Tutkimus: Juopottelu muuttaa DNA:ta
Raju juopottelu voi aiheuttaa peruuttamattomia geneettisiä muutoksia. Cambridgen yliopiston molekyylibiologian tutkijat ovat todenneet, että äitien voimakas alkoholinkäyttö johtaa myös sikiön DNA-muutoksiin.
Alkoholitutkijat ovat jo kauan uumoilleet, että runsaalla alkoholinkäytöllä voi olla geneettisiä seuraamuksia, mutta tieteellisiä todisteita ei tästä ole saatu. Cambridgen yliopiston tutkijat arvelevat nyt selvittäneensä mysteerin.
Alkoholin hajoamistuote, asetaldehydi, on itse asiassa mutageeni,
eli syöpää aiheuttava aine. Tiettyjä syöpämuotoja ei synny ilman geenimutaatioita. Solujen suojana tätä asetaldehydi-myrkkyä vastaan on kaksi puolustusmekanismia.
Ensimmäinen puolustuskeino on soluissa oleva entsyymi, joka poistaa niihin tulleen asetaldehydin. Toinen mekanismi korjaa DNA:han tulleita vaurioita.
Cambridgessä tehtyjen havaintojen mukaan raju juominen voi tuottaa soluihin niin paljon asetaldehydiä, etteivät suojamekanismien teho riitä tapahtuneiden vahinkojen korjaamiseen, vaan DNA:han tulee pysyviä muutoksia.
Ikävin havainto on, että raskaana olevat naiset voivat aiheuttaa DNA-muutoksia myös sikiöilleen, jos juovat runsaasti alkoholia raskauden alkuvaiheessa. Näiden ns. FAS-lasten geenimuutokset ovat peruuttamattomia.
http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2011/07/tutkimus_juopottelu_muuttaa_dnata_2710432.html
Raju juopottelu voi aiheuttaa peruuttamattomia geneettisiä muutoksia. Cambridgen yliopiston molekyylibiologian tutkijat ovat todenneet, että äitien voimakas alkoholinkäyttö johtaa myös sikiön DNA-muutoksiin.
Alkoholitutkijat ovat jo kauan uumoilleet, että runsaalla alkoholinkäytöllä voi olla geneettisiä seuraamuksia, mutta tieteellisiä todisteita ei tästä ole saatu. Cambridgen yliopiston tutkijat arvelevat nyt selvittäneensä mysteerin.
Alkoholin hajoamistuote, asetaldehydi, on itse asiassa mutageeni,
eli syöpää aiheuttava aine. Tiettyjä syöpämuotoja ei synny ilman geenimutaatioita. Solujen suojana tätä asetaldehydi-myrkkyä vastaan on kaksi puolustusmekanismia.
Ensimmäinen puolustuskeino on soluissa oleva entsyymi, joka poistaa niihin tulleen asetaldehydin. Toinen mekanismi korjaa DNA:han tulleita vaurioita.
Cambridgessä tehtyjen havaintojen mukaan raju juominen voi tuottaa soluihin niin paljon asetaldehydiä, etteivät suojamekanismien teho riitä tapahtuneiden vahinkojen korjaamiseen, vaan DNA:han tulee pysyviä muutoksia.
Ikävin havainto on, että raskaana olevat naiset voivat aiheuttaa DNA-muutoksia myös sikiöilleen, jos juovat runsaasti alkoholia raskauden alkuvaiheessa. Näiden ns. FAS-lasten geenimuutokset ovat peruuttamattomia.
http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2011/07/tutkimus_juopottelu_muuttaa_dnata_2710432.html
Vastaukset 3
Vanhimmat
Uuttahan tässä tutkimuksessa on se, että asetaldehydi näyttäisi olevan myös sikiövaurioiden takana. Se, että asetaldehydi on mutageeninen ja karsinogeeninen eli ihmiselle syöpääaiheuttava aine, on tiedetty ja moneen kertaan tieteellisesti todistettu jo kauan sitten. WHO:han mm. luokitteli asetaldehydin 1. luokan karsinogeeniksi (eli samaan luokkaan mm. asbestin ja tupakansavun kanssa) lokakuussa 2009.
No, pitää toivoa, että tämä jatkuva tiedon lisääntyminen asetaldehydin haitoista johtaa myös siihen, että ihmiset alkavat reagoida asiaan ja mm. vaativat tietoa asetaldehydimääristä elitarvikkeiden ja alkoholijuomien pakkauksiin ihan siinä, missä vähemmän haitallisista lisäaineistakin vaativat tietoa.
Terveysvaikutukset
Asetaldehydin vaikutus aivoissa todennäköisesti säätelee ihmisen alkoholinkäyttöä
. Asetaldehydia saadaan elintarvikkeista, sillä sitä on niissä valmistusprosessin jäljiltä.
Sitä syntyy myös suolistossa, ja syntyyn vaikuttaa ruokavalio.
Sitä voi muodostua myös alkoholijuomista ja tupakansavusta. [1]
Perintötekijät vaikuttavat alkoholin aineenvaihduntaan ja siten alkoholin aiheuttamiin tuntemuksiin. Jos alkoholin aineenvaihdunta on nopeampi, tulee ihmisellä jo juodessa epämiellyttäviä tuntemuksia.[1]
Maailman terveysjärjestön alainen syöväntutkimuslaitos IACR on luokitellut asetaldehydin 1. luokan syöpää aiheuttavaksi aineeksi.
Suomessa asetaldehydia on tutkittu pitkään. Suomalaisia tutkijoita ovat Mikko Salaspuro ja THL:n erikoistutkija Peter Erikson.[1]
Eriksonin mukaan asetaldehydia saadaan kolmesta lähteestä:
sitä syntyy maksassa, mutta se palaa pois.
. Sitä on syljessä, ja sen tuottavat suun, nielun ja vatsan mikrobit.
Kolmas lähde on alkoholijuomat.
Valkoviinissä ja luumu- ja omenajuomissa sitä on eniten, kirkkaissa viinoissa vähiten.
Sitä esiintyy luonnollisesti myös monissa elintarvikkeissa, esimerkiksi soijakastikkeessa.[1]
Suomalainen tutkimus on vahvistanut alkoholista saatavan asetaldehydin aiheuttavan syöpiä ruokatorvessa, kurkunpäässä ja suussa.[2]
Ympäristövaikutukset
Asetaldehydi on haitallista vesieliöille.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Asetaldehydi
Tuttava teki pitkän työuran ravintola-alalla.
Ei tupakoinut koskaan.
Sairastui kurkkusyöpään.
Kinasivat vakuutuyhtiön kanssa, voiko kurkkusyöpä johtua passiivisesta tupakoinnista eli siitä että töissä altistui vuosikymmenet tupakansavulle.
Riita jäi kesken koska hän kuoli syöpään.
-olisihan alkoholinkäyttökin vaikuttanut syövän syntyyn..plus tupakansavun nieleskely duunissa päälle?