Kristityn halu ja tehtävä on julistaa evankeliumia, ilosanomaa syntien anteeksisaamisesta ja mahdollisuudesta elää yhteydessä Jumalaan. Sitä sanomaa voidaan julistaa hyvin eri tavoin.
Osa kristityistä käyttää julistaessaan runsaasti raamatunlauseita ja vetoaa esittämiensä asioiden tueksi Raamattuun.
Tämä tyyli on hyvin käyttökelpoinen sellaisessa yhteiskunnassa, jossa Raamattuun uskotaan tai jossa sen sisältö vähintäinkin tunnetaan. Sata vuotta sitten Suomi oli sellainen yhteiskunta, mutta ei ole enää. Nykyisessä tilanteessa tällaisella evankelionnilla on vain vähän vastakaikua, koska Raamattu ei ole ihmisille ennestään tärkeä.
Toinen tyyli on yrittää hakea hengelliselle sanomalle tukea tieteestä. Evoluutiokeskustelu kreationistisesta näkökulmasta on sellaista, samoin viittaaminen historiantutkimukseen.
Kuitenkaan tämä ei ole evankeliointia sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan esievankeliointia, jolla halutaan herättää ihmisissä ensin usko Raamatun auktoriteettiin ennen kuin voidaan alkaa esittää tietoa Jeesuksesta. Toivotaan voitavan luoda kosketuspintaa aiheeseen.
Kolmas tyyli on tuoda Raamatun kertomukset ja opetukset nykyaikaan: ajankohtaistetaan asioita, jotta ne kiinnostaisivat ihmisiä. Monet Jeesuksen vertaukset sopivat hiukan nykyaikaistettuna 2000 -luvun elämänmenoon, kunhan sanoma säilyy.
Keskusteluilla etiikan soveltamisesta esim. uuden lääketieteen ongelmakohtiin tai esittämällä Jeesuksen kertomukset teatterin keinoin uudistettuina versioina voidaan kristillistä sanomaa tuoda esille.
Tämä kolmas tyyli on kenties eniten ihmistä puhutteleva. Otetaan asiat esille niin, että ne vetoavat henkilökohtaisesti.
Kaikkein vähiten evankelioivaa on pelkän lain esittäminen. Se herättää vastustusta, siitä halutaan eroon. Kristinuskoon kuuluu aina lain ohella myös evankeliumi. Ihmisiä ei voi vain sitoa, ellei ole valmis myös päästämään.
Evankelioidessa on myös otettava huomioon Jumalan luova Henki, josta kaikki loppujen lopuksi riippuu eikä ole syytä luottaa pelkkiin metodeihin. Evankeliointi edellyttää rukousta ja valmistelua. Liian vähäinen muotoseikkojen huomioonottaminen samoin kuin liiallinen ovat esteitä evankelioimiselle.
Itse olen kokeillut kaikkia tyylejä ja huomannut niiden vaikutukset käytännössä. Tällä foorumilla olen pyrkinyt välttämään kaikenlaista evankeliointia ja enemmänkin vain ottanut aiheita esiin. Evankeliointi netissä ei ole kovin hedelmällistä, paljon parempi on tehdä se tosielämässä kasvoista kasvoihin.
En halua, että nyt aletaan tentata minua henkilönä, vaan haluaisin mielipiteitä itse aiheesta. Siksi otin sen esille.
Osa kristityistä käyttää julistaessaan runsaasti raamatunlauseita ja vetoaa esittämiensä asioiden tueksi Raamattuun.
Tämä tyyli on hyvin käyttökelpoinen sellaisessa yhteiskunnassa, jossa Raamattuun uskotaan tai jossa sen sisältö vähintäinkin tunnetaan. Sata vuotta sitten Suomi oli sellainen yhteiskunta, mutta ei ole enää. Nykyisessä tilanteessa tällaisella evankelionnilla on vain vähän vastakaikua, koska Raamattu ei ole ihmisille ennestään tärkeä.
Toinen tyyli on yrittää hakea hengelliselle sanomalle tukea tieteestä. Evoluutiokeskustelu kreationistisesta näkökulmasta on sellaista, samoin viittaaminen historiantutkimukseen.
Kuitenkaan tämä ei ole evankeliointia sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan esievankeliointia, jolla halutaan herättää ihmisissä ensin usko Raamatun auktoriteettiin ennen kuin voidaan alkaa esittää tietoa Jeesuksesta. Toivotaan voitavan luoda kosketuspintaa aiheeseen.
Kolmas tyyli on tuoda Raamatun kertomukset ja opetukset nykyaikaan: ajankohtaistetaan asioita, jotta ne kiinnostaisivat ihmisiä. Monet Jeesuksen vertaukset sopivat hiukan nykyaikaistettuna 2000 -luvun elämänmenoon, kunhan sanoma säilyy.
Keskusteluilla etiikan soveltamisesta esim. uuden lääketieteen ongelmakohtiin tai esittämällä Jeesuksen kertomukset teatterin keinoin uudistettuina versioina voidaan kristillistä sanomaa tuoda esille.
Tämä kolmas tyyli on kenties eniten ihmistä puhutteleva. Otetaan asiat esille niin, että ne vetoavat henkilökohtaisesti.
Kaikkein vähiten evankelioivaa on pelkän lain esittäminen. Se herättää vastustusta, siitä halutaan eroon. Kristinuskoon kuuluu aina lain ohella myös evankeliumi. Ihmisiä ei voi vain sitoa, ellei ole valmis myös päästämään.
Evankelioidessa on myös otettava huomioon Jumalan luova Henki, josta kaikki loppujen lopuksi riippuu eikä ole syytä luottaa pelkkiin metodeihin. Evankeliointi edellyttää rukousta ja valmistelua. Liian vähäinen muotoseikkojen huomioonottaminen samoin kuin liiallinen ovat esteitä evankelioimiselle.
Itse olen kokeillut kaikkia tyylejä ja huomannut niiden vaikutukset käytännössä. Tällä foorumilla olen pyrkinyt välttämään kaikenlaista evankeliointia ja enemmänkin vain ottanut aiheita esiin. Evankeliointi netissä ei ole kovin hedelmällistä, paljon parempi on tehdä se tosielämässä kasvoista kasvoihin.
En halua, että nyt aletaan tentata minua henkilönä, vaan haluaisin mielipiteitä itse aiheesta. Siksi otin sen esille.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Paras evankelioinnin laji sinulta
unohtui: "evankeliumi" salopiksi, mysteeriksi.
Kristillinen kirjallisuus kielletyksi, Raamatun
hallussapito rikokseksi. Jos joku kysyy sinulta
uskonasioista, vaikenet, vaikenet, sitten hiukan
raotat suupieltäsi, ja lupaat puhua lisää viikon
päästä, jos on pakko.
Kaikki salainen kiinnostaa, kielletty
kiihottaa. Sopinee uskonasioihinkin, jos joku
niitä välttämättä haluaa tuputtaa.
Ei evankelioinnin pitäisi olla torikauppaa ja
manipulointia. Olisi vastenmielistä tulla
kenenkään "evankelioimaksi". Ja välttäminen
onkin onnistunut tähän mennessä - niin uskonnon
kuin politiikankin kohdalla.
Totta, niin unohtui. Tuo tyyli oli aikoinaan vallalla yhteiskunnissa, joissa uskonnonvapaus oli rajoitettua. Se oli hyvin menestyksekäs tapa tuoda asiat julki.
Muistathan myös sen, että varhaisimmat
kristityt kohtasivat sekä perinteisten
juutalaisten että Rooman valtakunnan
vastustuksen? Kristinoppia joutui harjoittamaan
jatkuvan vainon, pilkan ja jopa omaisuuden ja
hengen menettämisen uhalla.
Kristillisen sanoman levittäminen oli
uhkarohkeaa, samoin sen vastaanottaminen.
Kristittyjen ehtoolliset ym. menot jouduttiin
toimittamaan julkisuudelta salassa, mikä sai
tietämättömät vertaamaan niitä mysteeriuskontojen
verisiin ja "perversseihin" riitteihin.
Nykyajan kristityiltä liian usein puuttuu se ehdoton rakkaus asiaansa , Herraansa ja lähimmäisiinsä, niin että olisivat valmiit ottamaan vastaan kaiken sen vihan ja pilkan, minkä todellisuudessa ovat valinneet - ehkä itseltänikin. Vainoissa veri punnitaan ja otetaan selvää, kuka todella uskoo. Ja onhan sellaisella luonnollisestikin myös kiinnostusta herättävä vaikutus.
ANARKISTI. Se olet sanonut olevasi,
anarkistisella tavalla toimit. Se mitä edustat on
jotakin aivan muuta kuin esität päällisin puolin,
tosin paperisilla, toisaalta mieltä suututtavilla
tavoilla. Kiihotus, se on sinun ja sinun
kaltaistesi tärkein keino. Siksi nostat yhä
uudestaan esiin absurdeja kysymyksiä, joihin ei
tietenkään ole mitään ratkaisua.. Siksi vaikenet
etkä vastaa aiheellisiin kysymyksiin. Tämä
touhusi on mahdollista vain netissä.. se on
propagandaa ja manipulaatiota. Uskosta sinä et
ymmärrä mitään, valitettavasti. Mitä sinulle
onkaan tapahtunut?
Missä on sinun AIVOSI?
Sinulle on postia vastauksena siihen tekstiisi, jossa "analysoit" motiivejani tuolla ylempänä olevan otsikon alla.
Kiitos kauniista sanoistasi, ja siunausta. Sinä et ole käärme, olet enkeli.
Eiköhän kaikki evankelioinnin lajit-myös tämä
kutsumasi esievankeliointi-ole evankeliointia.
Kaikenlaista evankeliointia mielestäni
tarvitaan,sillä ihmisten epäuskossa itsessäänkin
on eroavuuksia.
On ensiksi vakavamielinen humanisti,joka uskoo
arvoihin ja joka itse on kristillisen kulttuurin
ja kristillisen sivistyksen läpitunkemien
sukupolvien luomus.Sitten on monen ei-
kristillisen filosofian vakaumuksellisia
puolustajia.Esim. marxilaiset tai
muhamettilaiset.Kolmantena voisi tulla vaikka
ihmisluokka,joka suhtautuu ilmeisen
välinpitämättömästi kaikkiin totuutta ja arvoa
koskeviin kysymyksiin,ja joka on niin paljon
kiinnostunut itsestään ja maailmallisista
tarpeistaan ja nautinnoistaan,ettei se välitä
lainkaan näistä asioista.Sitten on vielä kaikkein
radikaalein luokka,nimittäin ihmiset,jotka
tahallisesti tai kyynillisesti halveksivat
kaikkea totuutta ja arvoa ja ylentävät
itsekoroituksen,joko kansallisen kuten
natsismi,tai yksilöllisen kuten ateismi
uskonnollisen hartauden asteelle.
Kuitenkin sanoisin,että jonkinlainen sielullinen
yhtymäkohta jokaisen ryhmän edustajan ja
kristityn välillä on löydettävissä,josta dialogi
voi alkaa.Esim.vaikkapa marxilaisten pyrkimys
sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen on yhteistä
kristittyjen kanssa ja josta juttu voi alkaa.
Meidän on siis kaiken kaikkiaan oltava valmiit
kohtaamaan mitä erilaisimpia ihmisluokkia ja
siksi näkisinkin,että kaikenlaista evankeliointia
tarvitaan.Siten on myös hyvä,että meitä
kristittyjäkin on niin monenlaisia,koska
jokaiselle riittää sektoria.
Sitä en oikein ymmärrä,että mikset pidä
nettievankeliointia juuri missään arvossa ?
Siunausta sulle Baskeri !
En tarkoittanutkaan tehdä täydellistä luetteloa, joten hyvä kun jotkut täydentävät asiaa ja näkevät toiselta kannalta.
Nettievankelioinnista: se ei näytä täällä nyt oikein tuottavan tulosta, kun katsoo uskovaisten saamia vastauksia ( en puhu omistani). Tietenkin sillä voi olla kauaskantoisempia seurauksia tosielämässä, nehän eivät tänne näy. En vain ole vakuuttunut, sori. Siunausta sinnekin.
Monilla palstoilla on alatyylisiä vastauksia.
Niin edelläkin. Onneksi vieressä on kohta,jossa
voi tällaisesta ilmoittaa. Skeptikkojen www
sivuilla voisi monille viisastelijoille olla
sopivampaa seuraa kuin täällä.
Yksinkertaiset sielut eivät kerta kaikkiaan pysty
vastaanottamaan uskonnollista tai filosofista
sanomaa.
Ja taas uskonveljet täällä kaunistelevat
tekosiaan minkä suinkin kerkeävät ja toisiansa
tukevat näissä hämäyksissä. Evankeliointia
(ilosanoman julistamista) ei ole kuin kahden
sorttista: väärää ja oikeaa.
Se oikea on sitä, että pitää tätä ilosanomaa
esillä ja tarjolla mahdollisimman positiivisessa
sävyssä ja silloin kun sitä aktiivisesti
kysytään. Se pitää parhaimmillaan sisällään
nöyrän ja rehellisen todistuksen siitä, miten
itse on sen sanoman löytänyt ja vastaanottanut ja
mitä se on vaikuttanut. Pidemmälle kehitettynä se
myös uskaltautuu todelliseen analyysiin eli
epäilyksenkin esilleottamiseen.
Ja sitten on se väärä, jota tällä palstalla
eniten näkee. Se perustuu psyykiseen
vaikuttamiseen eli manipulaation. Siinä käytetään
hyväksi objektin (nimenomaan ohjektin)
tunnetiloja, niihin vaikuttamista ja
herkistelemistä liikuttavien ja naivien
tarinoiden avulla ja iskemistä suoraan suoneen
silloin kuin ohjektin psyyken
puolustusjärjestelmä on heikoin eli kun
ohjektilla on ahdistus, murhe tai syyllisyys,
jostain asiasta. Tätä ahdistusta kutsutaan
etsikkoajaksi ja Jumalan puhutteluksi ja silloin
on koukku valmis. Silloin voi aina vedota myös
ihmisen kuolemanpelkoon ja köysi yhä kiristyy.
Yksinkertainen rakkauden sanoma ja lupaus
paremmasta elämästä ainakin kuoleman jälkeen käy
tällöin kaikista parhaiten kaupaksi.
Se mistä te hymistelette on pelkkää turhaa
yritystä kampittaa älyllinen uskon kritiikki,
joka sataprosenttisesti on tuomittu
epäonnistumaan.
Jotenkin vain täällä evankelioivilta (pitäisi kai
panna lainausmerkkeihin), näiltä
paperinmakuisilta ja tekotunteellisilta veikoilta
puuttuu kontakti niihin joitten kanssa ja joille
puhuvat (tai kuvittelevat?)... En hae täältä
evankeliumia, vaan ihmisiä.. muutamia olen
tavannutkin ja saanut kontaktin. Kyllä
ystävällisyydessä ja tavallisuudessa, langan
löytämisessä on moninkertaisesti enemmän oikeaa
evankeliumia kuin hämrissä manipuloijissa. On
täällä joskus helmiäkin.
sinä puhut evankelioinnista aivan kuin Jumala
olisi joku hirvitys jota pitää vältellä?
Evankeliumi menee perille jos on mennäkseen oli
tunnetila minkälainen tahansa. Emme me "iske"
yhtään mihinkään. Ei usko tee vajaaälyiseksi tai
tarkoita sitä että omat aivot on vedetty vessasta
alas... ei usko kahlitse. Usko vapauttaa.
Evankeliointia voi arvostella ilman että
arvostelee Jumalaa. Voi arvostella evankelioimista
ilman oletusta, että Jumala olisi hirvitys.
Evankelioiminen on aivopesunomaista
käännyttämistä. Taitava evankelioitsija osaa
löytää ihmisten heikot kohdat. Hyvä evankelista
osaisi aivopestä ihmisiä vaikka natsipuolueeseen.
Hitlerhän oli mestari "evankelista".
"Usko vapauttaa". Ei ainakaan tiukkaan me-vastaan
pakanat-henkeen perustuvat lahkot vapauta
uskollaan. Tuollaiseen uskonnolliseen yhteisöön
kuuluvat ihmiset ovat erittäin epävapaita. He
joutuvat joka käänteessä ajattelemaan mitä muut
uskovat ajattelevat. Lestadiolaisen perheen
tyttäret eivät voi pitää korvakoruja, meikata tms.
Onko se vapautta? Olutta ei voi juoda (kuin
salaa). Teeveetä ei sallita (johtaa siihen, että
teevee ja antenni ovat piilossa). Ihmiset
aivopestään uskomaan että he olisivat vapaita.
Ihmettelen evankelioimisen motiiveja ylipäätään.
No, puhujalla tietysti on itsekkäät motiivit.
Mutta, miksi uskovaiset yhä uudelleen ja uudelleen
haluavat kuulla samat tarinat? Kai se on sitä
lauman pitämissä kurissa ja herrannuhteessa.
Okei. Oletetaan että minä evankelioin sulle.
Evankeliumi on sitä että kerrotaan Jumalasta ja
Jeesuksesta. He ovat siis aivopesun tuotoksia?
Puhut ihan kuin uskoontulemista pitäisi vältellä
viimeiseen asti. Pitää välttää olemasta "heikko"
ettei evankelista pääse yllättämään? Olet heikko,
jos et uskalla luottaa Jumalaan.
Ja niistä motiiveista... kerrohan, mitä minä
siitä saan että evankelioin sinulle? Vastaus: en
yhtään mitään. Olisin itsekäs jos evankelioisin
sulle sen takia että saisin rahaa tai muuta
sellaista. Miksi mä sitten lähden lähes joka
viikonloppu kertomaan läheisiin kuntiin
nuorisolle Jeesuksesta? Sen takia, että Jeesus
rakastaa meitä kaikkia. Mä haluan että kaikki
sais tuntea sen mitä on ottaa se rakkaus vastaan.
Yleensä uskovien keskuudessa meikkaaminen on ihan
sallittua. Ja se että "saa" juoda kaljaa... onko
se vapautta? Miksi kaljaa pitäisi juoda? Onko se
niin kauheaa olla selvänä ja muistaa seuraavana
päivänä mitä on sanonut ja tehnyt?
Ja sitäpaitsi mistä lahkoista sä puhut? Mä en
ainakaan tiedä mitään "me vastaan ei-uskovat"
henkistä lahkoa... kerro mulle.
No, siunausta sullekin.
(toivoo ERITTÄIN VAPAA uskova) =)
"...juoda kaljaa... onko se vapautta? Miksi kaljaa
pitäisi juoda? Onko se niin kauheaa olla selvänä
ja muistaa seuraavana päivänä mitä on sanonut ja
tehnyt?"
Niinpä. Ei varmasti ole kauheaa. Tosin, minä juon
olutta, eikä minulta ole kertaakaan mennyt muisti.
Aina olen muistanut seuraavana päivänä edellisen
päivän asiat, eikä ole paljon ollut tarvetta
katua. "...juoda kaljaa...onko se vapautta?"
Kyllä, nimittäin se ei ole vapautta, jos
oluenjuominen on kiellettyä. En edes käsitä miksi
uskovaispiireissä alkoholista tehdään syntiä.
Ehtoollisella otetaan huikat. Jeesus joi, jopa
itse valmisti alkoholia. Ei Raamattu kerro
Jeesuksen paheksuneen alkoholia, päinvastoin.
Seuraavassa alkoholikielteisille uskovaisille
luettavaa Suuresta Kirjasta:
4. Moos. 14:26 "... ja osta sillä rahalla kaikkea,
mitä haluat, joko raavaita tai lampaita, viiniä
tai väkijuomaa, kaikkea, mitä mielesi tekee, ja
syö siellä Herran, sinun Jumalasi, edessä ja
iloitse, sinä ja perheesi."
Joh. 2:1-11
1. Tim. 5:23 "Älä enää juo vain vettä, vaan käytä
vähän viiniä vatsasi tähden ja usein uudistuvien
vaivojesi vuoksi."
San. 31:6 "Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja
viiniä murhemielisille."
San. 31:7 "Sellainen juokoon ja unhottakoon
köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko."
Mistä lahkoista puhuin? Mielessäni kangasteli
lähinnä lestadiolaiset.
"sinä puhut evankelioinnista aivan kuin Jumala
olisi joku hirvitys jota pitää vältellä?"
Minä muuttaisin lauseen seuraavan muotoon: Sinä
(Oplev)puhut evankelioinnista aivan kuin tämän
palstan fundikset olisivat tehneet Jumalasta
hirvityksen.
Jeesuskin joi viiniä. Näinhän se on.
Minä en olisi vapaa jos minun täytyisi jostain
syystä juoda. Toivottavasti sinä osaat olla
juomatta niin halutessasi...? Et muuten vastannut
kysymykseen... miksi pitäisi juoda? Edes
vähääkään? Mitä hyötyä on kaljanlitkimisestä,
vaikka sitä olisi vain pullokin... ei tajua.
Itse olen aikoinani ryypännyt enemmän ja
vähemmän... hyvä olohan siitä tulee, sitä ei käy
kieltäminen. Mutta kuten Raamatussakin sanotaan,
ihmisen ruumis on pyhän hengen temppeli, eikä
sitä tarvi saastuttaa tieten tahtoen viinalla.
Viinasta tulee irstas meno, niinkin siellä
Raamatussa sanotaan, harmi kun en muista
kohtaa... ymmärtäisin kyllä että ihmiset juo, jos
siitä ois jotain hyötyä... mutta kun ei.
Ainakin mä olen tehnyt päätöksen etten juo enää
koskaan mitään alkoholipitoista. Eikä se ole
mulle orjuutta. Se on vapautta olla juomatta.
Sinua siunaten...
Aivan, ei sinun täydy juoda alkoholia.
Alkoholinnauttimisen pitää olla vapaaehtoista.
Tietenkin. Mutta, alkoholistakieltäytymisenkin
pitäisi olla vapaaehtoista. Joissain
kristillisissä yhteisöissä ihminen ei itse saa
valita, paitsi tietenkin äänestää jaloillaan.
Miksi pitäisi juoda? Eihän pidä juoda. Ei myöskään
voi sanoa, että terve ihminen ei saisi juoda. Mitä
hyötyä on alkoholista? On lääketieteellisiä
tutkimuksia, jotka osoittavat pienehkön määrän
alkoholia vuorokaudessa pienentävän
sydäntautiriskiä.
En minä tarkoita, että alkoholismia pitäisi
suosia. Minun pointti oli, että
alkoholinnauttiminen ei ole teologinen kysymys.
Alkoholin nauttimista ei voi pitää syntinä.
Alkoholinnauttimisen syntinäpitäminen on Jeesuksen
häpäisemistä, niin olennainen osa oli viini
Jeesuksen elämää Raamatun mukaan.
Olisi paljon loogisempaa, jos uskovaiset
tuomitsisivat tupakanpolton syntinä. Jeesushan ei
polttanut, ja tupakanpolton ovat kristityille
opettaneet vieraat pakanat. Lisäksi tupakointi on
vaarallista, siksi tuo "pyhän hengen
temppeli"-vertaus sopisi paremmin tupakan
tuomitsemiseksi.
Tupakkakin saastuttaa ruumistamme. Kyllähän se
näin on. Mutta alkoholi väärin käytettynä ei ole
yhtään sen parempi... =)
Mutta, alkoholia voi käyttää oikeinkin. Tupakkaa
ei voi.
Mutta, alkoholia voi käyttää oikeinkin. Tupakkaa
ei voi.
Vai voi alkoholia käyttää oikein... en tiedä.
Mikä on "oikein"? Se, että otat ruokapöydässä
lasillisen tai kaksi? Kalja saunan jälkeen?
Jeesus joi viiniä, ja olen sitä monesti
miettinyt. Mitä siihen aikaan käsitettiin
viinillä? Paljonko prosentteja? Missä ja milloin
juotiin? Jeesus on tuskin heilunut humalassa...
No joo, näinhän se on että rajat on häilyviä.
Mutta ne on tehtävä. Mä olen päättänyt etten ota
elämäni aikana enää alkoholia, sillä vaikka
saisin suuhuni pienenkin pisaran, puhumattakaan
lasillisesta ruokapöydässä... ne vaikutukset ei
koskaan ole pelkästään hyviä. En näe tarvetta
juoda viinaa, koska tarjolla on limskaakin eikä
siitä tule paha olo eikä sitä juodessa nolaa
itseään... =)
Siunausta sulle...
Kyllä voi, sadat miljoonat ihmiset kautta maailman
tekevät niin, jopa kristityt. Luostareissa on
tehty jo keskiajalla olutta, ja tehdään edelleen.
Viini on ollut alusta lähtien luostareissa
ja katolisessa kirkossa "laillinen" huume.
Kaikista kristillisten lahkojen tabuista pidän
mielettömimpänä alkoholin kieltämistä. Siitä ei
päästä mihinkään, että alkoholin kieltäminen
(uskonnollin perustein) on Jeesuksen kieltämistä.
Sitä, onko Jeesus heilunut humalassa, ei voi
tietää Raamatun perusteella. Luulen, että jokainen
aikuinen ihminen joka käyttää alkoholia, on ollut
ainakin kerran humalassa.
Raamatussa on niin monta alkoholimyönteistä
kohtaa, että olisi synti väittää
alkoholinnauttimista synniksi.
Voihan sen näinkin nähdä. Minä en ole kyllä
löytänyt Raamatusta kuin yhden kohdan viinaan
liittyen. Ja siinä ei kyllä sanota todellakaan
että juominen olisi ok... mutta ehkä en ole
lukenut tarpeeksi tarkasti... =)
4. Moos. 14:26 "... ja osta sillä rahalla kaikkea,
mitä haluat, joko raavaita tai lampaita, viiniä
tai väkijuomaa, kaikkea, mitä mielesi tekee, ja
syö siellä Herran, sinun Jumalasi, edessä ja
iloitse, sinä ja perheesi."
Joh. 2:1-11
1. Tim. 5:23 "Älä enää juo vain vettä, vaan käytä
vähän viiniä vatsasi tähden ja usein uudistuvien
vaivojesi vuoksi."
San. 31:6 "Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja
viiniä murhemielisille."
San. 31:7 "Sellainen juokoon ja unhottakoon
köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko."
Jer. 25:27-28 "Sano heille: Näin sanoo Herra
Sebaot, Israelin Jumala: Juokaa ja juopukaa,
oksentakaa ja kaatukaa, älkääkä enää nousko ..
Mutta jos he eivät tahdo ottaa maljaa sinun
kädestäsi ja juoda, niin sano heille: Näin sanoo
Herra Sebaot: Teidän täytyy juoda."
Niin, mielenkiintoisia kohtia. Toi viimeisin ei
kylläkään tarkoittanut varmaan ihan sitä mitä
ajattelit...
Nuo on kyllä päässyt lipsahtamaan multa kokonaan
ohi, kun en muista nähneeni... mutta täytyypä
lukea vielä ihan kotona uudemman kerran ja
kysellä vähän ystäviltäkin että mitä mieltä ne
on, mitä ne kohdat tarkottaa. Raamattu kun ei
aina ole niin yksi yhteen- tekstiä...
Siunausta sulle... edelleen... =)
"Raamattu kun ei aina ole niin yksi yhteen-
tekstiä...". Aivan! Olen iloinen, että sinäkin
huomaat. Siitä se lähtee.
Niin mikä lähtee?
Raamattu on joskus vaikea kirja, mutta kun siitä
pääsee kiinni siellä on uskomattomia aarteita...
=)
No ymmärrys tietenkin.
Mitä mä nyt sitten ymmärrän \ en ymmärrä?
Että et voi luottaa Raamatun sanaan niin, kuin se
olisi erehtymätöntä Jumalan tekstiä.
No nyt pitää tuottaa sulle pettymys... kyllä minä
luotan Raamattuun, koska se ON erehtymätöntä
Jumalan sanaa. Tarkoitin, että me emme aina
ymmärrä sitä koska monet asiat Raamatussa on
esitetty jonkin vertauksen tai kielikuvan
avulla... siis Raamatun teksti ei aina ole yksi
yhteen sen kanssa, mitä me ymmärrämme. Mutta
totta se silti on. Joka sana.
Tuo erehtymätön Jumalan sana todistettavasti
erehtyy useissa sadoissa kohdissa Raamattua.
Seuraavassa esitän vain yhden esimerkin, mutta
sikäli merkittävän, että jos Jeesuksen
syntymästäkin kerrotaan selvästi ristiriitaista
"Jumalan sanaa", niin eikö koko tekstiin pidä
suhtautua kriittisesti?
Matt. 2:1 "Kun Jeesus oli syntynyt Juudean
Beetlehemissä kuningas Herodeksen aikana ..."
Vaiko?
Luuk. 2:2-5 "Tämä verollepano oli ensimmäinen ja
tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana
... Niin Joosefkin lähti ... kaupunkiin, jonka
nimi on Beetlehem ... Niin tapahtui heidän siellä
ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli."
Kuningas Herodes kuoli vuonna 4 eKr. Kyrenius tuli
maaherraksi aikaisintaan v. 7 jKr. Nuo ajankohdat
ovat historiallista tietoa, eivät perimätietoa.
Sen sijaan Jeesuksesta ei ole olemassa
historiallista tietoa.
Kautta linjan eri evankeliumit antavat Jeesuksesta
tai Jeesuksen tekemisistä/sanomisista
ristiriitaisia lausuntoja. Siksi en voi käsittää,
että uskovat niin mielellään esittävät tosina
sitaatteja Jeesuksen sanomisista, nehän on eri
evankeliumeissa jopa päinvastaisia viesteiltään
(vanhempiaan pitää joko vihata tai rakastaa,
esimerkiksi).
"Todistettavasti erehtyy..."??????????????????????
Minä erehdyn. Sinä erehdyt. Raamatun kirjoittajat
erehtyvät. Raamatun lukija erehtyy. Ihminen
erehtyy. Kaikki erehtyvät. MUTTA JUMALA EI
EREHDY.
Ainakin Raamatun mukaan Jumala erehtyy. Luepa
uudestaan vedenpaisumustaru! Koko ruljanssi
perustui siihen, että Jumala oli erehtynyt, ja
katui.
Ei pidä siis väittää mitään Jumalan
erehtymättömyydestä, kun Raamattu todistaa toisin.
P.S. Jos erehtyy kerran, niin miten voi olla
varma, että se on jää viimeiseksi?
Ei Raamatussa sanota että Jumala erehtyy. Jumala
on kerran katunut tehneensä ihmisen, mutta
olemmeko me vain yksi suuri erehdys?
Jumala tietää mitä tekee. Eikä Hän tee väärin.
Taas uskovaisella on oma tulkintansa suomen kielen
sanoille. Jos joku KATUU jotain, niin hän on
EREHTYNYT. Jos joku erehtyy, niin hän
todennäköisesti tulee katumaan sitä. Voihan
sanoilla leikkiä miten haluaa, mutta kieltä tulisi
käyttää ja sanoja tulkita yleisen käytännön
mukaan. Jos näin ei menetellä, puhuvat uskovaiset
eri kieltä kuin normaalit suomalaiset ihmiset.
Vai ei Jumala tee väärin, ainakin Raamatun mukaan
Jumala on tehnyt vääryyksiä, ja kehottanut
vääryyteen. Tai sitten tappaminen, ryöstäminen ja
raiskaaminen ei ole vääryys.
"Kristityn halu ja tehtävä on julistaa
evankeliumia, Sitä sanomaa voidaan julistaa hyvin
eri tavoin."
Annan itseni palauttaa mieleeni erään
kristityn "halun" puolen vuoden takaa copsia
meidän ateistien suunnattomaksi iloksi joka
ikinen (helvetin) perjantai netmissionin
kehittelemän sensaatiomaisen
virtuaalihelvettieepoksen, jonka käännyttävänä
vetonaulana oli lämminhenkisen uhkailun lisäksi
huikaisevan hienoa tulenloimotusta muistuttavaa
grafiikkaa.
Sittemmin Veli-Veikko hiljeni runsaasta
negatiivisesta palautteesta huolimatta. Oi niitä
aikoja.
No tuo on varmasti sellaista, joka ei juurikaan mieltä ylennä. Otan osaa sellaisen uskon puolesta, joka kuoli jo ennen kuin ehti syntyäkään, vaikken tapausta tunnekaan.