Koskettavassa ja ajatuksia herättävässä omaelämäkerrassaan Horst Schmidt kertoo, millaista oli aseistakieltäytyjän elämä natsi-Saksassa.
Koska hän oli Jehovan todistaja, hän kieltäytyi liittymästä Hitlerin armeijaan ja joutui siksi elämään maan alla Gestapon takaa-ajamana.
Hän toimi kuriirina ja levitti kiellettyjä uskonnollisia julkaisuja.
Matkoillaan hän tapasi tulevan vaimonsa Herminen. Heidät kummatkin vangittiin. Herminen lähetettiin keskitysleiriin; Horst tuomittiin kuolemaan kansantuomioistuimessa, natsi-Saksan ylimmässä tuomioistuimessa.
Enemmistö niistä, jotka kieltäytyivät palvelemasta natsiarmeijassa, oli Jehovan todistajia,
Sodan jälkeen perustettu Saksan liittotasavalta takasi perustuslaissaan oikeuden kieltäytyä aseista pitkälti juuri sen esimerkin vuoksi, jota Jehovat todistajat olivat näyttäneet kieltäytyessään palvelemasta Hitlerin armeijassa.
Jehovan todistajat eivät olleet varsinaisen rauhanliikkeen uranuurtajia, eivätkä he itseään sellaisina pitäneet.
He katsoivat olevansa kristittyjä, minkä takia heistä olisi ollut ennen kuulumatonta tarttua aseisiin ja nostaa kätensä lähimmäistään vastaan. Tässä suhteessa he olivat jyrkkä vastakohta saksalaisten suurelle enemmistölle.
Kuolema tuli aina maanantaisin - aseistakieltäytyjänä Hitlerin Saksassa : omaelämäkerta
Koska hän oli Jehovan todistaja, hän kieltäytyi liittymästä Hitlerin armeijaan ja joutui siksi elämään maan alla Gestapon takaa-ajamana.
Hän toimi kuriirina ja levitti kiellettyjä uskonnollisia julkaisuja.
Matkoillaan hän tapasi tulevan vaimonsa Herminen. Heidät kummatkin vangittiin. Herminen lähetettiin keskitysleiriin; Horst tuomittiin kuolemaan kansantuomioistuimessa, natsi-Saksan ylimmässä tuomioistuimessa.
Enemmistö niistä, jotka kieltäytyivät palvelemasta natsiarmeijassa, oli Jehovan todistajia,
Sodan jälkeen perustettu Saksan liittotasavalta takasi perustuslaissaan oikeuden kieltäytyä aseista pitkälti juuri sen esimerkin vuoksi, jota Jehovat todistajat olivat näyttäneet kieltäytyessään palvelemasta Hitlerin armeijassa.
Jehovan todistajat eivät olleet varsinaisen rauhanliikkeen uranuurtajia, eivätkä he itseään sellaisina pitäneet.
He katsoivat olevansa kristittyjä, minkä takia heistä olisi ollut ennen kuulumatonta tarttua aseisiin ja nostaa kätensä lähimmäistään vastaan. Tässä suhteessa he olivat jyrkkä vastakohta saksalaisten suurelle enemmistölle.
Kuolema tuli aina maanantaisin - aseistakieltäytyjänä Hitlerin Saksassa : omaelämäkerta
Vastaukset 4
Vanhimmat
Emmy Zehdenin tie – nimen tarina
TOUKOKUUSSA 1992 nimettiin muuan katu Berliinissä Saksassa Emmy Zehdenin, erään Jehovan todistajan, mukaan.
Emmy syntyi vuonna 1900. Hän meni naimisiin juutalaisen liikemiehen Richard Zehdenin kanssa, joka kuoli natsihallinnon aikana Auschwitzin keskitysleirissä. Richardilla ja Emmyllä oli kasvattipoika nimeltä Horst Schmidt.
Horst ja kaksi muuta nuorta Jehovan todistajaa joutuivat piiloutumaan saatuaan kutsun asepalvelukseen.
Emmy tarjosi suojapaikan Horstille ja hänen kahdelle toverilleen.
Ennen pitkää heidät kuitenkin löydettiin. Kaikki neljä tuomittiin kuolemaan – kolme poikaa asepalveluksesta kieltäytymisen vuoksi ja Emmy näiden piilottamisen vuoksi.
Horstin kaksi toveria mestattiin. Emmy anoi armahdusta, mutta se evättiin. Hänet mestattiin Plötzenseessä Berliinissä 9. kesäkuuta 1944.
Horst Schmidt selviytyi natsivainosta elossa, ja myöhemmin hän avioitui erään keskitysleiristä elossa säilyneen todistajan kanssa.
Toukokuun 7. päivänä 1992 muuan Berliinin katu nimettiin Emmy Zehdenin mukaan. Erään saksalaisen viranomaisen pitämässä puheessa Emmyä ylistettiin hänen rohkeutensa vuoksi, ja hänen sanottiin olevan esimerkki sodan monista unohdetuista uhreista.
------
Berliinin Plötzenseen muistomuseossa näytteillä olevien virallisten asiakirjojen mukaan Emmy Zehden teloitettiin 9. kesäkuuta 1944.
niin on
esimerkillisiä kristittyjä
luettavaa pullamössö-sukupolville:
Kuolema tuli aina maanantaisin
aseistakieltäytyjänä Hitlerin Saksassa
omaelämäkerta
Tekijät
Schmidt, Horst (Kirjoittaja)
Hesse, Hans (Koonnut)
Kustantaja ja painovuosiForlaget Gramma 2010