V.1939 NL ja Saksan solmima etupiirisopimus oli ristiriidassa hyökkämättömyyssopimuksen kanssa, joka solmitiin 21.1.1932. Sopimuksen 3 artikla:
"Kumpikin korkea sopimuspuoli sitoutuu olemaan osallistumatta sopimuksiin tai välipuheisiin, jotka ovat avoimesti vihamielisiä toista sopimuspuolta vastaan sekä muodollisesti taika asiallisesti ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa."
23. elokuuta v.1939 solmittu etupiirisopimus oli asiallisesti katsoen vihamielinen mm. Suomea vastaan, koska NL hanki ja sai siten vapaat kädet aloittaa sota Suomea vastaan 31.11.-39. Kukaan ei voi kiistää tätä asiaa.
1940 Moskovan rauhansopimus:
3 Artlika
"Molemmat Sopimuspuolet sitoutuvat kumpikin puolestaan pidättymään kaikesta hyökkäyksestä toistansa vastaan ja olemaan tekemättä mitään liittoja tai osallistumaan koaliitio-liittymiin, jotka ovat suuntut jomppaakumpaa sopimuspuolta vastaan."
Tämä artikla oli jo allekirjoituksen yhteydessä merkityksetön, koska NL ja Saksa muodostivat etupiirisopimuksen vuoksi koalitio-liittymän Suomea vastaan. 8kk myöhemmin Molotov kävi Berliinissä pyytämässä lupaa ratkaista "Suomen kysymys" etupiirisopimuksen mukaisesti.
Miten tälläisen naapurin kanssa olisi voinut elää rauhassa, kun selän takana puuhaili vastoin tehtyjä sopimusta meitä vastaan?
"Kumpikin korkea sopimuspuoli sitoutuu olemaan osallistumatta sopimuksiin tai välipuheisiin, jotka ovat avoimesti vihamielisiä toista sopimuspuolta vastaan sekä muodollisesti taika asiallisesti ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa."
23. elokuuta v.1939 solmittu etupiirisopimus oli asiallisesti katsoen vihamielinen mm. Suomea vastaan, koska NL hanki ja sai siten vapaat kädet aloittaa sota Suomea vastaan 31.11.-39. Kukaan ei voi kiistää tätä asiaa.
1940 Moskovan rauhansopimus:
3 Artlika
"Molemmat Sopimuspuolet sitoutuvat kumpikin puolestaan pidättymään kaikesta hyökkäyksestä toistansa vastaan ja olemaan tekemättä mitään liittoja tai osallistumaan koaliitio-liittymiin, jotka ovat suuntut jomppaakumpaa sopimuspuolta vastaan."
Tämä artikla oli jo allekirjoituksen yhteydessä merkityksetön, koska NL ja Saksa muodostivat etupiirisopimuksen vuoksi koalitio-liittymän Suomea vastaan. 8kk myöhemmin Molotov kävi Berliinissä pyytämässä lupaa ratkaista "Suomen kysymys" etupiirisopimuksen mukaisesti.
Miten tälläisen naapurin kanssa olisi voinut elää rauhassa, kun selän takana puuhaili vastoin tehtyjä sopimusta meitä vastaan?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ilmeisesti NL:n ja fasistisen saksan välisen hyökkäämättömyys-sopimuksesta suomelle vihamieliseksi teki se että suomen mahdollisuutta harrastaa vihamielistä politiikaa NL:ää vastaan rajoittui nyt fasistisen saksan kohdalta. Suomi joutui siis tukeutumaan NL:lle vihamielisen polittikan teossa "vain" länsiliittoutuneisiin ja jenkkeihin.
"Suomi joutui siis tukeutumaan NL:lle vihamielisen polittikan teossa "vain" länsiliittoutuneisiin ja jenkkeihin. "
Suomi harjoitti pohjoismaista puolueettomuuspolitiikkaa ja tukeutui KL:on. Jenkkien ja muiden länsivaltojen suhteet NL:on olivat varovaisen korrektit. Ne eivät edes julistaneet sotaa sille, vaikka se hyökkäsi M-R sopimuksen turvin kuuteen naapurimaahansa kaikki aiemmat sopimukset rikkoen..
Siinäpä vasta ongelma. Fasistisen saksan avulla suomi olisi voinut harrastaa voimakasta NL:n vastaista politiikkaa, mutta NL:n ja fasistisen saksan välinen hyökäämättömyys-sopimus sulki saksmannit pois kuvioista. Länsiliittoutuneet olivat "demokratian suojelijoina" onnistuneet nolaamaan itsensä ja jotta Ruåtsi suostuisi edes harkitsemaan suomen liitämistä itseensä, niin se vaati että suomi lopettaisi ulkopolitiikkansa mikä ruåttalaisten mielestä oli sama kuin neuvostovastainen politiikka...
decisions, decisions
------Miten tälläisen naapurin kanssa olisi voinut elää rauhassa, kun selän takana puuhaili vastoin tehtyjä sopimusta meitä vastaan?------
Hyvä kysymys. Kysymys se on sekin, että miksi täällä sopimuksesta huolimatta haaveiltiin koko ajan itärajan siirrosta Uralille tai ainakin melkein sinne asti.
mikä Suomen hallitus tai kuka merkittävä poliitikko teki esityksiä itärajan siirrosta Uralille? Muuten valehtelet.
"Kysymys se on sekin, että miksi täällä sopimuksesta huolimatta haaveiltiin koko ajan itärajan siirrosta Uralille tai ainakin melkein sinne asti. "
NL yritti siirtää länsirajaansa Tornionjoelle. Se ei ollut mitään haaveilua, vaan lopulta lähes miljoonan miehen sotaretki.
Eikös Ryti tilannut Jaakkolalta jonkun itäkarjalaan liittyvän kirjan jota sitten levitettiin fasistisessa saksassa. Kirjasta taisi olla oikein kaksi versiota.
Jos tilasi, niin se tapahtui talvisodan jälkeen, jolloin NL oli jo rikkonut 1932 solmitun hyökkämäättömyys-sopimuksen.
Mietipäs tätä asiaa eli mitä sinä itse olisi tehnyt N-liiton johtajana. Olisitko kieltäytynyt satojen kilometrien syvyisen puskurivyöhykkeen luomisesta maallesi suursodan uhkatilanteessa vain siksi koska se ei olisi ollut Suomen ja Baltian maiden ja Puolan etujen mukaista. Ja olisit sallinut Saksan tulla hyökkäyksellään ja valloituksillaan Leningradin porteille ja melkein Moskovaan asti.
Meillä ajatellaan liikaa maailmanpolitiikkaa Suomi-keskeisesti ikäänkuin suurvaltojenkin tulisi järjestää ulkopolittikkansa Suomen etuja ajatellen. Olisihan se tosi kivaa jos näin olisi, kyllä minäkin siitä tykkäisin mutta ei se vain niin mene.
Onhan me oltu myös USA:n ydinpommien maalialueena eikä siitä kukaan täällä mekasta. Ilmeisesti se ei ole mitenkään paha asia koska uhkaajana on läntinen valta, eikä itäinen. Mutta kyllä sen rytkeen rinnalla olisi Talvisotakin jäänyt pieneksi.
Jotkut näytävät ajatelevan suurvaltapolitiikaa neuvostokeskeisesti, ikään kuin Neuvostoliitolla ei olisi ollut velvollisuuta noudattaa solmituja sopimuksia. Muista, että v.1932 solmitu hyökkäämättömyys-sopimus solmittiin Neuvostoliiton aloiteesta. Joten sekin asettaa kyseisen suurvallan luotettavuuden kyseenalaiseksi.
Ai, mitäkö olisin tehnyt NL:n johtajana? Rakenutanut samanlaisen puolustus-linjan rajoille, kuten Meigeot-linja Ranskan rajalla ja Mannerheim-linja Kannaksella.
Samalla olisin määränyt armeijan laatiman suunitelman Leningradin puolustamiseksi ja valmistaa puolustuslinnotuksen kaupungin ympärille, mikäli kaupungin turvallisuus oli todella uhatuna.
Stalinin tapa luoda "puskurivyöhyke" Baltian maista ei todellakaan hyödytänyt Neuvostoliittoa. Oli ikävä asia venäläisille ja naapureille, että diktaattuuri ajateli sotaa vain hyökkäyksenä.
Mitä siihen tulee, että Suomen alue oli lännen ydin-iskun kohteena, niin samoin Virossa olleet neuvosto-ohjukset ydinkärkineen oli suunatu Suomeen. Ja samaan aikaan NL vakuuteli ettei se käytä ydinaseta Suomea vastaan. Amerikkalaiset olivat ainakin siinä suhteessa rehellisiä,kun eivät suostuneet ydinaseetomaan vyöhykeen muodostamiseen Pohjoismaista.
Mutta tässä on kuitenkin kyse NL:n luotettavuudesta erityisesti v.1939-1944. Sillä jos Neuvostoliittoon olisi voinut luottaa, niin silloin kaksi sotaa olisi vältyty Neuvostoliiton kanssa. ( Tosin Saksaa vastaan oltaisi todennäköisesti joudutu tistelemaan.)
------Muista, että v.1932 solmitu hyökkäämättömyys-sopimus solmittiin Neuvostoliiton aloiteesta.-----
Annapas esimerkki jostain kansojen välisestä sopimuksesta, joka näyttäisi kestävän ikuisesti. Sellaista ei ole eikä tule vaan jokaisella sopimuksella on oma aikansa ja elinkaarensa. Molotov sanoikin neuvottelijoillemme totuuden mainitessaan hyökkäämättömyyssopimuksesta, että "se on tehty erilaisissa olosuhteissa". Suomalaisten järki vaan ei taida riittää näin vaikeitten asiain käsittelyyn vaan eletään haavemaailmoissa joista seurauksena on sota.
Otetaan sitten esimerkkinä USA:n hallituksen intiaanien kanssa vuosisatojen aikana tehdyt ja ikuisiksi mainostetut sopimukset. Kaikki on USA pettänyt ja se siitä. Ne vain oli tehty erilaisissa olosuhteissa. Kuten oli Suomenkin sujuvasti rikkoma Moskovan rauhansopimus, sekin oli tehty vain jotta itsenäisyys edes säilyisi, ei noudatettavaksi. Tai Pariisin rauhansopimus, sitäkin me noudatamme vain koska voimaa ei riitä sen rikkomiseen.
kyvytön johto nimenomaan salli.
"Ja olisit sallinut Saksan tulla hyökkäyksellään ja valloituksillaan Leningradin porteille ja melkein Moskovaan asti."
jo rakennettu NL:n länsirajalle. Nyt se jäi valloitettujen alueiden taakse. Tosin sitäkään ei kyetty tarpeen tullen käyttämään.
"Ai, mitäkö olisin tehnyt NL:n johtajana? Rakenutanut samanlaisen puolustus-linjan rajoille, kuten Meigeot-linja Ranskan rajalla ja Mannerheim-linja Kannaksella."
Stalin-linja oli paikoin lujempi kuin Maginot. Mannerheim-linja oli lähinnä kenttälinnoitettu asema. Sitä ei voi verrata suurvaltojen järjestelmiin.
Vastaapa itse kysymykseen: Minkäläisiä olosuhteita varten 1932 hyökkämäätömyys-sopimus sitten tehtiin? Mikä teki sopimuksen elinkaaresta niin lyhyen, että se menetti merkityksen vain 7 vuodessa?
Miksi Suomen ja NL:n välillä oli solmitu myös sopimussovitelimenetelystä, jossa oli monta artiklaa sovitelulautakunnan toiminnasta?
Sitten oli vielä 3.7.1933 sopimus hyökkäyskäsitteen määritelystä. Hitler oli tuolloin vallan kahvassa Saksassa, joten se ei voinut olla tekijänä sopimuksen muutumisesta mitätömäksi.
Tässä on turha ottaa esille USA:n sopimusrikkomukset intiaanien kanssa, koska sitä on paheksutu länsimäisessä historiankirjoitukisissa. Sen sijaan kesti 50v. ennen kuin NL tunnusti Stalinin syyllistyneen talvisodan aloitamiseen. En muutenkaan ymmärrä, miksi muiten suurvaltojen rikkomuksia pitäisi sotkea tähän.
Seuraava kommentisi on mielenkiintoinen: " Pariisin rauhansopimus, sitäkin me noudatamme vain koska voimaa ei riitä sen rikkomiseen:"
Noudataisitko sinä tuota periaatetta jos olisit valtion johdossa päätämässä ulkopolitiikasta? Onko sinusta oikein ja perusteltua rikkoa silloin sopimuksia, jos niihin on voimaa? Tämäkö on sinun moraalikäsityksesi valtiosopimuksien suhteen?
Sellaisen johtopäätökseen päätyy, kun lukee sinun perustelujasi siihen, miksi NL oli oikeutettu rikkomaan itse laatimiaan sopimuksia.
Miten suhtautuisit yksityiselämässä henkilöön, joka jatkuvasti rikkoo esimerkiksi tapaamisaikaan kuuluvaa sopimusta, etenkin kun kyseinen henkilö itse olisi ehdottanut ajan, jossa ei pysy?
Voin minä antaa kaksi esimerkkiä kansojen välisestä sopimuksesta, joka näyttää kestävän ikuisesti: Suomen ja Ruotsin välinen raja sovittiin Haminan rauhassa 1809. Siitä saaka Tornionjoki on pysynyt maiden välisenä rajajokena. Toinen on Suomen ja Norjan välinen raja.
Siinä on kaksi esimerkkiä.
Tulikin muuten mieleeni. Aikoinaan kun Irakin rähinä pistettiin käyntiin, niin meikäläisten ulko- tai energiaministeriltä kysyttiin vaikuttaako tuleva/käynnissä oleva sota suomen öljyn saantiin ja valtiovaltaa edustavainen totesi ettei suomen öljy ole koskaan sieltä tullut.
Kuinkakohan paljon suomi NL:n öljystä taloudellisesti hyötyi.
Molotov ja Ribbentrop kumpikin esimerkkejä suuruudenhullusta ylimielisestä venäläisestä ja saksalaisesta. Ribbentrop halusi "von" nimen ja antoi siksi tädinsä adoptoida itsensä. "Vasara" oli taas kotoisin jostain homeisestä venäläisestä köyhästä kylästä ja kärsi aina rajattomasta alemmuuskompleksista. Kummatkin toivottavasti on helvetissä.
Neuvostoliitto lupasi myös Tarton rauhansopimuksessa vuonna 1920 luopua "ikuisiksi ajoiksi kaikista vaatimuksistaan Viron suhteen". Alle kahdessakymmenessä vuodessa olivat jo pyyhkineet lupauksella persettään.
Neuvostoliitto sopi erilaisia sopimuksia aina historiansa heikkoina hetkinä ja kun maan sisäinen tilanne oli sekava.
Erilaisilla sopimuksilla,kuten Tarton rauhansopimus ja Molotov-Ribbentropp sopimus,Neuvostoliitto vain osti aikaa vahvistuakseen.
Neuvostoliitolla ei ollut aikomustakaan noudattaa sopimuksia kuin siihen asti,kunnes se oli tarpeeksi vahva hyökkäämään muiden kimppuun tehdäkseen niille pahaa.
Moraalius on heikkous.
sopimukset on tehty rikottaviksi.