Menneet asiat

Menneet asiat puhutaan yleensä ennen avioliittoa, eikä liitossa, ellei sitten jotain uutta nouse esiin, joka vaatisi selvennystä. Joskus voi käydä kuitenkin niin, että nämä asiat jäävät kokonaan käsittelemättä ennen avioitumista ja silloin on odotettavissa, että ne nousevat esiin myöhemmin. Veikkaan, että olet kuitenkin ollut pääpiirteittäin selvillä puolisosi menneisyydestä, eli tiesit oliko hän koskematon jne. Ehkä tiedät senkin, miten monta suhdetta hänellä on ollut aiemmin ja miten pitkään ne ovat kestäneet. Jotain muutakin voit tietää, mutta kysyn nyt sinulta, että mitä vielä haluaisit tietää? Asia tuntuu olevan sinulle jotenkin arka, joten en todellakaan suosittele, että ongit tietoa kumppanisi suhteiden yksityiskohdista. Se voi olla todella satuttavaa ja väitän, ettei se tuntuisi mukavalta niistäkään, jotka kokevat olevansa tukevalla pohjalla näiden asioiden suhteen. Kyllä sen järki ihmisenkin tunteet saa kaivettua esiin, jos tarpeeksi pitkälle mennään yksityiskohtia raottamaan menneistä suhteista, saati sitten niiden, jotka ehkä elävät enemmän tunteella, tai ovat herkkiä asian suhteen. Et sinä ystävä hyvä tee niillä tiedoilla yhtään mitään ja sanon, että mitä vähemmän tiedät, sen parempi.

Yritä nyt vain keskittyä ihan muihin asioihin ja työnnä nuo ikävät asiat pois mielestäsi, niin alat pääsemään jaloillesi. Kyllä noiden asioiden yli päästään, vaikka nyt tuntuisikin siltä, että elämä on hetkeksi pysähtynyt, eikä mikään muu ole edes mielessä, kun tuo yksi asia. Ala vain keskittyä muihin asioihin, niin huomaat, miten uusi elämä alkaa kirjoittaa vanhan päälle ja alat pääsemään yli. Se voi viedä aikaa, mutta onnistut varmasti. Avioeroa sinun ei kannata miettiä lainkaan, koska siihen ei selvästikään ole mitään syytä. Rakastat puolisoasi ja se tulee ilmi juuri siitä, että sinua sattuu hänen menneisyytensä. Eihän se sattuisi, ellet välittäisi ja pitäisi puolisoasia ainutlaatuisena. Mikäli eroat hänestä, niin mitä luulet, jääkö hän sinua odottelemaan? Ei, vaan joku toinen vie hänet, pitää hyvänään ja miettii, että miksi ihmeessä joku on jättänyt tällaisen aarteen. Miltä sinusta sitten tuntuu? Veikkaan, että tilanne on paljon pahempi ja olet monin verroin lyödympi kuin nyt. Menneisyyden haamut pystyy kyllä laittamaan pois ja siinä riittää se, että lopettaa aktiivisen asioiden käsittelyn. Asiat tulevat mieleen yhä uudelleen ja mietit, että eikö tämä koskaan lopu, mutta vähän ajan kuluttua huomaat, että olet pinnalla. Mutta mikäli tartut, ruokit ja olet aktiivinen tuon asian suhteen, et pääse ikinä irti ja tilanne vain pahenee. Usko nyt, että sinun ei tarvitse tietää kaikkea ja mikäli haluat välttämättä tietää vielä lisää, niin siinä käy vain silleen, että se ei riitäkään, vaan pitää saada vielä vähän lisää tietoa. Kysymyksiä tulee jatkuvasti lisää ja ne alkavat olla entistä monimutkaisempia ja hankalampia, eikä asia tule käsiteltyä tyhjentävästi ikinä.

Mikäli teillä on avioliitossa ongelmia, niin niistä on aina syytä keskustella avoimesti ja sinun tulee kertoa myös avoimesti se, mikä sinua painaa. Olen hyvin pitkälle sitä mieltä, että toimivassa suhteessa, jossa on molemmin puolista rakkautta, eivät tämän tyyppiset asiat pääsee karkaamaan hallitsemattomaan tilaan. Ongelmia tulee yleensä siinä vaiheessa, jos suhde ontuu ja tuntuu siltä, ettei toinen välitä, tai hän on kova, tyly, välinpitämätön, sekä rakkaudeton. Tällaisessa ilmapiirissä alkavat yleensä itää myös muut ongelmat, eikä menneisyys ole näistä ongelmista vähäpätöisin. Voi tulla mieleen, että jospa se exä kuitenkin oli minua parempi. Olikohan se minua viisaampi, vahvempi, menestyneempi, seksikkäämpi, parempi rakastaja, parempi sängyssä jne… Näitä kun hetken pyörittelee, niin avot… soppa on valmis. Mutta mikään näistä ei tule mieleen silloin, kun tietää, että tietää, että tietää, puolison palvovan ja rakastavan vain sinua. Siksi mietin, että onko suhteessa jotain muutakin ongelmaa kuin vain exät. Kannattaa mennä sinne asian ytimeen ja puhua puolison kanssa niistä oikeista asioista, eikä oireista, joilla tähän todelliseen ongelmaan, eli rakkauden janoon reagoidaan. Pyrkikää laittamaan suhteenne kuntoon ja pitäkää toisistanne hyvää huolta.

Avioliitto on kahden ihmisen, toisinaan hyvin erilaisen ihmisen litto ja sen pitää koossa rakkaus, sen pitää koossa luottamus toiseen, yhteisen harrastukset tai samansuuntaiset asiat.

Joillekin riittää. ns järkiliitto ja siinä toinen ei pääse toisen sielunmaailmaan sisälle, mutta jos hyväksyy tilanteen niin niillä mennään.

Ymmärrän että itse " avioeroa miettivä" olet enemmän tunneihminen, ehken romanttinen ja haluaisit sisäistyä toiseen täysipainotteisesti, tuntea menneisyyden, tuntea ja kokea jatkuvaa sisäistä turvallisuutta.

Te olette kaksi täysin erilaista ihmistä, mutta sama päämäärä, joten luota häneen, älä menneitä kaivele, sillä se saattaa viitata mustasukkaisuuteen ja se tuhoa varmasti liiton.

Minulla olisi neuvo, jos pystyt antamaan toiselle/hänelle paljon rakkautta, paljon läheisyyttä ja lämpöä, ja hyväksyä ja unohtaa menneisyyden, niin noilla on hyvä jatkaa.

liittyykö nämä menneet asiat erityisesti seksikokemuksiin. Jos näin, niin niistä ei ole järkevää puhua enää avioliitossa, se vain rikkoisi teistä molempia. Nimim.kokemusta löytyy

Ihan samaa mieltä minäkin edellisten kanssa, että ei ole mitään järkeä alkaa vatvomaan menneitä, se ei auta sinua tutustumaan puolisoosi paremmin, pahimmassa tapauksessa vain rikkoo teidän suhdettanne ja teitä molempia ihmisinä.

Sain jotenkin kirjoituksestasi päätelmän, että vaimollasi on ollut suhteita (ehkä seksisuhteitakin) ennen sinua ja haluaisit tietää niistä enemmän. Kysymykseni on miksi sinun täytyisi niistä tietää? Uskotko että sinulle tulisi parempi mieli jos asiat vatvottaisii juurta jaksaen? Miten tämä vanhojen muistelu auttaa sinua?

Älä elä menneisyydessä veli hyvä!

Pakottamalla ja vaatimalla ei kyllä aukee
mikään, ei entiset eikä nykyiset.

Eikö se ihminen sitten riitä
sellaisena kuin on?

Olet mennyt naimisiin kävelevän raamatun kanssa.