Mitä kuolema käsitteenä tarkoittaa ja mitä
ihmiselle kuoltuaan tapahtuu?
ihmiselle kuoltuaan tapahtuu?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ihanko tosissasi kyselet? Vai onko sinulla
omintakeinen huumorintaju?
kyllä ole tosissani ja sillä huumorilla ei ole
mitän osuutta tähän asiaan koska joudun tekemään
esitelmän siis KUOLEMASTA uskonnon kurssilla.
Hieman syvällisempää tietoa olisi tarpeen esim.
jonkun uskonnollisen vakaumuksen kannalta.
uskonnolliselta kannaltako?
siirtymistä iankaikkisuuteen. :o)
Hae kirjastosta Peter Richeliaun "Sielun matka".
Siinä on seikkaperäinen kertomus, mitä on kuoleman
jälkeen. Kirjastosta saat muitakin hyviä kirjoja,
jotka kertovat kyseisestä asiasta. Raamatusta ei
heru juuri mitään, ainakin jos totuutta haluaa.
Kuoleminen on mielestäni sitä, että sydän lakkaa
lyömästä ja aivot ajattelemasta. Sielu, se "minä"
-tunne, "kuolee" ruumiin mukana. Ja sitten alkaa
madoilla herkuttelujuhla... ;-) Ihminen päätyy
siis luonnon kiertokulkuun, kuten kaikki muukin
aine ja materia maapallolla. Ei siinä sen
kummempaa.
on uuden elämän alku
uskomatonta puppua. Kuolema on siirtyminen ajasta
ikuisuuteen. Määränpää on valittavissamme.
Kuoleman on ruumillisen elämän loppu. Jos elämä
on Kristus kuolema on voitto. =)
Kuolema on synnin palkka (Room 6:23)ja viimeinen
vihollinen (1 Kor 15:26).Kuolema ei ole vain
ruumiillista kuolemista vaan myös hengellistä
kuolemista synteihin ja rikkomuksiin (Ef
2:1).Fyysinen ruumiillinen kuolema on näkyvä
ilmaus ihmisen hengellisestä kuolemasta pois
Jumalan yhteydestä.
Siksi Raamattu pitää uskomattomia ihmisiä jo
kuolleina,vaikka he vielä hilluisivatkin
näkyväisessä ruumiissa.Mutta nyt jos kellä on
korvat niin Hän kuulkoon Jeesuksen
sanat.Totisesti,totisesti minä sanon teille:aika
tulee ja ON JO,jolloin kuolleet kuulevat Jumalan
Pojan äänen,ja jotka sen kuulevat ne saavat ELÄÄ !
Jos siis sinä et vielä ole uskossa niin sinä olet
hengellisesti kuollut,mutta nyt sinulla on
mahdollisuus kuulla Jumalan Pojan ääni ja herätä
kuolleista !
Ja silloin ruumiisi kuolema on sinulle vain ihana
kotiinlähtö,sillä me tiedämme,että vaikka tämä
meidän maallinen majamme hajotetaankin
maahan,meillä on asumus Jumalalta,IANKAIKKINEN
maja taivaissa,joka ei ole käsin tehty (2 Kor
5:1).
Tämän kuoleman lisäksi Raamattu puhuu myös
toiseta kuolemasta. Johanneksen ilmestys 20:6.En
kuitenkaan käy sitä kuvailemaan,mutta sanon
vain,että toivottavasti ei kenenkään tarvitsisi
sitä kokea. Juuri siksi me kristityt puhumme
pelastuksesta Jeesuksessa! Me emme siis toisin
sanoen käännytä ketään,mutta vakuuttuneina tästä
hirveästä tosiasiasta me koetamme saada ihmisiä
uskomaan.
Ota siis Jeesus vastaan pelastajanasi,sillä Hän
on tehnyt kaiken sinun puolestasi mitä tehdä
voidaan.Pidemmälle Hän ei enää voi mennä.Niin
suuri on Hänen rakkautensa !
Kuolemaa ei ole... todistavat monet esoteeriset
tekstit ja meedioitten toiminta. Ruumis tuhoutuu
mutta henkientiteetti jää ja voi ilmestyä
omaisille.Henki palaa Isän tykö aikanaan ja
siellä ratkaistaan pyyhkäistäänkö sielu
olemattomiin kuten tietokoneen muistista.
Voit lähestyy aihetta yrittämällä selvittää ensin
mitä elämä on ja miksi juuri minä elän.
Todennäköisesti et saa lopullista vastausta
tähänkään kysymykseen - erilaisia mielipiteitä
kylläkin (omani mukaanlukien) vaikkapa pari
miljardia hiukan erilaista. Mitä sit kuolemaan
tulee, saat saman verran toisistaan hiukkasen
poikkeavaa näkemystä. Varmaa tietoa kun ei saa
muutoin kuin kokemalla sen - kuoleman.
Lohdutukseksi todettakoon, et samalla tavalla ku
sä nyt tänään koet eläväsi, huomenna tai
ylihuomenna (noin niinku kuvaannollisesti) sä kyl
aivan varmasti koet sen kuolemankin. Muuta en
osaa sulle sanoo ku, et yritä elää oman itses kaa
sopusoinnus, mieti tekemisiäs etukäteenki (mikäli
mahdollista) ja yritä pitää oma pikku boltzis
kasas - uskon kaa tai ilman sitä, ihan miten sust
parhaalt ja oikeelt tuntuu. Elämä on lyhyt,
joskus ihan mielenkiintoinenkin ja TZEMPPII!!!
Kysymys on aika laaja, ja osittain myös vaikea ja
joissakin kohdin myös tulkinnavarainen. Vastaan
aika lyhyesti, koska minulla ei ole tässä
Raamattua. Kuoleman voi käsittää olevan
kolmenlainen: 1)ajallinen kuolema, jossa
elintoiminnot lakkaavat ja ruumis ei enää
yksinkertaisesti elä
2)Hengellinen kuolema, eli epäuskon tila missä
Jumalan Henki ei pääse elämään ihmisessä. Toisin
sanoen ihminen elää erossa Jumalasta. Saatana
sanoi paratiisissa: "Ette te suinkaan kuole.."
Tällä uskon tarkoitettavan sitä että hän valehteli
aivan kuten näinäkin päivinä tekee, että ihmiset
tuudittautuisivat siihen että ei Jumalan tahdon
rikkominen ole vakavaa, eikä siitä seuraisi
hengellistä kuolemaa.
3)Iankaikkinen kuolema, eli iankaikkinen ero
Jumalasta. Jeesuksen puheessa viimeisestä
tuomiosta hän sanoo niille jotka eivät pääse
sisään iankaikkiseen elämään muistaakseni jotenkin
näin: "Menkää siihen ikuiseen tuleen joka on
valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleilleen."
Toisessa vastauksessa (Nehemian) tulikin jo
selvitetyksi että synnin palkka on kuolema jne.
Vaikka edellä mainitut asiat kuolemasta on ehkä
pelottavia ja voi kysyä miten rakkauden Jumala
sallii sellaisen, ei ole mitään pelkoa jos turvaa
Kristukseen ja hänen ansioonsa. Silloin ei
kuolemalla ole valtaa, sillä Jeesus voitti
ylösnousemuksellaan kuoleman. Uskova Jumalan lapsi
ei kohtaa kuin ajallisen, ruumiillisen kuoleman!
Tuodessamme syntimme valoon, eli tunnustaessamme
ne saamme uskoa anteeksiannon Jeesuksen nimessä ja
veressä.
Mitä kuoleman jälkeen tapahtuu..? Raamattu kertoo
asiasta aika vähän. Sen saamme tietää kun se aika
tulee. Kuoleman jälkeen ei voi kuitenkaan enää
pelastua, armo on otettava vastaan tässä ajassa.
Itse tiedän että Vapahtaja on minua vastassa kun
kuolemanin aika tulee, Hän on minut pelastanut ja
antanut iankaikkisen elämän.
Tää, mitä sä kerrot on ollu ja tulee oleen
melkoisen ahdistavaa monelle ja monia hoidetaan
tälläki hetkellä just tämmösten pelottelujen
lopputuloksena. Mut ota huomioon se, et useimmat
niist, jotka todella olis tämmöisen pelottelun
lopputulosta kaivanneet, piu paut näist välittää
ja - senkun vaan porskuttaa ja antaa viattomien
kärsiä (tässä tarkoitan niitä ihmisiä, jotka saa
saavuttamansa aseman perusteella suuret
ihmisjoukot liikkeelle omien henkilökohtaisten
päämäärien saavuttamiseksi ja jotka täten saavat
todella rumaa jälkeä aikaan). Mutta niinhän se on
tässä maailmassa, että pienet ihmiset elää
nuhteessa ja Herran pelossa säikkyen pienimpiäkin
tekemisiään ja "suuret johtajat" senkun vaan
jatkaa hirmutekojensa tekemistä. Et semmosta
tällä kerralla...
Edelläoleva kertoo Saatanan valehdelleen
Paratiisissa. Eihän Saatana valehdellut, Jumala
valehteli. Jumala kertoi Aatamille, että
"...hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä
sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun
kuolemalla kuoleman." Jumalan uhkaus/lupaus
osoittautui perättömäksi.
Luomiskertomuksesta voidaan vetää johtopäätös,
että nainen on perisynnistä vapaa. Ns. perisynti
on vain miestä koskettava asia. Miten tuohon
johtopäätökseen voidaan tulla? Siksi, että ihmisen
(lue Aatamin) synti oli se, että hän söi hyvän- ja
pahan tiedon puusta vastoin Jumalan kieltoa. Se
oli niin suuri synti, että sen synnin taakkaa
ihminen joutui/joutuu kantamaan vielä edelleenkin.
Eevaa ei voi tuomita tuosta synnistä, koska Jumala
ei ollut muistanut kertoa Eevalle hedelmän olevan
kielletty. Vain Aatami tiesi asiasta. No, tosinhan
Paratiisistakarkoitus koskikin vain Aatamia, Eeva
vain joutui seuraamaan puolisoaan.
Sikäli hassua, että enemmänhän naista on syytetty
perisynnistä kuin miestä. No se ei ole ihme, onhan
juutalaisuus/kristinusko niin perisovinistisia
uskontoja. Sitten mollataan islamia. Ei huomata
malkaa omassa silmässä, hihhuloidaan vaan kaverin
silmässäolevasta roskasta!
Joo, paljo viinii ja muit virvokkeit on tarvittu
sen Raamatunkin rustaamises ja takaan, et poijil
on ollu lystii, ku on raapustettu kasaan moinen
teos. Eniten mua on tökkiny tos kirjas se et
miten tekstiin on upotettu äärimmäisen
yksityiskohtainen kuvaus Jumalast ja kuvattu se
monien, monien hajalleen ripoteltujen
yksityiskohtien avulla semmosex pikkusielusex,
herkkänokkasex öykkärix, joka oman itsetuntonsa
(nk. kaikkivaltiudestaan huolimatta, onhan hän
kuitenkin kuvattu koko universumin
pääarkkitehdiksi ja -muurariksi) pönkittämisex
tarttee maan matosen (=Jumalan itsen heikoksi ja
vajavaiseksi luoma ihminen) kritiikittömän ja
vastaansanomattoman pokkuroinnin. Yxki sana
vastaan ja eiku tulikivijärveen vaan ikuisix
ajoix korvennettavax. Sit ei enää naurata, ei
hiukkaakaan ku muistelee, mitä siihen kirjaan
nojaten myöhemmin on tehty.
Raamattu puhuu kuolemasta ja kuoleman
jälkeisestä elämästä mm käsitteellä elävä sielu.
Sillä aikojen alussa Jumala loi ihmisen elämään
iankaikkisesti,ts loi hänestä elävän sielun,ks.
1Moos.3.
Sinun ja minun elämä ei siis lopu kuolemaan.
Luomiskertomuksessa jo ilmoitetaan, että Herra
Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen
sieraimiinsa elämän hengen ja niin ihmisestä tuli
elävä sielu.ks. 1Moos.2:7
Sana kertoo, että elävä sielu jatkaa elämäänsä
paratiisissa tai tuonelassa ajallisen kuolemansa
jälkeen. Ajallinen ruumiimme on kuin kello jonka
tikitys loppuu ennemmin tai myöhemmin.
Elävä sielu tarkoittaa sitä, että Jumalalle
kaikki ihmiset elävät, ks. Luuk. 20:38. Se
merkitsee myös sitä että ihmisen elämä ei lopu
ruumiin kuolemaan, vaan sielu jatkaa yhä
elämäänsä. Jeesus puhui ylpeistä fariseuksista
käyttäen nimitystä helvetin lapset, ks. Matt.
23:15.
Herra myös puhui kuoleman jälkeisestä elämästä
ks. Luuk. 16:19-31 kertoessaan rikkaasta miehestä
ja Lasaruksesta. Rikas mies valitti
tuonelassa: ”Minulla on kova tuska tässä
liekissä.” Merkillistä on, että tämä elävä sielu
kärsi ruumiin tuskia, olihan vaivatulla miehellä
silmät nähdä ja korvat kuulla ja polttava kieli
tuntea tuskaa.
Jeesuksen kanssa ristille tapetuista ryöväreistä
ks. Luuk. 23:39-43, parannuksen tehnyt meni
paratiisiin koska hän uskoi Jeesuksen Jumalan
valtakunnan hallitsijaksi. Mutta mihin se toinen
elävä sielu joutui? Ja missä itse nostan silmäni
kuolemani jälkeen?
Kuolema on voitto ja Kristus on elämä.
Älä viitti, Kaizu taas!
Mee juhliin vappua!!!
Asioilla on myös hengellinen puolensa.
Kommentteihin hiukan ryhtiä, jooko.
Kuollessa ihmisen aivotoiminta loppuu,jolloin
puhutaan aivokuolemasta.Siitä seuraa myösmuiden
elintoimintojen loppu.Myös sydämen pysähtyminen
eli verenkierron loppuminen on kuolema,jolloin
elintominnot loppuvat.Kuolema on elämän
luonnollinen päätepiste.(paitsi tapaturmaiset kuo-
lemat),mutta niidenkin lopullinen syy on
elintomintojen loppu.Mihin sitten "sielu"
joutuu,on kysymys,johon en tiedä vastausta.Tiedän
vain,että energia ei häviä.Siis jonkinlaisena
energiana jatkunee ihmisen elämä.Onko se henkistä
vai onko se maatumista,en tiedä.Vasta kuoltuaan
sen tietää tai sitten ei ole mitään.