Bonnissa on käynnissä uusiutuvien energioiden konferenssi. Suomen hallitukselle on lähetetty seuraava vetoomus:
"
Vetoomus Suomen hallitukselle
Suomen näytettävä tietä uusiutuvien energialähteiden maailmanlaajuisessa edistämisessä
Ilmastonmuutos on aikamme vakavin ympäristöuhka, jonka ennustetaan aiheuttavan mittaamatonta inhimillistä kärsimystä ja ympäristötuhoa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen harmittomalle tasolle on jo liian myöhäistä, mutta ilmiötä ja sen vaikutuksia voidaan torjua merkittävästi, mikäli toimiin ryhdytään nyt
Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää perustavanlaatuista muutosta energian tuotanto- ja kulutustavoissa maailmanlaajuisesti. Tässä uusiutuvat energialähteet ovat keskeisessä roolissa.
Ilmastonmuutoksen torjumisen rinnalla on kyettävä vastaamaan haasteeseen, jonka kehitysmaiden nopeasti kasvava energiatarve ympäristölle ja kehitykselle asettaa. Liki kaksi miljardia ihmistä on yhä vailla moderneja energiapalveluja. Kun aika menee polttopuiden keräämiseen, rahat kerosiiniin, eikä modernille terveydenhuollolle tai koulutukselle ole edellytyksiä, on köyhyyden kierre valmis ja ympäristö koetuksella.
Ympäristön reunaehdot huomioiva vastaus kehitysmaiden energiahaasteeseen löytyy uusiutuvista energialähteistä ja hajautetusta energiantuotannosta. Vauraiden teollisuusmaiden velvollisuus ja oma etu on tukea näiden kehitystä ja käyttöönottoa kehittyvissä maissa. Tämä ei voi tapahtua ilman uusiutuvien energialähteiden merkittävää lisäämistä samanaikaisesti teollisuusmaissa.
Kesäkuussa 2004 yli tuhat hallitusten, yritysmaailman ja kansalaisyhteiskunnan edustajaa kokoontuu Bonnin historialliseen uusiutuvan energian konferenssiin etsimään keinoja uusiutuvan energian edistämiseen kansainvälisellä yhteistyöllä. Suomi on vauras, korkean elintason maa, jonka luonnonvarojen ja energian kulutus on verrattain suurta. Maallamme on paljon uusiutuvan energian kokemusta, osaamista ja resursseja. Siten Suomella on kaikki edellytykset ja velvollisuus toimia esimerkillisesti konferenssin menestyksen takaamiseksi.
Jotta konferenssi ei tuottaisi pelkkää sanahelinää, vaan veisi Johannesburgin kestävän kehityksen prosessia eteenpäin, on valtioiden osoitettava Bonnissa sitoutuneisuutensa uusiutuvien energialähteiden edistämiseen. Me, ilmastonmuutoksesta ja muista fossiilisten polttoaineiden ympäristövaikutuksista sekä köyhyydestä ja globaalista oikeudenmukaisuudesta huolestuneet kansalaisjärjestöt vetoamme Suomen hallitukseen, jotta se
a) Toimii sen eteen, että EU sitoutuu asettamaan itselleen pitkän tähtäimen tavoitteen uusiutuvien energialähteiden osuudelle energiantuotannossa. Tämän tulee olla vähintään 25 % kaikesta energiasta vuoteen 2020 mennessä. Suomen maakohtaisen tavoitteen suhteen tämä tarkoittaa 35-40 % kaikesta energiasta vuoteen 2020 mennessä, mikä on linjassa Suomen uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman kanssa.
b) Ilmoittaa sitoutuvansa siihen, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä edistävien hankkeiden tukeminen kehitysyhteistyövaroilla, vientiluotoilla ja -takuilla lopetetaan vuoteen 2008 mennessä. Jotta tämä tapahtuisi asteittain, olisi jo vuodesta 2005 lähtien 20 % energiahankkeisiin kehitysyhteistyön, vientitakuiden ja -tukien kautta suunnattavasta julkisista tuista varattava uusiutuvalle energialle.
c) Sitoutuu siihen, että jatkossa kaikille kehitysyhteistyön nimissä tehtäville hankkeille laaditaan kestävä energiasuunnitelma.
d) Edellyttää Maailmanpankkia, Euroopan Investointipankkia ja muita kansainvälisiä kehitysrahoituslaitoksia uudistamaan rahoituspolitiikkaansa niin, että fossiilisten polttoaineiden edistäminen korvaantuu asteittain uusiutuvien energialähteiden edistämisellä.
e) Toimii aktiivisesti sen eteen, että Bonnin kokous toimii lähtölaukauksena jatkuvalle ja kehittyvälle prosessille, jonka tulokset ovat mitattavissa.
Kansainvälisessä energia-, ilmasto- ja kehityspolitiikassa tarvitaan suunnannäyttäjiä. Suomella on nyt mahdollisuus olla yksi niistä. Vetoamme Suomen hallitukseen, jotta se tarttuisi haasteeseen.
Helsingissä 31.5.2004
Suomen YK-liitto Hallituksen puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen
Suomen luonnonsuojeluliitto Toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen
Suomen UNICEF Järjestöpäällikkö Inka Hetemäki
Greenpeace Kampanjavastaava Kaisa Kosonen
WWF Suojelujohtaja Jari Luukkonen
Dodo – Tulevaisuuden elävä luonto Puheenjohtaja Johanna Sinkkonen
Natur och Miljö Verksamhetsledare Bernt Nordman
Luonto-Liitto Pääsihteeri Lotta Ruokanen
Kansalaisjärjestöjen vientiluottokampanja Tove Selin
Maan ystävät Puheenjohtaja Leo Stranius
yhteistyössä Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen kanssa
"
http://www.dodo.org/tulosta/muuta/vetoomus_suomen.html
"
Vetoomus Suomen hallitukselle
Suomen näytettävä tietä uusiutuvien energialähteiden maailmanlaajuisessa edistämisessä
Ilmastonmuutos on aikamme vakavin ympäristöuhka, jonka ennustetaan aiheuttavan mittaamatonta inhimillistä kärsimystä ja ympäristötuhoa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen harmittomalle tasolle on jo liian myöhäistä, mutta ilmiötä ja sen vaikutuksia voidaan torjua merkittävästi, mikäli toimiin ryhdytään nyt
Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää perustavanlaatuista muutosta energian tuotanto- ja kulutustavoissa maailmanlaajuisesti. Tässä uusiutuvat energialähteet ovat keskeisessä roolissa.
Ilmastonmuutoksen torjumisen rinnalla on kyettävä vastaamaan haasteeseen, jonka kehitysmaiden nopeasti kasvava energiatarve ympäristölle ja kehitykselle asettaa. Liki kaksi miljardia ihmistä on yhä vailla moderneja energiapalveluja. Kun aika menee polttopuiden keräämiseen, rahat kerosiiniin, eikä modernille terveydenhuollolle tai koulutukselle ole edellytyksiä, on köyhyyden kierre valmis ja ympäristö koetuksella.
Ympäristön reunaehdot huomioiva vastaus kehitysmaiden energiahaasteeseen löytyy uusiutuvista energialähteistä ja hajautetusta energiantuotannosta. Vauraiden teollisuusmaiden velvollisuus ja oma etu on tukea näiden kehitystä ja käyttöönottoa kehittyvissä maissa. Tämä ei voi tapahtua ilman uusiutuvien energialähteiden merkittävää lisäämistä samanaikaisesti teollisuusmaissa.
Kesäkuussa 2004 yli tuhat hallitusten, yritysmaailman ja kansalaisyhteiskunnan edustajaa kokoontuu Bonnin historialliseen uusiutuvan energian konferenssiin etsimään keinoja uusiutuvan energian edistämiseen kansainvälisellä yhteistyöllä. Suomi on vauras, korkean elintason maa, jonka luonnonvarojen ja energian kulutus on verrattain suurta. Maallamme on paljon uusiutuvan energian kokemusta, osaamista ja resursseja. Siten Suomella on kaikki edellytykset ja velvollisuus toimia esimerkillisesti konferenssin menestyksen takaamiseksi.
Jotta konferenssi ei tuottaisi pelkkää sanahelinää, vaan veisi Johannesburgin kestävän kehityksen prosessia eteenpäin, on valtioiden osoitettava Bonnissa sitoutuneisuutensa uusiutuvien energialähteiden edistämiseen. Me, ilmastonmuutoksesta ja muista fossiilisten polttoaineiden ympäristövaikutuksista sekä köyhyydestä ja globaalista oikeudenmukaisuudesta huolestuneet kansalaisjärjestöt vetoamme Suomen hallitukseen, jotta se
a) Toimii sen eteen, että EU sitoutuu asettamaan itselleen pitkän tähtäimen tavoitteen uusiutuvien energialähteiden osuudelle energiantuotannossa. Tämän tulee olla vähintään 25 % kaikesta energiasta vuoteen 2020 mennessä. Suomen maakohtaisen tavoitteen suhteen tämä tarkoittaa 35-40 % kaikesta energiasta vuoteen 2020 mennessä, mikä on linjassa Suomen uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman kanssa.
b) Ilmoittaa sitoutuvansa siihen, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä edistävien hankkeiden tukeminen kehitysyhteistyövaroilla, vientiluotoilla ja -takuilla lopetetaan vuoteen 2008 mennessä. Jotta tämä tapahtuisi asteittain, olisi jo vuodesta 2005 lähtien 20 % energiahankkeisiin kehitysyhteistyön, vientitakuiden ja -tukien kautta suunnattavasta julkisista tuista varattava uusiutuvalle energialle.
c) Sitoutuu siihen, että jatkossa kaikille kehitysyhteistyön nimissä tehtäville hankkeille laaditaan kestävä energiasuunnitelma.
d) Edellyttää Maailmanpankkia, Euroopan Investointipankkia ja muita kansainvälisiä kehitysrahoituslaitoksia uudistamaan rahoituspolitiikkaansa niin, että fossiilisten polttoaineiden edistäminen korvaantuu asteittain uusiutuvien energialähteiden edistämisellä.
e) Toimii aktiivisesti sen eteen, että Bonnin kokous toimii lähtölaukauksena jatkuvalle ja kehittyvälle prosessille, jonka tulokset ovat mitattavissa.
Kansainvälisessä energia-, ilmasto- ja kehityspolitiikassa tarvitaan suunnannäyttäjiä. Suomella on nyt mahdollisuus olla yksi niistä. Vetoamme Suomen hallitukseen, jotta se tarttuisi haasteeseen.
Helsingissä 31.5.2004
Suomen YK-liitto Hallituksen puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen
Suomen luonnonsuojeluliitto Toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen
Suomen UNICEF Järjestöpäällikkö Inka Hetemäki
Greenpeace Kampanjavastaava Kaisa Kosonen
WWF Suojelujohtaja Jari Luukkonen
Dodo – Tulevaisuuden elävä luonto Puheenjohtaja Johanna Sinkkonen
Natur och Miljö Verksamhetsledare Bernt Nordman
Luonto-Liitto Pääsihteeri Lotta Ruokanen
Kansalaisjärjestöjen vientiluottokampanja Tove Selin
Maan ystävät Puheenjohtaja Leo Stranius
yhteistyössä Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen kanssa
"
http://www.dodo.org/tulosta/muuta/vetoomus_suomen.html
Vastaukset 22
Vanhimmat
Mitäpä nuo allekirjoittaneet energia-asioista oikeastaan ymmärtävät.
Aivan ilmeisesti enemmän kuin me täällä.
Ei ollenkaan ilmeistä.
Milläs perustelet tuon väitteesi? Oliko joukossa yhtäkään, energia-alalle koulutusta omaavaa?
"Milläs perustelet tuon väitteesi?"
Palstan kirjoittelun tason perusteella.
"Oliko joukossa yhtäkään, energia-alalle koulutusta omaavaa?"
En tiedä. Kysymyshön kuului: "Mitäpä nuo allekirjoittaneet energia-asioista oikeastaan ymmärtävät."
Johon vastasin: "Aivan ilmeisesti enemmän kuin me täällä."
Ja allekirjoittaneet oli
"Suomen YK-liitto Hallituksen puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen
Suomen luonnonsuojeluliitto Toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen
Suomen UNICEF Järjestöpäällikkö Inka Hetemäki
Greenpeace Kampanjavastaava Kaisa Kosonen
WWF Suojelujohtaja Jari Luukkonen
Dodo – Tulevaisuuden elävä luonto Puheenjohtaja Johanna Sinkkonen
Natur och Miljö Verksamhetsledare Bernt Nordman
Luonto-Liitto Pääsihteeri Lotta Ruokanen
Kansalaisjärjestöjen vientiluottokampanja Tove Selin
Maan ystävät Puheenjohtaja Leo Stranius
yhteistyössä Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen kanssa
"
Kun kerran näyttäisi joukosta puuttuvan enrgia-alan edustajat. Niin silloin koko Bonnin konferenssi suupistuu vain ekouskovaisten julkilausumaksi. Se täytyy ottaa huomioon kun lukee ko. tekstiä ja yrittää tulkita sitä.
"Kun kerran näyttäisi joukosta puuttuvan enrgia-alan edustajat. Niin silloin koko Bonnin konferenssi suupistuu vain ekouskovaisten julkilausumaksi. Se täytyy ottaa huomioon kun lukee ko. tekstiä ja yrittää tulkita sitä."
Sinulla ilmeisesti on parempaa tietoa osanottajista. Olisin kiinnostunut niistä, koska mulla on vain tämmönen tieto:
"Kesäkuussa 2004 yli tuhat hallitusten, yritysmaailman ja kansalaisyhteiskunnan edustajaa kokoontuu Bonnin historialliseen uusiutuvan energian konferenssiin etsimään keinoja uusiutuvan energian edistämiseen kansainvälisellä yhteistyöllä."
Kyseessä ei ollut Suomen kokousedustajat, vaan eri järjestöjen esittämä kannanotto hallitukselle siitä, mitä heidän mukaansa Bonnissa tulisi käsitellä ja ottaa huomioon.
Siitä tuleekin mieleen minkälaiseen lopputulokseen kokouksessa lopulta päädyttiin?
Viestini perustui puhtaasti esittämääsi listaan.
Lopputulos lienee plusmiinusnolla:
"
Otsikko Maailmanpankki lupaa lisää rahaa uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen
Julkaisuaika 02.06.2004 20.22
Palvelu Uutiset
Maailmanpankki lupaa lisätä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen tähtäävien projektien rahoittamista lähivuosina. Pankin edustaja ilmoitti asiasta Bonnissa, jossa yli 150 maan edustajat etsivät keinoja lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
Maailmanpankki aikoo lisätä uusiutuvia energialähteitä koskeville projekteille annettavien lainojen määrää 20 prosenttia vuodessa viiden vuoden ajan.
Tämä merkitsisi sitä, että lainarahat tuplaantuisivat noin 200 miljoonaan dollariin vuodessa vuoteen 2010 mennessä.
Kansainvälisen energiajärjestön lukujen mukaan uusiutuvien energiamuotojen osuus kaikesta energiankäytöstä oli vuonna 2000 vain 5 prosenttia. Hiilen ja kaasun osuus oli 50 prosenttia, öljyn 38 ja ydinenergian 7 prosenttia.
Vuoteen 2030 mennessä öljyn osuuden odotetaan pysyvän ennallaan, ja uusiutuvienkin arvellaan kasvavan vain hiukan.
Uusiutuviin energiamuotohin luetaan tuuli-, aurinko-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä vuorovedestä ja aalloista saatava energia. Suomessa mukaan lasketaan myös turve, jota monissa muissa maissa pidetään fossiilisena energianlähteenä sen aiheuttamien suurten hiilidioksidipäästöjen vuoksi.
STT, DPA, AFP
"
www.yle.fi
Kun tässä nyt oikein kierosti tulkitsee asioita, tuossa alapuolella olevassa viestissäni 'Kiina: v.2010 uusiutuvia 10%', joka oli Kiinan kokouksessa esittämä ilmoitus, ja edelleen sen alla viestissä 'Parametrejä' kohta
"Mm. Maailmanpankki ei antanutkaan hankkeelle lainaa sen haittojen selvittyä."
voi hyvinkin liittyä siihen, että nyt Maailmanpankilla onkin rahaa uusiutuvien energioiden lainojen lisäämiseen :)
Listassa oli Suomen hallitukselle lähettämän vetoomuksen allekirjoittajien nimet. Osanottajista pikkuisen tietoa toisesta uutisesta:
"Bonnissa tiistaina alkaneeseen nelipäiväiseen energiakokoukseen osallistuu yli 3 000 asiantuntijaa ja hallitusten edustajaa 150 maasta.
...
Suomesta kokoukseen osallistuu virkamiesvaltuuskunta. Ministerikokoukseen osallistuu kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen. Paikalla on myös kansalaisjärjestöjen edustajia.
Ministeriön teollisuusneuvos Sirkka Vilkamo ..."
Suomen hallitukselle lähetettyä vetoomusta ei tietenkään ole laatinut ministeriön virkamiehet, vaan allekirjoittajat. Bonnin kokouksella ei ilmeisesti ole mitään muuta tekemistä, kuin yhteinen ajankohta, tarkoitushakuisesti laatijoiden oman agendan ajamiseksi Helsingissä tehdyn tekstin kanssa. Tekstin perustana oleva "asiantuntemus" on kokonaan peräisin tekstin kirjoittajilta, ei virkamiesasiantuntijoilta.
"
Eurooppa-politiikassa hän puolestaan ei valitsisi brittien tietä politiikan suunnaksi, vaan sellaisen porvarillisuuden, ”ettei tarvitse olla sosiaalidemokraatti huolehtiakseen sosiaalisesta hyvinvoinnista tai vihreä pitääkseen huolta elämän säilymisestä jatkossakin maapallolla” .
"
Vaikea uskoa, että ydinvoimaa innokkaimmin kannattavan puolueen (Kokoomus) edustaja on noin hyvin ymmärtänyt vihreiden tavoitteen ja vieläpä rohkenee kertoa sen julkisesti!
Kysymyksessähän on tietysti silloin Sirpa Pietikäinen (ylläolevan vetoomuksen 1. allekirjoittaja), joka piti kammeta pois ympäristöministerin pallilta liiallisen ydinvoimavastaisuuden vuoksi (tuo on oma muistikuvani; en kovin innokkaasti seuraa politiikkaa).
Entisen ympäristöministerin asiantuntevuutta energia-asioissa ei voi epäillä. Uusiutuvia on saatava nimenomaan kehitysmaihin, sillä ydinvoima siellä on aivan liian vaarallista koko maailmankin kannalta.
lainaus löytyy sivulta
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=54517
(Pietikäinen: Kokoomus eroon valtionhoitajaroolista, 4.6.2004)
Eivät ydinvoima ja uusiutuvien energialähteiden käyttö ole ristiriidassa keskenään. Katso nyt vaikka Ruotsin energiahuoltoa..
"
Kiina sitoutui uusiutuvien energialähteiden käyttöön
07.06.2004
Kiina on asettanut tavoitteekseen tuottaa 10 prosenttia energiantarpeestaan uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2010 mennessä. Lupauksellaan Kiina hämmästytti monia kansainvälisessä, uusiutuvia energialähteitä käsitelleessä kokouksessa Bonnissa. Samassa kokouksessa Euroopan investointipankki ilmoitti korottavansa merkittävästi uusiutuvien energialähteiden kehitykseen suunnattujen lainojensa osuutta.
"
http://fi.oneworld.net/article/archive/3531/
Sivulla on linkki uutisen täydellisen, englanninkielisen tekstin sivulle
"Kiina on asettanut tavoitteekseen tuottaa 10 prosenttia energiantarpeestaan uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2010 mennessä."
Kolmen solan padon valmistuessa se tuottaa 11% kiinan käyttämästä sähköstä. 2 miljoonaa ihmistä on siirretty kodeistaan kaikenkaikkiaan 2.3km pitkän padon tuottaman patoaltaan tieltä. Korkeutta pudotukselle tulee huikeat 180 metriä. Padon rakennus tulee kestämään kaikenkaikkiaan 17 vuotta ja valmistuu 2009. Rahaa on tuhlaantunut 20 miljardia euroa.
Harmi, ettei maailman kolmanneksi suurin joki kulje meidän maamme läpi ja vielä niin, että sattuisi kulkemaan syvässä solassa...
Ehkä konferenssiin osallistujat sitten hämmästyivätkin sitä, mitä muuta energiaa kiinalaiset enää tarttiskaan kuin sen vesivoimalan.
"
Otsikko Kiinaan neljä uutta ydinvoimalaa
Julkaisuaika 26.05.2004 12.34
Palvelu Uutiset
Kiinassa aloitetaan neljän uuden 1 000 megawatin ydinvoimalan rakentaminen vielä tämän vuoden aikana, kertoo China Daily -lehti. Kaikkien voimaloiden suunnittelu ja rakentaminen perustuvat kiinalaiseen teknologiaan.
Yksi voimaloista rakennetaan itäiseen Zhejiangin maakuntaan ja yksi eteläiseen Guamgdongin maakuntaan.
Tällä hetkellä Kiinassa on yhdeksän toiminnassa olevaa ydinvoimalaa, joiden joukossa muun muassa yksi ranskalainen ja kaksi kanadalaista. Lisäksi rakenteilla on kaksi venäläistä reaktoria.
Ydinvoiman osuus Kiinan energiatuotannosta on noin 2,3 prosenttia, kun kansainvälinen keskiarvo on 16 prosenttia.
Kiinan ydinvoimateollisuuden arvioidaankin kasvavan voimakkaasti lähivuosina ja maan odotetaan nelinkertaistavan ydinvoimatuotantonsa nykytasosta 36 000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa vuosittain ainakin kahta uutta 1 000 MW:n voimalaa.
AFP, STT
"
www.yle.fi
"Padon vesivoimaloiden 26 700-megawattiset turbiinigeneraattorit tulevat suunnitelmien mukaan tuottamaan saman verran energiaa kuin 18 keskikokoista kiinalaista ydinvoimalaa."
http://global.finland.fi/tietopankki/maat.php?id=16
(Jangtse on valjastettu)
Hirmuinen on hanke. Linkki kannattaa avata taustan selvittämiseksi. Mm. Maailmanpankki ei antanutkaan hankkeelle lainaa sen haittojen selvittyä. Ja
"Kalliille hankkeelle on sinänsä vankka peruste. Yli 1,3 miljardin asukkaan maan elintason nostaminen vaatii valtavat määrät energiaa."
Kaikkea sitä elintason nostamiseksi ollaankin valmiita tekemään. Mutta tuo on vasta alkua. Kun kulutus pääsee vauhtiin, jonkun jossain on jo pakko alkaa tinkiä omasta kulutuksestaan - tai sitten kuluttajia ruvetaan massiivisesti vähentämään.
Kun nyt vastaaja on innostunut näistä lehdistötiedotteista. Niin ajattelin että jotkut voivat haluta itse katsoa mistä oikein on kyse joten tässä olisi Bonnin konferenssin webbiosoite:
http://www.renewables2004.de
Oli ihan hyvänväriset sivut.
"ajattelin että jotkut voivat haluta itse katsoa mistä oikein on kyse"
eikö kyse ole siitä, että kun johannesburgissa ei uusiutuvien kehitykselle annettu selkeitä tavoitteita, joihin olisi myös sitouduttava, niitä tässä niitä yritettiin saada aikaan edes vähän?
Ei saatu. Ja Johannesburgin maininnat ydinvoiman ja fossiilisten polttoaineiden käytön edistämisestä ovat edelleen voimassa.
Ne kulkevat käsi kädessä.