Minkäläisia tähätimiä meikäläisten tarkka-ampujat käyttivät jatko-sodassa?
Tarkka-ampujat
15+20
15900
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
En tiedä,en tosiaankkaan,,, kumma juttu ja nyt kun tarkemmin ajattelen en edes välitä.
Minä olisin tiennyt, mutta nyt ei tarvi vastata.
Suurentavia, semosella kun katsoo näyttäs kohde olevan lähellä, voi posauttaa vaikka kypärän reunan alle.
” voi posauttaa vaikka kypärän reunan alle.”
Sotilaskivääri lävistää vaivatta kaikki sen ajan ja nykyajan sotilaskypärät!
Kiikaria ja normaaleja avotähtäimiä käytettiin. Esim legendaarinen Simo Häyhä, ei koskaan käyttänyt muuta kuin avotähtäimiä, syystä siitä että hän sanoi joutuvansa nostamaan päänsä liian korkealle katsoessaan kiikariin. Lisäksi kiirarin linssi saattoi heijastuksellaan paljastaa tarkka-ampujan.
Pisimmän matkan "kaadot" Häyhä sai silti yli 700 metrin päähän.
Pystykorvahan oli tarkka ase jo pelkillä omilla tähtäimillään. Vaari kertoi vähän sotareissustaan, mutta sen verran, että 300m ei ollut matka eikä mikään, kun sai vastustajan pois pelistä. Itse pääsin kokeilemaan varusmies aikanani pystykorvalla ampumista ampumaradalla Santahaminassa 300m matkalla ja kyllä ne osumat sai helposti taulun keskelle 10cm rinkulan sisäpuolelle. Tosin voitin (RK-62:lla) Etelä-Suomen sotilasläänin mestaruuden tuolloin omassa saapumiserässäni.
tosin häyhä toimi vain talvisodassa
Köh, vanha ei hoksannut asiaa, kiitos oikaisusta
Toivo Maukonen niminen veteraani on kirjoittanut omasta sotareissustaan hyvän kirjan, -tarkka-ampujan polku. Mestariampujana hän toimi jatkosodassa tarkka-ampujana. Maukonen ei metsästänyt niinkään vastapuolen rivimiehiä, kuten Häyhä, vaan vastapuolen tarkka-ampujia. Myös siellä oli mestariampujia, joten pienikin virhe maksoi heti hengen.
Kirja on äärettömän jännittävä ja hyvä kuvaus todellisesta tarkka-ampujan sodasta.
Maukonen käytti tietysti kiikaritähtäintä, 4 x jotain.
Koska asemasodan aikana linjat olivat usein jopa alle 100 metrin päässä toisistaan ongelmana ei ollut se, ettei kiikarikiväärillä osuisi, vaan se, että samalla nousi myös oma pää, mihin luoti saattoi läjähtää jo sekunnin kuluttua.
Se ihmetyttää miten ne ammutut todistettiin,ihan maasta ja armeejasta riippumatta,,,,voihan olla että joku kunnian kipeä hiukka liioteltu ,,,,ei tietenkäään suomaliset, mutta ne muut,
tarkka-ampujan omaan ilmoitukseen. Tällähän oli usein tähystäjä, joka saattoi varmentaa osuman.
Hurriko se siellä taas kateellisena provoilee kun svedu pelkureilla ei tarkka-ampujoita juuri ole toisin kuin suomalaisilla, saksalaisilla ja venäläisillä. Nooh älä välitä. Kyllä te sieltä Ahvenanmaalta käsin joskus Ruotsin suurvalta aseman saatte palautettua niin että kalastajakylä Maarianhamina voidaan julistaa uuden Kalmarin Unionin pääkaupungiksi. LOL
Juu juu. Propaganda voittaa aina faktat, kuten Pohjois-Koreassa: parhaat finskit ampu yhellä kudilla 14 vihollista vaikka oli silmät kiinni. Tarkkuutta!
No joku siellä metsässä rusahti
- Venäläinen 3,5 x suurentava PU
http://mosinnagant.net/sniper section/mosin-nagant-sighting.asp
- Venäläinen PEM
http://www.takilta.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=13&t=3411
- Kotimainen Physica
http://www.takilta.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=24958
- Kotimainen Väisälä
- Saksalaisia Zeissin putkia
Kaikki noin 3-4 x suurentavia, valovoimaltaan ja muiltakin ominaisuuksiltaan erittäin vaatimattomia tähtäimiä, noin nykymittapuun mukaan. Putkista oli huutava pula koko sodan ajan, joten monet tarkka-ampujat joutuivat tyytymään avotähtäimiin, mikä ei ollut paljonkaan huonompi vaihtoehto kuin sen aikaiset kiikaritähtäimet.