Kaupan jämäruoka säästyisi taktikoinnilla

...

http://www.iltalehti.fi/ruoka/2011071314052878_ru.shtml

Keskiviikko 13.7.2011 klo 19.32

Kaupat kaatavat biojätteisiin 65-75 miljoonaa kiloa ruokaa vuosittain
Jos ruokakauppojen ylijäämäruoka päätyisi biojätteen sijasta syötäväksi, nelihenkisen perheen ovelle ilmestyisi noin 12 kassillista ruokaa. Satsissa olisi viitisenkymmentä kiloa hedelmiä, leipää ja vihanneksia, mutta myös maitotuotteita, lihaa, kalaa ja valmisruokia.

Näihin tuloksiin päätyi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus: päivittäistavarakaupoista päätyy biojätteeseen vuosittain arviolta 65-75 miljoonaa kiloa. Määrä tarkoittaa 12-14:ää kiloa jokaista suomalaista kohti.

Päivittäistavarakaupan liiton johtajan Osmo Laineen mukaan kaupat miettivät jatkuvasti yhteistyössä teollisuuden kanssa miten hävikkiä saisi vähennettyä. Sunnuntaiaukiolot ovat olleet iso apu.

- Olisiko silti syytä miettiä esimerkiksi vielä vahvempia alennuksia vanhentuvalle ruoalle kuin nykyiset 30 ja 50 prosenttia?

Laineen mielestä pois antamista tai heittämistä parempi vaihtoehto olisi se, että kauppa saisi edes jonkun rovon kassan pohjalle.

Hän painottaisi myös tarkkaa tilausten suunnittelua ja yhteistyötä tehtaiden kanssa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan sopivankokoiseen pakkaukseen laitettu tuote löytää tiensä kuluttajan luo.

"Hyvin suunniteltu ja oikeista materiaaleista tehty pakkaus säilyttää tuotteen optimaalisesti ja suojaa sitä", tutkimukseen haastatellut alan ihmiset sanoivat.

Maailmalla ongelmaan on löydetty kekseliäitä ratkaisuja. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkija Kirsi Silvennoinen suosittelee tutustumaan ainakin brittiyhteisö Food Cyclen toimintaan. Sen vapaaehtoiset käyvät hakemassa kaupasta vanhentuvaa ruokaa ja vievät sen tarkoitusta varten perustettuihin kahviloihin. Kahviloissa ylijäämästä syntyy edullista ruokaa.

- Olen törmännyt Englannissa myös kauppaan, joka tekee vanhentuvista elintarvikkeistaan ruokaa tuoretiskille, Silvennoinen kertoo.

Tummista banaaneista ja pehmentyneistä persikoista saisi raikkaan hedelmäsmoothien mukaan napattavaksi. Kuivahtanutta leipää voisi paistaa köyhiksi ritareiksi, joilla asiakkaat voisivat herkutella ostosten lomassa.

Suomalainen energiayhtiö St1 on rakentanut tehdasverkostoa, joka tekee kauppojen ja kotitalouksien jätteestä etanolia. Lisäksi MTT heitti ilmoille jo tutkimustiedotteessaan viime viikolla, että ylijäämäruokaa voisi antaa eläimille.

- Ihan kuin entisaikaan maalla, kun sioille vietiin laskiämpärit, Silvennoinen tarkentaa.

STT

51

377

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Juuhh niin on..

      Niih.. mutta valitettavasti vaikka kauppiaat haluaisivatkin antaa ruuan pois niin suomen laki kieltää. Joten ei kauppiaiden syytä että ruuat heitetään pois. Ei edes sioille enä lupa antaa vaikka ihmisellekin kelpaisi....

    • onko se verinen?

      ei suomessa mietitä mitään muuta kuin sitä miten raha saadaan jatkojalostettua yhä enemmän ja enemmän tuottavaksi.mutta kysymys kuuluukin: kuinka kauan tällainen meno voi jatkua?onhan sen loputtava joskus.ei ikuisesti voi vaan talouskasvu jatkaa ja jatkaa,kaikki nousta ja nousta.mitä sitten tapahtuu kun koittaa loppu?

      • justiinsa123

        Varmaan käy vaan niin että pois heitettävät ruokavuoret kasvavat, ihmiset näkee nälkää, kun ei ole vara ostaa. Ja LOPULTA loppuu myös ruoan tuotanto, kun ei ole RAHAA millä sitä tuottaa!


    • jaaa???

      Jaa no tuota linkkiä en katso, enkä myöskään henkilökohtaisesti usko kakkaakaan mihinkään mitä tältä anonyymifoorumilta luen. Sori.:)

      Onhan se tietysti sairasta, että käyttökelpoista ruokaa Suomessa viskataan roskiksiin ja kaatiksille lakien ja kauppiaiden ahneuden vuoksi, kun ja vaikka jos ei yksikään ihminen ei Suomessa(kaan) näkisi nälkää, jos toisin toimittaisiin. Itse muistan aikoinaan olleeni mukana jossakin privaattikeskustelussa ystävieni kanssa, missä pohdimme kummallisia lakeja esim. dyykkauksen estämisessä. Koskaan en itse ole roskiksilla heilunut, mutta kysyä voi, että kenelle se olisi ongelna, jos joku voi syödä sellaisen saman päivän ruoan, jolle ei joku muu enää näe käyttöä.

      Pelkkää bisnestä hyvän ruoan poisheittäminen...Kauppias hyötyy taloudellisesti henkilökohtaisesti siitä, että voi kirjata hävikin ja kaupaksi menemättömät tuotteet verokirjaansa, joten sellainen heittää safkat mäkeen, vaikka olisi tuhat nälkäistä, jotka söisivät ne ruoat. Sairasta. Ja Suomessa on siksikin kai niin paska ja huono ruoka, kun ei tueta lähituotantoa, vaan muutama monopoli määrää, että mistä ruoasta suomalaiset muka tykkäävät. Yäks. Käy melkein oikein kateeksi vaikkapa ranskalaisia, joilla on lähileipomonsa ja lähitilansa ja luomu ruoka.

      • verotietoa...

        ""Kauppias hyötyy taloudellisesti henkilökohtaisesti siitä, että voi kirjata hävikin ja kaupaksi menemättömät tuotteet verokirjaansa, joten sellainen heittää safkat mäkeen, vaikka olisi tuhat nälkäistä""
        Ei pidä paikkaansa. Mikään vähennysoikeus ei tuota enempää kuin siihen liittyvä kulu. Eli kauppias on maksanut ruuasta enemmän kuin mitä se vähennysoikeus hävikkinä tuo. Vähennysoikeus vain lieventää tappiota.


      • jaaa???
        verotietoa... kirjoitti:

        ""Kauppias hyötyy taloudellisesti henkilökohtaisesti siitä, että voi kirjata hävikin ja kaupaksi menemättömät tuotteet verokirjaansa, joten sellainen heittää safkat mäkeen, vaikka olisi tuhat nälkäistä""
        Ei pidä paikkaansa. Mikään vähennysoikeus ei tuota enempää kuin siihen liittyvä kulu. Eli kauppias on maksanut ruuasta enemmän kuin mitä se vähennysoikeus hävikkinä tuo. Vähennysoikeus vain lieventää tappiota.

        En usko sinua anonyymia nimimierkkillä "verotietoa..." kirjoittavaa anonyymia kirjoittajaa. En ole veroasiantuntija missään määrin, mutta ihan perusmatematiikalla voisi kai laskea, että ( esimerkki) jos ruokakaupan kauppias tilaisi seitsemän ranskanrievää ja neljä näistä menisi kaupaksi ennen tuotteen vanhenemispäivää, niin kauppiaan veroetu jokatapauksessa siinä on se poislukeva kolme ranskanrievää, koska kauppias olisi saanut yhteiskunnan tukemat veroedut jo tilatessaan seitsemän ranskanrievää myyntiin kauppaan.

        Lisäksi eikös se ole yhteiskunta ja julkinen talous eli ei ainakaan kauppias itse omista kuluistaan, joka mikä taho Suomessa maksaa sitten senkin, ettei kukaan köyhä mene tonkimaan ruokakauppojen roskiksia ja sitä poisheitettyä, ehkä kenties usein vielä kelvollistakin ruokaa, mitä pois heitetään kuiin hullut? Hirveä vaiva Suomessa näemmä nähdään ainakin siinä, ettei kukaan saisi halvalla ruokaa. Mieluummin pidetään käyhät vaikka nälässä, näemmä. Jos Suomessa sallittaisiin järkevästi rakennettuna laillisena systeemina myyntiaikojen jälkeiset, vaikkapa ruokatorit, vanhentumassa olevalle ruoalle, olen varma, että jokainen myös yksityisyrittäjä- kauppias hyötyisi siitä.


      • Helppo elämä

        On ihan kauppiaasta kiinni, miten hävikkiin menevää ruokaa käsitellään. Verotuksesta et tiedä pätkääkään, miten mitäkin kirjataan. Hävikkiin ne kirjataan, vaikka ne menevätkin ilmaiseksi käyttöön jollekin, hävikki mikä hävikki.
        On tietty imagokysymys kaupiaalle, jos ruokaa ruvetaan jakamaan ylen paljon hävikkipuolelta, mutta monet kauppiaat jakavat asiakkailleen ruokaa. Juuri tein ruokaa perheelle hävikkiin menneistä porkkanoista ja grillifileestä Elintarviketeollisuus myös antaa "ilmaiseksi" ruokaa, siinä taas on se, ettei ko. ruokaeriä kannata käsitellä ja halvin tapa hävittää ne, on antaa ne ilmaiseksi tai myydä sympoolisella hinnalla. Todellisuudessa pitäisi maksaa, että joku vie ne sapuskat pois. Esimerkkinä voin mainita leipä, joka on pakattu muovipussiin, on aika vaikea hävittää biojätteenä sellaisenaan. Suuri määrä leipää on halvempi hävittää antamalle ne ilmaiseksi tai pienellä hinnalla. Sama koskee esim. vaihtosuklaata tai vaihtojogurttia, joita ei voi missään nimessä edes myydä kaupassa, koska pakkaus ei välttämättä sisällä juuri sitä, mitä tuoteselosteessa luvataan.


    • kgjskdjsökjdbm

      Minä puolestani en arvosta kakkaakaan jonkun umpiossa elävän horinoista.

      Dyykkaaminen estetään sen takia, että se sisältää mittavia terveysriskejä. Kuka vastaa sitten kun joku menehtyy ruokamyrkytykseen?

      Jos ruokaa jaettaisiin suoraan kaupoista ilmaiseksi, niin kuka enää haluaisi maksaa samasta tavarasta? Totta kai kaupankäynti perustuu bisnekseen, eli markkinatalouden lainalaisuuksiin, eikä sen pidäkään olla mitään hyväntekeväisyyttä. Ihan samoin kaupaksi käymättömät vaatteet mielummin hävitetään kuin jaetaan ilmaiseksi.

      • metall-leidi

        Kyllä vaan on terveysriskejä jos dyykkaa kesähelteillä. Mutta silloin kun minä harrastin dyykkausta niin dyykkasin syksyllä, talvella ja keväällä eli silloin kun oli pikkupakkasta tai ainoastaan muutama lämpöaste.
        Menin ruuanmetsästykseen silloin kun kaupat olivat sulkeneet ovensa ja henkilökunta poistunut.
        Isot marketit heittivät jätteensä erillisiin astioihin eli biojätteet omiin astioihinsa ja muut jätteet isoihin kannellisiin roskalaareihin.Kaupoissahan on hygieenisyysvaatimukset ja ne koskivat myös roskakatoksen kuntoa eli sekin siivottiin säännöllisesti ja mitään roskia ei roikkunut laarien ulkopuolella.
        Elintarvikesäännösten mukaan ei tietenkään saa rottia, tuholiaisia eikä lokkeja ja puluja pesiä kauppojen reunamille.
        Meitä oli muutama uskollinen dyykkari ja noudatimme siisteyttä eli minä ja moni muu otimme sen minkä tarvitsimme ja laarien kannet kiinni.
        Sieltä löytyi aivan käyttökelpoista ruokaa ja jopa sellaisia ylellisyyksiä joita minulla ei ollut varaa ostaa.
        Muutaman kerran läheisissä kerrostaloissa kurkkineet soittivat poliisit paikalle. Ei poliisisedät mulle mitään tehneet sain pitää saaliini kun näytin, että saalis oli roskikista dyykattu eikä kaupasta varastettu.
        Nyt on tämän kaupunginosan kauppojen roskikset peltiovien takana ja katoksen nurkassa on valvontakamerat.
        Nyt olen ollut työllinen ja mulla on varaa ostaa ruokani, mutta jos tarjoutuisi jonain lokakuun pimeänä yönä tilaisuus dyykkaamiseen niin mikä etten menis vilkaisemaan mitä hyvää löytyisi.
        Ymmärrän oikein hyvin, että kauppiaan on tehtävä bisnestä ja toiminnan pitää olla kannattavaa.
        Mutta jostakin syystä en voi mieltää dyykkaamista varastamiseksi, koska ruokahan on menossa kaatopaikalle, enkä silloin kun dyykkasin osannut edes hävetä sitä.


      • maarukka
        metall-leidi kirjoitti:

        Kyllä vaan on terveysriskejä jos dyykkaa kesähelteillä. Mutta silloin kun minä harrastin dyykkausta niin dyykkasin syksyllä, talvella ja keväällä eli silloin kun oli pikkupakkasta tai ainoastaan muutama lämpöaste.
        Menin ruuanmetsästykseen silloin kun kaupat olivat sulkeneet ovensa ja henkilökunta poistunut.
        Isot marketit heittivät jätteensä erillisiin astioihin eli biojätteet omiin astioihinsa ja muut jätteet isoihin kannellisiin roskalaareihin.Kaupoissahan on hygieenisyysvaatimukset ja ne koskivat myös roskakatoksen kuntoa eli sekin siivottiin säännöllisesti ja mitään roskia ei roikkunut laarien ulkopuolella.
        Elintarvikesäännösten mukaan ei tietenkään saa rottia, tuholiaisia eikä lokkeja ja puluja pesiä kauppojen reunamille.
        Meitä oli muutama uskollinen dyykkari ja noudatimme siisteyttä eli minä ja moni muu otimme sen minkä tarvitsimme ja laarien kannet kiinni.
        Sieltä löytyi aivan käyttökelpoista ruokaa ja jopa sellaisia ylellisyyksiä joita minulla ei ollut varaa ostaa.
        Muutaman kerran läheisissä kerrostaloissa kurkkineet soittivat poliisit paikalle. Ei poliisisedät mulle mitään tehneet sain pitää saaliini kun näytin, että saalis oli roskikista dyykattu eikä kaupasta varastettu.
        Nyt on tämän kaupunginosan kauppojen roskikset peltiovien takana ja katoksen nurkassa on valvontakamerat.
        Nyt olen ollut työllinen ja mulla on varaa ostaa ruokani, mutta jos tarjoutuisi jonain lokakuun pimeänä yönä tilaisuus dyykkaamiseen niin mikä etten menis vilkaisemaan mitä hyvää löytyisi.
        Ymmärrän oikein hyvin, että kauppiaan on tehtävä bisnestä ja toiminnan pitää olla kannattavaa.
        Mutta jostakin syystä en voi mieltää dyykkaamista varastamiseksi, koska ruokahan on menossa kaatopaikalle, enkä silloin kun dyykkasin osannut edes hävetä sitä.

        Mitäs hävettävää tuossa sitten on?
        Minäkin dyykkaisin, jos voisin ja tietäisin jonkun paikan. Ja, niin dyykkaisi moni muukin, veikkaan, että, niin tekisi moni muukin, vaikka nyt he sitten jeesustelevatkin.

        Moni parempi osainenkin seisoo leipäjonossa. Itselleni oli järkyttävää saada kuulla, kuina hyvä tuloiset sisarentyttäreni käyvät hakemassa kotikaupungissa vieraillessaan Eu-paketteja. Valehtelemalla, että ovat työttömiä.
        (Toisen pojat kuulemma tykkäävät, niin kovasti laittaa maitojauhetta murojen päälle maidon lisäksi! Aivan kuin tietoliikenneinssin, joka on jatkuvasti ulkomaankomennuksella ja tienaa sillä, taloudessa ei olisi varaa ostaa maitojauhetta?)

        Itse olen, vaikka, olen pienituloinenkin, jättänyt Eu-kassit jo vuosia sitten todella vähävaraisille. Tosin, nyt olen itse samassa tilanteessa, joten pakko etsiä mistä saa niitä, mutta minä otan tarpeeseen. Siis, pointti onkin, että aivan varmasti nämäkin henkilöt olisivat päällään roskiksessa, jos heillä vain olisi siihen mahdollisuus. Jäisihän sillä tavalla rahaa matkustaa pari kertaa vuodessa Malediiveille yms.?


    • Tehkää jotain!!!

      JOO SUOMESSA 1 MILJ KÖYHÄÄ JA LISÄÄNTYY KOKO AJAN, JA KAUPAT HEITTÄÄ RUOKAA KAATOPAIKALLE???

      Mitä hemmetin järkee?????

      • kgjskdjsökjdbm

        Johan asiaa on käsitelty ihan monipuolisesti tässäkin ketjussa. Tuskin siis "näet järkeä" monessa muussakaan asiassa.

        " ... KÖYHÄÄ JA LISÄÄNTYY KOKO AJAN ... "

        Luoja suokoot ettet sinä ja kaltaisesi lisääntyisi yhtään tämän enempää.


      • selkeää

        Mikset sinä tee mitään. Jos asia häiritsee, voit aloittaa tekemisen menemällä kaatopaikalle syömään.


      • maarukka

        Tehkää? Tule sinäkin mukaan ja tehdään se yhdessä. Sehän Suomessa onkin vikana, että aina" odotetaan jotakin tapahtuvaksi. " Mitä se jokin on?"


      • Valtion

        BUDJETTIVAJE vuodessa on 7 - 8 miljardiaa €. Miljoonalla köyhällä on saman verran tuloja vuodessa. Siis 7000 € henkeä kohti.


    • Afrikkaan..

      Voitaisiin pakastaa se ruoka ja lähettää afrikkaan missä laki elintarvikesäännöt ei ole yhtä tiukkaa kuin suomessa. Eipä ainakaan menisi roskikseen se ruoka.

      • 70 miljoonaa kiloa

        pistää kauppa jätteisiin ruokaa vuodessa. Siis 10 kg henkeä kohti.
        Lisäksi asiaat heittävät ostamaansa ruokaa menemään suuria määriä - onko tutkittu mistähän syystä nälkäiset ja ruoka ei Suomessakaan kohtaa. ?


    • mieti vähän

      afrikkaan ei tarvita mitään ruoka-apuja.luonto hoitaa omansa.liikaa ihmisiä siellä nytkin kun ruokaa ei riitä tulevillekaan.miksi siis lähettää vielä ruokaa sinne ja kannustaa lisääntymiseen?sitten onkin oravanpyötä valmis,kun jengiä tulee ja ja tulee eikä ruokaa todellakaan ole.taas rahdataan lisää?

    • maarukka

      Samaan syyllistyvät myös eri ketjuihin kuuluvat henkilöstöravintolat.
      Olen nähnyt kuinka eräässä henkilöstöravintolassa heitettiin roskiin 5 gn-vuokaa paistettuja broilerinkoipia. (Yhteen vuokaan sopii noin 40 koipea, JOTEN laskekaa siitä?.)

      Tämän lisäksi hukkaan heitetään lukemattomia määriä salaattia, perunoita, samana päivänä leivottua leipää, ym. , ym. Vain koska niitä ei saa tarjota seuraavana päivänä. Entä sitten jogurtit, maidot ja piimät? Alas altaasta vaan heti samana päivänä, kun ovat vanhentuneet.

      Varmuuden vuoksi, ettei vain köyhät pääse hakemaan näitä ruokia, on henkilöstöravintoloitten takapihoille kaivettu syvät jäteastiakuilut. Tai, rakennettu lukittavat jätesuojat. Häpeä, Suomen hallitus.

    • näkökulma

      Suomessa ei kukaan joudu näkemään nälkää. Aina on varaa maksaa asuminen ja ruoka, vaikka ei sitten juuri mihinkään muuhun rahaa jäisikään.

      Ei kauppiaiden voi odottaa antavan ruokaa ilmaiseksi tai huomattavalla alennuksella. Sehän on heti pois myynnistä. Kaikkien on kuitenkin pakko ostaa ruokaa. Aina kun joku hakisi ilmaiset ruoat kaupan roskiksesta, kauppias menettäisi yhden asiakkaan, joka ilmaisjakelun puuttuessa kulkisi kassan kautta.

      • maarukka

        Eikö Suomessa kukaan näe nälkää?
        Ei pidä paikkansa.

        Vastaappa tähän, eräässä suomenruotsalaisessa kaupungissa on leipomo. Jos joku tulee kysymään leipää sieltä syödäkseen, he hakevat pakkasesta nälkäisille leipää ja jopa pullaakin päälle. Jokainen päivä leivotaan uutta, mutta sen sijaan, että leipää kärrättäisiin kaatopaikalle. He varastoivat jämäleivät nälkäisille. Ehkä tämä johtuu siitä, että suomenruotsalaiset ovat hyväsydämisempiä kuin suomalaiset hyväosaiset. Eikä nuo ilmaiset leivät ja pullat ole millään tavalla tappiota tuottanut leipomolle, niin tuskinpa jo pois heitetyn ruuan dyykkaaminenkaan tuo tappiota kauppiaalle.


      • näkökulma
        maarukka kirjoitti:

        Eikö Suomessa kukaan näe nälkää?
        Ei pidä paikkansa.

        Vastaappa tähän, eräässä suomenruotsalaisessa kaupungissa on leipomo. Jos joku tulee kysymään leipää sieltä syödäkseen, he hakevat pakkasesta nälkäisille leipää ja jopa pullaakin päälle. Jokainen päivä leivotaan uutta, mutta sen sijaan, että leipää kärrättäisiin kaatopaikalle. He varastoivat jämäleivät nälkäisille. Ehkä tämä johtuu siitä, että suomenruotsalaiset ovat hyväsydämisempiä kuin suomalaiset hyväosaiset. Eikä nuo ilmaiset leivät ja pullat ole millään tavalla tappiota tuottanut leipomolle, niin tuskinpa jo pois heitetyn ruuan dyykkaaminenkaan tuo tappiota kauppiaalle.

        Suomessa voi monikin nähdä nälkää, mutta kukaan ei JOUDU näkemään nälkää. Yhteiskunta huolehtii, että jokaisella on rahaa ruokaan ja asumiseen. Jos rahat eivät riitä ruokaan, silloin ne on käytetty johonkin muuhun. Silloin voi syyttää vain itseään.

        Suomenruotsalaisia en tunne, joten en ota kantaa siihen, ovatko he hyväsydämisempiä kuin muut.

        Ilmaisten tuotteiden jakaminen on kuitenkin ihan varmasti tuottanut tappiota leipomolle, jos leipomon tuotteet eivät sitten ole niin kalliita, etteivät vähävaraiset ihmiset koskaan kävisi leipomossa maksavina asiakkaina. Siinä tapauksessa tappiota tulee ruokakaupalle, josta leivät tai pullat haettaisiin ilmaistuotteiden puuttuessa.

        Yhden leipomon jakamat ilmaisruoat eivät tietenkään vaikuta paljon ruokakauppojen toimintaan. Mutta jos kaikki Suomen ruokakauppiaat esimerkiksi pakotettaisiin lailla antamaan ilmaiset ruoat niille, jotka mielestään niitä tarvitsevat, tilanne olisi aika ikävä ruokakaupoille. Seurauksena ruoan hinta nousisi entisestään, mikä olisi aika harmillista maksaville asiakkaille.

        Jokainen roskiksesta kaivettu ateria on ruokakaupalle menetettyä tuloa, koska ruokaa on jokaisen hankittava, ostamalla silloin kun ei ilmaiseksi saa.


    • kulmanäkö

      Jos ei ole varaa käydä ostamassa kaupasta, niin miten se dyykkaus on kauppiaalta mitenkään pois. Kerro se mulle?

      • nuukuus kunniaan

        Suomessa jokaisella on varaa ruokaan. Jos ansiotulot eivät siihen riitä, yhteiskunta huolehtii siitä erilaisin tuin ja avustuksin.
        Esimerkiksi toimeentulotukea myönnettäessä lasketaan sentin tarkkuudella ruokaan tarvittava osuus.
        Ilmaisia lounaita ei ole, vaan ruokaa ja muita hyödykkeitä saa vai työllä. Joko omalla tai toisten.


      • näkökulma

        Miten jollakin ei olisi varaa ruokaan Suomessa, sosiaaliturvan luvatussa maassa? Kerro se minulle?


    • jakcbakcbacb

      Ainoa mihin itse suostuisin olisi se, että surkimuksille perustetaan sopimusperiaatteella jokin mättökeittola jossa ylijäämä sapuskat jalostettaisiin sopaksi ja tarjoiltaisiin halpaan hintaan / sossun kuponkia vastaan tarvitseville. Olisi siis vähän niinkuin leipäjonojen jatke.

      Työvoima tähän tietysti tarvitsevien omista porukoista.

      • metall-leidi

        Nöyryyttämisajattelu on mulle tyystin vieras ajattelu. Samoin mun periaatteitani sotii se, että ihan käyttökelpoistakin ruokaa heitetään suruttä roskiin.
        Kyllä normaalisti ihminen haluaa itse mennä ruokakauppaan silloin kun hänelle sopii ja ostaa niitä ruokatarvikkeita mitä haluaa.
        Tuossa ylmepänä viestissä luin miten laitoskeittiöissä heitetään pakkitolkulla kanankoipia ja salaatteja.
        Sekin on musta hullua, minun järjenjuoksuni mukaan olis fiksua suoda mahdollisuus henkilökunnalle ottaa ruokia vaikka ihan muodolliseen hintaan.
        Ei niillä laitoskeittiöissä työskentelevillä palkat ole päätähuimaavia.
        Samoin minä en yhtään närkästyisi jos kaupassa työskenteleville annettaisiin , mikäli haluavat sellaisia ruokia mukaan mitkä muuten heitettäisiin.
        Näköjään ei sovi, eihän se nyt käy päinsä, että jotkut pienillä palkoilla työskenetevät saisivat joitakin "etuja".
        Ja surkimus ajatuksesta pitäisi päästä pois. koskaan ei sellainen tiedä joka oikein mahtailee milloin vetää "mustan kortin" ja menettää kaiken vaikka sairastuu tai vammautuu ja on itse sama surkimus leipäjonossa.


      • näkökulma
        metall-leidi kirjoitti:

        Nöyryyttämisajattelu on mulle tyystin vieras ajattelu. Samoin mun periaatteitani sotii se, että ihan käyttökelpoistakin ruokaa heitetään suruttä roskiin.
        Kyllä normaalisti ihminen haluaa itse mennä ruokakauppaan silloin kun hänelle sopii ja ostaa niitä ruokatarvikkeita mitä haluaa.
        Tuossa ylmepänä viestissä luin miten laitoskeittiöissä heitetään pakkitolkulla kanankoipia ja salaatteja.
        Sekin on musta hullua, minun järjenjuoksuni mukaan olis fiksua suoda mahdollisuus henkilökunnalle ottaa ruokia vaikka ihan muodolliseen hintaan.
        Ei niillä laitoskeittiöissä työskentelevillä palkat ole päätähuimaavia.
        Samoin minä en yhtään närkästyisi jos kaupassa työskenteleville annettaisiin , mikäli haluavat sellaisia ruokia mukaan mitkä muuten heitettäisiin.
        Näköjään ei sovi, eihän se nyt käy päinsä, että jotkut pienillä palkoilla työskenetevät saisivat joitakin "etuja".
        Ja surkimus ajatuksesta pitäisi päästä pois. koskaan ei sellainen tiedä joka oikein mahtailee milloin vetää "mustan kortin" ja menettää kaiken vaikka sairastuu tai vammautuu ja on itse sama surkimus leipäjonossa.

        Jos kaupassa työskenteleville annettaisiin ilmaista ruokaa, olisi sekin myynnin kannalta huono ajatus. Jos työntekijä saisi ilmaiseksi roskiin menevät ruoat itselleen, hän ei ostaisi kaupan tuotteita. Jos hän ei saa ruokaa ilmaiseksi, hän ostaa kaupan tuotteita. Joko työnantajansa tai kilpailevan ruokakaupan. Tämän vuoksi ymmärtääkseni annetaan henkilökunta-alennuksia.

        Ja vielä lisäisin, että ei juuri kenelläkään ole päätähuimaavia palkkoja, ainakin jos heiltä itseltään kysytään. Kukapa ei ottaisi ilmaista ruokaa ja käyttäisi ruokarahoja vaikka kaljaan tai leffalippuihin yms.

        Eihän ruoan roskiin heittäminen ole järkevää, mutta ei kauppoja voi pakottaa ilmaisjakeluun. Tällaisissa tapauksissa yhteiskunnan pitäisi ostaa ruoka kauppiaalta ja sitten jakaa se vähävaraisille. Mutta tarvitseeko yhteiskunnan järjestää vielä tämä lisäpalvelu? Maassa, jonka sosiaaliturva on maailman parhaita?


      • jakcbakcbacb
        metall-leidi kirjoitti:

        Nöyryyttämisajattelu on mulle tyystin vieras ajattelu. Samoin mun periaatteitani sotii se, että ihan käyttökelpoistakin ruokaa heitetään suruttä roskiin.
        Kyllä normaalisti ihminen haluaa itse mennä ruokakauppaan silloin kun hänelle sopii ja ostaa niitä ruokatarvikkeita mitä haluaa.
        Tuossa ylmepänä viestissä luin miten laitoskeittiöissä heitetään pakkitolkulla kanankoipia ja salaatteja.
        Sekin on musta hullua, minun järjenjuoksuni mukaan olis fiksua suoda mahdollisuus henkilökunnalle ottaa ruokia vaikka ihan muodolliseen hintaan.
        Ei niillä laitoskeittiöissä työskentelevillä palkat ole päätähuimaavia.
        Samoin minä en yhtään närkästyisi jos kaupassa työskenteleville annettaisiin , mikäli haluavat sellaisia ruokia mukaan mitkä muuten heitettäisiin.
        Näköjään ei sovi, eihän se nyt käy päinsä, että jotkut pienillä palkoilla työskenetevät saisivat joitakin "etuja".
        Ja surkimus ajatuksesta pitäisi päästä pois. koskaan ei sellainen tiedä joka oikein mahtailee milloin vetää "mustan kortin" ja menettää kaiken vaikka sairastuu tai vammautuu ja on itse sama surkimus leipäjonossa.

        No hei, ideaa voi vapaasti jatkojalostaa vähemmän nöyrryyttäväksi. Älä nyt suotta sanoihin takerru.

        Ajatusken pääsisältö kuitenkin oli, että jokseenkin valvoituissa oloissa ( vähän niinkuin puistojen kesäruokailu lapsiperheille, tai Hurstin järjestämät tilaisuudet)) jaettaisiin ylijäämäruokaa sitä tarvitseville. Mielummin vielä siten, että työttömät voisivat itse osallistua prosessointiin organisointiin ja huoltoon.


      • jaaa???
        näkökulma kirjoitti:

        Jos kaupassa työskenteleville annettaisiin ilmaista ruokaa, olisi sekin myynnin kannalta huono ajatus. Jos työntekijä saisi ilmaiseksi roskiin menevät ruoat itselleen, hän ei ostaisi kaupan tuotteita. Jos hän ei saa ruokaa ilmaiseksi, hän ostaa kaupan tuotteita. Joko työnantajansa tai kilpailevan ruokakaupan. Tämän vuoksi ymmärtääkseni annetaan henkilökunta-alennuksia.

        Ja vielä lisäisin, että ei juuri kenelläkään ole päätähuimaavia palkkoja, ainakin jos heiltä itseltään kysytään. Kukapa ei ottaisi ilmaista ruokaa ja käyttäisi ruokarahoja vaikka kaljaan tai leffalippuihin yms.

        Eihän ruoan roskiin heittäminen ole järkevää, mutta ei kauppoja voi pakottaa ilmaisjakeluun. Tällaisissa tapauksissa yhteiskunnan pitäisi ostaa ruoka kauppiaalta ja sitten jakaa se vähävaraisille. Mutta tarvitseeko yhteiskunnan järjestää vielä tämä lisäpalvelu? Maassa, jonka sosiaaliturva on maailman parhaita?

        Sivusta... Elintarvikkeiden logistinen tuotantoketju. Jos kauppias olisi jo heittänyt saman päivän aikana vielä käyttökelpoista ruokaa pois, niin kuka muka siitä enemmän maksaa, kuin juurikin yhteiskunta ja julkinen talous? Vai väitätkö, että kaupat muka omasta pussistaan maksavat kaiken jätehuollon? Miksi yhteiskunnan pitäisi "ostaa" käyttämättä jäänyt ruoka kauppiaalta, voidakseen jakaa muutoin vielä käyttökelpoinen ruoka vähävaraisille, jottei ruoka mene roskikseen häh? Eiköhän siinä ole kyse siitä, että ruokakauppiaat ovat vain niin ahneita, että eivät edes muutoin roskiin menevää ruokaa halua organisoida vähävaraisten ruokkimiseen. Siten luulen.

        Itse en ymmärrä, että millä tavalla vaikkapa saman päivän aikana vanhentuvia ruokatuotteita ei voisi järjestää Suomessa kaupan alan esimerkiksi "ruokatoreiksi" kaupan sulkemisajan jälkeen, mistä hyötyisi _sekä_ ruokakauppias, että kuluttajat. On järjetöntä, että niinkin hienoja liikeideoita haaskataan olemassaolevan byrokratian vuoksi. Mikäli ruokakauppias pelkäisi, ettei kukaan enää ostaisi normaalihintaisia ruokatuotteita, niin sellainen pelko lienisi kauppiaalle aivan turha, koska ruoan logistinen tuotantoketju on Suomessa niin nopea, ettei monikaan varmasti edes osaa kuvitella ja tuskin saman päivän aikana vanhenevilla myymättä jääneilla tuotteilla olisi niin vankkaa ostajakuntaa, ettäkö varsinainen kauppa kärsisi. Suomessa on paljo ihmisiäö joilla todella on rahaa, ja nämä ihmiset eivät roikut metsästämässä tarjoustuotteita ruokakaupasta. Köyhät ja pienituloiset ja jopa kauppias itse taas hyötyisivät siitä, jos saisivat ruokaa edullisesti. Ainakin kyse olisi sosiaalisesta moraalista ja siten eettisestä kehityshalukkuudesta, jso pienituloiset saisivat paremmin ja helpommin kohtuuhintaista hyvää ruokaa.

        Yhdenlainen ajatus tässäkin...


      • näkökulma
        jaaa??? kirjoitti:

        Sivusta... Elintarvikkeiden logistinen tuotantoketju. Jos kauppias olisi jo heittänyt saman päivän aikana vielä käyttökelpoista ruokaa pois, niin kuka muka siitä enemmän maksaa, kuin juurikin yhteiskunta ja julkinen talous? Vai väitätkö, että kaupat muka omasta pussistaan maksavat kaiken jätehuollon? Miksi yhteiskunnan pitäisi "ostaa" käyttämättä jäänyt ruoka kauppiaalta, voidakseen jakaa muutoin vielä käyttökelpoinen ruoka vähävaraisille, jottei ruoka mene roskikseen häh? Eiköhän siinä ole kyse siitä, että ruokakauppiaat ovat vain niin ahneita, että eivät edes muutoin roskiin menevää ruokaa halua organisoida vähävaraisten ruokkimiseen. Siten luulen.

        Itse en ymmärrä, että millä tavalla vaikkapa saman päivän aikana vanhentuvia ruokatuotteita ei voisi järjestää Suomessa kaupan alan esimerkiksi "ruokatoreiksi" kaupan sulkemisajan jälkeen, mistä hyötyisi _sekä_ ruokakauppias, että kuluttajat. On järjetöntä, että niinkin hienoja liikeideoita haaskataan olemassaolevan byrokratian vuoksi. Mikäli ruokakauppias pelkäisi, ettei kukaan enää ostaisi normaalihintaisia ruokatuotteita, niin sellainen pelko lienisi kauppiaalle aivan turha, koska ruoan logistinen tuotantoketju on Suomessa niin nopea, ettei monikaan varmasti edes osaa kuvitella ja tuskin saman päivän aikana vanhenevilla myymättä jääneilla tuotteilla olisi niin vankkaa ostajakuntaa, ettäkö varsinainen kauppa kärsisi. Suomessa on paljo ihmisiäö joilla todella on rahaa, ja nämä ihmiset eivät roikut metsästämässä tarjoustuotteita ruokakaupasta. Köyhät ja pienituloiset ja jopa kauppias itse taas hyötyisivät siitä, jos saisivat ruokaa edullisesti. Ainakin kyse olisi sosiaalisesta moraalista ja siten eettisestä kehityshalukkuudesta, jso pienituloiset saisivat paremmin ja helpommin kohtuuhintaista hyvää ruokaa.

        Yhdenlainen ajatus tässäkin...

        Tässähän ei ole puhuttu mistään edullisesti myytävästä ruoasta, vaan ruoan jakamisesta ilmaiseksi tai niin suurella alennuksella ettei kauppias saisi omiaan pois. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että kaupoista saa vanhenevaa ruokaa 30%:n alennuksella. Parempi olisi tietysti jos alennus olisi 50% tai 70%. Tokihan jokainen haluasi ruokaa niin halvalla kuin suinkin, kuten kaikkea muutakin.

        Kauppiaan on kuitenkin saatava voittoa myymistään tuotteista, eikä häntä sen perusteella voi syyttää ahneeksi.

        Otetaan pari kuvitteellista esimerkkiä tästä roskisten kaivelusta tai ruokatoreista:

        Köyhä opiskelija on menossa ruokakauppaan ostamaan halvinta jauhelihaa. Hän päättää kuitenkin kurkistaa ensin olisiko takaovella jaossa ilmaista ruokaa. Ja löytyyhän sieltä paketti seuraavana päivänä vanhenevaa naudan sisäfilettä. Paketti kouraan ja kapakan kautta kotiin, nyt voi jauheliharahat käyttää oluttuoppiin. Jauhelihapaketti jää myymättä. (Jos nyt jätetään saivartelut siitä että joku toinen ostaa jauhelihan. Ostaa toki, mutta yksi maksava asiakas, eli opiskelija, menetettiin ilmaisruoan takia.)

        Toinen esimerkki:

        Kiireinen sinkku on matkalla kotiin töiden jälkeen. Illaksi pitäisi saada mikroateria TV:n ääressä syötäväksi, ja kauppajonot ovat kello viiden aikaan kilometrin pituisia. Mutta eipä hätää: kaupan takaovella ei ole jonoa ja sieltähän saa ilmaiseksi ihan kelvollista ruokaa. Onneksi kauppa ei ole palkannut ketään kyselemään kirjallista dokumenttia todisteeksi köyhyydestä. Hm, jauhelihapihvi muusilla. Olisi oikeastaan tehnyt mieli kanaa ja riisiä, mutta menköön nyt kun on kiire. Ehkä huomenna löytyy mieluisampi annos. Ja näin kauppias voi merkitä kaksi mikroateriaa tappiopuolelle, sen joka meni roskiin ja sen joka jäi myymättä.

        Ja kyllä, uskon että näitä ilmaistuotteiden metsästäjiä olisi enemmän kuin yksi. Ihmiset ovat valmiita menemään hyvin pitkälle ilmaistuotteiden takia. Miksi muuten mainostajat jakaisivat ilmaistuotteita lehtitilauksien ym. kylkiäisenä?


      • metall-leidi
        näkökulma kirjoitti:

        Tässähän ei ole puhuttu mistään edullisesti myytävästä ruoasta, vaan ruoan jakamisesta ilmaiseksi tai niin suurella alennuksella ettei kauppias saisi omiaan pois. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että kaupoista saa vanhenevaa ruokaa 30%:n alennuksella. Parempi olisi tietysti jos alennus olisi 50% tai 70%. Tokihan jokainen haluasi ruokaa niin halvalla kuin suinkin, kuten kaikkea muutakin.

        Kauppiaan on kuitenkin saatava voittoa myymistään tuotteista, eikä häntä sen perusteella voi syyttää ahneeksi.

        Otetaan pari kuvitteellista esimerkkiä tästä roskisten kaivelusta tai ruokatoreista:

        Köyhä opiskelija on menossa ruokakauppaan ostamaan halvinta jauhelihaa. Hän päättää kuitenkin kurkistaa ensin olisiko takaovella jaossa ilmaista ruokaa. Ja löytyyhän sieltä paketti seuraavana päivänä vanhenevaa naudan sisäfilettä. Paketti kouraan ja kapakan kautta kotiin, nyt voi jauheliharahat käyttää oluttuoppiin. Jauhelihapaketti jää myymättä. (Jos nyt jätetään saivartelut siitä että joku toinen ostaa jauhelihan. Ostaa toki, mutta yksi maksava asiakas, eli opiskelija, menetettiin ilmaisruoan takia.)

        Toinen esimerkki:

        Kiireinen sinkku on matkalla kotiin töiden jälkeen. Illaksi pitäisi saada mikroateria TV:n ääressä syötäväksi, ja kauppajonot ovat kello viiden aikaan kilometrin pituisia. Mutta eipä hätää: kaupan takaovella ei ole jonoa ja sieltähän saa ilmaiseksi ihan kelvollista ruokaa. Onneksi kauppa ei ole palkannut ketään kyselemään kirjallista dokumenttia todisteeksi köyhyydestä. Hm, jauhelihapihvi muusilla. Olisi oikeastaan tehnyt mieli kanaa ja riisiä, mutta menköön nyt kun on kiire. Ehkä huomenna löytyy mieluisampi annos. Ja näin kauppias voi merkitä kaksi mikroateriaa tappiopuolelle, sen joka meni roskiin ja sen joka jäi myymättä.

        Ja kyllä, uskon että näitä ilmaistuotteiden metsästäjiä olisi enemmän kuin yksi. Ihmiset ovat valmiita menemään hyvin pitkälle ilmaistuotteiden takia. Miksi muuten mainostajat jakaisivat ilmaistuotteita lehtitilauksien ym. kylkiäisenä?

        Silloin kun minä dyykkasin niin en koskaan mennyt kaupan takaovelle norkoilemaa ilmaistuotteita" kaupan aukiolon aikaan.Tunkeilijoilla ei ol mitään asiaa kauppojen roskiksia koluamaan silloin kun kaupat ovat auki.
        Ja silloin kun minä ja moni muu dyykkasimme niin ei siellä parveillut kiireisiä sinkkuja hakemassa mikroaterioita.
        Esimerkkisi olivat täysin kuvitteellisia vailla mitään todellisuuspohjaa.
        minä menin dyykkaamaan nimenomaan silloin kun kaupat olivat sulkeneet ovensa ja henkilökunta poistunut.
        Nyt voit olla rauhassa eikä tarvitse olla huolissaan kauppiaan kaksoistappiosta kun täällä on roskikset visusti lukkojen takana.
        Hinnat ovat nousseet aivan törkeän paljon ja nyt työllisenä ostan ruokani, mutta kun ajattelen työttömyyden aikaa niin näillä ruokien hinnoilla en olisi ajatellut tippaakaan kauppiaan bisneksiä jos joutuisin dyykkaamaan


      • näkökulma
        metall-leidi kirjoitti:

        Silloin kun minä dyykkasin niin en koskaan mennyt kaupan takaovelle norkoilemaa ilmaistuotteita" kaupan aukiolon aikaan.Tunkeilijoilla ei ol mitään asiaa kauppojen roskiksia koluamaan silloin kun kaupat ovat auki.
        Ja silloin kun minä ja moni muu dyykkasimme niin ei siellä parveillut kiireisiä sinkkuja hakemassa mikroaterioita.
        Esimerkkisi olivat täysin kuvitteellisia vailla mitään todellisuuspohjaa.
        minä menin dyykkaamaan nimenomaan silloin kun kaupat olivat sulkeneet ovensa ja henkilökunta poistunut.
        Nyt voit olla rauhassa eikä tarvitse olla huolissaan kauppiaan kaksoistappiosta kun täällä on roskikset visusti lukkojen takana.
        Hinnat ovat nousseet aivan törkeän paljon ja nyt työllisenä ostan ruokani, mutta kun ajattelen työttömyyden aikaa niin näillä ruokien hinnoilla en olisi ajatellut tippaakaan kauppiaan bisneksiä jos joutuisin dyykkaamaan

        Kuvitteelliset esimerkit olivat siitä kuvitteellisesta tilanteesta että kaikki kaupat alkaisivat jaella vapaasti ilmaisia ruokia, kuten tässä keskustelussa ihmiset vaativat että heidän pitäisi tehdä. Koska kauppiaat eivät sitä nykyään tee, ilmeisesti lakia pitäisi muuttaa niin että heidän olisi pakko. Silloin tästä dyykkausmahdollisuudesta tulisi myös tunnetumpi ja yleisesti hyväksytympi. Silloin niitä kiireisiä sinkkuja alkaisi ilmestyä.

        Kun muistelen työttömyyden aikaa niin en koskaan ajatellut että kaupan pitäisi antaa minulle ilmaista ruokaa. Ostin sitä mitä pienellä työmarkkinatuella sai, kun jotakin ei saanut olin ilman enkä syytellyt muita tilanteestani. Halpa ruoka ei maistunut hyvältä ja ruokakauppojen hinnat olivat kauheita, mutta niin ovat kyllä myös kauppojen verot, työntekijöiden palkat ym. kulut.


      • metall-leidi
        näkökulma kirjoitti:

        Kuvitteelliset esimerkit olivat siitä kuvitteellisesta tilanteesta että kaikki kaupat alkaisivat jaella vapaasti ilmaisia ruokia, kuten tässä keskustelussa ihmiset vaativat että heidän pitäisi tehdä. Koska kauppiaat eivät sitä nykyään tee, ilmeisesti lakia pitäisi muuttaa niin että heidän olisi pakko. Silloin tästä dyykkausmahdollisuudesta tulisi myös tunnetumpi ja yleisesti hyväksytympi. Silloin niitä kiireisiä sinkkuja alkaisi ilmestyä.

        Kun muistelen työttömyyden aikaa niin en koskaan ajatellut että kaupan pitäisi antaa minulle ilmaista ruokaa. Ostin sitä mitä pienellä työmarkkinatuella sai, kun jotakin ei saanut olin ilman enkä syytellyt muita tilanteestani. Halpa ruoka ei maistunut hyvältä ja ruokakauppojen hinnat olivat kauheita, mutta niin ovat kyllä myös kauppojen verot, työntekijöiden palkat ym. kulut.

        Ei tässä ole vaadittu vaan lähinnä ihmetelty kuinka heitetään ihan hyvää tavaraa roskiin. Anteeksi vaan kyllä minä hyvin ymmärrän liike-elämän lainalaisuudet.
        Esim. jotkut liikkeet antavat ruokia leipäjonoihin jaettavaksi.Toiset taas ennemmin heittävät ruuat roskiin, kuten täällä ja nyt ovat roskikiset visusti kiinni, niin ettei ihmisten tarvitse pahekusa dyykkareita
        En minä nyt näkisi, että kauheaa rynnäkköä tulisi leipäjonoihinkaan paitsi nyt jotka elävät työmarkkinatuella tai toimeentulotuen perusosalla mistä pitää kustantaa ruuan lisäksi kaikki muutkin menot.
        Mutta vaikka olin ansiosidonnaisella työttömyystuella niin silloin kun oli mahdollisuus dyykata niin minä dyykkasin surutta.
        Kun oli perhettä ruokittavana niin en ajatellut ollenkaan kauppiaan veroja enkä työntekijöiden palkkoja.
        Minä en vaatinut , että minulle pitää jakaa ilmaiseksi ruokaa, mutta olen sen verran anarkisti, että en ajatellut yrittäjä parkaa kun illalla kulku kävi täysien laarien ääreen.
        En minäkään ole työttömyydestäni toisia syytellyt, mutta olen sen verran rotta, että käytän hyväkseni kaikki mahdollisuudet mitkä tarjoutuu, paitsi nyt työllisenä ostan ruokaa, mutta ovat hiiant suolaisia.


      • näkökulma
        metall-leidi kirjoitti:

        Ei tässä ole vaadittu vaan lähinnä ihmetelty kuinka heitetään ihan hyvää tavaraa roskiin. Anteeksi vaan kyllä minä hyvin ymmärrän liike-elämän lainalaisuudet.
        Esim. jotkut liikkeet antavat ruokia leipäjonoihin jaettavaksi.Toiset taas ennemmin heittävät ruuat roskiin, kuten täällä ja nyt ovat roskikiset visusti kiinni, niin ettei ihmisten tarvitse pahekusa dyykkareita
        En minä nyt näkisi, että kauheaa rynnäkköä tulisi leipäjonoihinkaan paitsi nyt jotka elävät työmarkkinatuella tai toimeentulotuen perusosalla mistä pitää kustantaa ruuan lisäksi kaikki muutkin menot.
        Mutta vaikka olin ansiosidonnaisella työttömyystuella niin silloin kun oli mahdollisuus dyykata niin minä dyykkasin surutta.
        Kun oli perhettä ruokittavana niin en ajatellut ollenkaan kauppiaan veroja enkä työntekijöiden palkkoja.
        Minä en vaatinut , että minulle pitää jakaa ilmaiseksi ruokaa, mutta olen sen verran anarkisti, että en ajatellut yrittäjä parkaa kun illalla kulku kävi täysien laarien ääreen.
        En minäkään ole työttömyydestäni toisia syytellyt, mutta olen sen verran rotta, että käytän hyväkseni kaikki mahdollisuudet mitkä tarjoutuu, paitsi nyt työllisenä ostan ruokaa, mutta ovat hiiant suolaisia.

        Miksi pyydät anteeksi sitä että uskot ymmärtäväsi hyvin liike-elämän lainalaisuudet? Kukaan ei ole väittänyt että et ymmärtäisi. Kukaan itseäsi lukuunottamatta ei myöskään ole väittänyt että ymmärtäisit. Eli miksi pyydät anteeksi asiaa jota ei kukaan aiemmin ottanut esille?

        Minä kyllä uskon että rynnäkköä leipäjonoihin tulisi. Ei ole kauan siitä kun lehdessä oli juttua siitä miten varakkaat ihmiset ovat leipäjonossa ja ajavat paikalle kalliilla autolla. Eivät välittäneet mitään vaikka jakelijat pyysivät ruoka-apua tarvitsemattomia poistumaan. (Tässä oli siis kyseessä valtion järjestämä avustus.)

        Eli miksi tosiaan heitetään ruokaa roskiin? Jos kauppias saisi roskien hinnalla hyväntekijän maineen eikä mitään tappiota tai vahinkoa tulisi, miksi ihmeessä ruokaa ei jo jaeta ilmaiseksi?

        Miten on mahdollista että ilmaisen ruoan jakaminen ei tuottaisi tappiota kauppiaalle? Kukaan ei jätä ostamatta ruokaa siksi että on köyhä, koska ruokaa on pakko saada. Ruoka jätetään ostamatta vain silloin jos sen saa ilmaiseksi. Miksi kauppiaat pitäisi saada avustamaan vähävaraisia omaksi tappiokseen? Tämä olisi ymmärrettävää jos ihmiset todella kuolisivat nälkään kadulle. Mutta Suomessa sellaista ei tapahdu.

        Yhteiskunta toimii niin että ostamme tavaroita rahaa vastaan. Liiketoiminnan harjoittaja yrittää hankkia mahdollismman paljon voittoa eikä se tee hänestä moraalitonta ihmistä. Ei köyhyys tarkoita sitä että ihminen olisi sääntöjen yläpuolella ja että köyhät saisivat oikeuden hyväksikäyttää rikkaampia. Verot ja yhteiskunnan tuet ovat jo riittävät.

        Tietysti vanhenevan ruoan jakelussa on terveysriskejä ja se on hyvä syy olla jakamatta ruokaa. Mutta miksi kukaan ei piittaa siitä että ilmaisen ruoan jakelu olisi vastoin yhteiskunnan sääntöjä, eli sitä että tavaroista ja palveluista maksetaan? Yhteiskunnan sääntöjä pitäisi noudattaa pilkuntarkasti kun rikkaat maksavat veroja ja köyhät nostavat erilaisia tukia. Sitten kun köyhien pitäisi itse maksaa ruokansa, silloin ollaan kapinallisia ja oman tien kulkijoita joita tyhmät säännöt eivät orjuuta. Kyllähän köyhyys väistämättä tekee itsekkääksi mutta ei oikeuta sitä.


    • maahanmuuttaja

      Norjassa ja Ruotsissa ovat paljon paremmat tuet kun Suomessa, ja Isossa Britaniassa se on joku 1000 pounds.
      Suomessa työtön ei todellakaan elää leveästi, ja mielestäni ilmais ruoan jakelu olisi helpottanut monientuhanisen ihmisten elämää.
      Kun joku 400 euron tuesta ei ihminen pystyy elää normi elämää. Se on almua, eikä mikään palkan verrattava tulo! Kun ihmisilläon vielä laskuja ja vaikka lainoja, ja joutuvat työttömiksi, heille ei ole varaa laskujen jaäleen edes kunnon ruokaan.
      Olen vahvasti siitä mieltä että kauppiaat pitää järjestää ilmaisjakelua työttömille ja pienen eläken saajille, opiskelioille.

      • fapö

        Tulikos mieleen, ettei työttömyystuilla kuulukkaan elää leveästi, eihän ketään silloin kiinnostaisi mennä töihin. Tuen ei siis ole tarkoituskaan olla mikään palkkaan verrattava tulo. Suomessa joutuu maksamaan nyt jo niin jumalattomasti veroja, että itse en suostu maksamaan kyllä enää penniäkään enempää. Varsinkaan jos se menisi siihen, että sponssataan ihmisten sohvalla homehtumista.


      • Maassa maan tavalla

        Hyvä maahanmuuttaja,

        kun sinun mielestäsi kaikissa muissa maissa asiat on paremmin kuin Suomessa, niin miksi sinä sitten edelleen olet Suomessa? Ei kukaan meistä tämän palstan lukijoista pidättele sinua täällä. Meidän puolestamme voit poistua Suomesta vaikka välittömästi.

        Jos puolisosi ei suostu lähtemään Kuopiosta, niin pura se ongelma hänen kanssaan, älä käy ulkopuolisten ihmisten kimppuun.

        Luettuani vähän enemmän näitä kommenttejasi, en valitettavasti ole yhtään yllättynyt siitä, että et ole juurikaan löytänyt ystäviä Suomesta. Kommenttisi ovat erittäin loukkaavia suomalaisia kohtaan ja edelleen vain ihmettelen, että miksi ihmeessä et jo ole lähtenyt pois Suomesta, kun tämä maa selkeästi ei kelpaa sinulle.


    • näkökulma

      Miksi ruokakauppiaan pitäisi avustaa ihmisiä, joilla ei ole mielestään tarpeeksi rahaa ruokaan? Ei kauppiaita voi rangaista siitä, että he hankkivat itselleen elannon myymällä ruokaa.

      Suomessa ei työtön elä leveästi, eikä pidäkään. Suomessa yhteiskunta antaa rahat välttämättömään. Jos haluaa jotain enemmän on hankittava työpaikka. Kaikille ei työtä riitä, mikä on ikävää, mutta tästäkään ei ruokakauppoja voi syyttää.

      Lainoja ei pidä ottaa jos niitä ei voi maksaa. Jos ei pysty maksamaan, yhteiskunta tulee vastaan tässäkin. Tehdään maksusuunnitelmia yms. Ja tässäkään tapauksessa ei ruokakaupoilla ole velvollisuutta auttaa ihmistä, joka on sotkenut raha-asiansa.

    • maahanmuuttaja

      Moni työtön ei saa edes mitään tuki puolison tulojen takia. Kun puolison tulo on vähän yli 2000euroa brutto, työtön puolison ei saa mitään!!
      Sellaisille olisi tarpeen saada ainakin ilmaista ruokaa.
      Myös opiskelijat saavat vielä pienempi tuet kun työtömät, ja opiskelu on töitä.
      Mielestani joku laki pitää velvoittaa ruokakauppiaat jakamaan ruokaa ihmisille, eikä heittämään roskiin, kun noin miljoonaa ihmistä Suomessa elää köyhyyden rajan allapuolella.
      Tai kunta voi ostaa ruokakauppiaalta ja jakaa ilmaiseksi vaikka joka viikko.

      • näkökulma

        Jos puoliso tienaa 2 000 € /kk, sillä rahalla ostetaan kyllä helposti ruoat kahdelle ihmiselle. Aivan järjetöntä olisi jos ruokakauppiaalla, tai edes yhteiskunnalla, olisi suurempi velvollisuus huolehtia työttömästä kuin tämän omalla puolisolla.

        Opintotuki on pieni, mutta se riittää ruokaan ja asumiseen. Lisäksi opiskelija saa vielä tukea opiskelijaruokalassa syömiseen.

        Veroja ei tarvitse lisätä enää yhtään eikä kauppiaita tarvitse velvoittaa ilmaisen ruoan jakeluun.


    • maahanmuuttaja

      Opintotuki on alle 300 euroa, se ei riitä edes asumiseen!! Jopa pienessa paikakunnassa maksaa vuokraa vaikka kaksiön yli 500 euroa!!
      Opiskelija ei saa edes 500 euroa tukea.
      Puhutte ihan potaskaa. Alle 1000 eurolla ihminen Suomessa ei tule toimeen!!!!

      • 19

        Eikä tietysti tulekaan.

        Unohdat "näppärästi" näistä laskelmistasi aina sen, että tulonsiirtona ei aina tarkoiteta puhtaana käteen euroja sinulle, vaan esimerkiksi asumistukea, verovähennyksiä, opiskelijoiden, työttömien ja eläkeläisten erityisetuja (esim. edullinen ruokailu, lääkkeet ja matkustaminen)


      • Maassa maan tavalla

        Jaa että pienellä paikkakunnalla kaksiosta pitää maksaa vuokraa yli 500 euroa. Mitenkäs on, kun suurella paikakkunallakaan ei tarvitse maksaa edes keskustassa sijaitsevasta kaksiosta kuin 440 euroa.

        Taitaa olla aika hatusta vedettyjä tää sun valituksesi hyvä maahanmuuttaja.

        Ja moni opiskeija tulee Suomessa toimeen reippaasti alle 1000 eurolla/kk. Ja sama koskee työttömiä ja eläkeläisiä.


      • ex ex...............

        Vanhemmilla on velvollisuus myös tukea kakaroitaan, vaikka olisivatkin täysi-ikäisiä, tiedän monia opiskelijoita jotka asuvat kotona, vanhempien kanssa ja muuttavat sitte vasta pois,kun valmistuvat ammattiin, tietty opiskelupaikka pitää olla sitte samassa kaupungissa jossa asuu.


      • anttivanttinen
        ex ex............... kirjoitti:

        Vanhemmilla on velvollisuus myös tukea kakaroitaan, vaikka olisivatkin täysi-ikäisiä, tiedän monia opiskelijoita jotka asuvat kotona, vanhempien kanssa ja muuttavat sitte vasta pois,kun valmistuvat ammattiin, tietty opiskelupaikka pitää olla sitte samassa kaupungissa jossa asuu.

        Korjaus: vanhemmilla EI ole minkäänlaista velvollisuutta tukea kakaroitaan heidän täytettyään 18 vuotta. Vanhemmat voivat toki halutessaan tehdä niin, esimerkiksi antamalla lasten asua luonaan täysi-ikäisinäkin tai osallistumalla heidän ruokamenoihinsa. Mitään pakko tai velvollisuutta ei kuitenkaan ole.


    • maahanmuuttaja

      minä EN KOSKAAN SAANUT KELALTA MITÄÄN TUKEA!! Työttömänä tuloja 0, puolison tulon takia. Emme perjäneet 1 palkasta, vaan puoliso oli ottanut lainaa ja elimme 8 vuotta lainoilla. Nyt teen pätkätyöt ja web sivuja kota käsiin.
      Alle 1000eurollaihminen ei perjää.
      Minusta kauppiaat pitää velvoittaa jakamaan ruokaa ilmaiseksi opiskelioille, työttömille ja eläkeläisille.
      Kun ei tarvinut maksaa ruokaa niin paljon, rahaa voi olla muuhun kuten vaikka vaateesiin, matkustamiseen, harrastuksiin, ja muuhun elämiseen.

      • hdhdjjyjjyc

        No jos se ukkosi tienasi 2000 e, niin sehän tekee sen 1000/ nokka. Lapsiahan teillä ei ole.

        Laitoitte rahat vaatteisiin, matkustamiseen ja muuhun sellaiseen, ja sitten huomasitte että laskut olisi maksettava ja asumiseen ja ruokaankin pitäisi jäädä vähän jotakin?


      • ex yrittäjä

        ei se nyt kauppiaiden vika ole, jos sun ukkosi tienaa hyvin, ettet saa mitään, suomessa on elatusvelvollisuus avioliitossa.
        Ei liiketoiminta tarkoita sitä et toisille ilmaiseksi ruokaa annetaan, sinä voit ruveta kauppiaaksi ja jakaa kaiken pois ilmaiseksi, sitte voit vaan ihmetellä millä maksat liikkeen vuokrat, verot, omat eläkkeet, alvit, vedet sähköt, laajakaistat puhelut, myytävä tavara,kuljetukset, työntekijöiden palkat ym.


    • .

      Kaupat pitää laittaa haittaverolle kaikesta jätteestään.
      Kaatopaikat tuottavat kaasuja jotka tuhoavat ilmaston ja otsonikerroksen.

      Sen luokan haittavero, että kannatta tehdä muuta kuin kipata roskiksiin.

    • Kaupoista

      jätteisiin 10 kg henkeä kohti (5 milj. asukasta) vuodessa.
      Afrikan sarvessa tuo ruokamäärä riittäisi 50 miljoonalle ihmiselle vuodessa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      265
      17118
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      5517
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      115
      2592
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      15
      2076
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1775
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      1007
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      959
    8. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      45
      899
    9. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      32
      897
    Aihe