Elämäni on tyhjää ei oikein jaksaisi. Vaikka
ympärilläni on ihmisiä ja ehkä ulospäin näyttää
siltä että elämäni on täyteläistä ja paljon
antavaa mutta todellisuus on toista. Olen
loppujen lopuksi hyvin yksinäinen ja ystäväni
kuitenkin ovat vain pinnallisia, ei ole
todellista ystävää jolle kertoa ilot ja surut...
Miten voisin saada sisältöä elämääni?
ympärilläni on ihmisiä ja ehkä ulospäin näyttää
siltä että elämäni on täyteläistä ja paljon
antavaa mutta todellisuus on toista. Olen
loppujen lopuksi hyvin yksinäinen ja ystäväni
kuitenkin ovat vain pinnallisia, ei ole
todellista ystävää jolle kertoa ilot ja surut...
Miten voisin saada sisältöä elämääni?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jumala pelastaa, tartu häntä kädestä niin maailma
pelastuu !
Jumala voi pelastaaa minut?
voi tuoda sisällön elämääsi.
Tuon saman olen minäkin kokenut.Eli elämältä on
ikäänkuin pohja poissa.Kaikki tuntuu
tarkoituksettomalta? Kaikki on ulkonaisesti
ok.Silti pinnan alla kuohuu?
Minun suosittelemani ratkaisu on yksikertaisesti
uskoontulo.Ainakin minun elämäni palaset
loksahtivat heti kerralla kohdalleen kun sain
tulla uskoon.Nyt tiedän,etten ole vain joku
sattuman oikusta tänne tellukselle viskattu
mitätön materiaalipartikkeli,vaan että minua
varten on tehty suunnitelma jo ennen minun
syntymääni Jumalan ikuisissa aivoituksissa.
Ja jos olet seurannut näillä palstoilla
viimeaikoina käytyjä keskusteluja niin luepa
nimim.Jennin kommentteja asiasta.Älä kuitenkaan
aivan viimeisiä,sillä niissä vain joku riiviö
kiusaa häntä,kun on ottanut hänen nimimerkkinsä
käyttöön.(Suothan muuten Jenni anteeksi,että
käytän sinua tässä esimerkkinä ?)Jenni näet on
vasta aivan hiljattain tullut uskoon,mutta
panepas merkille se riemu ja temperamentti jolla
hän kirjoittaa kommenttejaan.Tuollaista
elämänasenteen muuttumista ei saa aikaan kukaan
muu kuin Jumala.Ei edes seitsemän oikein lotossa
voi sitä aikaansaada.
Samoin oli itsenikin kohdalla kun tulin
uskoon.Kiersin kaiken maailman festarit.Olin
Ruisrokissa,Provinnssirokissa,Porin jazzeilla ja
kaikkialla kertomassa Jeesuksesta,koska kerta
kaikkiaan halusin,ettei yksikään ihminen,joka
tätä palloa tallaa jäisi osattomaksi uskosta.
Käyn vielä nykyisinkin festareilla
keskustelemassa uskostani ihmisten kanssa.Nyt se
vain on minulle hieman vaikeampaa,koska minusta
on tullut jotenkin vähän liian akateeminen,enkä
enää osaa keskustella sillä tasolla kuin joitakin
vuosia sitten.
Mutta itse asiassa sinun ei tarvitse mitään
muuta,kuin pyytää,että Jeesus tulisi sydämeesi ja
saat nähdä,että Hän tulee.On tietenkin myös hyvä
ottaa yhteyttä joihinkin seurakunnan
työntekijöihin joilta saat avustusta
alkutaipaleelle.
Puolestasi rukoillen
Eschaton
Kiitän hyvästä naurusta!
No kiitä sitten!
Usko Jeesukseen niin saat sisältöä elämään,
Jeesus on tullut pelastamaan heikkoja. Uskosta
saat aivan varmasti voimaa elää, rakastavasta
seurakunnassa pitäisi olla ystäviä jokaiselle. Ja
ystäviähän voi uskossa rukoilla. =)
vaihtoehtoja on monia, tutki kaikkia
tasapuolisesti ja valitse sinulle oikea.
Jos pidät juhlimisesta hindut ovat kuuluisia
juhlistaan ja iloisuudestaan.
Mietiskelystä ja tasapainoisuudesta kiinnostunut
löytää syvällisiä ajatuksia Buddan opeista.
PElkät "hyvät" ajatukset ei vie eikä johda yhtään
mihinkään. Ei ne täytä sydämmessä olevaa aukkoja
joka tarvitsee rakkautta.
Voi sua Pakanaraakkeliparkaa.
Kyllähän mä sen aavistin, että näin pahasti oli
sun asias, mutta tuntuu kyllä pahalta, ku sä näin
nyt omin sanoin tästä kerrot.
On se niin väärin.
Vai onko?
Käytökselläsi teet Pakanasta Pyhimyksen, ja
Raakelista Madonnan.
Ihmisen on vaikea luopua oman hyvyyden tunteesta
ja tekopyhyydestä. Ahdistus on sieluntila, jossa
ihminen joutuu tarkkailemaan itseään. Siinä
tilassa ihminen Paavon sanoja
käyttäen 'riisutaan' kaikesta omasta. Tätä kuvaa
ote Paavon sanelemasta kirjeestä: "Ei elämää
Kristuksessa löydetä muuten, kuin että opitaan
syntisenä, kirottuna, pyhänä ja pahana armoa
anomaan ja nälkimään, se on, kuten apostoli
sanoo, ilman töitä uskomaan häneen, joka tekee
jumalattoman vanhurskaaksi ."
Ihminen, joka ahdistuksessaan joutuu Jumalan
edessä tunnustamaan, ettei voi omin avuin, oman
pyhyytensä varassa pelastua, saa Paavon mukaan
luottaa turvallisesti siihen, että Jumala ei jätä
häntä avutta.
Tässä osia Paavo Ruotsalaisen kirjeistä.
Huomaat,että Jumalan Pyhille sinun ahdistus
on tuttu asia.
Ole aivan huoleti,olet Hyvässä hoidossa.
Herra auttaa silloin,kun parhaaksi näkee.
****
Katso Herättäjä- Yhdistyksen sivuja.
Ikävä juttu, nimittäin tyhjyyden ja yksinäisyyden
tunne. Sen kanssa ei oo kiva elää, niin ku
tiedät. En tiiä millanen tyyppi oot, enkä tiiä
millasta apuu tarttisit, mut aattelin kuiteski
kirjotella jotain omasta elämästäni. Mun elämän
tyhjyyden on täyttäny rakkaus, ja sen mukana oon
saanu kaiken mitä oon tarvinnukin. Se on ollu
Jumalan anteeksantavaa ja hyväksyvää rakkautta,
olen löytänyt jonkun jota oikeesti kiinnostaa
jokanen pieninkin yksityiskohta mun elämässä.
Ehei, ei mun tarkotus oo käännyttää sua eikä
tuomita sua mistään. Mä oon ite yhtä lailla
ihminen ku säkin.
En tarkota et oisin Jumalan löydettyäni ollu
eristyksissä muusta maailmasta ja jutellu vaan
Jumalalle, vaan tarkotan että oon löytäny
sellasia todellisia ystäviä, jotka iteki on
löytäny Jumalan ja sillon on paljo helpompaa
jakaa elämän kaikenlaiset ilot ja surut. Sillon
voi jättää ne yhessä Jumalalle. Ei elämä oo aina
kovin helppoa ollu, mut sillonki Jumala on
kantanu niistä tilanteista, mistä en yksin ois
koskaan jaksanu selvitä. Mä tosiaan toivon, että
säkin voisit saada sinne elämän tyhjyyden
keskelle uudenlaista elämäniloa ja tosiystäviä,
ja jos vaan kiinnostaa ni kirjottele taas! Niiden
muutamienkin aurinkoisten päivin takia kannattaa
elää myös sadepäivät, sillä silloin osaamme
tosiaankin iloita auringosta. Ja sateen jälkeen
tulee aina pouta. Se on varmaa.
Siunausta sulle!