Ei koskaan tunnusteta aateliston hankalaa asemaa. Ei koskaan mainita sitä että nälän aikana aatelistokin laihtui. Aina vaan valitetaan kommunismin hengessä miten pitivät maaorjia tai rakentelivat taloja talonpoikien pelloille ja kalastusjärville.
Totuus on se että aatelisto kärsi vain hieman vähemmän kuin muu kansa. Mikään hirveä riistäjä se ei ollut vaikka Bronstein ja Uljanov näin väittivät.
Svinhufvud ja Mannerheim ovat hyvä aatelismiehiä joilla oli erittäin vaikea elämä verrattuna vaikkapa johonkin Vilho Nenoseen. Ukko-Pekan isoisä ampui aivonsa ulos. Mielisairaus kun ei ole harvinaista aatelisilla.
Totuus on se että aatelisto kärsi vain hieman vähemmän kuin muu kansa. Mikään hirveä riistäjä se ei ollut vaikka Bronstein ja Uljanov näin väittivät.
Svinhufvud ja Mannerheim ovat hyvä aatelismiehiä joilla oli erittäin vaikea elämä verrattuna vaikkapa johonkin Vilho Nenoseen. Ukko-Pekan isoisä ampui aivonsa ulos. Mielisairaus kun ei ole harvinaista aatelisilla.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Nälkä on hyvin suhteellinen käsite, esim. 1600-1700 luvuilla kun oli hyvin kylmiä jaksoja, niin euroopassa ei kannattanut kuljettaa viljaa 100 km pitempää matkaa, kun ostajilla ei ollut varaa sitä kumminkaan ostaa, mutta mausteita kannatti kyllä hakea Intiasta ja muualta hyvin kaukaa laivalla, lasti oli yhtä arvokas kuin laivakin ja mausteet kävi kumminkin aina kaupaksi, kun aatelistolla oli varaa sitä ostaa.
Viljan määrä vaihteli hyvin rajusti eri vuosina, mutta viinaa kului hyvin tasaisesti joka maassa, vaikka viina poltettiin viljasta.
Leivästä oli aika ajoin pulaa, viinasta ei ole koskaan ollut pulaa.