Jutta ihastutti Brysselissä

Jutta väritti ne pallerot itse! (lähde: Urpilainen)

Just joo.. palleroilla yritetään hämätä takinkääntö-näytelmän todellista syytä. Näytelmän ensimmäinen näytös alkoi vaalikamppailussa, jossa SDP vannoi, ettei se lähde hallitukseen jos ei sijoittajien vastuuta kirjata tukipäätöksiin.

No...sijoittaien vastuuta ei Portugalin tukemiseen kirjattu. Seuraava näytös alkoi, kun SDP meni hallitukseen iskulauseella,. ettei senttiäkään Kreikalle anneta, jollei tule vakuuksia Kreikan sunnalta.

No...joo...rahaa annettiin Kreikalle noin 300 miljoonaa ilman vakuuksia ja nyt on sitten takin-kääntönäytelmässä alkanut kolmas näytös...kun Urppilainen esittää vuorosanoja, joissa vannotaan ettei seuraavasssa 110 miljardin euron tukipäätöksessä Suomi ei anna Kreikalle sentin senttiä ilman Kreikalta saamia vakuuksia.

Niin..nyt on sitten kirjattu johonkin EU:n kokouspöytäkirjan reunamerkintöihin Urppilaisen vaatimus vakuuksista. Tämä kirjaus...ihan vaan sen vuoksi.. koska Heinäluoma ja Urpilainen esitti omalle puolueväelleen heidän ehtonsa hallitukseen menemiselle. Urpilainen siis esittää näytelmäänsä omalle puolueväelleen jottei ne tuntisi itseään kusetetuksi. Itse asiassa kirjaus johonkin EU-raporttiin ei auta mitään..koksa Kreikan se pitää vakuudet antaa...ei EU.

Kaiken kaikkiaan...tämä vakuus-näytelmä, jossa Suomenkin lehdistö ja Suomen uutiskanavat ovat mukana on vain yrityistä todistaa, ettei SDP ole takinkääntäjä ja ettei SDP päässy hallitukseen kusettamalla Suomen kansaa.

Pääministeri Mari Kiviniemen mukaan Portugalin tuki on kynnyskysymys hallitusneuvotteluissa. Kiviniemi ja Katainen kävivät neuvotteluja Suomen takauksista - ilman vakuusvaatimuksia. Oliko se oikein?

Ehkä suomalaiset, kuten "rivitahvokin", tarvitsevat hieman taustatietoja, jotta mielipiteet eivät jää ala-arvoiseksi parjaamiseksi.

20.6. maanantaina Jyrki Katainen kävi valtiovarainministerin ominaisuudessa neuvottelemassa Brysselissä Suomen tukilainoituksesta.

22.6. media julkaisi uuden Suomen "sateenkaarihallituksen", jonka valtiovarainministeriksi valittiin Jutta Urpilainen, SDP:n puheenjohtaja.

Katainen julisti viimeisen Brysselin kokouksensa jälkeen (valtiovarainministerin ominaisuudessa), että Suomi ei ole enää yksin vakuusvaatimuksineen.
"Toistin en kannan, mikä Suomella on vakuuksista, ja siitä käytiin keskustelu, ja se kanta pysyy, jos meiltä rahaa pyydetään", Katainen sanoi neuvotteluista.

Suomalaiset sijoittavat ovat sijoittaneet EU-maiden pankkeihin sekä suoraan että eläkerahastojen kautta arviolta 10 miljardia euroa, eli 10 x 1000 miljoonaa euroa.

EU:n isojen maiden suursijoittajat ovat sijoittaneet moninkertaisen määrän.

Ulkomaisten pankkien saatavat:

Irlannilta 408 miljardia euroa
Kreikalta 124 miljardia euroa
Portugalilta 162 miljardia euroa
Suomelta 127 miljardia euroa

Valtion velka:

Irlanti 94 miljardia euroa
Kreikka 340 miljardia euroa
Potugali 152 miljardia euroa
Suomi 75,2 miljardia euroa

Portugalilla on velkaa asukasta kohden 14.289 euroa.
Suomella on velkaa asukasta kohden 14.052 euroa.
Kreikalla on velkaa asukasta kohden 30.075 euroa.
Irlannilla on velkaa asukasta kohden 21.039 euroa.

Irlannin kansantalouden vaikeudet aiheutti asuntokuplan puhkeaminen, josta aiheutui pankkikriisi. Pankkikriisi on tuttua suomalaisille -90 luvun alun lamasta.

Kreikka piti yllä talouskasvuaan ottamalla lisää velkaa. Kreikan velkahanat olisi pitänyt sulkea ennen Kreikan ulkomaan velan kasvamista 340 miljardiin euroon. Näin ei tehty, koska pääasiassa ranskalaiset ja saksalaiset pankit antoivat ylisuuria luottoja. EU:n keskuspankki ei valvonut.

Potugalin hidas talouskasvu aiheutti maan velkaantumisen, kun kansantulo ei riittänyt menoihin.

Suomen talouskasvu riippuu viennistä. Suomi ei ole huolehtinut omista kotimarkkinoistaan lainkaan. Jos vienti vetää, talouskasvua syntyy ja ulkomaan veloista (75,2 miljardia 8 miljardia lisää tänä vuonna) ja koroista pystytään huolehtimaan leikkaamatta sosiaaliturvasta ja keräämättä lisää välillisiä veroja.

Suomi on vientimaa, riippuvainen viennistä. Joten jos euromaat, ylivelkaantuneet, eivät osta suomalaisia tuotteita, vienti tyrehtyy.

Kannattaako siis yhdessä muiden EU-maidenkanssa tukea ylivelkaantuneita Euro-maita, jotta saavat velkansa hoidettua, jotta kykenevät ostamaan suomalaisia tuotteita? Ylivelkaantuneiden maiden korot on nostettu vastuuttomien pankkien toimesta pilviin ja laina-ajat ovat liian lyhyitä.
Euroopan keskuspankin omasta uudesta rahastosta, EVM, joka tulee voimaan 2013 voidaan auttaa vaikeuksissa olevia euro-maita kohtuuhintaisilla lainoilla, kunhan pankit hoitavat oman osuutensa.
,
EMU:n tukirahastosta voidaan auttaa myös Suomea, jos Suomi ei selviydy suuresta ulkomaan velastaan (75,2 miljardia 8 miljardia tänä vuonna).

Kannattaisiko Suomessa tukea enemmän kotimarkkinoita ja vähemmän suurteollisuutta, jotta suomalaisilla olisi varaa tehdä ja ostaa suomalaisia tuotteita, jotta riippuvuus viennistä vähenisi? Suomalaista tuotantoa on siirretty halpatyövoiman maihin valtion myöntämien tukiaisten avulla. Teollisuuden innovaatio- ja kansainvälistymistuet (vajaa miljardi vuosittain) on ensin otettu Suomesta ja kun "kauppa alkaa kannattaa" yritykset on myyty ulkomaiseen omistukseen tai tuotanto siirretty kokonaan ulkomaille.

Pitäisikö suomalaisen itsepalveluyhteiskunnan muuttua enemmän palveluyhteiskunnaksi - suomalaisia pienyrityksiä tukemalla - valtion varoista.

Miksi joku demari oli laittanut miinuksen? Avauksessahan kehutaan Juttaa ja hänen värillisiä palleroitaan.