rintsun kostea kellari

Just joo. Vain vähän hometta. Ei siis mitään sen kummallisempaa. Ei kun ostamaan vaan, niin pääsee sitten vaatimaan korvauksia siitä kosteudesta ja homeesta, kun korjauskustannukset ovatkin ylläätten paljon kuviteltua suuremmat.

Kuulkaapas, ei siinä mitkään salaojitukset yksistään paljoa vaikuta, kun perustusten alla on märkä maaperä, josta kosteus nousee kapillaarisesti suoraan perustuksiin.

Remontti-Ruisku kirjoitti:

Just joo. Vain vähän hometta. Ei siis mitään sen kummallisempaa. Ei kun ostamaan vaan, niin pääsee sitten vaatimaan korvauksia siitä kosteudesta ja homeesta, kun korjauskustannukset ovatkin ylläätten paljon kuviteltua suuremmat.

Kuulkaapas, ei siinä mitkään salaojitukset yksistään paljoa vaikuta, kun perustusten alla on märkä maaperä, josta kosteus nousee kapillaarisesti suoraan perustuksiin.

Lue lisää

kyllä niissä taloissa se kosteus saa noustakkin. jos talo on hengittavillä materiaaleilla rakennettu ja sitä on talvella ahkerasti puilla lämmitetty, niin se kyllä kestää sen.
hometta siellä luultavasti on jossain kellarin puurakenteissa, ne vaan pois sieltä niin hyvä on. asuintiloissa siinä talossa ei ole hometta.

rintamamiestalonmies kirjoitti:

kyllä niissä taloissa se kosteus saa noustakkin. jos talo on hengittavillä materiaaleilla rakennettu ja sitä on talvella ahkerasti puilla lämmitetty, niin se kyllä kestää sen.
hometta siellä luultavasti on jossain kellarin puurakenteissa, ne vaan pois sieltä niin hyvä on. asuintiloissa siinä talossa ei ole hometta.

Lue lisää

Vai ei ole asuintiloissa hometta!! Mistäs sen tiedät, vai onko se sun talosi??

Tiedoksi vaan, että lähes poikkeuksetta rintsikoista löytyy hometta myös asuintiloista.

Paikallisvalvoja kirjoitti:

Vai ei ole asuintiloissa hometta!! Mistäs sen tiedät, vai onko se sun talosi??

Tiedoksi vaan, että lähes poikkeuksetta rintsikoista löytyy hometta myös asuintiloista.

Lue lisää

nykyään hometta löytyy näistä "remontoiduista" rintamamiestaloista. jos alkujaan talossa on ollut joku rakennusvirhe, niin sitä taloa ei enään ole kun se on lahonnut jo 50 vuotta sitten.
Jos se on alkuperäisessä kunnossa ja siinä asutaan alkuperäiseen tapaan, ei se talo mihinkään silloin homehdu.

rintamamiestalonmies kirjoitti:

nykyään hometta löytyy näistä "remontoiduista" rintamamiestaloista. jos alkujaan talossa on ollut joku rakennusvirhe, niin sitä taloa ei enään ole kun se on lahonnut jo 50 vuotta sitten.
Jos se on alkuperäisessä kunnossa ja siinä asutaan alkuperäiseen tapaan, ei se talo mihinkään silloin homehdu.

Lue lisää

Jos se rintsikka on alkuperäisessä kunnossa, niin se ei ole ensinkään kunnossa. Ei mikään rakennus pysy puolta vuosisataa kunnossa hoitamatta ja uudistamatta.

Paikallisvalvoja kirjoitti:

Jos se rintsikka on alkuperäisessä kunnossa, niin se ei ole ensinkään kunnossa. Ei mikään rakennus pysy puolta vuosisataa kunnossa hoitamatta ja uudistamatta.

huoltoa pitää tehdä, katto uusia, putket vaihtaa.
ei kannata tehdä remontteja jotka merkittävisti muuttaa talon toimintaa.
sitä tarkoitan alkuperäisellä kunnolla.
esimerkiksi muovipintainen tapetti seinässä pilaa seinän hengittävyyden.
jos talo on yhtä toimiva kuin se oli uutena, eli sitä ei ole nykypäivän kosteussulku remonteilla pilattu, kellari saa olla kostea, eikä se ole vaarallista.

rintamamiestalonmies kirjoitti:

nykyään hometta löytyy näistä "remontoiduista" rintamamiestaloista. jos alkujaan talossa on ollut joku rakennusvirhe, niin sitä taloa ei enään ole kun se on lahonnut jo 50 vuotta sitten.
Jos se on alkuperäisessä kunnossa ja siinä asutaan alkuperäiseen tapaan, ei se talo mihinkään silloin homehdu.

Lue lisää

Niin,ei sieltä risteyksestä ketään eilenkään tullut tuskinpa tulee tänänkään....
Justjust.......

Lueppa uusimmat tutkimukset rintsikoista ja miten huonossa konnussa ne ovat!!!

kolahtaakovaieikö kirjoitti:

Niin,ei sieltä risteyksestä ketään eilenkään tullut tuskinpa tulee tänänkään....
Justjust.......

Lueppa uusimmat tutkimukset rintsikoista ja miten huonossa konnussa ne ovat!!!

Lue lisää

Jep, tässä vähän faktaa:

Rintamamiestalon kostea yllätys
Lehtiarkisto

Vanhan rintamamiestalon ulkoseinistä löytyi mittava kosteusvaurio, joka oli edennyt homeeksi asti ja lahottanut osan aluslaudoitusta. Nyt talon omistaja suunnittelee korjaamista yhdessä Hengitysliitto Helin kanssa.

o Vantaalainen Juha Vattulainen osti 1950-luvulla rakennetun rintamamiestalon neljä vuotta sitten. Taloon oli tehty kuntotarkastus, jossa mitään äärimmäisen hälyttävää ei löytynyt. Siinä kuitenkin suositeltiin yläpohjan rakenteiden tarkempaa tutkimista avaamalla rakenteet. Tarkastusraportissa todettiin myös, että korjaustarpeita on talon ulkopuolella muun muassa sokkelissa, maanpintojen kallistuksissa ja kattosadevesien poisohjauksessa.

Raporttiin kirjattiin myös, että ”kaikkien rakenteiden sisällä mahdollisesti piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei tarkastuksen pintapuolisuuden vuoksi voida pois sulkea”.

Talo oli Vattulaisen mukaan lähes alkuperäisessä kunnossa ja sisältä peruskorjauksen tarpeessa. Siksi hintakin oli alhainen, noin 900 neliön tontilla sijaitseva 250 kerrosneliön talo maksoi 125 000 euroa.

Nyt talo on sisältä pääosin korjattu; vessat, keittiö ja lähestulkoon kaikki pinnat on uusittu.

Viime keväänä omistaja aloitti julkisivun uusimisen. Minerit-levyn alta paljastui kuitenkin ikävä yllätys: alla oli bitumihuopa, jonka alla rakenteet olivat kastuneet, homeessa ja osittain aivan lahot. Rakenteena huovan alla oli vinolaudoitus, tervapaperi, purueriste ja puurunko, toinen tervapaperi, vaakalaudoitus, huokoinen kuitulevy ja sisäpinnassa gyproc.

Julkisivun avaamisen jälkeen oli selvää, että perusteellinen remontti on tehtävä, mutta sen laajuus oli silti yllätys. Talon myyjältä ei Vattulaisen mukaan kannattanut edes yrittää korvauksia, koska myyjällä ei siihen olisi varaa. Vattulainen otti yhteyttä Asumisterveysliittoon, josta hänet ohjattiin Hengitysliitto Heliin.
Edessä mittava remontti

Helin korjausneuvonnan päällikkö Juhani Pirinen kävi viime viikolla tutustumassa kohteeseen. Tuomio oli kova: sisällä talossa tuoksuu selvästi homeelle. Pirisen mukaan koko julkisivu on purettava vaakalaudoitukseen asti ja lisäksi koko yläpohja ja vesikatto on uusittava. Salaojituksen tekeminen on siinä rajoilla, kellarin voisi myös sulkea yläkertaan siten, että käynti sinne tapahtuisi ulkokautta.

Remontin kokonaiskustannusarviota ei ole vielä tehty, mutta pelkästään yläpohjan ja katon korjaaminen maksanee 15 000-20 000 euroa.

Julkisivun korjaamiseen on pari vaihtoehtoa: ulkolaudoituksen ja purueristeiden purkamisen jälkeen vaakalaudoitus hiekkapuhalletaan puhtaaksi ja käsitellään homemyrkyllä, eristeen sisäpuolelle asennetaan ilmansulkupaperi ja lämmöneristeeksi parikymmentä senttiä puukuituvillaa ja lopuksi julkisivulaudoitus.

Toinen vaihtoehto on käyttää polyuretaania, jolloin talosta tulee niin sanottu pullotalo: lämmin, mutta ei hengittävä. Osa runkorakenteista joudutaan lahovaurioiden takia joka tapauksessa uusimaan kokonaan.

Pirisen mukaan molemmat vaihtoehdot ovat varteenotettavia. Puukuituvillaa käytettäessä seinän tyyppi säilyy samantapaisena kuin ennen, mutta polyuretaania käyttämällä pysäytetään rakenteen läpi tulevat ilmavirtaukset ja myös homeet tehokkaasti.

Vattulainen ei vielä osaa sanoa, mihin vaihtoehtoon hän päätyy.

”Kuntoonhan tämä on saatava – tai pommi alle”, Vattulainen tyytyy toteamaan.

Talon remonttiin liittyy myös ilmanvaihdon korjaaminen, taloon asennetaan joko koneellinen tulo-poisto-järjestelmä tai korjataan ja tasapainotetaan painovoimainen ilmanvaihto.
Miten talven yli?

Aralta voi Vattulaisen tapauksessa saada maksimissaan korjausavustusta 40 prosenttia toteutuneista kustannuksista. Kuntotarkastusraportti, jossa suositeltiin rakenteiden avaamista, voi Pirisen mukaan kuitenkin laskea summaa.

Pirinen tekee korjaussuunnitelmat. Asumisterveysliitto puolestaan auttaa Vattulaista oikeanlaisen korjausavustushakemuksen tekemisessä.

Talven yli selvitään Pirisen mukaan hankkimalla taloon ylipainepuhallin, joka työntää sisäilman epäpuhtauksia ulospäin. Alipaineessa ulkoa työntyy ilmaa sisälle, joka vetää mukanaan homeitiöitä rakenteista.

Homeesta aiheutuvia terveydellisiä oireita ei Vattulaisen mukaan perheessä ole ollut, vaimon ja yhden lapsen astmat ovat vanhempaa perua eikä oireissa ole tapahtunut muutoksia.

”Se on harvinaisen hyvä asia tässä”, toteaa Juhani Pirinen itsekin yllättyneenä.

Hänen mukaansa vauriot ovat niin mittavat, että oikeastaan taloa ei olisi kannattanut korjata, ellei sisätiloissa olisi jo tehty niin paljon remonttia. Vaurio on Pirisen mukaan hyvin epätyypillinen 1950-luvun talolle, yleensä senaikaisten talojen suurimmat ongelmat ovat rossipohjan liiallinen kosteus, huonosta vesikaton tuuletuksesta johtuvat kosteusvauriot tai salaojituksen pettämisestä johtuvat kellarien kosteusvauriot.

homettataiei kirjoitti:

Jep, tässä vähän faktaa:

Rintamamiestalon kostea yllätys
Lehtiarkisto

Vanhan rintamamiestalon ulkoseinistä löytyi mittava kosteusvaurio, joka oli edennyt homeeksi asti ja lahottanut osan aluslaudoitusta. Nyt talon omistaja suunnittelee korjaamista yhdessä Hengitysliitto Helin kanssa.

o Vantaalainen Juha Vattulainen osti 1950-luvulla rakennetun rintamamiestalon neljä vuotta sitten. Taloon oli tehty kuntotarkastus, jossa mitään äärimmäisen hälyttävää ei löytynyt. Siinä kuitenkin suositeltiin yläpohjan rakenteiden tarkempaa tutkimista avaamalla rakenteet. Tarkastusraportissa todettiin myös, että korjaustarpeita on talon ulkopuolella muun muassa sokkelissa, maanpintojen kallistuksissa ja kattosadevesien poisohjauksessa.

Raporttiin kirjattiin myös, että ”kaikkien rakenteiden sisällä mahdollisesti piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei tarkastuksen pintapuolisuuden vuoksi voida pois sulkea”.

Talo oli Vattulaisen mukaan lähes alkuperäisessä kunnossa ja sisältä peruskorjauksen tarpeessa. Siksi hintakin oli alhainen, noin 900 neliön tontilla sijaitseva 250 kerrosneliön talo maksoi 125 000 euroa.

Nyt talo on sisältä pääosin korjattu; vessat, keittiö ja lähestulkoon kaikki pinnat on uusittu.

Viime keväänä omistaja aloitti julkisivun uusimisen. Minerit-levyn alta paljastui kuitenkin ikävä yllätys: alla oli bitumihuopa, jonka alla rakenteet olivat kastuneet, homeessa ja osittain aivan lahot. Rakenteena huovan alla oli vinolaudoitus, tervapaperi, purueriste ja puurunko, toinen tervapaperi, vaakalaudoitus, huokoinen kuitulevy ja sisäpinnassa gyproc.

Julkisivun avaamisen jälkeen oli selvää, että perusteellinen remontti on tehtävä, mutta sen laajuus oli silti yllätys. Talon myyjältä ei Vattulaisen mukaan kannattanut edes yrittää korvauksia, koska myyjällä ei siihen olisi varaa. Vattulainen otti yhteyttä Asumisterveysliittoon, josta hänet ohjattiin Hengitysliitto Heliin.
Edessä mittava remontti

Helin korjausneuvonnan päällikkö Juhani Pirinen kävi viime viikolla tutustumassa kohteeseen. Tuomio oli kova: sisällä talossa tuoksuu selvästi homeelle. Pirisen mukaan koko julkisivu on purettava vaakalaudoitukseen asti ja lisäksi koko yläpohja ja vesikatto on uusittava. Salaojituksen tekeminen on siinä rajoilla, kellarin voisi myös sulkea yläkertaan siten, että käynti sinne tapahtuisi ulkokautta.

Remontin kokonaiskustannusarviota ei ole vielä tehty, mutta pelkästään yläpohjan ja katon korjaaminen maksanee 15 000-20 000 euroa.

Julkisivun korjaamiseen on pari vaihtoehtoa: ulkolaudoituksen ja purueristeiden purkamisen jälkeen vaakalaudoitus hiekkapuhalletaan puhtaaksi ja käsitellään homemyrkyllä, eristeen sisäpuolelle asennetaan ilmansulkupaperi ja lämmöneristeeksi parikymmentä senttiä puukuituvillaa ja lopuksi julkisivulaudoitus.

Toinen vaihtoehto on käyttää polyuretaania, jolloin talosta tulee niin sanottu pullotalo: lämmin, mutta ei hengittävä. Osa runkorakenteista joudutaan lahovaurioiden takia joka tapauksessa uusimaan kokonaan.

Pirisen mukaan molemmat vaihtoehdot ovat varteenotettavia. Puukuituvillaa käytettäessä seinän tyyppi säilyy samantapaisena kuin ennen, mutta polyuretaania käyttämällä pysäytetään rakenteen läpi tulevat ilmavirtaukset ja myös homeet tehokkaasti.

Vattulainen ei vielä osaa sanoa, mihin vaihtoehtoon hän päätyy.

”Kuntoonhan tämä on saatava – tai pommi alle”, Vattulainen tyytyy toteamaan.

Talon remonttiin liittyy myös ilmanvaihdon korjaaminen, taloon asennetaan joko koneellinen tulo-poisto-järjestelmä tai korjataan ja tasapainotetaan painovoimainen ilmanvaihto.
Miten talven yli?

Aralta voi Vattulaisen tapauksessa saada maksimissaan korjausavustusta 40 prosenttia toteutuneista kustannuksista. Kuntotarkastusraportti, jossa suositeltiin rakenteiden avaamista, voi Pirisen mukaan kuitenkin laskea summaa.

Pirinen tekee korjaussuunnitelmat. Asumisterveysliitto puolestaan auttaa Vattulaista oikeanlaisen korjausavustushakemuksen tekemisessä.

Talven yli selvitään Pirisen mukaan hankkimalla taloon ylipainepuhallin, joka työntää sisäilman epäpuhtauksia ulospäin. Alipaineessa ulkoa työntyy ilmaa sisälle, joka vetää mukanaan homeitiöitä rakenteista.

Homeesta aiheutuvia terveydellisiä oireita ei Vattulaisen mukaan perheessä ole ollut, vaimon ja yhden lapsen astmat ovat vanhempaa perua eikä oireissa ole tapahtunut muutoksia.

”Se on harvinaisen hyvä asia tässä”, toteaa Juhani Pirinen itsekin yllättyneenä.

Hänen mukaansa vauriot ovat niin mittavat, että oikeastaan taloa ei olisi kannattanut korjata, ellei sisätiloissa olisi jo tehty niin paljon remonttia. Vaurio on Pirisen mukaan hyvin epätyypillinen 1950-luvun talolle, yleensä senaikaisten talojen suurimmat ongelmat ovat rossipohjan liiallinen kosteus, huonosta vesikaton tuuletuksesta johtuvat kosteusvauriot tai salaojituksen pettämisestä johtuvat kellarien kosteusvauriot.

Lue lisää

Pittoreski rintamamiestalo omenapuiden keskellä on monen unelma. Todellisuudessa nämä idylliset talot eivät sovi enää asumiseen. Ne eivät kestä nykyajan elämäntapaa, vaan muuttuvat terveydelle vaarallisiksi kosteusloukuiksi. Rintamamiestaloissa asuukin sairasta väkeä. Lue miksi mummolan haju on vaaran merkki.

Rintamamiestalot edustavat muovieristämisen ja tehorakentamisen aikana monille sitä oikeaa ja tervettä talotyyppiä. Monia rintamamiestaloja vaivaa kuitenkin useampi rakenteellinen tyyppivika, jonka korjaaminen käy kalliiksi.

Rintamamiestalojen kunto- ja sisäilmaongelmista kärsivät nuoret perheet ovat nykyään suurin Hengitysliiton korjausneuvontaa työllistävä asiakasryhmä. He ottavat korjausneuvojiin yhteyttä siinä vaiheessa, kun ryhdytään miettimään, johtuvatko terveysongelmat talosta.

– Omistajien mielestä talon todellinen kunto on paljon heikompi kuin mitä ihmisten yleinen käsitys asiasta on, sanoo Hengitysliiton Oulun alueen korjausneuvoja Tommi Riippa.

– Kukaan ei ihmettele, jos 70-luvun talosta löytyy vikaa, mutta rintamamiestaloista sanotaan, että eihän niissä mitään voi olla – nehän ovat niin terveitä! Tätä kiiltokuvaa pitäisi vähän himmentää, korjattavaa on niissä paljon.

Vaikka Hengitysliiton korjausneuvojat törmäävätkin yleensä juuri ongelmatapauksiin, Riipan mukaan taloja vaivaavat ongelmat ovat ylipäänsä ”hirmu yleisiä”. Usein taloja myös myydään ”peruskorjattuina", mutta kyse on kuitenkin pintaremontista eikä rakenteellisia vikoja tai vaurioita ole korjattu. Monen rintamamiestalon ongelmat tunnistaa jo hajutestillä.

– Usein sanotaan, että ainahan vanha talo haisee. Terve vanha talo ei haise millekään. Kyllä tällainen maakellarin tai ”mummolan tuoksu” kertoo aina mikrobiongelmasta ja lievempi tunkkainen haju ainakin sisäilmaongelmasta, Riippa sanoo.

Märkä elämäntapa
sairastuttaa talon

Asiantuntijat varoittavat myös, että nykypäivän elämäntapa voi jopa tuhota vanhan talon, koska niissä elettiin ennen vanhaan aivan toisenlaista elämää.

– Kuvitellaan että vanhaan hyvään aikaan rakennettu toimii hyvin myös nykyaikana, mutta kun nykypäivänä ei eletä enää kuten vanhaan hyvään aikaan – se on se ongelma oikeastaan, tutkimuslaitos VTT:n tutkimusprofessori Miimu Airaksinen pohtii.

Rintamamiestaloissa elettiin kantovedellä ja pyykättiin ja peseydyttiin ulkorakennuksessa. Ilma vaihtui keskelle taloa sijoitetusta lämpimästä hormista. Nykypäivänä suomalainen lotraa vettä suihkuissa, saunassa, pesu- ja tiskikoneissa keskimäärin 160 litraa päivässä.

VTT:n eläkkeellä oleva tutkija Pekka Leppänen on huolissaan sekä vanhojen että suunnitteilla olevien ”uusien rintamamiestalojen” eli K3-talojen ilmanvaihdosta.

Leppäsen mielestä perinteinen painovoimainen ilmanvaihto ei riitä rintamamiestaloissa eikä sitä pitäisi käyttää ainakaan ainoana järjestelmänä uusissa talotyypeissä – nykyiset "märät elämäntavat huomioon ottaen". Talo voi alkaa kastua ja homehtua.

Painovoimainen ilmanvaihto syntyy lämpötilaerosta tai tuulesta johtuvasta paine-erosta. Mitä kylmempi ulkona, sitä voimakkaampi ilmanvaihto. Kesähelteellä ilmanvaihto voi jopa kääntyä ulkoa sisälle.

– Mitä pienempi talo, sitä arempi talo on kaikenlaiselle kosteudelle.

Mikrobeja löytyi kaikista
tarkistetuista taloista

Kosteus- ja homevaurioissa on nykytietämyksen mukaan useammin kyse rakenteellisista ongelmista kuin ilmanvaihdosta. Hengitysliiton korjausneuvojan Tapani Moilasen mukaan rintamamiestaloissa niitä riittääkin: monia rakenneratkaisuja, jotka ovat kosteusfysikaalisesti ongelmallisia.

ELÄOSTA!! kirjoitti:

Pittoreski rintamamiestalo omenapuiden keskellä on monen unelma. Todellisuudessa nämä idylliset talot eivät sovi enää asumiseen. Ne eivät kestä nykyajan elämäntapaa, vaan muuttuvat terveydelle vaarallisiksi kosteusloukuiksi. Rintamamiestaloissa asuukin sairasta väkeä. Lue miksi mummolan haju on vaaran merkki.

Rintamamiestalot edustavat muovieristämisen ja tehorakentamisen aikana monille sitä oikeaa ja tervettä talotyyppiä. Monia rintamamiestaloja vaivaa kuitenkin useampi rakenteellinen tyyppivika, jonka korjaaminen käy kalliiksi.

Rintamamiestalojen kunto- ja sisäilmaongelmista kärsivät nuoret perheet ovat nykyään suurin Hengitysliiton korjausneuvontaa työllistävä asiakasryhmä. He ottavat korjausneuvojiin yhteyttä siinä vaiheessa, kun ryhdytään miettimään, johtuvatko terveysongelmat talosta.

– Omistajien mielestä talon todellinen kunto on paljon heikompi kuin mitä ihmisten yleinen käsitys asiasta on, sanoo Hengitysliiton Oulun alueen korjausneuvoja Tommi Riippa.

– Kukaan ei ihmettele, jos 70-luvun talosta löytyy vikaa, mutta rintamamiestaloista sanotaan, että eihän niissä mitään voi olla – nehän ovat niin terveitä! Tätä kiiltokuvaa pitäisi vähän himmentää, korjattavaa on niissä paljon.

Vaikka Hengitysliiton korjausneuvojat törmäävätkin yleensä juuri ongelmatapauksiin, Riipan mukaan taloja vaivaavat ongelmat ovat ylipäänsä ”hirmu yleisiä”. Usein taloja myös myydään ”peruskorjattuina", mutta kyse on kuitenkin pintaremontista eikä rakenteellisia vikoja tai vaurioita ole korjattu. Monen rintamamiestalon ongelmat tunnistaa jo hajutestillä.

– Usein sanotaan, että ainahan vanha talo haisee. Terve vanha talo ei haise millekään. Kyllä tällainen maakellarin tai ”mummolan tuoksu” kertoo aina mikrobiongelmasta ja lievempi tunkkainen haju ainakin sisäilmaongelmasta, Riippa sanoo.

Märkä elämäntapa
sairastuttaa talon

Asiantuntijat varoittavat myös, että nykypäivän elämäntapa voi jopa tuhota vanhan talon, koska niissä elettiin ennen vanhaan aivan toisenlaista elämää.

– Kuvitellaan että vanhaan hyvään aikaan rakennettu toimii hyvin myös nykyaikana, mutta kun nykypäivänä ei eletä enää kuten vanhaan hyvään aikaan – se on se ongelma oikeastaan, tutkimuslaitos VTT:n tutkimusprofessori Miimu Airaksinen pohtii.

Rintamamiestaloissa elettiin kantovedellä ja pyykättiin ja peseydyttiin ulkorakennuksessa. Ilma vaihtui keskelle taloa sijoitetusta lämpimästä hormista. Nykypäivänä suomalainen lotraa vettä suihkuissa, saunassa, pesu- ja tiskikoneissa keskimäärin 160 litraa päivässä.

VTT:n eläkkeellä oleva tutkija Pekka Leppänen on huolissaan sekä vanhojen että suunnitteilla olevien ”uusien rintamamiestalojen” eli K3-talojen ilmanvaihdosta.

Leppäsen mielestä perinteinen painovoimainen ilmanvaihto ei riitä rintamamiestaloissa eikä sitä pitäisi käyttää ainakaan ainoana järjestelmänä uusissa talotyypeissä – nykyiset "märät elämäntavat huomioon ottaen". Talo voi alkaa kastua ja homehtua.

Painovoimainen ilmanvaihto syntyy lämpötilaerosta tai tuulesta johtuvasta paine-erosta. Mitä kylmempi ulkona, sitä voimakkaampi ilmanvaihto. Kesähelteellä ilmanvaihto voi jopa kääntyä ulkoa sisälle.

– Mitä pienempi talo, sitä arempi talo on kaikenlaiselle kosteudelle.

Mikrobeja löytyi kaikista
tarkistetuista taloista

Kosteus- ja homevaurioissa on nykytietämyksen mukaan useammin kyse rakenteellisista ongelmista kuin ilmanvaihdosta. Hengitysliiton korjausneuvojan Tapani Moilasen mukaan rintamamiestaloissa niitä riittääkin: monia rakenneratkaisuja, jotka ovat kosteusfysikaalisesti ongelmallisia.

Lue lisää

ei jaksa lukea näin pitkää tekstiä. rintamamies talo tosiaan ei kestä nykyajan kosteaa elämäntapaa. talossa pitää asua vanhanaikaisesti. korjaukset ja remontit pitää tehdä vanhanaikaisella tavalla, eikä siten että taloon laitetaan muovia joka puolelle.
edellisessä viestissä kerrottiin talosta jonka seinän hengittävyys oli pilattu, tottakai se siitä homehtuu.

rintamamiestalonmies kirjoitti:

ei jaksa lukea näin pitkää tekstiä. rintamamies talo tosiaan ei kestä nykyajan kosteaa elämäntapaa. talossa pitää asua vanhanaikaisesti. korjaukset ja remontit pitää tehdä vanhanaikaisella tavalla, eikä siten että taloon laitetaan muovia joka puolelle.
edellisessä viestissä kerrottiin talosta jonka seinän hengittävyys oli pilattu, tottakai se siitä homehtuu.

Lue lisää

Nykyajan ihmisillä on tapana pestä itsensä ja vaatteensa säännöllisesti. Edellisen viestin perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että rintamamiestalot eivät sovellu nykyajan ihmisille. En oikein jaksa uskoa, että seuraavakaan sukupolvi haluaa elää pesemättä itseään ja pitämällä samoja vaatteita viikkotolkulla pesemättä niitä välillä. Ei, vaikka sotien jälkeen niin tehtiinkin. Ei siis kannata sotkeutua rintsikoihin.

Paikallisvalvoja kirjoitti:

Vai ei ole asuintiloissa hometta!! Mistäs sen tiedät, vai onko se sun talosi??

Tiedoksi vaan, että lähes poikkeuksetta rintsikoista löytyy hometta myös asuintiloista.

Lue lisää

14 vai 15 vuotta täynnä. mienasitko yläasteelta päästä.

rintamamiestalonmies kirjoitti:

huoltoa pitää tehdä, katto uusia, putket vaihtaa.
ei kannata tehdä remontteja jotka merkittävisti muuttaa talon toimintaa.
sitä tarkoitan alkuperäisellä kunnolla.
esimerkiksi muovipintainen tapetti seinässä pilaa seinän hengittävyyden.
jos talo on yhtä toimiva kuin se oli uutena, eli sitä ei ole nykypäivän kosteussulku remonteilla pilattu, kellari saa olla kostea, eikä se ole vaarallista.

Lue lisää

Sä varmaan käytätkin taloasi kuten silloin sodan jälkeen, lämmitätä puilla ja käyt ulkohuusissa?

-Pesyedyt ulkosaunassa, vettä ei ole sisällä kuin kahvipannussa?
-Ikkunoita ei ole tiivistetty, ovia ei vaihdettu, talo saa vuotaa kosteutta ja lämpöä muutenkin niin paljon kuin haluaa?
-Sisälle ei ole tuotu erillaisia lämmönlähteitä, kuten kaikki kodinkoneet ja läppärit?
-Pyykitn pestään ja kuivataan saunassa, eli ulkona?
-Jnejne..

ASUNNON KÄYTTÖTAVAT JA RASITUKSET MUUTTUNEET RADIKAALISTA ALKUPERÄISESTÄ, SILLOIN MYÖS RAKENNUSTA ON KUNNIOITETTAVA JA PÄIVITETTÄVÄ OIKEALLA TAVALLA.

Kun te olette sen naapurin mutu-tiedon varassa, ettekä edes rakennusalalla, ÄLKÄÄ NEUVOKO KUN ETTE ITSEKÄÄN TIEDÄ MITÄÄN, SAATI YMMÄRRÄ, MITEN TOIMII JA MITKÄ SEIKAT VAIKUTTAA, HISTORIA, MITEN JA MIKSI RAKENNETTU SITEN, TILA KÄYTTÖTARKOITUS, RAKENNUSPAIKKA, JNEJNE.

Voit piikata kakun pois ja tehdä kuten mainitsit,uretaanin sijaan voit käyttää myös perinteistä styroxia. Otathan huomioon alueesi radon määräykset/arvot.Mikäli ovat edes hiukan koholla kannattaa samalla laittaa radon keruu putkisto (eikä maksa maltaita).

Toiseksi olet ilmeisesti tiputtamassa välipohjasta (et alapohjasta) pois purut.
Onko alakerta missä käytössä? Onko lautalattioiden ja purun välissä paperointi?
Käytä vaan uretaanilevyä jos lompakko antaa myöte. Yhtä lailla voita laittaa lattiasta alaspäin: Lattia-paperi (jos alakerta kylmä) -villa-höyrynsulkupaperi/(muovi en suosittele)-rimoitus-haluttu kattomateriaali.

Niissä haisee vain ja ainoastaan vittu..