan varma että näiden kiihkoilijoiden elämä
on muuttunut yhtään sen paremmaksi uskonsa
johdosta. Tosin tietävätpä ainakin omasta
mielestään elämänsä tarkoituksen.
Niin, kuten jo sanoinkin niin kyllähän niitä
ilkeitä ihmisiä aina löytyy. Sille ei voi mitään.
Mutta sen verran täytyy sanoa että usko on
sellanen asia josta luullaan paljon kaikkea mikä
ei ole totta. Kyllä usko todella parantaa elämää,
ainakin mun elämää on parantanut. Ei usko ole
jotain mikä tekee onnettomaksi ja kahlituksi ja
sekopäiseksi... no joo, aina täytyy olla
huumorintajua. Meitä pidetään aina ihan
tosikkoina mikä sekään ei pidä paikkaansa...
ainakin ne uskovat mitä mä tunnen on ihan rentoa
porukkaa. =)
Ota kaikista uskovien jutuista pelkät harhaoppien
karsimiset, todistukset ja RAKKAUS.
Täällä olevilla kristityillä on se yhteinen asia,
että he yrittävät rakkauden vuoksi saada ihmisten
silmiä totuudelle avonaisiksi, koska he ovat
totuuden löytäneet.
Todellakin, Jumala on uskonasia. Se vain on
kummallista, että monet uskovaiset uskovat ihan
eri jumalaan kuin mistä kristittyjen pyhä kirja
kertoo. Hyvin usein kun juttelen uskovaisen
ihmisen kanssa, ja tulee puhe Raamatusta, niin
uskovainen alkaa väittämään minulle minun
valehtelevan kertoessani mitä Raamatussa sanotaan.
Sitten kun näytän kyseessä olevan kohdan
Raamatusta tuolle uskovaiselle, niin hän on aivan
ihmeissään, että miten se nyt voi noin olla
Raamatussa, eipä olisi uskonut. Hyvin usein käy
niin, että uskovainen ihminen suuttuu ja syyttää
rienaamisesta, jos hänelle kertoo sanasta sanaan
jonkun asian niin kuin se on Raamattuun präntätty.
Mitä tämä kertoo uskonasioista? Sitä, että
monella "oikealla" uskovaisella ei ole riittävää
tietoa uskonsa pohjaksi. Ja, en tarkoita edes
mitään tieteellistä tietoa, vaan sitä tietoa, mikä
löytyy kristityn omasta Raamatusta.
Kyllähän se elämä ainakin toisilla varmaankin
helpottuu jos on joku asia mihin uskoa. Toiset
taas eivät voi elää siinä pelossa että uskovatkin
johonkin olemattomaan vaikka valtaosahan meistä
uskoaa asioihin joiden todenperäisyyden voisi
kyseenalaistaa. Jos se uskominen ei häiritse
muuten elämää (eikä etenkään toisten elämää) niin
mikäs siinä.
Minäkin voin alkaa vaikka palvoa tomaattia ja
elää loppuelämäni onnellisena sen johdosta että
tiedän elämäni tarkoituksen. ;)
Ehkä kuitenkin teen niin että etsin elämäni ajan
sitä tarkoitusta ja jos olen onnekas löydän sen
joskus mutta tuskimpa kuolen kovin onnettomana
vaikka en olisi sitä löytänytkään.
Niin, sä saat palvoa tomaattia ihan rauhassa.
Eihän kellään varmaan ole mitään sitä vastaan.
Eri asia vain on, auttaako se tomaatti sua
jotenkin... =)
se jumala sinua (todistetusti) sillä erotuksella
että minä ainakin TIEDÄN konkreettisesti mihin
oikein uskon. Asiathan ovat niinkuin ne koetaan.
Ihminen ei pysty aina olemaan kovinkaan
objektiivinen. Jos sinä olet kokenut että jumala
on auttanut sinua niin se on sinun oma totuutesi,
ei siinä muilla ole paljon sanomista. Toinen asia
on sitten se että onko näin oikeasti tapahtunut
vai onko auttaminen tapahtunut pelkästään omassa
päässäsi kuvittelun ja riittävän uskomisen
ansiosta.
Ei ollut tarkoitus morkata vaan yrittää miettiä
mitä se usko oikeastaan on.
Mielenkiintoista... kerrohan minulle. Oletetaan
että sinä nyt sitten palvot sitä tomaattia.
Rukoilet sitä ja pyydät siltä apua. Mitä
tapahtuu? No, noin järjellä ajatellen ei
varmaankaan oikein mitään... vaikka kuinka
uskoisit että saat apua tomaatiltasi, ei se
riittäisi kun ei tapahtuisi mitään. Se vaan olisi
ja nököttäisi siinä.
Mitä tapahtuu kun rukoilee Jumalaa?
Eräs uskova ystäväni virkkoi eräänä aamuna että
olisipa kiva kun olisi nyt kukkia mitä laittaa
tuohon ikkunalaudalle. Mä en nyt muista
tarkalleen mitä kukkia ne oli mutta kovasti
näytti ikkunalauta tyhjältä ilman niitä. Hän
alkoi rukoilemaan. Puolen tunnin päästä ovesta
astui sisään mies, joka toi ystävälleni kimpun
toivottuja kukkia.
Kun olin pieni, minulla oli veljeni kanssa
kerrossänky. Jostain syystä aloin eräänä iltana
ajattelemaan Jumalaa. Rukoilin että Jumala, jos
sä olet olemassa, niin anna vaikka jonkun mun
veljeni nalleista olla mun sängyssäni aamulla.
Tarkistin sänkyni perinpohjaisesti, näkyvissä oli
vain omia nallejani. Aamulla aloin innoissani
etsiä Akin nallea. Ei näkynyt. Käännyin ympäri.
Siinähän se oli, Akin lempinalle. Lieneekö
unissaan heittänyt... en tiedä, mutta sillä
tavalla Jumala toimii.
Erään ystäväni poika joutui vakavaan auto-
onnettomuuteen. Lääkärit eivät antaneet toivoa.
Ystäväni oli hädissään, mikä avuksi? Hän meni
uskovan äitinsä luo ja pyysi tätä rukoilemaan
poikansa puolesta. Viikon päästä poika oli täysin
terve. Sattumaa...?
Erään perheen lapsi oli alkanut äkillisesti
kouristelemaan ja mennyt tajuttomaksi. Vanhemmat
olivat luonnollisesti kauhuissaan ja soittivat
välittömästi ambulanssin. Parin minuutin päästä
ovelle koputettiin. Vanhemmat olivat ihmeissään:
kylläpä ambulanssi tuli nopeasti. Ovi avattiin,
ja sisään astui valkea enkeli. Sen näkivät kaikki
talossa olleet. Enkelin rinnassa luki: Jeesuksen
sotajoukot. Enkeli käveli lapsen luo, piti häntä
sylissään ja kouristukset lakkasivat. Enkeli
lähti. Ambulanssi tuli aikoinaan, mutta sitä ei
enää tarvittu. Poika oli terve. Minulla ei ole
tietoa kuinka vakava pojan tila oli mutta apu
tuli ajoissa... =) Vanhemmat itkivät monta päivää
tapauksen jälkeen...
Lista on loputon... sattumaa? Joukkohypnoosia?
Mielisairautta? Valeparantumisia? Jokainen voi
muodostaa oman mielipiteensä ihan itse. Näiden
asioiden kokeminen nöyristää ihmistä ja joskus
herääminen on rankkaa...
Niin, usko on jokaisen oma asia. Minä ainakin
tuntisin itseni tyhmäksi jos en suostuisi
myöntämään ettei ihminen ole maailmankaikkeuden
mahtavin olento. Kyllä täällä toimii jokin
muukin...
Luulisi, että jos uskoo, haluaisi tietää mihin
uskoo. Sitä minä ihmettelen, että moni uskovainen
ottaa valmiin, pureksitun ja vastoin Raamattua
olevan tiedon joiltain lahkosaarnaajilta yms. Kun
ei tarvitsisi kuin avata Raamattu ja alkaa
lukemaan sitä ajatuksen kanssa.
Mulle on ainakin ollu useesti vaikeeta kun en oo
ymmärtäny Raamattua mutta yleensä asiat on aina
selkiintynyt... kyllä tämän uskon kanssa saa
kipuilla ja kasvaa mutta täytyyhän ihmisen kasvaa
muutenkin... =)
...että Raamattu on kokenut niin kovia muutoksia
niin usein, että se ei voi sisältää kaikkia
ajatuksia siten, kuin ne on tarkoitettu.
Ajatukset ovat myös tulleet yhteisöltä, joka
ajatteli omalla tavallaan, jopa rasistisesti.
Meidän ei tarvitse ajatella täysin samalla
tavalla. Katsos kun ihmisten kirjoittama kirja se
kuitenkin on.
Uskon idea on ihan kiva, mutta jos sitä liian
tarkasti lukee tulee auttamatta kansa- ja
sukupuolirasistiksi, kuten Raamatussa komeasti
opetetaan.
Miten ihmeessä se sinun jumalasi kuulee
tuollaiset nalle-aamulla-minun vuoteeseeni ja
kukka-minun-ikkunalle -rukoukset eikä
nälkäänäkevien katulasten tai calcutan orjalasten
rukouksia?
Mä sanon vaan että pahasti on sun jumalallas asiat
väärässä tärkeysjärjestyksessä.
Voi helvetti soikoon!
Ajattele nyt jo itteki,ihminen!
Mä tosiaan haluaisin, että vetäisit esiin
laatikon ja näyttäisit mulle sen jumalan, joka
kerran on.
Muuten en kyllä usko muuta kuin ette olet tyhmä
ja uskot mihin vaan sua on opetettu uskoon.
Vai laatikko esiin. Niinpä... mä näytän sulle
laatikon jossa on Jumala jos sä näytät mulle
laatikon jossa on rakkaus, hyväntahtoisuus,
ystävällisyys, järki, tunteet... joko tajusit?
Niin, mun Jumalani toimii oudosti mutta se on
vain sinun mielipiteesi. Kyllä se toimii joskus
oudosti munkin mielestäni. Mutta mä olen lihaa ja
verta. Niinkuin me kaikki. Luuletsä tosiaan että
me voitais ymmärtää Jumalan tarkoitusperiä? Miksi
meidän edes tarvis?
Ja taas tuosta kärsimyksestä... ihme hommahan se
on joo. Mutta Jumalan teoilla on aina joku syy.
Ei se viskele sieltä kärsimystä ja kipua
huvikseen. Ja muistettakoon sekin että joka nyt
itkee, nauraa myöhemmin. Se jolla ei ole nyt
mitään, tulee saamaan kaiken. Se, joka on nyt
sodan jaloissa, saa rauhan. Se joka on nyt
nälkäinen, saa vielä syödä kyllikseen ja
enemmänkin. Se joka on köyhin, tulee olemaan
rikkain.
Luuletko sinä että Jumala on sokea? Luuletko sinä
että Hän ei näe mitä tapahtuu maailmassa jonka
Hän on itse luonut? Luuletko sinä että Jumala ei
halua tai voi tehdä mitään?
Voi sinua... mutta siunausta sullekin...
"Vai laatikko esiin. Niinpä... mä näytän sulle
laatikon jossa on Jumala jos sä näytät mulle
laatikon jossa on rakkaus, hyväntahtoisuus,
ystävällisyys, järki, tunteet... joko tajusit?"
Entä itse?! Nämä kaikki toimii ja mutta sun
täytyy uskoa jumalaan että näin on! Vähän kyllä
säälittää jos sen täytyy olla noin! Olen
huomannut jo hyvin pienenä että ihminen on hyvä
tai paha! Ja olen myös huomannut sen että ei
tarvitse olla uskova että voisi rakastaa tai
huolehtia lähimmäisistään! Joskus, jos palaan
vielä aiheeseen lähimmäisenrakkaus, Anni
Sinnemäki sanoi että vaikka ei kuulu kirkkoon
niin silti hän tajuaa raamatun sanoman
lähimmäisenrakkudesta paremmin kuin mitä monet
jotka siihen instituutioon kuuluuvat! Joka pätee
mun mielestä harmittavan monessa suhteessa! Olen
tavannut monia uskovia ja enään en heitä edes
halua tavata ja syykin on hyvin
yksinkertainen... heidän maailmankatsomus on
aivan liian suppea, joka suhteessa! Harmittavaa,
mutta totta! Heille moni asia mitä maailmassa
tapahtuu, ei oikeasti tapahdu, laitetaan silmät
kii ja rukoillaan omaa parasta! Ja senkö pitäisi
olla välittämistä, mitä uskova toitottaa?! Rauhaa
kaikille.
Nää kaikki toimii ja niin toimii Jumalakin.
Mutta eihän Jumala toimi vain uskovien
keskuudessa. Monesti Jumala on itse herättänyt
ihmisen, joka ei ole uskonut mihinkään,
pahimmassa tapauksessa jopa vastustanut Jumalaa
kaikin voimin...
Ikävää että sä oot joutunu tekemisiin
sellasten "uskovien" kanssa. Kuten mä sanoin, me
ei olla täydellisiä vaikka sitä meiltä tunnutaan
vaativan. Ihmetellään aina kauheesti jos me
tehään virheitä. USKOVAT ON VAAN IHMISIÄ!!!
Mä en ymmärrä miksi Jumalaa vältellään ja
vastustetaan kaikin voimin... eihän Jumala oo
paha. Ei sitä tarvi pelätä. Ja jos ei usko
Jumalaan niin eihän sellasta tarvi vastustaa mikä
ei oo olemassa... ?
Siunausta sulle...
Aivopesty pikkuipana olet.
Mielenkiintoista... kerro lisää.
Siunausta sullekin.