Ennen sai makkaraan jauhaa lehmän utareet, mahalaukun ja sisäelimiä,
Nyt ei enää saa, ja makkaroissa on siksi liikaa mausteita (arominvahventeita ja niteriittiä ja suolaa)) ja luuta (hienoksi jauhettuna), Perunajauhoakin käytetään myös liian vähän! Kamaraa taas liian paljon.
Nyt ei enää saa, ja makkaroissa on siksi liikaa mausteita (arominvahventeita ja niteriittiä ja suolaa)) ja luuta (hienoksi jauhettuna), Perunajauhoakin käytetään myös liian vähän! Kamaraa taas liian paljon.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mihin edellinen makkara -aihe katosi? Siellä oli laadukasta keskustelua.
Eliitti ei halua, että rahvas tietää miten heitä kusetetaan.
Aller on niinsanottujen roskalehtien tuottaja. Siksi tämäkin sivusto hyväkksyy vain roskajutut.
Välttäkää asiaketjuja. Ettei sensori hermostu.
taitavat mennä venäläisrekoissa rajan yli Pietariin. Suomalaisille ei enää riitä, kuin perunajauhopötkyjä. Joo,.. se on mentävä hakemaan sieltä niitä takaisin.
Liiallinen liha tekee myös makkaran tympeän narskuvan.
Ja tuon perunajauhohan on vain yksi inflaation muoto ,jolla hillitään hinnan nousua. Taisi alkaa 60-luvulla.
Lihavalmisteissa kamara tarkoittaa sian syötävää nahkaa, josta on teurastuksen yhteydessä poistettu nahan pintakerros (orvaskesi) ja karvat kalttaamalla. Ruhon leikkuun yhteydessä kamara erotaan ihonalaiskudoksesta ns. kamarakoneella. Koostumukseltaan kamara on proteiinia ja vettä. Sitä käytetään ruoka- ja leikkelemakkaroihin kiinteyttämään tuotteen rakennetta.[2] Vastoin yleistä käsitystä kamaraan eivät kuulu muut sisäelimet, joiden osuus tuoteselosteissa mainitaan kohdassa "muut lihaan verrattavat aineet". Lihavalmisteista esimerkiksi lauantaimakkara ja maksamakkara sisältävät kamaraa. Lisäksi koirille valmistetaan luita, joita kutsutaan kamaroiksi.
Heiskanenkin myöntää, että ilman fosfaatteja makkarat saadaan kyllä valmistettua, mutta seuraamuksia kyllä tulee.
– Fosfaatit voidaan korvata soijaproteiinilla ja sakeuttamisaineilla, joten ne eivät ole välttämättömiä. Meillä vain on sellainen saksalainen makkaraperinne, johon suomalaiset ovat tottuneet. Siinä makkaran rakenne on kiinteä.
Siksi Heiskanen ei uskokaan, että fosfaateista luovuttaisiin Suomessa kokonaan.
Yksi suuri syy fosfaattien käyttöön on taloudellinen. Lihan osuus tuotteissa saattaa vaihdella 30:sta 80:een prosenttiin. Alhainen lihaprosentti kertoo siitä, että lihassa on täyteaineita kuten perunajauhoa, kasvikuituja ja muita tärkkelyksiä. Eniten lihassa on kuitenkin yleensä vettä. Siksi siinä on myös kamaraa ja fosfaatteja.
– Laki sallii viisi grammaa fosfaattia kiloa kohden, mutta jo 0,5–1 grammalla pärjättäisiin. Käytännössä neljännes riittäisi hyvin, Rami Himanto sanoo.
Elintarviketeollisuusliitolla ei ole tietoa siitä, kuinka paljon teollisuus keskimäärin käyttää fosfaatteja.
http://www.ts.fi/teemat/kuluttaja/138478.html
Ilman fosfaattia kamaraa ei saada pehmeäksi. Fosfaatti pehmentää kamaran ja sitoo myös vettä. Fosfaatteja on yleensä paljon pesuaineissa.
Fosfaatti sitoo vettä tuotteeseen ja katetta syntyy kun vedestä kuitataan lihan hinta.
Monikohan meetwurstipötköä kuoriva tietää, että kuori on tehty pitkäkuituisesta paperista, joka on päällystetty nestemäisellä selluloosalla, viskoosilla.
Pitkäkuituinen paperi on abaka-puusta. Samaa materiaalia käytetään muun muassa teepusseissa.
Harva tietää sitäkään, että monen makkaran päällys on valmistettu Hangossa Visko Oy: n tehtaalla.
http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/makkarankuorilla maailmalle/a30506
Ruoka on perinteinen kertakäyttöhyödyke. Nyt siinäkin on kehitys mennyt eteenpäin. Uuden Suomen artikkelissa kerrotaan että 5 000 000 kiloa menee suoraa jäteastioihin.