Kaksisuuntainen ja DEPRAKINE!

Puolisolleni ei sopinut tuo Deprakine, vei liian apaattiseksi. Käyttää nykyään lääkettä nimeltä Neurotol Slow, joka tuntuu sopivan. Lisäksi masennukseen on Seronil tarvittaessa.
Kyllä jatkokontrolli täytyy olla ja muutenkin säännöllinen tapaaminen psykiatrin kanssa.
Kärsivällisyyttä vaaditaan oikean lääkkeen löytämiseksi.

Sekamuotoisesta jaksosta minulla ei ole kokemusta, mutta masennusksesta ja maniasta kylläkin.

Deprakine on mielialantasaaja, joka auttaa enemmänkin maniapuoleen, siis estää maniaa, eikä niinkään masennusta. Masennukseen sen sijaan auttaa sellainen mielialantasaaja kuin Lamictal (lamotrigiini). Tosin sen vaikutus on hidas, sillä sitä ei voi mahdollisen ihottumariskin takia nostaa heti sellaiselle tasolle, joka auttaisi masennukseen, vaan nostossa menee pari kuukautat. Eikä Lamictal taas ole kovin hyvä estämään maniaa. Monimutkaista. "Tavallista" masennuslääkettä taas bipon ei kannata syödä, koska ne voivat laukaista manian.

Mutta jos ongelmana on masennus, niin mielestäni Deprakine on silloin väärä lääke. Itsekin söin aikoinaan Deprakinea, mutta koska biponi on masennuspainotteinen, niin mielialantasaajaksi vaihdettiin Lamictal, ja manian estoon syön Abilify-nimistä psykoosin- ja manianestolääkettä.

niin ja sinä just siinä läheinen näyt tietävän kaikki ja me muut ollaan leimattuja.
Kiitos.

Deprakine vei minulta hiukset muutaman kuukauden käytön jälkeen. Karvakato oli totaalinen koko kehossa. Mieliala ei siitä ainakaan tasoittunut, eikä siitä että mthoitaja vain naureskeli ja vähätteli kaljuuntumista. Naisen, jolla pitkät kauniit puoliselkään ulottuvat hiukset jäivät tukkoina pestessä käteen...ei ollut ihan helppoa sopeutua. Jouduin hankkimaan peruukin.
Muutenkaan lääke ei sopinut, eikä lukemattomat muutkaan lääkkeet rankkojen sivuvaukutusten vuoksi. Olen ollut lääkkeettä nyt pari vuotta, pärjäilen vaihtelevasti. Pysyvää hoitosuhdetta ei, koska itse päätin lääkkeiden lopettamisesta - en saanut siksi aikoja hoitajalle.En tiedä onko oikein...
Tuo leimaamisasia on mielenkiitoinen - eihän nuppisairautta/terveyttä voi valita kuten ei montaa muutakaan vaivaa, joilla ihmistä elämä kolhii. Ja eihän diagnoosia tarvitse kaikille kertoa, ellei itse halua.

No monille mielensairaudet ovat varmasti vielä tabuja ja ehkä leimaaviakin, jos niistä yleisesti tiedetään. Mutta eihän kenenkään otsaan kirjoiteta, mitä diagnooseja heille on joskus annettu. Ja kyllähän diagnoositkin vaihtuu. Ehkä tuo leimaavuus alkaa olla katoavaa. Itse uskon, että mitä avoimempi on omien asioidensa suhteen, sen vähemmän muut ihmiset jaksavat olla niistä kiinnostuneita - ainakin ns. pitkällä juoksulla. Ihmisillä kun on kaikilla omiakin ongelmia ja jos ei ole, niin kyllä niitä kaikille tulee.

Mulla oli myös tuo Deprakine lääkkeenä, oli mania joten se otettiin hetkeksi siihen turvaamaan ja estämään maniajaksoja, kunnes se vaihdettiin pois sen takia että lääke oli lihottava ja sivussa aiheutti hiustenlähtöä myös ja oli maksassa jotain muutoksia.. Seuraavaksi laitettiin tilalle Lito, joka aiheutti kamalaa ihottumaa ja lääke lopetettiin. Väsymyksestä en muista Deprakinen käytön aikana mitään, päiväväsymystä mulla on ollut jo vuosia, koko ajan jonkunlainen masennusjakso päällä, jos ei maniaa. Maniaa tulee harvemmin, tuokin johtui siitä, kun diagnisoitiin kaksisuuntainen pois ja laskettiin Seroquel 400-600mg alas kokonaan. Siitä sitten pääteltiin, että ohhoh, minulla onkin kaksisuuntainen, oli vain oikea lääkitys joten sitä ei huomannut. Nyt on lääkkeenä Abilify, tasaava lääkitys joka piristää minua jonkun verran, Lamictal joka on turvaamassa masennusjaksoja, mutta siinäkin tarvitsee katsoa tuota ihottumaa sillä atooppinen ihottumani nousi uudelleen esiin sen noston aikana, joka on edelleen käynnissä. Seroquel laskettiin alas kokonaan, vaikka olisi ollut hyvä unta turvaamaan sekä tasaamaan, vaikka tasasikin vähän liikaa vai miten sen nyt sanoisi (teki latistuneen olon) ja lääke lihotti. Mutta nyt se on tarvittavana 25mg 3krt/pvä, jota olen tarvinnut vain harvoin.
Mutta siis, en ole lääkkeiden asiantuntija, joten en osaa sanoa tuohon, että mikä sopisi. Mieleen tulisi esimerkiksi Lamictal, joka on kaksisuuntaisen masennusjaksoon tarkoitettu tasaava lääkitys, mutta kuten tuolla jo kirjoitettiin niin ihottumavaaran takia nosto tehdään hitaasti, 25mg kahden viikon välein,joten välitöntä apua siitä ei ole.. Ja onhan noita varmastikin muitakin lääkkeitä, joista en ole vain kuullut.
Vinkki ;. Onko miehelläsi avopsykiatrian poliklinikalle paikkaa? Jos ei, niin kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään lääkäriin joka laittaisi lähetteen sinne.(Ja jos on muitakin tapoja tiedossa muilla, niin kannattaa heittää) Siellä pitäisi olla asiantuntevia lääkäreitä (psykiatreja) jotka arvioi lääkityksen ja hoidon tarpeen. Jos on paikka sinne, niin en oikein osaa antaa auttavia vinkkejä. Joskus on ollut joillakin monimutkaista sielläkin (esim. huono hoitosuhde omaan terapeuttiin), mutta minulla on ainakin hyviä kokemuksia ja asiantuntevaa hoitoa siellä.
TSEMPPIÄ!

Edelliselle kirjoittajalle: itsekin syön kaksisuuntaiseen Abilifyta Lamictalia, ja olisi kiinnostavaa tietää, mitä annosta itse syöt ja onko tuo kombinaatio auttanut estämään myös maniaa?

Mulla menee Abilify 15 mg Lamictal 100 mg, mutta epäilen, että jälkimmäistä pitää nostaa, sillä biponi on masennuspainotteinen.

Deprakine on paskaa. Itsellä aloitettiin ensimmäisenä lääkkeenä depra, mutta se syötätti ja vaikka söin ei nälkä kadonnut minnekään. Oli myös puistattava olo ja oksennusrefleksi tuli vähän väliä, tuntui että nyt lentää laatta ja aloin kakostelemaan ja piti oikeen pidättää oksennusta. Oli kokoajan epätodellinen olo, ihan kun en olisi olemassa ja joku muu ohjailisi ruumistani. Päässä ei pyörinyt ajatuksia ja huimaava, epätodellinen olo kokoajan. Sen jälkeen vaihdettiin Lito, joka on toiminut ilman sivuvaikutuksia.

Mä söin Depraa 1000mg/päivässä noin 5 vuotta ja nyt keväällä annostusta alennettiin ( 600mg/päivä). Mulla lääke on toiminut tosi hyvin, ei lihomisia eikä mainittavaa hiustenlähtöäkään. Mulla on hallitsevana mania, joten varmaan senkin takia Deprakine on toiminut mulla hyvin. Ainoa asia, minkä tajusin vähän sen jälkeen kun annosta oli pienennetty, että sellainen sumuinen ja vähän poissaoleva olo katosi.

Sekamuotoiseen kaksisuuntaiseen on minulla tehonnut deprakine lamictal seroquel prolong ketiapiini.

Terve, Masennus ja deprakineä????Yli 2 viikkoa mennee ennen kuin voi tehdä siitä mittään johtopäätöksiä, varmaa on että tasaa "päätä" yhtä paljon kuin ulkoilu yms. piristymisen keinot.

no höh...ja mulle kun sanottiin, että vaikuttaa 2-3 päivässä =/ ...sitä olen tosissaan odotellut. mulla on ollut huono ruokahalu aiemminkin, mut tuntuu, että tämän deprakinen aloittamisen jälkeen ruokahalu häipyi kokonaan, lähinnä etovaa oloa, liekö johtuu sairaudesta, vaiko lääkkeestä. Uneenkaan ei ole auttanut. Pitää varmasti sitten syödä toinenkin viikko ja katsoa, miten homma etenee!!!
mulle ei ole tehnyt mitään väsymystä tms. tai sitten olin niin paskana aloittaessa, että en huomannu tätä oiretta, nyt olo hieman parempi...mutta mistähän näitäkin tietää, että onko lääke auttanut, vai sattuuko oma olo vaan olemaan parempi tänään =)
ota näistä selvää!!!!!
mutta mutta TOI TUKANLÄHTÖ KAUHISTUTTAA!

Depra on minulla ihan ok , vei sen pahimman terän pois vauhdista tosin kyllä tappoi kaikki seksihalutkin sekä kaiken miellenkiinnon ylipäätänsä mihinkään. tosin kesti joku 3 viikkoa ennen kun alkoi tehoamaan kunnolla.

Masennus vaiheessa siitä ei minulle ollut tähän asti paljoa hyötyä
toin kaikki ihmiseet ovat erillaisia ja ei se 500mg päivässä ole paljon

mielestäni se on laimea annostus >.

Depra poistaa maniaa. Vastaava tasaaja (epilepsialääke) masennukselle on lamictal (epilepsialääke). Yleinen yhdistelmä on antipsykootti (Seroquel, zyprexa, abilify,...) ja lamictal. Siis masennuspainotteisessa bipo II tyypissä. Varsinainen vahva maniapainotteinen on sitten eri juttu.

avioeron jälkeen söin depraa 3v ,sitten päätin en tarvitse sitä ja lääke purettiin ,on ollut vaikeampia elämän vaiheita mutta en turvautunut enää siihen ,asun yksin ja käyn töissä toivottavasti vielä monta vuotta .en näe pahana sitä enkä ole leimaantunut ,enkä leimaa ketään jos siitä on apua niin syö pois ,mutta turhaa ei kannata syödä

MINULLA OLLUT VrmN KOKO IKÄNI KAKSISUUNTAINEN MIELI ALAHÄIRIÖ JOSSA MASENNUS JA AHDISTUS VALLITSEVANA TEKIJÄNÄ. ELI ELÄMÄNI ON YHTÄ HELVETTIÄ.
SANOISIN DEPRAKINESTA ETTÄ LOPETA HYVÄ IHMINEN. SE LIHOTTAA HETKESSÄ TOMMOSEN 30-50 KG JA MUUTENKAAN EI MINULLE AUTTANUT. TÄLLÄ HETKELLÄ TAUTINI VARMAAN VAIKEIMMILLAAN EIKÄ SOPIVAA LÄÄKITYSTÄ LÖYDY. OLEN KÄYNYT KOKO KIRJON LÄPI JA NYT KUULEMMA ALETAAN ALUSTA SAMOISTA LÄÄKKEISTÄ JOS SATTUISI JOKU AUTTAMAAN. YÖT ELÄN PAINAJAISISSA, NUKUN HUONOSTI JA PELKÄÄN MENNÄKIN NUKKUMAAN. PÄIVÄT AHDISTUNEENA JA MASENTUNEENA, ITKUISENA. EN JAKSA NOUSTA TAI TEHDÄ MITÄÄN.
LÄÄKITYSHÄN ALKAA AUTTAA VASTA 3-4 VIIKON AIKANA JA JOKAINEN MEISTÄ ON ERILAINEN, KENELLE AUTTAA TOINEN JA TOISELLE TOINEN LÄÄKE. MUTTA MIELESTÄNI PAHIN ON DEPRAKINE.
KOKEILEMALLA SELVIÄÄ JOS SELVIÄÄ

Deprakineä 2000mg/vrk ja ei mielestäni tehnyt mitään muuta kuin aiheutti yleistä apatiaa ja tunteettomuutta. Kyllähän se siinä mielessä poisti manian mahdollisuuden mutta ei se mielestäni ole oikea tapa, jotem lopetin syönnin. Parin viikon jälkeen oli heti "parempi" olo.

hiuksen lähtöä ja ennen näkemättömii painajaisia. painajaisissa heräsin hiestä märkänä. sitä tapahtu useita öitä.

minä olen syönyt debrakine 300mg 1 aamulla ja 3 illalla jo vuodesta 2006 ja se on mulle hyvä lääke ja viime syksynä sain lisäksi sepram 20mg kun oon syksyisin aina iin väsynyt..opamoxia on jos ahdistaa joskus.olen siis käyttänyt7v uotta tuota debrakinea ja mulle ollu hyvä lääke. kesä ja kevät on hyvää aikaa en oireile. syksy on pahinta on pimeää väsyttää...

Itse syön Deprakinea 3 x 300 mg päivässä ja 20 mg Sepram. Mitään tukanlähtöjä yms. ei ole ollut ja olen syönyt lääkkeitä vuodesta 2001 asti. Sairastan bipo II:sta.

Kevät ja syksy ne mulla pahimmat ajat on, mutta olen oppinut elämään sairauteni kanssa ja kykenen keskustelemaan asiasta avoimesti.

Tsemppiä kaikille.

Mitä ihmettä, mielialalääkekö??? Miehelleni määrättiin sitä epilepsialääkkeeksi, joka aiheuttaa aivan hirveän kutinan, nyt en oikein ymmärrä onko lääke määrätty oikeaan tautiin.

Söin depraa 9vuotta,mutta sitte tuli uus depis,seroquel tällä hetkellä imovane.Että näillä mennään.Uutena löyty kilpirauhasen vajaatoiminta,thyroxinia 0,1mg tabletti päivässä.Olo parempi.

Itselläni parhaiten toimiva yhdistelmä on Deprakine 3 x 300mg ja Peratsin 8mg vuorokaudessa. Manioita, sekamuotoisia tai syvempiä masennuskausia ei ole tämän jälkeen tullut. Lisäksi on unettomuuteen Melatonin 5mg, mikä useimmiten auttaa nukkumaan.
Tämä vaati vuosien ja kymmenien eri lääkkeiden kokeilut, jossa mm. todettiin että mieliala lääkkeet aiheuttavat kohdallani maniaa. Nykyiseen lääkitykseen olen tyytyväinen, koska se ei aiheuta minulle edes minkäänlaisia sivu oireita.

Deprakine 2000mg/vrk psykootista maniaa varten. Veti todella apaattiseksi mutta psykoosi hävisi. Ei muita havaittavia sivuoireita.

Mä sain kanssa joskus Deprakinea , mutta tuli niin paha olo , että en voinut enää jatkaa vaan ymmärsin lopettaa vaikka sekaisin olinkin. Taitaa vaikuttaa aika eri lailla eri ihmisiin.

Mulle määrätty 600mg iltaisin deprakineä mielialaa tasaamaan (en ole bipo) ja lievittämään ahdistusta, ärtymystä ja agressiivisia ajatuksia. Otan välillä 450mg, koska en halua syödä mömmöjä enempää kuin on pakko. Syönyt nyt pari kuukautta. Sumuinen ja väsy olo siitä tulee, ehkä aivan pientä lievää pahoinvointia (ei välttämättä johdu deprakinestä). Tasottaa kyllä mieltä, en tiedä, johtuuko deprakinestä, mutta itsemurha-ajatukset vähentyneet. Vähän sellainen "hälläväliä"-olo enemmän kuin ennen asioiden suhteen. Ei välttämättä huono asia näinkin paskamaisessa elämäntilanteessa.
Uskon ettei lihoamista tapahdu, kun pitää annostuksen tarpeeksi pienenä ja käy ahkerammin salilla/liikkumassa

Minulle määrättiin deprakine 500mg 1 o 2 risolid 1-4 vrk,tenox 1per vrk mirzapin 15 mg yöksi ja sertralin 15mg aamulla.Diagsoonini on kaksisuuntainen mielialahäiriö,paniikkihäiriö,narsistinen persoonallisuushäiriö.Lopettivat alpoxsiinit,diapamit jotka olivat tarv.Olen työkyvyttömyys eläkkeellä oleva lentäjä.Syön näitä paska lääkkeitä tarv.Minulla on osteoropoosi,välillä kivut helvetin moiset.Tarjosivat ketipinooria joka auttaa vaivaan kuin vaivaan.Sanoin psykiatrille että gooleta mitä Yhdysvaltojen lääkäriliitto sanoo serequellistä suomessa kauppa nimi ketipinor.Se saanoo että koko lääke pitäisi lopettaa.Se on täyttä myrkkyä ihmiselle.Nukun fyysisten kipujen takia hyvin huonosti mutta en halua olla zombie.Onneksi on ystäviä jotka tulevat hakemaan eri tapahtumiin.Kun ahdistus,tuska etc.paniikkihäiriön oireet on päällä nautin kotona musiikista ja juon pullon wsiskiä,ja matka jatkuu.

Deprakine on vaarallinen lääke. Minulle aiheutti ähes täydellisen Mikkeli katoamisen, eikä ole palautunut 8 kk. lääkkeen lopetuksen jälkeen. Käytin vain vähän yli 3 kk Deprakinea, aiheutti kivesten kutistumista, joten ei ihme että libido meni. En huomannut enkä tajunnut heti tätä haittavaikutusta. Monessa tieteellisessä artikkelissa kerrotaan, että näin käy. Lääkkeen pakkausselosteessa sitä ei kerrota. Aikamoinen haittavaikutus miehelle, on tunne että on joutunut rikoksen uhriksi. Myös monia muita vaarallisia haittavaikutuksia tällä lääkkeellä. En olisi siihen koskenut jos olisin tiennyt todelliset haittavaikutukset. Annos oli 1000mg iltaisin, yhden viikon ajan 1300 mg, kunnes tajusin lääkkeen lopettaa.

Tuli ihmeellinen painovirhe ekalle riville. Libidon katoaminen,. Sana Mikkelin ei kuulu siihen.

Kuinka moni lopetti kun annos laski 1000 tai 500 määrään?

Siis vaan joku päivä lopetti ja pärjää vaikka diagnoosi ?