Ei kai taas
KKI 06.05.2001 klo 12.42
Aloitetaanpa.
Ihmisen historian alkuhämärässä esi-isämme eivät
voineet ymmärtää luonnonvoimia, eivätkä niihin
liittyviä ilmiöitä. Tällöin ihmisen keho loi
jumalolennot suojellakseen omaa toiminta kykyään.
Aivot olisvat yksinkertaisesti menneet rikki jos
ei olisi ollut asioita jotka voidaan kuitata
toeamalla se jumalan työksi tai että se on
jumala. Tosiasiassahan kaikki toimii
luonnonlakien mukaisesti ja pikkuhiljaa ihmisen
kapasiteetti alkaa riittämään käsittelemään sitä
tietomäärää.
Tämä kuoleman jälkeinen elämä on sama perusilmiö.
Sen vuoksihan se on aikoinaan varmaan annettu
yhden ja saman jumalan hoidettavaksi, ainakin
joissakin kulttuureissa.
Ihminen pyrkii säilyttämään omanolemassaolonsa.
Ja ajatus olemassaolon vääjäämättömästä
päättymisestä olisi ollut sietämätöntä.
Keksittiin sielu joka voi elää ikuisesti. Sielun
tehtävä oli ja on suojella rotumme
yksinkertaisimpia jäseniä vajoamasta hulluuteen
pelätessään biosähkökemiallisten prosessien
päättymistä.
Helvettiä tai taivasta ei ole. Niinkuin ei
kuoleman jälkeistä elämääkään.
Kuolema on tapahtuma jolloin ihmiseksi nimitetty
organismi lakkaa toimimasta.
Sitä en tiedä miten satojen vuosien harhat
saataisiin pois ihmisten mielistä. Kyseessä on
niin aikaisessa vaiheessa syntyneet suoja
meknismit.
Ehkä sinun on viisainta antaa pojallesi asiasta
jokin käsitys, mutta jättää hänen mieleensä
kalvava epäilys.
Itse voisit vaikka ryhtyä vastustamaan
valtionkirkkoa ja uskonnonopetusta.
KKI 06.05.2001 klo 12.42
Aloitetaanpa.
Ihmisen historian alkuhämärässä esi-isämme eivät
voineet ymmärtää luonnonvoimia, eivätkä niihin
liittyviä ilmiöitä. Tällöin ihmisen keho loi
jumalolennot suojellakseen omaa toiminta kykyään.
Aivot olisvat yksinkertaisesti menneet rikki jos
ei olisi ollut asioita jotka voidaan kuitata
toeamalla se jumalan työksi tai että se on
jumala. Tosiasiassahan kaikki toimii
luonnonlakien mukaisesti ja pikkuhiljaa ihmisen
kapasiteetti alkaa riittämään käsittelemään sitä
tietomäärää.
Tämä kuoleman jälkeinen elämä on sama perusilmiö.
Sen vuoksihan se on aikoinaan varmaan annettu
yhden ja saman jumalan hoidettavaksi, ainakin
joissakin kulttuureissa.
Ihminen pyrkii säilyttämään omanolemassaolonsa.
Ja ajatus olemassaolon vääjäämättömästä
päättymisestä olisi ollut sietämätöntä.
Keksittiin sielu joka voi elää ikuisesti. Sielun
tehtävä oli ja on suojella rotumme
yksinkertaisimpia jäseniä vajoamasta hulluuteen
pelätessään biosähkökemiallisten prosessien
päättymistä.
Helvettiä tai taivasta ei ole. Niinkuin ei
kuoleman jälkeistä elämääkään.
Kuolema on tapahtuma jolloin ihmiseksi nimitetty
organismi lakkaa toimimasta.
Sitä en tiedä miten satojen vuosien harhat
saataisiin pois ihmisten mielistä. Kyseessä on
niin aikaisessa vaiheessa syntyneet suoja
meknismit.
Ehkä sinun on viisainta antaa pojallesi asiasta
jokin käsitys, mutta jättää hänen mieleensä
kalvava epäilys.
Itse voisit vaikka ryhtyä vastustamaan
valtionkirkkoa ja uskonnonopetusta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
ollakseen jumalallista.
Ei se olekaan jumalallista.
Ihan maallisen olennon päätteeltä.
Kyynistä, kyllä totuus on yleensä se kyynisin
mahdollisuus.
>>>>>>Tosiasiassahan kaikki toimii
luonnonlakien mukaisesti ja pikkuhiljaa ihmisen
kapasiteetti alkaa riittämään käsittelemään sitä
tietomäärää. <<<<<<<
>>>Helvettiä tai taivasta ei ole. Niinkuin ei
kuoleman jälkeistä elämääkään.
Kuolema on tapahtuma jolloin ihmiseksi nimitetty
organismi lakkaa toimimasta. <<<<<<
Onko luonnonlakien vastaista, jos taivas ja
helvetti ovat olemassa?
Onko niin, että kaikki mitä emme ymmärrä, niin
sitä ei ole olemassakaan?
Onko sinulla todella VARMAA ja luonnon lakien
mukaista tietoa, että taivasta ja helvettiä ei
ole.:):)
Juudaskin on sitä mieltä, että kysymys on ainakin
elävässä uskossa kristukseen erittäin hyvistä
suojamekanismeista.
Ei, minulla ei todellakaan ole kumpaankaan
suuntaan varmaa tietoa.
Vain se mitä nykyiseen tietämykseemme referoituna
on todennäköisintä. Riittääkö.
Niin, ei varmaankaan. Perusteleppa sinä millä
tavalla ihminen eroaa esim. valaasta. Miksi valas
lakkaa toimimasta mutta ihminen 'sielu' jatkaa
hmm. en suostu uskomaan ennenkuin joku todistaa.
Näyttää vaikka valokuvan ko. ruumin osasta.
Ja jos ei eroa, niin silloinhan kaikella elävällä
täytyy olla sielu.
Kiintoisaa, kissa pitäisi voida kastaa
Jatketaan aiheesta, jos kaikella ei olekkaan
sielua.Todennäkoisenpää mielestäni on,ettei
sielu ole jakautunut tasa-arvoisesti jokaiselle.
vaan jotkut on sielukkaanpia kuin toiset.
Ehkä on olemassa eräänlainen "sielun geeni",
joka voi periytyä,mutta voi siirtyä myös lajista
toiseen, geeni joka voi myös jakautua ja kun
kaksi kantasolun/geenin omistavaa henkiloä
pariutuu niin tuloksena on henkilö tai olento,
jolla on sielu/korkeampi voima/tietoisuus tai
aivokapasiteetti.
Tämä sinun kommenttisi on sikäli
mielenkiintoinen, että mietin asiaa ennekuin
vastaa. Palataan asiaan, pian.
Sinäpäs tiedät paljon. Selitit Jumalan muutamalla
lauseella. Kumpa se olisikin niin
yksinkertaista...
Jos Jumalaa ei olisi, ei yksikään ihminen Häneen
varmaan enää uskoisi, niin kauan täällä on
tallattu.
Sen sijaan ihmiset ovat huomanneet, ettei
sattumalla voi selittää kaikkea. Voiko sillä
selittää oikeastaan mitään...
Jos Jumalaa ei olisi, minä en saisi
rukousvastauksia. Jos Jumalaa ei olisi, Hän ei
vaikuttaisi joka päivä elämääni konkreettisella
tavalla.
Mitenkö tämä on kestänyt niin kauan? Ei se
olisikaan kestänyt, ellei Jumala olisi itse
tullut ihmiseksi maan päälle. Ellei Jumala olisi
antanut ihmiselle sanaansa. Ellei Jumala joka
päivä vaikuttaisi ihmiseen.
Jumala on antanut kaikille ihmisille syvälle
sisimpään Jumalakaipuun. Ja vaikka kaikki
maailman ihmiset huutaisivat yhtäaikaa yhteen
ääneen, että Jumalaa ei ole, niin Jumala vain
olisi ja pysyisi. Kukaan ihminen ei saa Jumalaa
tekemättömäksi, olemattomaksi. Jumala on. Ja Hän
on totuus.
Niin, tila- ja aikarajoitteiden vuoksi jouduin
tiivistämään asian todella muutamaan lauseeseen.
Mainitsemaasi sattuma asiaan sen verran, että
koko kaikkeushan rakentuuu ns. sattumien varaan.
Alkaen siitä ensimmäisestä mutaatiosta jolloin
alkoi kehitys kohti monisoluisia olentoja kukin
kehitysaskel on määrittänyt tiettyjä rajoja
seuraavalle. Esimerkiksi kun solu jakautuu
kerran, se ei enää sulaudu yhdeksi. Siihen
sulautumiseen todella tarvittaisiin jumalaa, heh.
Jahas, sähköpostillako se sinun jumalasi sinulle
vastailee ? :D
Eiköhän se sinun rukoilusi ole vain tapa
prosessoida asioita ja prosessoinnin seurauksena
se sinun oma hyvin toimiva ajatteluvälineesi
tuottaa ratkaisun.
Mutta eipäs siinä mitään anna kunnia omalle
jumalallesi jos kerran haluat. Mutta voisit vähän
lisätä tuota itseluottamus osastoasi. Kyllä se
olet sinä joka esittää kysymyksiä ja antaa niihin
vastauksia.
Hauskaa kevättä :)
Niin... mä oon tätä kehitystä miettinyt kanssa...
sä siis todella uskot että täällä ihan sattumalta
muuten vaan ja huvikseen on niin ihanteelliset
olotilat että tänne on kehittynyt ihminen, joka
ajattelee ja erottaa oikean väärästä? Miksi
erotamme oikean väärästä, jollei olisi jotain
syytä noudattaa tätä "vaistoa"? Miksi koirat
eivät ajattele ja puhu? Miksi ei ole muita
kehittyneitä? Siksi, koska Jumala loi ihmisen
omaksi kuvakseen.
Jumala ei kirjottele mulle maileja, harmi vaan...
Ei Hän toimi sillä tavalla. Hän toimii niin että
kun rukoilen esim. jotain tavaraa, saan sen hyvin
pian. Ok, sattumaa. Seuraavana päivänä rukoilen
taas. "Sattumalta" saan vastauksen rukoukseeni.
Ja "sattumat" jatkuvat läpi elämäni.
Kaikella mitä maailmassa tapahtuu, on syynsä. Ja
Jumala tietää ja näkee nämä syyt. Ei ole olemassa
sattumaa. Jos olisimme syntyneet tänne sattumalta
ja tekisimme asioita sattumalta, olisi jälki
pelkkää sekasotkua. Mutta katso itseäsi. Kädet,
jalat, silmät, suu. Aivot. Uskomattomiin
suoritukseen yltävä keho. Ihmisruumis.
Sattumaltako on kaikki näin järjestellysti?
Sattumaltako on kehitys päätynyt juuri ihmiseen?
Sattumaltako on aurinko sellaisella etäisyydellä,
että kehitys on ylipäänsä ollut mahdollista? Ei
ei ei...
Niin, todellakin. Ihminen on saanut
mahdollisuuden valita ihan itse. Uskoa, vaiko ei
uskoa. Ja jokaisen päätöstä on kunnioitettava.
Mutta olisi hyvä muistaa että se päätös ei ole
pieni päätös... se on päätös elämästä tai
kadotuksesta.
No niin... nyt tais mennä vähän liian vakavaksi.
Mä meen uskonnontunnille... hyvää kevättä
sullekin. Ja siunausta...
Kyllä olet aivan oikeassa jokaisella on oikeus
valita oma maailmankatsomuksensa.
Valinnan vakavuudesta... hmm. Sanotaan näin, että
jos kuoltuani, herään (heh) jostain niin
toivottavasti minut arvostellaan tekojeni, ei
ajattelu tapani perusteella.
Molemmissa tapauksissa on kyllä edessä lämpimät
ajat
Miellyttävää havaita, että on mahdollisesti
olemassa ns. "uskovaisia" jotka elävät ja antavat
muidenkin elää. Hienoa :))
Siitä ihmisen muodosta...
Olisko niin, että ihmisen muoto on muotoutunut
sellaiseksi kuin se on sen takia että ko. rakenne
aikas tarkoituksen mukainen. Ei hyvä oikein
missään, mutta sillä VOI tehdä miltei kaikkea.
Olet varmaan aika nuori henkilö? Päättelin siitä,
että vaivaudut, jos siis todella
uskot "jumalaasi", "rukoilemaan" tavaraa... Ettei
tosiaan ole niin, että siinä rukoillessasi itse
asiassa mietit kuinka ko. hyödykkeen ssaisit
hankittua ja kuinkas ollakaan idea pälkähtää
päähäsi kun pysähdyt hetkeksi miettimään.
Minäpä jatkan töitäni.
Onnea ja menestystä opintoihin toivottaa:
Dilbert
Täällä on ihmisiä jotka osaa keskustella!!!
Pisteitä sulle. =)
Todellakin, mun mielestäni jokaisella ihmisellä
on oikeus elää, toimia ja ajatella ihan niin kuin
haluaa. Jokainen ottaa vastuun itsestään.
Muuten... tulipa mieleeni... noista teoista ja
ajattelutavasta... ne taitaa olla aika lailla
käsi kädessä, ei niitä pahemmin voi erotella. Jos
ajattelet tietyllä tavalla, todennäköisesti
toimitkin tietyllä tavalla. Kyllä minutkin
tuomitaan sen mukaan mitä olen tehnyt. Minä olen
tehnyt sen että otin viisi kuukautta sitten
Jeesuksen elämääni ja uskon että Hän on
puolustajani sitten joskus kun tästä kaikesta
tehdään tiliä tuolla ylhäällä. =)
Ja siitä ihmisestä... juuri niinhän se on että me
olemme muotoutuneet tarkoituksenmukaisiksi.
Vaikka voisimme olla paljon "vajaampiakin".
Jumala on nähnyt hyväksi tehdä meidät tällaiseksi.
Juu... olenhan mä nuori... oikeastaan lapsi
vielä. Täytin vasta 18... toi tavaraesimerkki
tosin oli vain sellanen heitto... enpä muista
milloin olisin jotain tavaraa rukoillut... ai
niin. Rukoilinhan mä... älä nyt vaan naura...
mutta mä rukoilin kännykkää. Ja nyt mulla on
sellanen. Eipä tarvi enää käyttää äitin
puhelinta... oikeesti juttu on sillä tavalla että
monesti sitä rukoilee jotain asiaa, johon ei voi
itse vaikuttaa. Jotain, johon minulla ei ole
ratkaisua, ei osaa eikä arpaa. Ja vastaus tulee
kuitenkin. Ja joskus sitä ei tarvi edes
odotella... olisihan mulla näitä esimerkkejä
paljonkin mutta sä et varmaan jaksaisi lukea enkä
mä kirjottaa... joka tapauksessa mä tunnen
Jeesuksen elämässäni ihan konkreettisesti enkä oo
katunut päivääkään uskoon tuloani. Ja nuoresta
iästäni huolimatta Jeesus on kasvattanut mua
paljon ihmisenä. Toki ihmisenä kasvaa muutenkin
mutta ei niin paljon... Jos en olisi tullut
uskoon, en olisi käynyt niitä monia kiinnostavia
keskusteluja. En olisi nähnyt mitä se on kun
saatana alkaa todella vastustamaan. Kun
sellaiseen tilanteeseen joutuu, alkaa kasvamaan
väkisinkin... on ihanaa huomata että pikkuhiljaa
näissä tilanteissa osaa toimia oikein ja
pikkuhiljaa mä löydän ne sanat jotka mä puhun ...
vaikka nyt sulle. On myös ihanaa huomata että
herätys on alkanut. Nähdä miten ihminen antaa
itsensä Jeesukselle ja saa tuntea Hänen
rakkautensa. Miten nuoria tulee kasapäin uskoon.
Kun on nähnyt sen, alkaa olla jo melko varma
ettei tämä kaikki ole jotain olematonta.
Usko on kieltämättä tyhjän päälle hyppäämistä. Ei
mullakaan aluksi ollut mitään mihin tarttua.
Mutta kun uskaltaa hypätä, saa olla varma että
otetaan vastaan. Jos todella haluaa koko
sydämestään palvella ja olla lähellä Jumalaa, ei
todistuksia puutu. Itse asiassa niitä tulee joka
päivä yllin kyllin. Lopulta alkaa ihmetellä...
kyllä jonkun täytyy rakastaa mua tosi paljon kun
mun asiat on järjestyny näin hyvin vaikka itse ne
sotkin eikä mulla ollut tietä ulos siitä
sotkusta. Mutta sellainen Jumala on. Hänen
rakkautensa on niin suuri ettei sitä voi
ymmärtää. Hän on kaikkivaltias. Yksi opettajani
sanoi kerran että hän ei usko että se Jumala nyt
näkisi jokaisen hiuksen tippumista. Mutta hassu
juttu... mikään ei jää piiloon Jumalalta. Mikään
ei ole Häneltä salattua.
No nyt taitaa mennä jo liian pitkäksi tää
sepustus... innostuin liikaa. Tai en
oikeastaan... Jeesuksen rakkaudesta ei voi
koskaan vaahdota tarpeeksi. On se sellanen asia...
Siunausta sulle... jos jaksoit lukea tän
loppuun...
mitenkähän sitten tämä kaikki voipa "tiede" minkä
nimikin on jo räikeä asiavirhe, on tämän
todistanut?
Miten muuten tieteen´nimi viittaa absoluuttiseen
tietämykseen, vaikka tiede on käytännössä
erimielisten teoreettikkojen arvailuja, sekä
teorioita? Miten niin epäeksaktia alaa voi sanoa
tieteeksi? Miksi jopa darwin oin myöntänyt
evoluution olevan epäeksaktia teoriaa?
Ja jos ihminen täydellisyydessään on luonut
Jumalan, niin minkä takaia on sitten probleemeja,
eikö silloin olisi luotu ihmisen turhuutta
palveleva, hedonistinen "jumala olento?"
Joka palvelisi kaikenmaailman mouruavia
hedonistisiä nistejä, eikä olisi kuten tosi
Jumala joka ei muutu ihmisen mukaan, mutta silti
tietää mikä on onnellisuus!?