Pienio etuoikeutettujen ryhmä

Niinhän se menee.

Levollisuus sielulle tosiaan löytyy uskossa kuten myös varmuus elämän tarkoituksesta riippumatta missä uskontokunnassa kyseinen ihminen kilvoittelee.

sattuma5 kirjoitti:

Niinhän se menee.

Levollisuus sielulle tosiaan löytyy uskossa kuten myös varmuus elämän tarkoituksesta riippumatta missä uskontokunnassa kyseinen ihminen kilvoittelee.

Lue lisää

Jokainen elää elämänsä oman uskonsa mukaisesti.
Toiset rakentaen, toiset tuhoten.
Jokainen vastaa itse elämästään.
Toiset tykkää kasvattaa kukkia ja toiset tykkää tappamisesta.
Mutta älkää pakottako toisianne! Älkääkä uskoko sokeasti miettimättä.

Mutta mistä ja miksi sinun ”uskontokunnassa kyseinen ihminen kilvoittelee” ?
Eikö elämässä pitäisi olla kyse elämästä ja sen rakentamisesta ja parempaan pyrkimisestä yhdessä?

En täysin ymmärrä ajatuksen juoksuasi. En myöskään ole ymmärtänyt uskon merkitystä. Ehkä sen ymmärrän aikanani. Ajatuksen kulkuni jumiutuu sellaiseen näkemykseen, että tulevaisuudessa kaikilta uskontokunnilta putoaa pohja totaalisesti. Näin on ehkä jo monien yksittäisten uskon harrastajien suhteen käynytkin. Ainakin minulle on niin käynyt.

Ihmiset satsaavat valtavia ponnistuksia jonkin eteen, jota kenties lopulta ei ole edes olemassa. Tosin satsaahan ihmiset valtavia ponnistuksia myös sotalaitosten eteen. Sotalaitosten suurin etu on se, jos niitä ei koskaan tarvitsisi käyttää. Eli parhaimmillaan koko valtavat uhraukset valuvat täysin hukkaan ja huonoimmillaan niitä tarvitaan, jolloon tuloksena ovat suunnattomat kärsimykset.

Merkityksettömyys ja tyhjyys saattaakin olla ehkä myös uskontojen kohdalla kaikkein paras anti.

Ajatukset karkailevat eri suuntiin ilmeisesti siksi, että olen hämilläni ihmeellisen elämän edessä.

Ajattelen jumalan osuutta esimerkiksi toisessa maailmansodassa. Näyttää siltä, että Jumala asettuu lähes poikkeuksetta sen puolelle, jolla on suuremmat tykit. Tämä on yksi ihmetykseni aihe.

Kiitos sinulle rohkaisusta. olen vielä kovin nuori ja ehdin koota ajatuksia vuosikkymeniä tulevaisuudessa.

sattuma5 kirjoitti:

Kiitos sinulle rohkaisusta. olen vielä kovin nuori ja ehdin koota ajatuksia vuosikkymeniä tulevaisuudessa.

Noh, en tarkoittanut tuota, anteeksi ei ollut tarkoitus loukata tai olla tyhmä. En tiedä ikääsi, mutta kyselysi pohjalta et ole jostain syystä saanut vastausta joten ajattelin että olet kysynyt kovin vähän aikaa noita kysymyksiä. Voihan olla että ihminen esim 50v rupee miettii eli siinä mielessä on kovin nuori kyselijä.
Tai voi olla mahdollista joku kyselee koko ikänsä saamatta vastausta ikinä.

Ajattelen että on paljon kiinni sattumasta kuten minulla.
1. Löysin sattumalta kirjan joka antoi oikeita kysymyksiä.
2. Sattumalta kuulin eräältä henkilöltä omituisen ”hänen totuuden”, mitä en olisi ikinä uskonut kuulevani uskovaisen suusta. Se Tärkein!
3. Ehkä sattumaa, ehkä Jumala, mutta miksi sain ”tiedon” liian aikaisin?
4. Vai onko se merkki kuolemastani. Käsitykseni mukaan : Ihminen ymmärtää asiat hetki ennen kuolemaansa. Ja ehkä sen takia sitä ei kannattasi tietääkään…. vielä.

En tiedä ehkä ennen kuolemaani saan uuden älyn asioista, mutta se mitä nyt ymmärrän on todellakin elämää suurempaa. Enkä voi sitä sanoa ja luulen suurimman osan ihmistä ajattelevan samoin. Ja siksi emme enää kysy, vaan luulemme tietävämme oikeat vastaukset.

Mielestäni aika suurelta osin kaikki mitä ihminen tietää, voi olla yhtä hyvin väärää tietoa, mutta parhaan tietoni mukaan tänään olen tätä mieltä.
Kuten aikoinaan tiedettiin että maapallo on litteä lätty.
Luultavasti suuriosa tämänkin päivän faktoista kumotaan parin sadan vuoden sisällä.

Minä luulen että oikeat vastaukset tupsahtaa esille kun on oikea aika ja sydän on avoinna vastaanottamaan tiedon.
Mutta tärkeintä on elämä ja elää se hyvin oikein.
Toivon että minullekin aukeaa Se Taivaspaikka kuoleman jälkeen.